Talousarvioesitys 2025

10. Maaseudun kehittäminen

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Selvitysosa:Tämä selvitysosa on luvuille 30.10 ja 30.20.

Toimintaympäristö

Kriisit lisäävät toimintaympäristön epävarmuutta

Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen ja Gazan sota ovat heikentäneet maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristön ennustettavuutta sekä entisestään korostaneet varautumisen ja huoltovarmuuden merkitystä. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti tuotantopanosten ja maataloustuotteiden hintaan. Polttoaineiden, lannoitteiden ja niiden raaka-aineiden sekä rehukomponenttien, kuten täydennysvalkuaisen, kotimaisuusastetta on tarpeen lisätä. Huoltovarmuuden ohella tämä tukisi ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Tuotantopanosten lisäksi osaavan työvoiman saatavuus ja riittävän kausityövoiman varmistaminen etenkin puutarhataloudessa ovat merkityksellisiä tekijöitä kotimaisen tuotannon ylläpitämisessä.

Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa

Suomen pinta-alasta valtaosa on maaseutua. Maaseudulla asuu vakinaisesti noin kolmannes väestöstä. Väestökehityksen seuranta pohjautuu pysyvää asutusta kuvaavaan tilastoituun väkilukuun, joka perustuu vuoden viimeisen päivän tilanteeseen. Siinä ei huomioida ihmisten liikkuvuutta. Monipaikkaisuuden puuttuvan tietoperustan vuoksi yhteiskunnan suunnittelu ja palvelurakenteet sekä erilaiset järjestelmät eivät ota tarpeeksi hyvin huomioon lisääntyvästä liikkumisesta ja työnteon tapojen moninaistumisesta johtuvaa monipaikkaisuutta. Maaseutu- ja saaristoalueiden kannalta tämä on ongelmallista, koska maaseudun tilastoitu väkiluku on vähentynyt jo pitkään, vaikka kausiväestö on viime vuosikymmeninä kasvanut voimakkaasti erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Monipaikkainen työskentelytapa on lisääntynyt merkittävästi ja sen arvioidaan lisääntyvän edelleen. Maaseudulla on kausittain edelleen yli 1,1 milj. ihmistä enemmän kuin tilastoidun väkiluvun perusteella on arvioitu.

Maaseutualueet toimivat sekä yritystoiminnan että vakituisen ja vapaa-ajan asumisen ympäristönä. Maaseutualueiden mahdollisuudet liittyvät yritystoiminnan monipuolistumiseen sekä biotalouden kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen. Maaseutualueilla on keskeinen merkitys yhteiskunnallisten ja globaalien haasteiden ratkaisussa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa maaseutualueilla on keskeinen merkitys sekä maankäyttösektorin että elinkeinotoiminnan osalta. Maaseutualueet mahdollistavat hyvät edellytykset vihreän siirtymän voimistamiseen niin toimintamahdollisuuksien kuin resurssien osalta. Yrittäjyyden ja asumisen mahdollisuuksien entistä parempi hyödyntäminen edellyttää sitä, että eri hallinnonalojen yhteistyöllä varmistetaan maaseudun hyvä saavutettavuus sekä perusrakenteiden ja palvelujen toimivuus. Maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi ja palveluiden turvaamiseksi tarvitaan yhteiskunnan tuen lisäksi innovaatioita ja uusyrittäjyyttä sekä omaehtoista paikallista kehittämistä.

Maaseutualueiden elinkeinorakenteet vaihtelevat maaseututyypeittäin ja alueittain. Ydinmaaseudulla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla elinkeinorakenne on monipuolinen ja työllistymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin harvaan asutulla maaseudulla. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Harvaan asutulla maaseudulla elinkeinorakenne on yksipuolisempi ja haavoittuvampi ja työllistymisen mahdollisuudet heikommat. Samanaikaisesti monilla maaseutuyrityksillä on puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Maaseutualueiden tilanne on parempi Etelä- ja Länsi-Suomessa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Monet maamme haasteista korostuvat maaseudulla. Vanhusten osuus väestöstä kasvaa erityisesti harvaan asutuilla maaseutualueilla. Maaseudun alhaisempi tulotaso sekä pitkät etäisyydet ja harva asutus vaikeuttavat mm. palvelujen ylläpitoa. Toimintakykyiset maaseutu- ja saaristoalueet auttavat yhteiskuntaa vastaamaan mitä moninaisimpiin haasteisiin, liittyivät ne sitten turvallisuusuhkiin, muuttuvaan ilmastoon tai odottamattomiin pandemioihin.

Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti laaditaan maaseutupoliittinen selonteko, joka täsmentää tavoitteet ja poikkihallinnolliset toimet erilaisten maaseutu- ja saaristoalueiden elinvoiman uudistumiselle, asuttavuuden, palveluiden, infrastruktuurin, yrittäjyyden, kansalaistoiminnan edellytyksille sekä suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden vahvistamiselle.

Kotimainen maataloustuotanto on ruokajärjestelmän perusta

Suomen ruokajärjestelmä perustuu kotimaiselle maataloustuotannolle, jonka merkitys on entisestään korostunut viimeaikaisten kriisien yhteydessä. Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti laaditaan suomalaisen ruuantuotannon pitkän aikavälin strategia ja elintarvikevientiä lisäävä ruoka-alan kasvuohjelma, jotka muodostavat Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuuden. Strategiatyössä luodaan visio siitä, millainen ruokajärjestelmä Suomessa on vuonna 2040, mitä toimenpiteitä sen saavuttamiseksi tarvitaan ja millaisiin muutoksiin on syytä varautua.

Tuotannon jatkuvuuden turvaaminen edellyttää tuotannon kannattavuuden parantumista nykytilanteesta. Pitkäjänteinen kannattavuuden turvaaminen edellyttää sitä, että markkinatuottojen osuus viljelijöiden kokonaistuloista olisi nykyistä suurempi.

Käytetyistä elintarvikkeista 80 % on kotimaisia, mutta niiden tuottamiseen tarvitaan monia tuontipanoksia (mm. täydennysvalkuaista, öljyä, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, koneita ja laitteita sekä niiden varaosia). Maataloutta harjoitetaan edelleen koko maassa, vaikka tuotanto on viime vuosina keskittynyt tuotanto-oloiltaan suhteellisesti edullisimmille alueille. Maatilojen määrä on vähentynyt ja tilakoko kasvanut jo vuosikymmenien ajan. Tuotantomäärät ja peltoala ovat säilyneet suhteellisen vakaina.

Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät vastaavat likimain kotimaista kulutusta lukuun ottamatta naudan- ja lampaanlihan, rukiin ja sokerin tuotantoa sekä valkuais- ja öljykasvien tuotantoa. Merkittävä määrä eläinten ruokintaan tarvittavasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan, mikä on huoltovarmuuden kannalta ongelmallista.

Maataloudessa tarvitaan panostusta rakenteen kehittämiseen ja kannattavuuden ylläpitämiseen

Maatalouden rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan edelleen. Tilamäärä vähenee, tuotanto tehostuu ja keskittyy suurempiin tuotantoyksiköihin ja jossain määrin myös alueellisesti. Keskimääräinen peltoala on kasvanut 25 hehtaarilla vuodesta 2000 ollen vuonna 2023 noin 53 hehtaaria (luomutilat noin 75 ha). Vastaavasti myös kotieläintalouden tuotantoyksiköiden koko kasvaa ja tuotannossa otetaan käyttöön uutta teknologiaa.

Suhteellisen kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää, että maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitys on vähintään yhtä nopeaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Rakennetuilla on keskeinen merkitys investointien edistäjänä. Osa maatiloista lisää maatiloilla harjoitettavan muun yritystoiminnan määrää maataloustuotannon kasvattamisen tai erikoistumisen sijaan, mikä näkyy muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellisen osuuden kasvuna.

