Talousarvioesitys 2025
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä luotettavia paikkatietoja.
Suomen tulevaisuuteen vaikuttaa voimakkaasti turvallisuutta ja huoltovarmuutta uhkaava Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota. Oman vaikutuksensa tuovat useat maailmanlaajuiset muutostekijät, joiden voimakkuuteen ja nopeuteen Suomi ei juuri voi vaikuttaa. Niiden seurauksiin on sopeuduttava ja niissä on nähtävissä uhkien lisäksi myös paljon uusia mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tunnistettu kuusi toimintaympäristön muutostekijää, jotka tapahtuvat hallinnonalasta riippumatta ja joiden arvioidaan eniten muuttavan suomalaisen ruoka- ja luonnonvarasektorin toimintaympäristöä seuraavan vuosikymmenen aikana. Muutostekijät ovat 1) ilmastonmuutos, 2) nopea teknologinen kehitys, 3) kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, 4) globaalin talouden murros, 5) arvojen ja asenteiden muutos sekä 6) väestörakenne ja kaupungistumiskehitys.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan perustehtävät ruokaturvan, ruokaturvallisuuden ja kilpailukykyisen kotimaisen ruokajärjestelmän, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaamisessa, eläin- ja kasvitautien hallinnassa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä nousevat yhä tärkeämmiksi. Näiden tehtävien merkitys on edelleen korostunut Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vuoksi.
Laadukas ja turvallinen paikkatieto ja sen hyödyntäminen ovat tärkeässä roolissa tulevaisuuden teknologiaratkaisuja kehitettäessä. Digitalisaatio ja tiedon merkityksen voimakas kasvaminen korostavat luotettavien perusrekisterien, peruspaikkatietojen ja luonnonvaratiedon käytön edistämisen merkitystä osana ministeriön tehtäväaluetta. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa sekä turvaavat omistusta ja kansallista rahoitusjärjestelmää.
Suomi on vastuullinen globaali toimija ja sitoutunut kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanoon. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä myös hallinnon merkitys vapaan kilpailun esteiden poistamisessa sekä biotalouden, uusien innovaatioiden, liiketoimintamallien ja arvonluonnin tapojen mahdollistamisessa kasvaa. Mahdollistava hallinto toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa yksityisen sektorin kanssa ja ymmärtää kiihtyvää kehitystä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Rajalliset resurssit kyetään suuntaamaan vaikuttavammin taloudellista optimia tavoitellen sekä luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö uusiutuvalle ja kansainvälistyvälle biotaloudelle, yhteensovittaen kestävää kehitystä ja riskienhallintaa. Maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan nykyiset tehtävät luovat luontevan alustan bio- ja kiertotalouden seuraavan vaiheen toteutukseen.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään luonnon monimuotoisuutta. Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2023 toteutuma/arvio |
2024 tavoite |
2025 tavoite |
|
| Kokonaiskestävän ruokajärjestelmän huoltovarmuus sekä kilpailu- ja häiriönsietokyky paranevat | |||
| — Maatalouden yrittäjätulo/FWU (euroa/vuosi)1) | (33 100) | kasvaa | kasvaa |
| Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä edistää hyvinvointia luonnosta ja luonnolle | |||
| — Biotalouden arvonlisäys, mrd. euroa2) | 30,5 | 31,7 | 33,0 |
| Monipuolinen yritystoiminta sekä menestyvä maaseutu ja saaristo, monipaikkaisuus ja yhteistyöverkostot vahvistavat yhteiskuntaa | |||
| — Maaseutualueella sijaitsevien yritysten toimipaikkojen osuus kaikista toimipaikoista (%)3) | (34,6) | kasvaa | kasvaa |
| — Työllisyysaste yhteensä3) | (68,4) | kasvaa | kasvaa |
| — maaseutualueet | (69,8) | kasvaa | kasvaa |
| — kaupungit | (68,0) | kasvaa | kasvaa |
| Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta | |||
| — Sähköisten palveluiden häiriöttömyys (%) | 99,9 | 99,9 | 99,9 |
| — Tietovarastojen hyödyntäminen, kasvu edellisestä vuodesta (%) | -1 | 10 | 3 |
1) Lähde: Luke, FADN/kannattavuuskirjanpito. FWU on yrittäjäperheen työtunneista laskettu kokopäiväisesti työskentelevien yrittäjäperheen jäsenten lukumäärä (0,78 henkilöä tilaa kohti vuonna 2022). Maatalouden yrittäjätulo kuvaa keskimäärin yritystä kohti saatua tuloa vuodessa. Vuoden 2023 luku on ennuste.
