Hoppa till innehåll
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
              50. Nuorisotyön edistäminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2025

91. NuorisotyöPDF-versio

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Selvitysosa:Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on nuorisolain mukaan edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Edellä mainitut tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa olevia alle 29-vuotiaita.

Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma 2024—2027 toimii valtion nuorisotyön ja -politiikan strategia-asiakirjana, jossa hallituksen nuorisopoliittiset tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet on jaettu kolmeen koriin:

Kori I: Jokaiselle nuorelle polku eteenpäin.

Kori II: Monipuolista tietoa ja välineitä nuorten mielenterveyden tukemiseen.

Kori III: Nuorten hyvinvointia tuetaan osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta vahvistamalla.

Lisäksi ohjelma sisältää nuorisotyön ja -toiminnan tukemisen linjaukset, ml. painopisteet nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymiselle, sekä kansalliset tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle toiminnalle.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet
  • — Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat.
  • — Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta, yhteisöllisyydestä ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat.
  • — Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa.
  • — Nuorten elämänhallintataidot vahvistuvat.
Nuorisotyön toiminnalliset tavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet
  • — Koordinoidaan nuorisolain (1285/2016) mukaisen valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman 2024—2027 nuorisopoliittisten tavoitteiden toimeenpanoa.
  • — Kehitetään ja vahvistetaan kunnallisen nuorisotyön rakenteita, laatua ja tulosten tunnettuutta em. ohjelman linjausten mukaisesti.
  • — Tavoiteohjataan ohjelmakauden 2024—2027 nuorisoalan osaamiskeskuksia.
  • — Kehitetään nuorisotoimialan tiedontuotantoa tiedolla johtamisen tueksi. Parannetaan Nuorisotilastot.fi-palvelun ja kehitettyjen järjestelmien (kunnallisen nuorisotyön dokumentointijärjestelmä NuoDo; nuorisoalan järjestöjen tiedontuotannon työkalu Järjestin) tunnettuutta sekä edistetään niiden käyttöönottoa ja hyödyntämistä.
Valtionavustukset ja -osuudet nuorisotyön rahoituksessa valtion talousarviossa

Nuorisotyön määrärahoista avustuksiin kohdentuu noin 90 %. Hankkeista riippuen kuntatalouteen avustuksista kohdentuu noin 40 %, yleishyödyllisille yhteisöille (säätiöt, yhdistykset) noin 50 % ja yrityssektorille alle 10 %. Nuorisotyön valtionosuudet, joiden osuus nuorisotyön siirtotalouden kuluista on noin 10 %, kohdentuvat kuntatalouteen.

Nuorisotyön tunnuslukuja

  2022
toteutuma
2023
toteutuma
2025
arvio
       
10—29-vuotiaat, jotka kuuluvat/ovat mukana järjestötoiminnassa tai vastaavassa (Vapaa-aikatutkimus 2022), % 50 50 50
15—29-vuotiaat, jotka kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan (Nuorisobarometri 2023), % 81 81 85
15—29-vuotiaat, jotka kokevat elämän olevan hyvin hallinnassaan (Nuorisobarometri 2022), % 86 86 88
Yläkouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveyskysely/THL), % 9 11 10
15—29-vuotiaat, jotka ovat jättäneet harrastuksen aloittamatta rahan puutteen vuoksi (Nuorisobarometri 2023), % 35 38 38
15—29-vuotiaat, jotka ovat kokeneet syrjintää viimeisen 12 kk aikana (Nuorisobarometri 2021), % 10 10 10
15—29-vuotiaat, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti (Nuorisobarometri 2021), % 80 80 80
Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (TEM) 31 200 28 100 28 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Nuorisotyöhön ehdotetaan noin 71 milj. euroa. Määrärahoihin kohdistuu 4 milj. euron säästö osana hallituksen sopeutuskokonaisuutta. Toisaalta hallitus jatkaa nuorten hyvinvoinnin ja syrjäytymisen ehkäisemisen tukemista. Kevään kehysriihessä linjattiin lapsiin ja nuoriin liittyvä toimenpidekokonaisuus, jonka osana päätettiin 1 milj. euron lisäyksestä koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön. Lisäksi päätettiin uudesta koulukiusaamisen vastaisen työn 5 milj. euron rahoituksesta, joka on osoitettu momentille 29.10.20.

Valtaosa nuorista voi hyvin, mutta nuorten hyvinvointi eriytyy jatkuvasti. Nuorten hyvinvointiin, syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja korjaaviin toimenpiteisiin liittyvät asiat jakautuvat useamman ministerin ja ministeriön vastuulle. Valiokunnan kuulemisessa tuotiin ilmi, että kokonaisuuden päävastuu ei ole selkeä, mutta nuorisoministerin nimeämisen ja ministerin VANUPO-ohjausryhmän myötä on otettu askeleita oikeaan suuntaan nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltaisessa johtamisessa.

