Talousarvioesitys 2025
90. Liikuntatoimi
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Liikuntapolitiikan päämääränä on väestön liikunnallisen elämäntavan lisääminen, liikunnan ja huippu-urheilun vastuullisuuden edistäminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Liikunnallinen elämäntapa tarkoittaa arjessa tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta ja liikunnan harrastamista. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan perheissä, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja liikuntaharrastuksissa. Liikuntaa edistetään liikuntaolosuhteita kehittämällä, arjen toimintaympäristöjä liikunnallistamalla sekä tukemalla liikuntajärjestöjä ja -seuroja sekä huippu-urheilua. Väestön liikunnallista elämäntapaa edistetään yhteistyössä eri hallinnonalojen toimenpiteillä. Liikuntapolitiikan tavoitteena on päätöksenteon perustaminen yhä vahvemmin tutkittuun tietoon sekä jatkuvaan seurantaan ja arviointiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa.
- — Hyvinvoiva, terve ja liikkuva väestö
- — Liikunta lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
- — Liikunta on tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti saavutettavissa
- — Liikunta ja huippu-urheilu on vastuullista
- — Suomalainen huippu-urheilu on kansainvälisesti menestyvää ja kansallisesti arvostettua.
Valtakunnallisia ja paikallisia liikuntaolosuhteita kehitetään suunnitelmallisesti. Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan laajoille käyttäjäryhmille suunnattuja liikuntapaikkoja sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, esteettömyyden ja saavutettavuuden sekä kestävän kehityksen edistämistä.
Tuetaan liikunnan kansalaistoiminnan elinvoimaisuutta ja vastuullisuutta. Tuetaan liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa sekä kaikille avointa paikallista seuratoimintaa. Edistetään kansalaistoiminnan vastuullisuutta. Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten vapaatavoitteista koulutustoimintaa ja sen laadun kehittämistä. Vahvistetaan liikuntajärjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kestäviä kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia ja liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Liikunnallinen elämäntapa lisääntyy eri ikä- ja väestöryhmissä. Tuetaan valtakunnallista Liikkuvat-kokonaisuutta liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi eri ikä- ja väestöryhmissä (Liikkuva perhe, Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja). Avustetaan Liikkuvat-kokonaisuuden toimeenpanoa tukevia liikunnallisen elämäntavan hankkeita.
Kehitetään huippu-urheilu-uran edellytyksiä ja huippu-urheilun vastuullisuutta. Huippu-urheilua edistetään tukemalla urheilijoiden valmentautumista sekä kehittämällä valmennusosaamista, kaksoisurapolkuja, huippu-urheilun koordinaatiota, huippu-urheilun tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, huippu-urheilun rahoitusta ja kilpailu- ja harjoitteluolosuhteita. Vahvistetaan liikunnan ja huippu-urheilun vastuullisuutta avustamalla Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) toimintaa.
Liikunnan tietopohjaa vahvistetaan ja tietoa hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti. Tuetaan ja kehitetään liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden suuntaisesti. Vahvistetaan tiedon hyödyntämistä toimialan avustusvalmisteluissa sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Kehitetään valtion liikuntaneuvoston toteuttamaa liikuntapolitiikan arviointitoimintaa.
Liikuntaa edistetään eri hallinnonalojen toimenpiteillä. Edistetään liikunnan laaja-alaisten yhteiskunnallisten yhteyksien tunnistamista. Liikuntapolitiikan koordinaatioelin koordinoi ja yhteen sovittaa liikunnan edistämisen toimia eri ministeriöissä. Vahvistetaan liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointia sekä liikunnan edistämisen poikkihallinnollista huomioimista eri hallinnonaloilla ja -tasoilla.
Liikuntatoimen määrärahoista avustuksiin kohdentuu noin 75 %. Hankkeista riippuen kuntatalouteen tästä kohdentuu noin neljännes, yleishyödyllisille yhteisöille (säätiöt, yhdistykset) noin 55—60 % ja yrityssektorille alle 15 %. Lisäksi määrärahaa kohdentuu vähäisessä määrin kotitalouksille (urheilija-apurahat, ylimääräiset urheilijaeläkkeet) ja yliopistoille. Valtionosuudet, joiden osuus liikuntatoimen siirtotalouden kuluista on noin 23 %, kohdentuvat kuntatalouteen ja liikunnan koulutuskeskuksille.