2) Vuosien 2024—2025 tavoite perustuu Suomen biotalousstrategiassa asetettuun tavoitteeseen: tavoitteena on kiihdyttää biotalouden arvonlisän 3 prosentin vuosikasvutaso 4 prosenttiin.
3) Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattorit. Tiedot koskevat Manner-Suomea. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15—64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena saman ikäisestä väestöstä. Vuodesta 2022 lähtien tietoja ei ole vielä saatavilla ja vuoden 2023 arviona on käytetty vuoden 2021 toteutumatietoja.
Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa yhdenvertaisuuden edistämistä sekä hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten tasa-arvoon.
Maaseudulla pääosa työikäisestä väestöstä on miehiä ja varsinkin harvaan asutulla maaseudulla miehiä on huomattavasti enemmän kuin naisia. Erot ovat suurimmat nuorten aikuisten ikäluokassa. Yhteisen maatalouspolitiikan, maaseudun kehittämisen ja luonnonvaratalouden toimeenpanossa on tavoitteena huomioida eri väestöryhmien tarpeet, vaikka tukijärjestelmiä tai tukien myöntämisen perusteita ei ole rakennettu sukupuolinäkökulmasta. Esimerkiksi nuorten viljelijöiden aloitustuessa seurataan yritystoiminnan aloittaneiden sukupuolijakaumaa. Erityisesti useissa paikallisten Leader-toimintaryhmien kautta toteutetuissa hankkeissa on tavoitteena erilaisten ryhmien kuten nuorten, vanhusten, maahanmuuttajien ja työttömien osallistuminen alueen kehittämiseen. Tämä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Leader-toiminnassa esimerkiksi seurataan päättävän elimen eli hallituksen sukupuolijakaumaa.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala toteuttaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteita osana strategiaansa. Hallinnonala edistää erityisesti hiilineutraaliustavoitetta luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja.
Rahoitusta osoitetaan esimerkiksi ympäristön tilaa, vihreää siirtymää ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviin investointeihin 26 milj. euroa. Ympäristökorvauksiin ja luonnonmukaiseen tuotantoon kohdennetaan 275,9 milj. euroa ja ekojärjestelmätukeen vähintään 86 milj. euroa. Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kohdennetaan 4,1 milj. euroa. Määrärahalla toteutetaan mm. kansallista biotalousstrategiaa, kansallista metsästrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa. Metsäluonnon hoidon edistämiseen kohdennetaan 11,0 milj. euroa. Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan yhteensä 6,5 milj. eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 35,8 milj. euroa.
Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset
| esityksen nimi | taloudellinen vaikutus (momentti) |
| Hallituksen esitys metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain muuttamisesta | 30.40.44 |
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
| 2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
||
| 30.10.40 | Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus | 117,0 | 117,0 | |
| 30.10.41 | Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) | ||
| — korkotukilainavaltuus | 250,0 | 250,0 | |
| 30.10.64 | EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus | 157,2 | 149,8 | |
| 30.20.43 | Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus | 20,0 | - | |
| 30.40.44 | Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) | ||
| — Avustusten myöntämisvaltuus | 15,0 | 15,0 |
Hallinnonalan määrärahat
| TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
| 01. | Hallinto ja tutkimus | 154 584 | 0 | 809 | -1 000 | 154 393 |
| 01. | Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
22 172 | — | 187 | -1 000 | 21 359 |
| 05. | Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
90 878 | — | 622 | 0 | 91 500 |
| 22. | Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
3 943 | — | 700 | — | 4 643 |
| 29. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
32 652 | — | — | — | 32 652 |
| 40. | Maa- ja elintarviketalouden sekä luonnonvaratalouden huoltovarmuuden vahvistaminen, viennin edistäminen ja arvonlisän kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
700 | — | -700 | — | 0 |
| 66. | Kansainvälinen toiminta (arviomääräraha) |
4 239 | — | — | — | 4 239 |
| 10. | Maaseudun kehittäminen | 483 070 | 0 | 0 | 0 | 483 070 |
| 40. | Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) |
122 200 | — | — | 0 | 122 200 |
| 41. | Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) |
40 000 | — | — | — | 40 000 |
| 42. | Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) |
13 200 | — | — | — | 13 200 |
| 43. | Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v) |
74 000 | — | — | — | 74 000 |
| 50. | Valtionavustus maatalouden neuvontapalveluihin ja eräisiin muihin kehittämistoimiin (siirtomääräraha 3 v) |
4 651 | — | — | — | 4 651 |