Nuorten viljelijöiden kannustaminen tilanpidon jatkajiksi on erityisen tärkeää. Maatalouden riittävä kannattavuus ja kilpailukyky ja sen parantaminen ovat kotimaisen alkutuotannon säilymisen kulmakiviä. Tämä varmistaa myös sen, että ruoan alkuperä pystytään jäljittämään mahdollisimman hyvin. Riittävä kannattavuus on myös edellytys tuotantoa kehittäville investoinneille. Investoinnit parantavat tuotannon tehokkuutta, luonnonvarojen kestävää käyttöä, ympäristön tilaa sekä ilmaston muutoksen hidastamista ja siihen sopeutumista.

Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on vaikeammin ennakoitavissa kuin aiemmin, koska tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen vaihtelu on aikaisempaa suurempaa. Viimeaikaiset kriisit ovat entisestään heikentäneet ennakoitavuutta. Viime vuosina tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tuotteiden hintoja nopeammin, mikä on heikentänyt tuotannon kannattavuutta erityisesti kotieläintaloudessa.

Epävarmassa toimintaympäristössä maa- ja puutarhatalousyrittäjien osaamisen ja yhteistyön merkitys korostuvat. Osaamista kehittämällä voidaan maa- ja puutarhatalouden kannattavuutta parantaa markkinaehtoisesti mm. tuotantoa ja tuottoa kasvattamalla sekä kustannuksia alentamalla ja tuotantopanosten hintoihin vaikuttamalla (kilpailuttaminen, yhteisostot, vuokraus tai leasing hankinnan sijaan, yhtiöittäminen). Kilpailutilanteesta johtuen maatilojen mahdollisuudet parantaa kannattavuutta markkinaehtoisesti ovat kuitenkin rajalliset. Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan sekä Gazan sodan kaltaiset tapahtumat ovat nostaneet esiin myös uusia, ennakoimattomia haasteita ja riskejä myös ruuantuotannolle. Uudenlainen epävarmuus hankaloittaa elintarvikemarkkinoiden ennakointia ja edellyttää panostuksia tuotanto- ja kuljetusketjujen toimivuuden varmistamiseen.

Maataloustuotannon kannattavuuteen vaikuttavat myyntitulojen ja kustannusten ohella keskeisesti maatalouden EU:n rahoittamat ja kansalliset tuet. Niiden osuus maa- ja puutarhatalouden liikevaihdosta on noin kolmannes. Tukikokonaisuus on rakennettu siten, että se on eri tuotantosuuntien ja alueiden kannalta mahdollisimman tasapainoinen. Viljelijöiden tulotasoon ja tuotannon kannattavuuteen vaikutetaan erityisesti EU:n suorien tukien (mom. 30.20.41), luonnonhaittakorvausten (mom. 30.20.44) ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien (mom. 30.20.40) avulla.

Vuosien 2023—2025 pinta-ala- ja eläinperusteiset tuet ja niiden EU-osuudet (milj. euroa)¹⁾

	2023²⁾ toteutuma	2024 arvio	2025 arvio

Eläinten hyvinvointikorvaukset (30.10.43)	69,4	74,0	74,0
— valtion osuus	39,6	42,2	42,2
— EU:n osuus	29,8	31,8	31,8
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (30.20.40)²⁾	354,8	348,0	346,0
EU-tulotuki (30.20.41)²⁾	517,4	522,4	523,0
Ympäristökorvaukset ja luonnonmukainen tuotanto (30.20.43)	202,4	275,9	275,9
— valtion osuus	107,6	157,3	157,3
— EU:n osuus	94,8	118,6	118,6
Luonnonhaittakorvaukset (30.20.44)	491,5	496,8	496,8
— valtion osuus	416,9	420,7	420,7
— EU:n osuus	74,6	76,1	76,1
Yhteensä pinta-ala ja eläintuet	1 635,5	1 717,1	1 715,7
— valtion osuus	918,9	968,2	966,2
— EU:n osuus	716,6	748,9	749,5
— EU:n osuus, %	44	44	44

¹⁾ Taulukossa on tarkasteltu vuosiin 2023—2025 kohdistuvaa tukea. Tuen maksu voi jakautua ao. tukivuoden alusta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun.

²⁾ Lisäksi vuonna 2023 on maksettu momentilta 30.20.41 EU:n kriisitukea vajaa 4,1 milj. euroa ja momentilta 30.10.44 maataloustuottajille Euroopan unionin varoista maksettavan kriisituen kansallista lisäosaa noin 6,7 milj. euroa. Vuonna 2023 oli käytössä myös maatalouden ja vesiviljelyn määräaikaista kustannustukea yhteensä 31 milj. euroa.

Suomen CAP-suunnitelma 2023—2027

Suomen CAP-suunnitelma 2023—2027 koostuu yhteisen maatalouspolitiikan suorista tuista, sektoritoimista sekä Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnan maaseudun kehittämistoimenpiteistä. Päätehtäviksi on kiteytetty aktiivisen ruuantuotannon turvaaminen, maatalouden ilmasto- ja ympäristöviisaus ja uusiutuvan maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen. Suorissa tuissa merkittävä osa rahoituksesta käytetään Suomessa tarkasti kohdennettuihin toimiin kuten tuotantosidonnaiseen tukeen, nuorten viljelijöiden tukeen ja uusiin ekojärjestelmiin. Markkinatoimilla edistetään esimerkiksi toimijoiden välistä yhteistyötä alkutuotannossa. Maaseudun kehittämistoimenpiteitä ovat mm. ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon korvaukset, eläinten hyvinvointikorvaukset, luonnonhaittakorvaukset, maatalouden investointien rahoitus, kehittämishankkeet, yritysrahoitus ja Leader-toiminta. Maaseudun kehittämistoimenpiteitä ovat myös osaamisen kehittäminen, innovaatiot sekä digitalisaatio.

Kilpailukykyä kuluttajalähtöisyydellä, osaamisella, innovaatiolla ja tutkitun tiedon hyödyntämisellä

Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien ruokajärjestelmän toimijoiden vahvaan osaamiseen sekä innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Innovaatioita ovat mm. uudet biotalouden tuotteet, uudet tuotantoteknologiat ja uudet ympäristöystävälliset tuotantotavat. Kilpailukykyä voidaan lisätä kasvattamalla tuotannon jalostusarvoa, viennin kasvattamisella tai erikoistumalla esimerkiksi luomutuotantoon. Myös luonnontuoteala on kasvava sektori, joka tarjoaa erilaisia hyvinvointihyötyjä ja kaupallisia mahdollisuuksia.

Elintarvikesektori on teollisuuden aloista neljänneksi suurin. Kaikkiaan ruoka-ala työllistää Suomessa noin 340 000 henkeä eli 13 % työllisestä työvoimasta. Elintarvikkeiden jalostus on Suomessa polarisoitunut. Muutamalla suurella yrityksellä on alalla vahva rooli, vaikka henkilöstömäärällä mitattuna alan yrityksistä 99 % lukeutuu alle 250 henkilöä työllistäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ruokajärjestelmän kannalta keskeistä on, että alalla on riittävästi vahvoja, innovatiivisia, kasvuhaluisia ja kilpailukykyisiä yrityksiä. Ruokaketjun ruokahävikin määrä on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Ruokahävikin kokonaismäärän elintarvikeketjussa arvioidaan olevan 350—380 milj. kiloa.