Liikuntapolitiikan tunnuslukuja
| 2019 toteutuma |
2023 toteutuma |
2025 arvio |
|
| Urheiluseuroissa harrastavien lasten ja nuorten osuus, %1) | |||
| 9-vuotiaat | |||
| — tytöt | 65 | 65 | 65 |
| — pojat | 68 | 66 | 66 |
| 11-vuotiaat | |||
| — tytöt | 72 | 71 | 71 |
| — pojat | 70 | 69 | 69 |
| 13-vuotiaat | |||
| — tytöt | 58 | 53 | 53 |
| — pojat | 59 | 57 | 57 |
| 15-vuotiaat | |||
| — tytöt | 42 | 38 | 38 |
| — pojat | 46 | 47 | 47 |
| Liikuntapalveluiden käyttö, %2) | |||
| Aikuiset (20—69-vuotiaat) | |||
| Naiset | |||
| — omatoimisesti | 92 | 95 | 95 |
| — kunnan liikuntapalvelut | 23 | 21 | 21 |
| — liikunta- tai urheiluseura | 18 | 19 | 19 |
| — liikunta-alan yritykset | 39 | 35 | 35 |
| Miehet | |||
| — omatoimisesti | 93 | 94 | 94 |
| — kunnan liikuntapalvelut | 20 | 17 | 17 |
| — liikunta- tai urheiluseura | 23 | 23 | 23 |
| — liikunta-alan yritykset | 26 | 29 | 29 |
| Ikääntyneet (70 v. ja vanhemmat) | |||
| Naiset | |||
| — omatoimisesti | - | 90 | 90 |
| — kunnan liikuntapalvelut | - | 39 | 39 |
| — liikunta- tai urheiluseura | - | 12 | 12 |
| — liikunta-alan yritykset | - | 31 | 31 |
| Miehet | |||
| — omatoimisesti | - | 97 | 97 |
| — kunnan liikuntapalvelut | - | 27 | 27 |
| — liikunta- tai urheiluseura | - | 13 | 13 |
| — liikunta-alan yritykset | - | 20 | 20 |
| Kansallisten liikkumissuositusten mukaisesti liikkuvien osuudet, %3) | |||
| 9-vuotiaat | |||
| — tytöt | 44 | 36 | 36 |
| — pojat | 66 | 59 | 59 |
| 11-vuotiaat | |||
| — tytöt | 38 | 25 | 25 |
| — pojat | 46 | 42 | 42 |
| 13-vuotiaat | |||
| — tytöt | 15 | 7 | 7 |
| — pojat | 24 | 26 | 26 |
| 15-vuotiaat | |||
| — tytöt | 6 | 3 | 3 |
| — pojat | 16 | 16 | 16 |
| Aikuiset (20—69-vuotiaat) | |||
| — naiset | 25 | 27 | 27 |
| — miehet | 21 | 24 | 24 |
| Ikääntyneet (70 v. ja vanhemmat) | |||
| — naiset | - | 17 | 17 |
| — miehet | - | 16 | 16 |
| Koululaisten Move!-mittausten 20 m juoksutestin mediaanitulos (min:sek)4) | |||
| 11-vuotiaat | |||
| — tytöt | 4 min 05 s | 3 min 37 s | 3 min 44 s |
| — pojat | 4 min 33 s | 4 min 26 s | 4 min 40 s |
| 15-vuotiaat | |||
| — tytöt | 4 min 40 s | 4 min 12 s | 4 min 12 s |
| — pojat | 6 min 06 s | 5 min 47 s | 6 min 00 s |
| Varusmiespalvelukseen astuvien miesten Cooper-juoksutestin keskiarvo (metriä)5) | 2 403 | 2 376 | 2 381 |
| Dopingtestien määrä/rikkomusten määrä (SUEK)6) | 3 104/10 | 3 169/4 | 2 875/5 |
| Suomen sijoitus kansainvälisessä huippu-urheiluvertailuissa (GSN Global Cup/GSN per capita cup/WRCES)7) | 30/11/20 | 29/8/24 | 40/18/27 |
1) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU 2018 sekä 2022 -tutkimukset (harrastan säännöllisesti ja aktiivisesti sekä harrastan silloin tällöin), lisäanalyysi KIHU 18.4.2023.
2) Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018—2022 sekä lisäanalyysi UKK-instituutti 14.4.2023.
3) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2018 sekä 2022 tutkimukset (liikemittarilla mitattu liikkumissuosituksen saavuttaminen). Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018—2022 sekä lisäanalyysi UKK-instituutti 14.4.2023. (liikkumisen suosituksen toteutuminen kyselytietojen mukaan).
4) 5.- ja 8.-luokkalaisten fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaustulokset.
5) Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten kuntotestien tulokset. Puolustusvoimat.
6) Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) tekemät kaikki dopingtestit sekä dopingrikkomusten määrä SUEKin kansallisessa dopingtestausohjelmassa.
7) Suomen sija maiden välisessä vertailussa koko urheilun menestysmittareilla: https://sportsrankings.world ja https://greatestsportingnation.com/
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Liikuntatoimen määrärahoilla rahoitetaan kuntien liikuntapalveluita ja liikuntapaikkarakentamista, kansalaistoimintaa, huippu-urheilua, liikunnan koulutusta ja tutkimusta, suurtapahtumia sekä eri väestöryhmien fyysistä aktiivisuutta edistäviä toimenpiteitä ja erilaisia kehittämishankkeita. Liikuntatoimeen esitetään noin 155 milj. euroa, mikä on 11 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.
Määrärahatason alenemista selittävät suurelta osin noin 10 milj. euron valtionavustussäästöt, jotka kohdentuvat momentille 29.90.51. Liikuntapaikkarakentamisen avustuksia alennetaan noin 9,5 milj. eurolla noin 15,5 milj. euroon ja seuratoiminnan kehittämistukea 0,5 milj. eurolla 2 milj. euroon.
Valiokunnan saaman tiedon mukaan liikuntapaikkarakentamisen avustusten vähentämisen seurauksena vuoden 2025 hakukierroksen ehtoja tarkistetaan, jotta rahoitusta riittäisi edelleen usealle hankkeelle. Tästä huolimatta avustettavien kohteiden määrä tulee alenemaan, mikä hidastanee kuntien liikuntapaikkarakentamisen suunnitelmien toimeenpanoa, kun huomioon otetaan myös kuntatalouden heikkenevät näkymät. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin huoli julkisen talouden säästötoimien kokonaisvaikutuksista liikkumisen edistämiseen (muun muassa kävelyn ja pyöräilyn edistämisen rahoituksen väheneminen).
Kokonaiskuva huomioon ottaen valiokunta pitää liikuntatoimen vuoden 2025 säästöjen kohdennusta liikuntapaikkarakentamiseen hyvänä ratkaisuna, koska se ei leikkaa olemassa olevasta tasosta ja palvelusta. Arvonlisäverokantojen korotuksella tulee olemaan vaikutuksia urheiluseuroihin, ja näin ollen on myönteistä, että liikuntajärjestöjen yleisavustuksiin ei kohdistu nyt sopeutustoimia, mikä antaa järjestöille aikaa arvioida ja kehittää toiminnan rakenteita ennen vuoden 2026 todennäköisesti mittavampia liikuntatoimen säästöjä.
Suomi liikkeelle -ohjelmalle on varattu 20 milj. euroa vuodelle 2025. Ohjelmalla pyritään väestön liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn lisäämiseen kaikissa ikäryhmissä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lukuisia hankkeita on käynnistynyt kuluvana vuonna ja ensi vuonna toiminta laajenee kuuden ministeriön hallinnonaloille. Opetus- ja kulttuuriministeriön alalla rahoitusta suunnataan vuonna 2025 muun muassa Liikkuva koulu- ja Liikkuva opiskelu -toimenpiteisiin (4 milj. euroa), liikuntaneuvonnan vahvistamiseen (2,8 milj. euroa) ja liikunnan harrastamisen malliin (2,6 milj. euroa). Lisäksi ohjelmasta rahoitetaan esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla koulumatkojen turvallisuuden edistämistä sekä sosiaali- ja terveysministeriön alalla niin työikäisten, perheiden kuin ikääntyneiden liikkumista.