Valiokunta toteaa, että nuorten hyvinvoinnin turvaaminen ja hyvinvointivajeeseen sekä syrjäytymiseen puuttuminen on laaja teema, joka edellyttää poikkihallinnollista sekä moniammatillista otetta eri hallinnonalojen, kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Nuorisotyöllä on tässä oma merkittävä yhteiskunnallinen roolinsa olla edistämässä nuorten kasvua, itsenäistymistä ja yhteiskunnallista osallisuutta. Lasten ja nuorten hyvinvointia tarkastellaan valiokunnan mietinnössä erityisesti nuorten mielenterveysavun ja -palveluiden näkökulmasta luvun 33.30 yhteydessä.

20. Nuorisotyön yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 712 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) nuorisolain (1285/2016) mukaisiin nuorisotyön ja -politiikan toimeenpanosta, kehittämisestä ja arvioinnista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) valtion nuorisoneuvoston sekä arviointi- ja avustustoimikunnan menoihin

3) kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä sekä yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kohdassa 4) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Lakisääteiset kansalliset toimikunnat 212 000
Nuorisotyön ja -politiikan toimeenpano, kehittäminen ja arviointi sekä nuorisotoimialan kansainvälinen yhteistyö 500 000
Yhteensä 712 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 427 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 285 000 euroa.


2025 talousarvio 712 000
2024 talousarvio 712 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 712 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) nuorisolain (1285/2016) mukaisiin nuorisotyön ja -politiikan toimeenpanosta, kehittämisestä ja arvioinnista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) valtion nuorisoneuvoston sekä arviointi- ja avustustoimikunnan menoihin

3) kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä sekä yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kohdassa 4) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

30. Valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 7 643 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisiin kuntien nuorisotyön valtionosuuksiin.

Kuntien nuorisotyön valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtionosuus kuntien nuorisotyön käyttökustannuksiin (asukasmäärän muutos) -5
Yhteensä -5

2025 talousarvio 7 643 000
2024 talousarvio 7 648 000
2023 tilinpäätös 19 280 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 7 643 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisiin kuntien nuorisotyön valtionosuuksiin.

Kuntien nuorisotyön valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.

50. Nuorisotyön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 31 525 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille, valtakunnallisille nuorisoalan osaamiskeskuksille sekä nuorisokeskuksille

2) nuorisokeskusten investointiavustuksiin ja sosiaalisen nuorisotyön avustuksiin

3) nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä palkintojen ja apurahojen maksamiseen

4) nuorisoalan tiedontuotantoa, yleistä kehittämistä ja viestintää tukevien järjestelmien, ml. etsivän nuorisotyön yhteydenottojärjestelmän, ylläpidon ja kehittämisen menoihin

5) nuorten osallistumista ja kuulemista tukevien tietojärjestelmien ja verkkopalveluiden ylläpidon ja kehittämisen menoihin

6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan tukemista edistäviin avustuksiin

7) nuorisotyön, -toiminnan ja -politiikan kehittämisavustuksiin

8) Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemista edistäviin avustuksiin

9) alueellisen nuorisotoimen menoihin sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamisen menoihin

10) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämisen avustuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt 18 000 000
Nuorisokeskukset 4 468 000
Alueellinen ja paikallinen nuorisotyö 5 827 000
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta 1 300 000
Nuorisotyön kokeilu, koulutus, tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö 1 930 000
Yhteensä 31 525 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 31 025 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 500 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman kansallinen rahoitusosuus (-1 htv) (siirto momentille 29.01.02) -170
Harrastustoiminnan tukeminen koulupäivän yhteydessä 100
Kertamenon poisto -280
Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta sekä koulujen loma-aikoina tapahtuvan päiväleiritoiminnan tukeminen 200
Valtionavustussäästö (HO 2023) -971
Valtionavustussäästö (Lisätoimet 2024) -3 019
Tasomuutos 3
Yhteensä -4 137

Momentin määrärahalaji on muutettu.


2025 talousarvio 31 525 000
2024 II lisätalousarvio -170 000
2024 talousarvio 35 662 000
2023 tilinpäätös 41 146 943

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Vuoden 2025 säästö on kohdennettu siten, että 3 milj. euroa kohdistuu nuorisoalaa strategisesti kehittäviin osaamiskeskuksiin. Osaamiskeskusten toiminta kaudella 2024—2027 ei ole vielä käynnistynyt, joten säästö voidaan toteuttaa karsimalla keskusten määrää ja tehtäviä. Vuoden 2024 talousarvion määrärahalla (3 milj. euroa) on tarkoitus kattaa näin ollen koko kauden rahoitustarpeet. Säästön loppuosa 1 milj. euroa kohdistuu muihin hankeavustuksiin.

Valiokunnan saaman tiedon mukaan säästöjen kohdentamisessa on kuultu nuorisotyön toimijoiden viestejä toimialan perustoimintojen turvaamisen tärkeydestä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa säästön kohdennusta on pidetty hyvin harkittuna ja perusteltuna, ja valiokunta yhtyy tähän näkemykseen. Suurempaa huolta asiantuntijakuulemisessa on nostettu siitä, kuinka vuoden 2026 säästöt tulevat vaikuttamaan.