Kuluttajien valinnat ja ruokaosaaminen vaikuttavat vahvasti ruokajärjestelmään ja sen tulevaisuuteen. Entistä useammin kuluttajien ostopäätösten perusteena ovat oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohella myös tuotantoeläinten hyvinvointi sekä tuotantoketjun ympäristökuormituskysymykset sekä sosiaaliset näkökulmat ja työllisyyskysymykset. Ruokajärjestelmä on monipuolistunut ja kansainvälistynyt ja toisaalta kiinnostus mm. lähi- ja luomuruokaan on kasvanut. Ruoan alkuperä, tuotantotavat, ilmastovaikutukset, turvallisuus ja terveellisyys kiinnostavat kuluttajia. Kuluttajahintojen nousu on jossain määrin muuttanut kulutustottumuksia. Viestinnän ja ruokakasvatuksen kautta voidaan lisätä tietoa vastuullisesta ja kestävästä ruokajärjestelmästä.

Ruokamarkkinoiden globalisoituminen tuo haasteita hallita ruokajärjestelmän riskejä kuten tauteja, jotka leviävät elintarvikkeiden, elävien eläinten tai eläintuotteiden sekä kasvien välityksellä maista, joiden tauti- ja hygieniatilanne on heikko tai joiden tuotanto-olosuhteet ovat sellaiset, että näitä riskejä ei pystytä täysin hallitsemaan. Valveutuneet kuluttajat edellyttävät vastuullista toimintaa kaupalta, teollisuudelta ja alkutuotannolta. Ruokajärjestelmän eri osat kytkeytyvät monin tavoin toisiinsa, ja tällöin yhden osapuolen menestyminen vaikuttaa muidenkin osapuolien menestymiseen. Tätä kokonaisuutta ohjataan ruokapolitiikalla.

Maaseutualueet tarjoavat ratkaisuja ympäristön tilaan ja ilmastonmuutoksen liittyviin haasteisin

Maatalouden ravinnepäästöt maaperään ja vesistöihin ovat vähentyneet maaseuturahaston toimenpiteiden, ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten sekä uusien tarkennettujen tuotantomenetelmien ja luomutuotannon lisääntymisen seurauksena. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen määrä ja laatu, kaavoitus ja muu yhdyskuntarakenteen ohjaus sekä energian tuotantotavat vaikuttavat olennaisesti myös ruokajärjestelmän ja maaseutualueiden kehitykseen. Tulevaisuudessa tärkeinä haasteina säilyvät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Ne edellyttävät ratkaisuja, jotka vaikuttavat maankäyttöön, energian kulutukseen, ravinteiden kierrätykseen, maataloustuotantoon ja tuotantotekniikkaan. Ilmastokestävässä ruokajärjestelmässä huomioidaan kaikki kestävyyden näkökulmat: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävyys. Maaseuturahaston toimenpiteillä tuetaan Suomen hallituksen tavoitetta hiilineutraalista Suomesta.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina. Erityisiä painopisteitä ovat hajautetun biokaasutuotannon edistäminen sekä ravinteiden kierrätys osana biokaasun tuotantokokonaisuutta. Maailmanlaajuiset kriisit tulevat nopeuttamaan ja voimistamaan tätä kehitystä.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2025 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen (luku 30.10) ja maa- ja elintarviketalouden (luku 30.20) politiikkasektoreille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet ja tunnusluvut. Määrärahat näiden tavoitteiden edistämiseen on budjetoitu lukujen 30.10 ja 30.20 momenteille.

Kokonaiskestävän ruokajärjestelmän huoltovarmuus sekä kilpailu- ja häiriönsietokyky paranevat:

— kaikille on riittävästi turvallista ja terveellistä ruokaa
— suomalaisen ruuan kysyntä ja viennin arvo kasvavat
— tuotantopanosten saatavuus turvataan, omavaraisuusaste nousee ja ne säilyvät korkealaatuisina ja turvallisina
— kuluttaja- ja markkinalähtöinen ruokajärjestelmä toimii kannattavasti, oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti
— maatalouden rakenne kehittyy, tuottavuus paranee ja elintarvikeomavaraisuusaste säilyy korkeana
— eläintaudit ja kasvintuhoojat ja niihin liittyvät riskit ovat hallinnassa
— eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla ja mikrobilääkeresistenssi on hallinnassa.

Maa- ja elintarviketalous

	2021	2022	2023	2024—2025 tavoite

Maataloustuotannon arvo (milj. euroa)¹⁾	4 278	5 406	5 021	kasvaa
Elintarviketuotannon bruttoarvo yhteensä (milj. euroa)²⁾	32 576	36 104	37 408	kasvaa
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa)³⁾	1 796	2 303	2 159	kasvaa
Kotimaisen tuotannon osuus (%) kulutuksesta
— liha yhteensä (%)⁴⁾	83	83	82	nykytaso
— maitotuotteet yhteensä (%)⁴⁾	73	72	73	nykytaso
— viljat yhteensä (%)⁵⁾	91	133	108	nykytaso
— tomaatti (%)⁶⁾	61	59	57	kasvaa
Maatalouden yrittäjätulo/FWU (euroa/vuosi)⁷⁾	28 800	47 700	33 100	kasvaa
Maatilojen keskikoko (ha)⁸⁾	51	52	53	kasvaa
Maatilojen investointien määrä (milj. euroa)⁹⁾	1 132	1 007	-	kasvaa
Maatalouden monimuotoisuuden ja maiseman hoidon sopimusala (ha)¹⁰⁾	32 912	34 342	27 705	46 000
Luomutuotannon määrä
— maito (milj. litraa)¹¹⁾	80,9	80,7	73,3	kasvaa
— naudanliha (milj. kg)¹¹⁾	3,5	3,4	3,6	kasvaa
— kananmunat (milj. kg)¹¹⁾	5,3	6,0	4,4	kasvaa
— kaura (milj. kg)¹¹⁾	58,2	106,5	86,6	kasvaa
— luomueläintilojen lukumäärä (kpl)¹²⁾	1 148	1 145	1 039	kasvaa
— luomutuotannon sitoumusala yhteensä (ha)¹³⁾	303 715	313 892	280 897	kasvaa
Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten¹⁴⁾
— lukumäärä (kpl)	2 268	2 329	2 329	kasvaa
— tuotannon jalostusarvo (milj. euroa)	671	672	672	kasvaa

¹⁾ Lähde: Luke, FADN/kannattavuuskirjanpito. Sisältää myyntituottojen lisäksi myös omaan ruokatalouteen, rehukäyttöön ja jatkojalostukseen käytettyjen tuotteiden arvon sekä varastonmuutokset. Vuoden 2023 luku on ennuste.

²⁾ Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpidon tulot ja tuotanto, yritysten tilinpäätösaineisto, teollisuuden ja palvelualojen liikevaihtokuvaajat, maatalouden taloustilit. Maatalouden, elintarviketeollisuuden, ravitsemistoiminnan sekä tukku- ja vähittäiskaupan tuotannon bruttoarvo. Vuoden 2023 luku on ennakkotieto.

³⁾ Lähde: Luke. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppatilasto, pois lukien sokerikemian ja tärkkelysjohdannaiset tuotteet.

⁴⁾ Lähde: Kantar TNS Oy/Luke.

⁵⁾ Lähde: Luke/VYR: Satokausittainen viljatase. Luvut sisältävät viljat: vehnä, ruis, ohra ja kaura sekä niiden kaikki kotimaiset käyttökohteet. Vuoden 2023 luku on arvio.

⁶⁾ Lähde: Luke ravintotase. Vuoden 2023 luku on ennakkotieto.