| 51. | Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) |
2 223 | — | — | — | 2 223 |
| 54. | Hevostalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
31 092 | — | — | — | 31 092 |
| 55. | Valtionavustus 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
4 005 | — | — | — | 4 005 |
| 63. | Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
3 350 | — | — | — | 3 350 |
| 64. | EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) |
188 349 | — | 0 | 0 | 188 349 |
| 20. | Maa- ja elintarviketalous | 1 742 336 | 0 | 2 105 | 18 506 | 1 762 947 |
| 01. | Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
78 862 | — | 505 | 1 006 | 80 373 |
| 20. | Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha) |
5 868 | — | 1 600 | 5 600 | 13 068 |
| 40. | Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) |
350 000 | — | — | 0 | 350 000 |
| 41. | EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) |
524 200 | — | — | 10 000 | 534 200 |
| 43. | Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) |
275 716 | — | — | — | 275 716 |
| 44. | Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v) |
479 815 | — | — | — | 479 815 |
| 46. | EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
11 005 | — | — | 0 | 11 005 |
| 47. | Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
7 603 | — | — | — | 7 603 |
| 49. | Alkutuotannon tuotantopanosomavaraisuuden lisääminen (siirtomääräraha 3 v) |
2 400 | — | — | 1 900 | 4 300 |
| 60. | Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) |
400 | — | — | — | 400 |
| 62. | Eräät valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) |
6 467 | — | — | 0 | 6 467 |
| 40. | Luonnonvaratalous | 186 417 | 0 | 18 053 | 166 | 204 636 |
| 20. | Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) |
3 582 | — | — | — | 3 582 |
| 21. | Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) |
14 225 | — | — | — | 14 225 |
| 22. | Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
5 964 | — | 11 500 | — | 17 464 |
| 31. | Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) |
7 016 | — | — | — | 7 016 |
| 40. | Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) |
1 541 | — | — | 166 | 1 707 |
| 41. | Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) |
3 590 | — | — | — | 3 590 |
| 42. | Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) |
8 850 | — | 2 800 | — | 11 650 |
| 44. | Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) |
37 277 | — | — | — | 37 277 |
| 45. | Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
11 027 | — | — | — | 11 027 |
| 46. | Valtionavustus Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) |
41 379 | — | 3 753 | — | 45 132 |
| 47. | Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v) |
2 500 | — | — | — | 2 500 |
| 50. | Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
14 779 | — | — | — | 14 779 |
| 51. | Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
10 360 | — | — | — | 10 360 |
| 53. | Eräät luonnonvaratalouden valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) |
1 332 | — | — | — | 1 332 |
| 62. | Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
22 995 | — | — | — | 22 995 |
| 64. | Metsähallitus | 7 134 | 0 | 661 | 0 | 7 795 |
| 50. | Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) |
7 134 | — | 661 | — | 7 795 |
| 70. | Maanmittaus ja asunto-osakkeiden kirjaaminen | 53 085 | 0 | 382 | 0 | 53 467 |
| 01. | Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
51 085 | — | 382 | — | 51 467 |
| 40. | Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) |
2 000 | — | — | 0 | 2 000 |
| Yhteensä | 2 626 626 | 0 | 22 010 | 17 672 | 2 666 308 |
| Henkilötyövuosien kokonaismäärä | 4 400 | 4 452 | 4 324 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 2,6 mrd. euroa, joka on 30,9 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Hallituksen linjaamia säästöjä pääluokkaan kohdistetaan yhteensä 56,9 milj. euroa vuoteen 2024 verrattuna.
Hallinnonalan tehtävien perustavaa laatua oleva merkitys yhteiskunnalle ymmärretään laajasti vallitsevassa globaalissa tilanteessa. Myös valiokunta korostaa, että Suomen on huolehdittava ruokaturvasta ja -turvallisuudesta, kilpailukykyisen kotimaisen ruokajärjestelmän, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaamisesta, eläin- ja kasvitautien hallinnasta, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamisesta sekä maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisestä.
Valiokunta pitää oikeana ratkaisuna sitä, että hallinnonalan säästöjä ei kohdisteta ruoantuotantoon ja että maataloustukien määrät pysyvät vuoden 2024 tasolla. Hallitus on näin tunnistanut maatalouden pitkään jatkuneen vaikean tilanteen ja sen vaikutukset huoltovarmuuden perustana olevaan ruoantuotantoon. Perusongelmaksi on muodostunut maatilatalouden tulojen riittämättömyys suhteellisesti nopeammin kasvaneiden kustannusten kattamiseen.