Valiokunta pitää lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa keskeisenä sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastamiseen. Olisi tärkeää, että saatavilla on kohtuuhintaisia ja maksuttomia liikunta-, taide- ym. harrastuksia. Asiaa tarkastellaan mietinnössä myös luvun 29.90 yhteydessä.

Valiokunta lisää momentille 570 000 euroa kohdentaen sen nuorisotoimintaan, nuorisotyöhön, nuorten paikalliseen harrastustoimintaan ja yrittäjyys- ja taloustaitojen edistämiseen seuraavasti:

  • — 230 000 euroa Suomen Nuorisokeskusyhdistykselle Nuotta-valmennuksen jatkon turvaamiseen
  • — 80 000 euroa Nuorten Yrittäjyys ja talous NYT
  • — 60 000 euroa Pörssisäätiölle Pörssilähettiläät toimintaan
  • — 50 000 euroa Eurooppanuoret ry:lle Suomi 30 vuotta EU:ssa -juhlavuoden tapahtumiin
  • — 50 000 euroa Åbolands ungdomsföreningille kaksivuotisen Ungnyckel-projektin aloittamiseen, verkostojen kehittämiseen nuorisotoimijoille sekä konkreettisen toiminnan järjestämiseen
  • — 30 000 euroa Joensuun nuorisoverstaan toimintaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen
  • — 30 000 euroa Regnbågsallians Svenskfinland ry:lle sosiaaliseen nuorisotyöhön
  • — 20 000 euroa Seta ry:lle sosiaaliseen nuorisotyöhön
  • — 20 000 euroa Nopee Garage-toimintaan, Sipoo.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 32 095 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille, valtakunnallisille nuorisoalan osaamiskeskuksille sekä nuorisokeskuksille

2) nuorisokeskusten investointiavustuksiin ja sosiaalisen nuorisotyön avustuksiin

3) nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä palkintojen ja apurahojen maksamiseen

4) nuorisoalan tiedontuotantoa, yleistä kehittämistä ja viestintää tukevien järjestelmien, ml. etsivän nuorisotyön yhteydenottojärjestelmän, ylläpidon ja kehittämisen menoihin

5) nuorten osallistumista ja kuulemista tukevien tietojärjestelmien ja verkkopalveluiden ylläpidon ja kehittämisen menoihin

6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan tukemista edistäviin avustuksiin

7) nuorisotyön, -toiminnan ja -politiikan kehittämisavustuksiin

8) Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemista edistäviin avustuksiin

9) alueellisen nuorisotoimen menoihin sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamisen menoihin

10) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämisen avustuksiin.

51. Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö sekä koulu- ja oppilaitosnuorisotyö (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 31 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää nuorten työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön sekä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön tukemisesta ja kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Nuorten työpajatoiminta 14 000 000
Etsivä nuorisotyö 13 000 000
Koulu- ja oppilaitosnuorisotyö 4 000 000
Yhteensä 31 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Koulu- ja oppilaitosnuorisotyö (hallituksen nuorisopaketti) 1 000
Yhteensä 1 000

Momentin määrärahalaji on muutettu.


2025 talousarvio 31 000 000
2024 I lisätalousarvio 3 050 000
2024 talousarvio 30 000 000
2023 tilinpäätös 22 452 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Hallitus panostaa kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön edistämiseen ja on korottanut sen rahoitusta 4 milj. euroon vuodelle 2025. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuva nuorisotyö lisää turvallisia aikuisia lasten ja nuorten koulupäiviin, tuo myönteisiä vaikutuksia kouluhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen, tiivistää koulujen ja nuorisotyön yhteyttä sekä vähentää koulukiusaamista.

Nuorten työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä on keskeinen rooli niiden nuorten tavoittamisessa, joiden elämä ei kulje suoraviivaista polkua opintojen kautta töihin. Etsivää nuorisotyötä tehdään lähes kaikissa Suomen kunnissa, ja se on tehokas keino syrjäytymisen ehkäisyssä löytäen niitä nuoria, jotka eivät ole muiden yhteiskunnan palveluiden piirissä. Työpajoja löytyy lähes 90 prosentista Suomen kuntia, ja ne tarjoavat muun muassa työelämätaitojen ja ammatinvalinnan tukea.

Etsivän nuorisotyön rahoitus on 13 milj. euroa eli vuoden 2024 varsinaisen talousarvion tasolla. Myös nuorten työpajatoiminnan rahoitus on vuoden 2024 varsinaisen talousarvion tasolla 14 milj. eurossa. Valiokunnan tietoon on nostettu huoli siitä, kuinka rahoitus kohonneiden kustannusten ja kuntien heikkenevän taloustilanteen myötä jatkossa riittää turvaamaan nykyistä kattavuutta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ensi vuoden työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön valtionavustusten yhteydessä tullaan jakamaan myös kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa tehty 3 milj. euron lisäys. Tarkoituksena on loiventaa edellisen hallituskauden määräaikaisten lisäysten päättymisen vaikutuksia.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 31 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää nuorten työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön sekä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön tukemisesta ja kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.