⁷⁾ Lähde: Luke, FADN/kannattavuuskirjanpito. FWU on yrittäjäperheen työtunneista laskettu kokopäiväisesti työskentelevien yrittäjäperheen jäsenten lukumäärä (0,78 henkilöä tilaa kohti vuonna 2022). Maatalouden yrittäjätulo kuvaa keskimäärin yritystä kohti saatua tuloa vuodessa. Vuoden 2023 luku on ennuste.

⁸⁾ Lähde: Luke

⁹⁾ Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito/Luke. Vuosien 2021—2022 tiedot ovat ennakkotietoja. Vuoden 2023 lukua ei ole vielä saatavilla.

¹⁰⁾ Lähde: Ruokavirasto: CAP-suunnitelman tavoitteena, että vuonna 2027 pinta-ala olisi 46 000 ha.

¹¹⁾ Lähde: Luke tilastotietokanta, 2024

¹²⁾ Lähde: Ruokavirasto/luomuvalvonta (sisältää myös siirtymävaiheen pinta-alan).

¹³⁾ Lähde: Ruokavirasto. Luonnonmukaisessa tuotannossa ja sen siirtymävaiheessa oleva peltopinta-ala. CAP-suunnitelman tavoitteena, että vuonna 2027 luonnonmukaisen tuotannon ala olisi 577 200 ha.

¹⁴⁾ Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2023 luku on arvio. Tilastointimenetelmä muuttunut, tässä uuden tilastoinnin lukusarja.

Ruokajärjestelmän ympäristökestävyys

	2000—2006 keskim.	2007—2013 keskim.	2014—2022 keskim.	2023—2025 tavoite

Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha¹⁾	53,8	46,3	48,9	<46,0
Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha¹	7,6	4,0	4,6	<5,0
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO₂/ekv²⁾	6,3	6,2	6,3	<6,2
Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO₂/ekv³⁾	8,3	8,4	8,0	<9,6
Maatalouden ammoniakkipäästöt kt/vuosi⁴⁾	35,4	34,7	31,4	<28,0

¹⁾ Lähde: Luonnonvarakeskus, Agrikaattori. Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta. Tavoite perustuu CAP-suunnitelmaan.

²⁾ Lähde: Tilastokeskus Kasvihuonekaasut 2022, viralliset tiedot. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä, dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta sekä kalkituksen hiilidioksidipäästöt.

³⁾ Lähde: Tilastokeskus Kasvihuonekaasut 2022, viralliset tiedot. Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat viljelysmaasta ja ruohikkoalueilta syntyvät hiilidioksidipäästöt.

⁴⁾ Lähde: Kaukokulkeutumissopimukselle toimitettu inventaarioraportti — Finland’s Informative Inventory Report, IIR 2024, Part 5 Agriculture.

Elintarvikkeiden ja tuotantopanosten laatu¹⁾

	2021	2022	2023	2024—2025 tavoite

Raportoidut elintarvikevälitteiset ruokamyrkytysepidemiat (kpl)
— epidemioiden lukumäärä	36	60	44	alle 45
— niissä sairastuneiden määrä (kpl)	1 056	771	810	alle 1 000
Eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilojen osuus kotieläintiloista (%)	61	62	64	kasvaa
Eläinten hyvinvointivaatimukset täyttävien tilojen osuus otantavalvonnassa tarkastetuista tiloista (%)	75	72	73	yli 80
Vakavien eläintautien esiintyminen (kpl)²⁾
— ihmisen pitämät eläimet (kpl)	8	1	71	vähenee
— luonnonvaraiset eläimet (kpl)	66	24	36	vähenee
Mikrobilääkeresistenssin määrä sioilla ja broilereilla (%)³⁾	20	21	25	vähenee
Vaatimukset täyttävien siemensektorin kohteiden osuus (%)⁴⁾
— säännöllisesti tarkastettavat kohteet (%)	98	98	99	yli 95
— kohdennetusti tarkastetut kohteet (%)	90	94	95	yli 85
Karanteenituhoojien esiintymien lukumäärä (kpl)⁵⁾	289	233	219	vähenee

¹⁾ Lähde: Ruokavirasto

²⁾ EU:n eläinterveyssäännöstön mukaiset A- ja B-luokan eläintaudit ja muut torjuttavat eläintaudit, sekä C-luokan eläintaudeista ne, joille Suomella on virallinen tautivapaus.

³⁾ FINRES-Vet -ohjelmassa yhdelle tai useammalle tutkitulle antibiootille vastustuskykyisten E. coli -bakteerien %-osuus tutkituista indikaattori-E. coli -bakteereista sioilla ja broilereilla.

⁴⁾ Säännöllisesti tarkastettavat kohteet ja kohdennetusti valittavat tarkastuskohteet.

⁵⁾ Karanteenituhoojat ovat kasvitauteja ja tuholaisia, joiden leviäminen Suomeen pyritään estämään. Kaikki karanteenituhoojat on lueteltu kasvinterveyslainsäädännössä, Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2072 (liite II ja liite III).

Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä edistää hyvinvointia luonnosta ja luonnolle:

— tavoitteet on esitetty 30.40 lukuperustelussa.

Monipuolinen yritystoiminta sekä menestyvä maaseutu ja saaristo, monipaikkaisuus ja yhteistyöverkostot vahvistavat yhteiskuntaa:

— maaseutualueiden yritysrakenne kehittyy ja monipuolistuu sekä yritysten kilpailukyky paranee
— yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, rahoitusta ja yhteistyöverkostoja
— toimintaa ja kokonaisturvallisuutta tukeva infrastruktuuri ja laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvän elämän, asumisen ja elinkeinotoiminnan maaseudulla ja saaristossa sekä vahvistavat alueellista yhdenvertaisuutta
— yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyö vahvistuvat
— alueita kehitetään kumppanuudessa maaseutu-, saaristo- ja kaupunkitoimijoiden kanssa
— päätöksenteon valmistelussa tunnistetaan maaseutuun ja saaristoon kohdistuvia vaikutuksia ja ne tehdään näkyviksi.

Maaseudun kehittämisen tunnusluvut¹⁾

	2018	2019	2020	2021	2022

Maaseutualueella sijaitsevien yritysten toimipaikkojen osuus kaikista toimipaikoista, %²⁾	35,7	35,0	35,0	34,6	-
Työllisyysaste yhteensä, %³⁾	68,4	68,3	65,8	68,4	-
— harvaan asuttu maaseutu	63,9	64,4	63,3	66,3	-
— ydinmaaseutu	67,6	67,4	66,4	68,8	-
— kaupunkien läheinen maaseutu	72,3	72,3	70,2	72,6	-
— kaupungit	68,3	68,2	65,3	68,0	-
Vakituisesti maaseutualueilla asuvien ja kesäasukkaiden osuus väestöstä, %	36,5	36,2	35,7	35,2	34,9
Maaseutualueilla asuvien osuus väestöstä, %	28,7	28,4	28,2	28,0	27,7
Maaseutualueilla yöpyneiden osuus kaikista yöpyneistä, %	32,5	31,9	40,5	39,2	33,7

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattorit. Taulukon luvut koskevat Manner-Suomea.

²⁾ Vuoden 2022 tietoja ei ole vielä saatavilla.

³⁾ Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15—64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Vuoden 2022 tietoja ei ole vielä saatavilla.

Maaseutuohjelman toteutuma vuosina 2014—2023¹⁾

	2007—2013 toteutuma	2014—2023²⁾ toteutuma	2014—2025²⁾ tavoite

Maatalouden tuettujen investointien määrä, kpl	1 771	7 042	9 000
Aloitustukea saaneet uudet viljelijät, kpl	2 942	2 103	2 700
Tuetut yritykset, kpl	10 599	6 657	7 850
Luodut uudet työpaikat	7 948	11 400	7 000
Koulutuksiin osallistuneet, hlöä	39 456	60 000	44 700

¹⁾ Lähde: Ruokavirasto. Maaseutuohjelman 2014—2020 toteutus käynnistyi täysimääräisesti vuonna 2016.