Nykytilanne.Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan maatilojen keskimääräinen yrittäjätulo oli 20 500 euroa vuonna 2023 ja on 21 000 euroa vuonna 2024. Pellervon taloustutkimuksen mukaan maatalouden yrittäjätulo laskee 8 prosenttia kuluvana vuonna. Samaan aikaan myös inflaatio heikentää yrittäjätulon todellista arvoa. Tukien osuus kokonaistuotosta on keskimäärin 28 prosenttia, joten yrittäjätulon kannalla niiden merkitys on keskeinen.
Tilojen maksuvalmiutta ja investointikykyä heikentävät tulokehityksen lisäksi mm. pankkien tiukentuneet luottokäytännöt, vakuuksille asetetut vaatimukset sekä rahoituksen vastuullisuutta ja kestävyyttä koskevat vaateet. Viljelijöiden asemaa huonontaa niin ikään maatilakiinteistöjen arvon aleneminen osana kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden hintakehitystä.
Valiokunta pitää tilannetta maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin (MmVL 19/2024 vp) erittäin vakavana. Kansallinen elintarvikkeiden huoltovarmuus on vaarassa maatilojen määrän alentuessa, sukupolvenvaihdosten vähentyessä sekä viljelijöiden ikääntyessä. Suomessa on 40 871 maatilaa vuonna 2024, joka on 1 400 tilaa vähemmän kuin edellisenä vuonna1). Erityisen nopeasti on laskenut maitotilojen määrä. Muutoinkin tuotantosuuntien ja tilojen väliset erot ovat kasvaneet.
Toimet.Valiokunta painottaa, että maatalouden yrittäjätulo on saatava kasvuun ja negatiivinen kierre katkaistua, jotta alan houkuttelevuutta voidaan lisätä tulevaisuuden tuotantomäärien turvaamiseksi. Maataloustuotannon kannattavuus on edellytys tilanpidon pitkäjänteiselle jatkamiselle ja kehittämiselle sekä kotimaiselle kestävälle elintarviketuotannolle. Tilanteen helpottamiseksi tarvitaan monipuolisia keinoja.
Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus aloitti heti kautensa alussa parlamentaarisen arviointiryhmän2) esitysten toimeenpanon. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on asettanut ohjausryhmän edistämään ja ohjaamaan suomalaisen ruoantuotannon strategian ja ruoka-alan kasvuohjelman toimenpiteiden sekä tunnistettujen lainsäädäntöhankkeiden sekä muiden poikkihallinnollista yhteistyötä edellyttävien toimien toteutusta.
Maatalouden kannattavuusongelmista selviäminen vaatii mm. keskittyneiden elintarvikemarkkinoiden toimivuuden parantamista, kuten osapuolten neuvotteluvoiman aiempaa tasaisempaa jakautumista. Hallitus on jo vahvistanut elintarvikemarkkinavaltuutetun asemaa tiedonsaannin osalta. Uudistusta on tärkeää jatkaa ja toteuttaa elintarvikemarkkinalain toinen vaihe ja kehittää kilpailulainsäädäntöä. Keskeistä on myös huoltovarmuuteen ja hankintoihin liittyvän lainsäädännön vahvistaminen hallitusohjelman mukaisesti.
Valiokunta pitää niin ikään myönteisenä, että hallitus toteutti vuoden 2025 alussa voimaan tulevan nuoren viljelijän aloitustuen maatalouden yrittäjätulovaatimuksen keventämisen ja vakinaisti Välitä viljelijästä -projektin toimintamallin.
Valiokunta korostaa, että maataloushallinnon tulee luoda mahdollisimman vakaa ja ennustettava toimintaympäristö julkisten tukien ja markkinoiden kannalta. Tämä helpottaa viljelijöiden mahdollisuuksia sopeuttaa tuotantoaan haluttuun suuntaan. Maataloustuet tulee kohdentaa vaikuttavasti ja tarkkarajaisesti aktiiviviljelyyn sekä huolehtia viljelijöiden monipuolisesta osaamisesta ja sen kehittämisestä, mikä koskee sekä maatalousalan peruskoulutusta että jatkokoulutusta. Hallitusohjelman mukaisesti ei tule tehdä kansallisesti sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät maatalouteen kohdistuvia kustannuksia. Kannattavuuden parantamisessa tärkeä merkitys on lisäksi mm. koko maan kattavalla neuvonnalla (momentti 30.10.50) ja toimivalla viennin edistämisellä (30.01.40).