²⁾ Hankkeiden toteutusaika päättyy vuonna 2025.

Talousarvion ulkopuoliset rahastot

Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera)

Makeran avustusvaroja käytetään lain (657/1966) mukaisesti mm. maatilatalouden rakenteen parantamiseen, maaseutuelinkeinojen edistämiseen, maaseudun elinolosuhteiden ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen sekä näiden toimenpiteiden kehittämisen edistämiseen ja edellä mainittuihin tarpeisiin liittyvien maa- ja vesialueiden ostamiseen ja vaihtamiseen. Lisäksi rahastoa voidaan käyttää myös muihin Makera-lain mukaisiin tarkoituksiin sen mukaan kuin siitä erikseen lailla säädetään.

MAKERAn tunnusluvut 2023—2025 (milj. euroa)

	2023 tilinpäätös	2024 arvio	2025 arvio

MAKERA
Käytettävissä olevat varat yhteensä¹⁾	138,1	120,6	109,2
— omat tulot²⁾	5,6	5,3	4,0
— edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä	131,1	114,2	105,0
— muut tulot	1,3	1,0	0,1
— siirto talousarviosta	-	-	-

MENOT
Rakennetukiavustukset	12,7	2,8	10,0
Muut menot	11,2	12,8	13,5

LAINAT
Valtionlainat	11,8	10,5	8,0
Valtiontakaukset	92,5	110,0	110,0
— josta maksuvalmiuslainat	16,8	30,0	25,0

¹⁾ Laskennalliset erot johtuvat pyöristyseroista.

²⁾ Mm. lainojen lyhennykset ja korot. Sisältää myös kauppahintasaamiset ja tilojen myynnit.

Maatalouden interventiorahasto (Mira)

Maataloustuotemarkkinoiden liiallisia häiriötilanteita vakiinnutetaan EU:n markkinajärjestelmään sisältyvien markkina- ja interventiotoimien avulla. Interventiotoiminta on lähinnä tuotteiden varastointia. Toimien rahoitusta varten on maatalouden interventiorahasto, jonka menot rahoitetaan pääosin EU:n maatalouden tukirahaston varoista. Maatalouden interventiorahaston valtion vastattavaksi jäävät menot katetaan rahastoon tehtävällä budjettisiirrolla momentilta 30.20.60.

40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 122 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamisavustusten sekä maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

3) kokonaan kansallisesti rahoitettavien biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointitukien maksamiseen

4) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2025 saa tehdä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 perusteella Manner-Suomessa myönnettävien avustusten myöntämispäätöksiä 117 000 000 eurolla.

Mikäli Suomen CAP-suunnitelmaan 2023—2027 kohdistuvaa vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025.

Selvitysosa:Nuoren viljelijän aloittamisavustukset sekä maatalouden investointiavustukset ovat osa Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa (CAP-suunnitelma). Avustuksilla parannetaan maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä, pienennetään tilanpidon aloittamiseen liittyvää taloudellista riskiä sekä osaltaan turvataan maataloustuotannon jatkumista. Investointeja tuetaan momentilta myönnettävien osarahoitteisten avustusten lisäksi korkotuella (mom. 30.10.41) sekä maatilatalouden kehittämisrahastosta myönnettävillä kansallisilla valtiontakauksilla.

CAP-suunnitelmaa toteutettavien avustusten myöntämispäätösten kokonaismääräksi vuonna 2025 arvioidaan 117 000 000 euroa. Tästä määrästä aloittamisavustuksia arvioidaan olevan 10 000 000 euroa ja investointiavustuksia 107 000 000 euroa. EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on 43 %.

Vuoden 2025 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)


Yhteensä, josta	122 200 000
— EU-osuus	52 288 000
— valtion osuus	69 312 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettavat investoinnit	600 000

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

CAP-suunnitelman maatalouden aloittamis- ja investointiavustusten valtuuden käytöstä aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

	2025	2026	2027	2028	Yhteensä vuodesta 2025 lähtien

Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset¹⁾	53,1	12,2	4,6	-	69,9
Vuoden 2025 sitoumukset	61,0	46,8	9,2	-	117,0
Menot yhteensä	114,1	59,0	13,8	-	186,9

¹⁾ Osa momentin CAP-suunnitelmaan liittyvistä menoista maksetaan vuodelta 2024 siirtyvällä määrärahalla. Maaseutuohjelman 2014—2020 (sis. siirtymäkausi 2021—2022 ja maaseuturahaston elpymisväline) valtuuden käytöstä aiheutuvat menot maksetaan aiemmilta vuosilta siirtyvästä määrärahasta.

Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

	2023—2027 rahoituskehys			Määräraha
Toimenpide	EU	Valtio	Julkinen yhteensä	2024 budjetoitu	2025 esitys

Aloittamis- ja investointiavustukset	227,040	300,960	528,000	111,800	121,600

Momentille biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointien maksamiseen osoitettu määräraha on osa saaristomeriohjelman toteuttamista.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 122 100 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 100 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


CAP-suunnitelman mukainen rahoituksen ajoittumisen muutos	9 800
Maaseuturahaston elpymisväline (NGEU), rahoituksen päättyminen	-2 500
Yhteensä	7 300

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.

2025 talousarvio	122 200 000
2024 talousarvio	114 900 000
2023 tilinpäätös	135 500 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Momentilta esitetään 122,2 milj. euroa, jolla toteutetaan keskeistä osaa Suomen CAP-suunnitelmasta. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) säädökset määrittävät vahvasti maatalouden tukien myöntämisen edellytyksiä ja tavoitteita.

Valiokunta korostaa, että tuotannolliset investoinnit ovat edellytys maatalouden ja ruoantuotannon jatkuvuudelle. Suomalaisen maataloustuotannon korkeat tuotantokustannukset ovat kilpailuhaitta, ja tilojen rakennekehityksen myötä investoinnit ovat yhä suurempia sekä kalliimpia. Investoimalla tilat ottavat käyttöön myös uutta teknologiaa, jolla parannetaan tuotannon tehokkuutta ja uusia entistä kestävämpiä tuotantotapoja.

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota Valtiontalouden tarkastusviraston raporttiin maatalouden investointituista¹⁾. Tarkastuksessa ei pystytty arvioimaan investointien vaikuttavuutta siten kuin oli tarkoitus. Investointitukien vaikutuksista tarvitaan uutta tietoa, jotta tuen käyttöä olisi mahdollista arvioida nykyistä tarkemmin ja kehittää seuraavan CAP-kauden politiikkatoimia. Määrärahojen niukentuessa tukea on pystyttävä ohjaamaan entistä tarkkarajaisemmin ja vaikuttavimpiin kohteisiin.

Biokaasutuotannon edistäminen.Valiokunta pitää tarpeellisena, että momentilta maksetaan investointitukea myös biokaasutuotantoon. Hajautettu maatiloilla tapahtuva biokaasutuotanto parantaa sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineiden huoltovarmuutta sekä lannan ravinteiden käyttökelpoisuutta ja omavaraisuutta.

Hallitusohjelman mukaisesti tulee huolehtia kannustavasta rahoituksesta biokaasutuotannon lisäämiseksi. Biokaasun käyttöä voidaan lisätä etenkin raskaassa liikenteessä ja merenkulussa. Tärkeää on myös huolehtia biokaasulaitosten hallinnollisen taakan ja maksujen minimoimisesta sekä siitä, että hallinnollisen vastuun jakautuminen eri hallinnonaloille ei vaikeuta tukien hyödyntämistä.

Ravinnekiertotuki.Valiokunta nostaa lisäksi esiin ns. ravinnekiertotuen²⁾ (momentti 30.20.49). Se on toimintatuki biokaasulaitoksille, jotka vastaanottavat kotieläinten lantaa ja vesikasvillisuuden biomassaa ja tuottavat niistä biokaasua ja markkinoille saatettavia jalostettuja lannoitevalmisteita. Tuen tavoitteena on mm. siirtää kotieläintuotantoon keskittyneiltä alueilta (kuten Saaristomeren valuma-alueelta) ylimääräisiä ravinteita käytettäväksi alijäämäalueilla ja tuoda kierrätyslannoitteet laajemman käyttäjäkunnan saataville. Samalla vähennetään riippuvuutta tuontilannoitteista.

Valiokunta painottaa, että tuen toimivuutta tulee seurata ja arvioida mahdollisia asetuksen muutostarpeita, esimerkiksi teknologianeutraaliuden osalta, ennen kuin loput määrärahasta avataan hakuun. Uudessa hakukierroksessa tulee ottaa huomioon saadut kokemukset ja mahdolliset korjaustarpeet.

Saaristomeri-ohjelma

Valiokunta pitää tarpeellisena, että hallitus jatkaa Saaristomeri-ohjelman rahoitusta. Ohjelman tavoitteena on poistaa valuma-alueen hajakuormitusta siten, että alue voidaan poistaa Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien ns. hot-spot-listalta viimeistään vuonna 2027. Ohjelmaa toteutetaan yhdessä ympäristöministeriön kanssa, joten valiokunta käsittelee asiaa myös mietintönsä pääluokassa 35 (momentilla 35.10.61). Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimilla tavoitellaan muun muassa kuormituksen vähentämistä, eläinperäisen ravinteen kiertoa ja maaperän pidätyskyvyn parantamista.

Vaikuttavuuden lisäämiseksi valiokunta korostaa mittakaavaltaan merkittävimpien toimijoiden aktivoimista ja neuvontaa, koska toimenpiteiden toteuttaminen on vapaaehtoista. Tärkeää on myös, että avustuksia ohjataan kriteereillä, jotka painottavat asetettuja tavoitteita tukevia investointeja.

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 122 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

3) kokonaan kansallisesti rahoitettavien biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointitukien maksamiseen

4) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2025 saa tehdä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 perusteella Manner-Suomessa myönnettävien avustusten myöntämispäätöksiä 117 000 000 eurolla.

III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)

Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 45 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2025 III lisätalousarvio	—
2025 talousarvio	122 200 000
2024 tilinpäätös	130 650 000
2023 tilinpäätös	135 500 000

Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)

Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 45 000 000 euroa.

41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), kolttalain (253/1995), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) ja maaseutuelinkeinolain (1295/1990) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2025 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle.

Selvitysosa:Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa vuosittainen korkotuki on vuodesta 2013 alkaen myönnetyissä lainoissa enintään kolme prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä ja aiemmin myönnetyissä vastaavasti enintään neljä prosenttia. Aikaisemman rahoituslainsäädännön nojalla vuosina 1996—2012 myönnetyissä lainoissa korkotuen enimmäismäärä on enintään neljä tai viisi prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä lainan myöntämisajankohdasta riippuen. Korkotukilainojen takaisin maksamatta oleva pääoma oli vuoden 2023 lopussa yhteensä noin 1,39 mrd. euroa. Määrärahan mitoituksessa on oletettu vuonna 2025 keskimääräiseksi korkotueksi 3,0 prosenttia korkotukilainojen pääomasta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

	2025	2026	2027	2028	2029—	Yhteensä vuodesta 2025 lähtien

Ennen vuotta 2025 myönnetyt korkotukilainat	38,5	32,7	28,7	23,7	73,7	197,3
Vuonna 2025 myönnettävät korkotukilainat	1,5	6,0	6,0	6,0	24,0	43,5
Menot yhteensä	40,0	38,7	34,7	29,7	97,7	240,8

2025 talousarvio	40 000 000
2024 talousarvio	40 000 000
2023 tilinpäätös	33 318 530

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2025 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle.

42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 13 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen

2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Luopumistuella edistettiin yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena oli myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää. Uusia luopumistukipäätöksiä voitiin tehdä vuoden 2018 loppuun asti, minkä jälkeen maatalouden varhaiseläkkeiden myöntäminen ei ole enää ollut mahdollista Euroopan unionissa.

Vuonna 2025 maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista kahdesta maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä (ajanjaksot 2011—2014 ja 2015—2018) sekä aiempien vuosien luopumiseläkejärjestelmästä aiheutuvia menoja sekä niihin liittyviä sopimusten hoitokuluja.

Luopumistukien ja -eläkkeiden toteutuminen vuonna 2025

	Järjestelmän piiriin tullut sen voimassaoloaikana		Eläkkeitä maksussa v. 2025 lopussa, arvio	Keskimääräinen korvaus v. 2025, arvio
Tukimuoto	Tiloja	Luopujia	kpl	euroa/kk

Luopumiseläke			3 078	283
Luopumistuki 2011—2014	2 067	3 277	132	545
Luopumistuki 2015—2018	626	849	101	749
Yhteensä	2 693	4 126	3 311

Vuosina 2024 ja 2025 määrärahan tarpeen arvioidaan jakautuvan seuraavasti (milj. euroa)

	2024 arvio	2025 arvio

Luopumiseläkkeet	13,27	11,56
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2007—2010	0,02	0,00
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2011—2014	2,16	1,10
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2015—2018	2,01	1,44
Hoitokulu¹⁾	0,41	0,25
Yhteensä	17,87	14,35

¹⁾ Hoitokulun perusteet ovat voimassa vuosille 2023—2024. Vuoden 2025 hoitokulun arvioidaan noudattavan vuosien 2023—2024 määräytymisperustetta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Tarvearvion muutos	-1 900
Yhteensä	-1 900

2025 talousarvio	13 200 000
2024 talousarvio	15 100 000
2023 tilinpäätös	21 800 000

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 13 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 74 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Eläinten hyvinvointikorvaukset ovat osa Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa (CAP-suunnitelma). Eläinten hyvinvointikorvausten tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin kohentuminen. Tavoitteena on tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Eläinten hyvinvointisitoumus voidaan tehdä naudoista, sioista, lampaista, vuohista sekä siipikarjasta. Eläinten hyvinvointisitoumuksissa viljelijä sitoutuu noudattamaan toimenpiteen ehtoja valitsemiensa eläinlajien osalta. Sitoumus on yksivuotinen, mutta se voidaan uusia vuosittain. Vuoden 2023 eläinten hyvinvointikorvausta maksettiin 91 prosentille eläimistä kotieläinyksiköinä laskettuna, kun tavoite on 93 prosenttia eläinyksiköistä.

Vuonna 2025 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 74 000 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuutta on 31 820 000 euroa ja kansallista osuutta 42 180 000 euroa. EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on 43 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

	2023—2027 rahoituskehys			Määräraha
Toimenpide	EU	Valtio	Julkinen yhteensä	2023 maksettu	2024 budjetoitu	2025 esitys

Eläinten hyvinvointikorvaukset	159,100	210,900	370,000	19,312	74,000	74,000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.

2025 talousarvio	74 000 000
2024 talousarvio	74 000 000
2023 tilinpäätös	74 000 000

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 74 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

50. Valtionavustus maatalouden neuvontapalveluihin ja eräisiin muihin kehittämistoimiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 4 076 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalveluiden ja eräiden muiden kehittämistoimien valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (945/2023) mukaisesti neuvontapalveluihin ja eräisiin muihin kehittämistoimiin myönnettävien valtionavustusten maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa maatalouden kehittämistoimintaa harjoittaville yhteisöille.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtionavustuksella turvataan alueellisesti ja sisällöllisesti kattava, kohtuuhintainen ja ammattitaitoinen neuvonta- ja muu kehittämistoiminta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Valtionavustusta saavien järjestöjen tavoitteiden toteutumista mitataan mm. neuvonta-, kotieläinjalostus-, tietämyksenvaihto- ja tiedotustoiminnan määrällä ja kattavuudella. Noin puolet maatalous- ja puutarhayrityksistä käyttävät valtionavustusta saavien yhteisöjen tarjoamia palveluita.

Valtionavustuksen käytölle asetetaan alustavasti valtionavustuksen myöntöperusteita seuraaville yleisille strategisille tavoitteille:

1. Kokonaiskestävän ruokajärjestelmän huoltovarmuus sekä kilpailu- ja häiriönsietokyky paranevat

2. Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä edistää hyvinvointia luonnosta ja luonnolle

3. Monipuolinen yritystoiminta sekä menestyvä maaseutu ja saaristo, monipaikkaisuus ja yhteistyöverkostot vahvistavat yhteiskuntaa.

Valtionavustuksen myöntöperusteena oleva valtioneuvoston asetus perustuu maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetukseen (EU 2022/2472). Neuvontapalveluihin, kotieläinjalostusta koskevaan toimintaan sekä tietämyksenvaihtoa ja tiedotusta koskevaan toimintaan myönnettävä avustus on yleisavustusta.

Maatalousalan kehittämistoimintaan mahdollisesti myönnettävä avustus on erityisavustusta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


ProAgria, kotimaista ruuantuotantoa edistävät neuvontapalvelut, kertaluonteisen lisäyksen poisto	-800
Suomen Hevostietokeskus ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto	-70
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024)	-280
Yhteensä	-1 150

2025 talousarvio	4 076 000
2024 talousarvio	5 226 000
2023 tilinpäätös	5 616 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Momentille esitetään vajaat 4,1 milj. euroa, joka on lähes 1,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu eduskunnan tekemien lisäysten poistosta (noin 0,9 milj. euroa) ja hallinnonalalle linjatuista säästöistä (noin 0,3 milj. euroa).

Valiokunta pitää tärkeänä momentin määrärahalla toteutettavaa koko maan kattavaa neuvontaa, jolla mm. kehitetään maatalouden kannattavuutta ja varmistetaan vastuullisesti tuotetun suomalaisen ruoan tuotantoa. Pitkään jatkuneen alan kannattavuuskriisin myötä yhä useammat maatilat tarvitsevat tuotannon ja talouden asiantuntija-apua selvitäkseen vaikeuksistaan.

Neuvonnan keinoin välitetään kaikenkokoisille tiloille uusinta tutkimustietoa ja parhaita käytäntöjä kannattavuuden parantamiseksi ja tulevaisuuden uskon lisäämiseksi. Tilatason neuvontaa tarvitaan myös esimerkiksi sään ääri-ilmiöihin varautumisessa, ilmastotoimiin vastaamisessa ja kiertotalouden lisäämisessä. Vaikeutuneessa markkinatilanteessa on niin ikään tarvetta kiinnittää huomiota luomualan tilanteeseen. Valiokunta korostaa, että neuvonnalla voidaan edistää elinkelpoisten tilojen toiminnan jatkumista ja turvata siten myös tulevaisuudessa Suomen elintarvikeomavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Valiokunta lisää momentille 575 000 euroa, josta kohdistetaan

— 400 000 euroa neuvontapalveluihin kotimaisen ruoantuotannon edistämiseksi (ProAgrialle)
— 65 000 euroa Maitoyrittäjät ry:lle
— 60 000 euroa Svenska trädgårdsförbundet rf:lle ja
— 50 000 euroa Suomen Hevostietokeskus ry:lle.

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 4 651 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 2 223 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin:

1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä aitatyön kannalta välttämättömien työmaa-asuntojen uusimiseen ja ylläpitoon myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää Suomen ja Norjan välisen poroesteaitoja koskevan valtiosopimuksen (SopS 92 ja 93/2016) toimeenpanosta aiheutuviin kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä. Valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen hallinnoinnista aiheutuvien kulutusmenojen osalta toimivaltainen viranomainen on Lapin ELY-keskus.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito	1 267 000
Neuvontatyön tukeminen ja porotalouden koetoiminta	856 000
Poroesteaitojen hallinnoinnista aiheutuvat kulutusmenot	100 000
Yhteensä	2 223 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 2 123 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 100 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Poroesteaitojen hallinnoinnista aiheutuvat kulutusmenot	100
Valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen (v. 2024 rahoitus)	-446
Yhteensä	-346

2025 talousarvio	2 223 000
2024 talousarvio	2 569 000
2023 tilinpäätös	2 143 000

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 2 223 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin:

2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää Suomen ja Norjan välisen poroesteaitoja koskevan valtiosopimuksen (SopS 92 ja 93/2016) toimeenpanosta aiheutuviin kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

54. Hevostalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 30 692 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen myönnettävistä avustuksista annetun lain (331/2023) mukaisten valtionavustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtionavustukset maksetaan hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämisestä annetun lain (331/2023) nojalla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Valtionavustussäästö (Lisätoimet 2024)	-8 500
Yhteensä	-8 500

2025 talousarvio	30 692 000
2024 talousarvio	39 192 000
2023 tilinpäätös	39 192 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Momentille esitetään noin 30,7 milj. euroa, joka on 8,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Saadun selvityksen mukaan vuodelta 2024 siirtyvän erän ansiosta vähennys jää kuitenkin käytännössä esitettyä pienemmäksi.

Valiokunta on huolissaan hevosurheilun ja alan toimijoiden sekä suomenhevosen tulevaisuudesta, johon vaikuttaa osaltaan mm. maakuntaraviratojen määrä ja palkintotuen suuruus. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoituksen väheneminen on lisännyt toimijoiden kiinnostusta siirtää hevosten valmennusta, kasvatusta ja omistusta Ruotsiin. Suomenhevosen kilpailumahdollisuudet ovat kuitenkin lähtökohtaisesti vain Suomessa, ja lajin elinvoimaa kannattelee raviurheilu. Hallitusohjelman mukaisesti valiokunta pitää tärkeänä, että suomenhevosen asema kansallisrotuna turvataan ja hevostalouden toimintaedellytykset varmistetaan. Sopeutustoimien negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi hallinnon tulee etsiä ratkaisuja yhdessä toimijoiden kanssa.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa suomenhevosen aseman turvaamiseen kasvattajatukijärjestelmän kautta.

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 31 092 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen myönnettävistä avustuksista annetun lain (331/2023) mukaisten valtionavustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

55. Valtionavustus 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 3 805 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen mm. omia yrityksiä perustamalla. Lisäksi 4H-toiminnalla edistetään maaseutu- ja kaupunkialueiden vuorovaikutusta.

4H-toiminnan painopisteitä ovat yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistäminen (mm. ”Kolme askelta työelämään” -toimintamalli), ruokakasvatus sekä metsä- ja luontokasvatus. 4H-toiminnan mahdollistama nuorten palkka- ja yrittäjätulo on ollut viime vuosina n. 7,5 milj. euroa ja 4H-yrityksiä yli 3 000 kappaletta.

4H-järjestöissä on yhteensä yli 200 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa suuren osan Suomen kunnista. Jäseniä yhdistyksissä on yli 43 000.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


4H-toiminnan tukeminen	500
4H-toiminnan tukeminen, kertaluonteisten lisäysten poisto	-650
Yhteensä	-150

2025 talousarvio	3 805 000
2024 talousarvio	3 955 000
2023 tilinpäätös	4 155 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Momentille esitetään noin 3,8 milj. euroa, joka on 150 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Tasoa nostaa hallituksen esittämä 500 000 euron lisäys ja vähentää kertaluonteisten lisäysten poisto (650 000 euroa, josta hallituksen lisäys oli 500 000 euroa ja eduskunnan 150 000 euroa).

4H-järjestön toimintaan osallistui 181 000 lasta ja nuorta vuonna 2023. Nuorisotyötä toteuttavat 183 suomenkielistä ja 18 ruotsinkielistä paikallisyhdistystä eri puolilla maata. Järjestö luo harrastusmahdollisuuksia, edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä. Vuonna 2023 esimerkiksi 4H Satosankarit-toiminnassa välitettiin puolukkaa yli 400 000 kg ja Taimiteko-toiminnassa istutettiin noin 900 000 taimea.

Valiokunta pitää 4H-järjestön toimintaa tärkeänä ja toteaa, että se vastaa hyvin olemassa oleviin tarpeisiin. Järjestön rahaliikenne on vuodessa yli 29 milj. euroa, josta valtionavun osuus on pieni. Valtionavulla on kuitenkin ratkaiseva vipuvaikutus perustyöhön eri puolilla Suomea.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa.

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 4 005 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen.

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot

2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan neuvoston toimintaan

3) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen

5) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan

6) päivittäistavarakauppapalveluiden tukemisesta monipalvelukeskuksina maaseutualueilla annettuun valtioneuvoston asetukseen (357/2019) perustuvien valtionavustusten maksamiseen maaseutualuiden päivittäistavarakauppapalveluille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämishankkeet	750 000
Kylätoiminnan valtionavustus	1 100 000
Maaseutupolitiikan neuvosto	75 000
Saaristoasiain neuvottelukunta	75 000
Päivittäistavarakauppapalveluiden tukeminen (Kyläkauppatuki)	1 000 000
Yhteensä	3 000 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 2 550 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 450 000 euroa.

Määrärahasta käytetään arviolta 750 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kylätoiminnan valtionavustus, kertaluonteisen lisäyksen poisto	-200
Päivittäistavarakauppapalveluiden tukeminen (Kyläkauppatuki), kertaluonteisen lisäyksen poisto	-250
Yhteensä	-450

2025 talousarvio	3 000 000
2024 talousarvio	3 450 000
2023 tilinpäätös	4 300 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Momentille esitetään 3,0 milj. euroa. Määrärahasta on poistettu eduskunnan kertaluonteiset lisäykset, jotka osoitettiin kyläkauppatukeen (250 000 euroa) ja kylätoiminnan valtionavustukseen (200 000 euroa). Molemmat tukimuodot ovat valiokunnan mielestä edelleen tarpeellisia keinoja edistää kylien elinvoimaisuutta ja lisätä yhteisöllisyyttä.

Valiokunta lisää momentille 350 000 euroa, josta kohdennetaan 200 000 euroa kylätoiminnan valtionapuun ja 150 000 euroa Kyläkauppatukeen.

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 3 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan neuvoston toimintaan

3) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen

5) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 188 349 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien hankkeiden ja niiden toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden sekä perustelluissa tapauksissa ennakon maksamiseen

3) kohtiin 1)—2) liittyvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2025 saa tehdä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 perusteella Manner-Suomessa myönnettävien hankkeiden myöntämispäätöksiä 149 762 000 eurolla.

Mikäli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman siirtymäkauden 2021—2022 teknisen avun tai Suomen CAP-suunnitelmaan 2023—2027 kohdistuvaa vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025.

Selvitysosa:Momentin varoin rahoitettavat maaseudun yritystoiminnan, palvelujen, kylien ja yhteistyön kehittämiseen, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä Leader-toiminnalla toteutettavaan paikalliseen kehittämiseen liittyvät Manner-Suomen toimenpiteet sisältyvät Suomen CAP-suunnitelmaan 2023—2027 (CAP-suunnitelma). Rahoitus toteutetaan yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja kansainvälisinä hankkeina. CAP-suunnitelman toimeenpanoon tarkoitetun teknisen avun määräraha on tällä momentilla.

CAP-suunnitelmaa toteuttavien hankkeiden myöntämispäätösten kokonaismääräksi arvioidaan 149 762 000 euroa, josta osoitetaan 36 000 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä 113 762 000 euroa alueelliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten.

EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on 43 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Vuoden 2025 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)


Yhteensä, josta	188 349 000
— EU-osuus	84 625 000
— valtion osuus	103 724 000

CAP-suunnitelman paikallisten ja alueellisten toimien valtuuden käytöstä aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

	2025	2026	2027	2028	2029	Yhteensä vuodesta 2025 lähtien

CAP-suunnitelman sitoumukset
— ennen vuotta 2025 tehdyt¹⁾	102,471	20,000	-	-	-	122,471
— vuonna 2025 tehdyt	85,878	48,684	15,200	-	-	149,762
Yhteensä	188,349	68,684	15,200	-	-	272,233

¹⁾ Osa momentin CAP-suunnitelmaan liittyvistä menoista (ml. tekninen apu) maksetaan vuodelta 2024 siirtyvällä määrärahalla. Maaseutuohjelman 2014—2020 (sis. siirtymäkausi 2021—2022 ja maaseuturahaston elpymisväline) valtuuden käytöstä aiheutuvat menot maksetaan aiemmilta vuosilta siirtyvästä määrärahasta.

Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

	2023—2027 rahoituskehys			Määräraha
Toimenpide	EU	Valtio	Julkinen yhteensä	2023 maksettu	2024 budjetoitu	2025 esitys

CAP-suunnitelma yhteensä	373,234	442,752	867,986¹⁾	15,867	188,349	188,349
— josta tekninen apu	43,920	58,220	102,140	-	17,600	17,600

¹⁾ Sisältää kuntarahan osuuden 52 milj. euroa.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 168 149 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 20 200 000 euroa.

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.

2025 talousarvio	188 349 000
2024 II lisätalousarvio	13 500 000
2024 talousarvio	188 349 000
2023 tilinpäätös	139 016 000

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 188 349 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

3) kohtiin 1)—2) liittyvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2025 saa tehdä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 perusteella Manner-Suomessa myönnettävien hankkeiden myöntämispäätöksiä 149 762 000 eurolla.

II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomessa tarvittavan enintään 50 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2025 saa käyttää vuodelta 2023 siirtynyttä määrärahaa 40 henkilötyövuotta ja vuodelta 2024 siirtynyttä määrärahaa 50 henkilötyövuotta Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomessa sekä ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan määräaikaisen henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenojen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Perusteluja on täydennetty siten, että momentilta voidaan maksaa Suomen CAP-suunnitelman toteuttamiseen tarvittavan määräaikaisen henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoja. Lisäksi vuonna 2025 on mahdollista käyttää vuosilta 2023 ja 2024 siirtynyttä määrärahaa Suomen CAP-suunnitelman lisäksi myös ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan määräaikaisen henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2025 II lisätalousarvio	—
2025 talousarvio	188 349 000
2024 tilinpäätös	271 849 000
2023 tilinpäätös	139 016 000

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)

III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)

Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 10 500 000 euroa ja vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 50 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2025 III lisätalousarvio	—
2025 II lisätalousarvio	—
2025 talousarvio	188 349 000
2024 tilinpäätös	271 849 000
2023 tilinpäätös	139 016 000

Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)