Valiokunta korostaa koko väestön liikkumisen edistämisen tärkeyttä sekä tarvetta arjen toimintatapojen ja -kulttuurin muutokseen. Liian vähäinen liikkuminen on yksi keskeisistä yhteiskuntamme haasteista, ja liikkumattomuuden kielteiset vaikutukset heijastuvat laajasti yhteiskunnan eri osa-alueille. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lapsista ja nuorista vain noin kolmannes, aikuisista neljännes ja ikäihmisistä harvempi kuin joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liian vähäisen liikkumisen yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla yli 3 mrd. euroa. Riittämätön liikunta aiheuttaa lisäkustannuksia muun muassa terveydenhuollossa, menetettyinä työpanoksina, ikääntyneiden kasvavina hoivakuluina ja sosiaalietuuksien lisääntymisenä. Valiokunta toteaa, että liikunta on edullinen terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen keino, jolla on tärkeä ennaltaehkäisevä rooli monissa sairauksissa ja mielenterveyden haasteissa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi liikkeelle -ohjelmassa saavutetaan vahvaa poikkihallinnollista yhteistyötä ja että toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan ja seurataan. On tärkeää, että ohjelman vaikutukset kantavat myös hankerahoituksen päättymisen jälkeiseen aikaan.
Valiokunta pitää erityisen tärkeänä lasten ja nuorten liikkeelle saamista ja pitää hyvänä sitä, että Harrastamisen Suomen mallin valtionavustuksiin (momentti 29.01.30) ei kohdenneta säästöjä ja että Suomi liikkeelle -ohjelmasta kohdentuu rahoitusta lasten ja nuorten liikuttamiseen ja liikuntaneuvontaan. Olisi hyvä myös arvioida, mitkä ovat lasten ja nuorten liikkumisen edistämisessä ja samalla myös syrjäytymisen ehkäisyssä vaikuttavimmat toimintamuodot ja rahoituskanavat. Tällä hetkellä sekä rahoituslähteiden että toimintatapojen kirjo on moninainen. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että osana Suomi liikkeelle -ohjelmaa myös perusopetuslakiin on tarkoitus lisätä liikunnallisen elämäntavan edistäminen.
20. Liikuntatoimen yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 7 210 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015) perustuvien sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis- ja selvitystoiminnan menoihin
3) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, valtion liikuntaneuvoston sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden menoihin
4) enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kohdassa 4) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen: | |
| Kansainvälinen yhteistyö | 268 000 |
| Liikunnan osaaminen ja tietopohja: | |
| Liikunnan yleisiin kehittämishankkeisiin | 500 000 |
| Liikuntatiede ja tutkimus | 3 046 000 |
| — josta Suomen Akatemia (1,5 htv) | 120 000 |
| Tutkimus- ja kehitysyhteisöt sekä koulutustoiminta | 3 170 000 |
| Valtion liikuntaneuvosto | 226 000 |
| Yhteensä | 7 210 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 6 400 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 810 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Liikuntatieteen tutkimus (siirto momentille 29.40.51) | -816 |
| Yhteensä | -816 |
| 2025 talousarvio | 7 210 000 |
| 2024 talousarvio | 8 026 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 7 210 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015) perustuvien sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis- ja selvitystoiminnan menoihin
3) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, valtion liikuntaneuvoston sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden menoihin
4) enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kohdassa 4) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
30. Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 36 631 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 300 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 14 §:n mukaisiin opintoseteliavustuksiin.
Kunnan liikuntatoiminnan valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 256 329. Enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan | 19 864 000 |
| Valtionosuudet valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille | 15 895 000 |
| Valtionosuudet alueellisille liikunnan koulutuskeskuksille | 572 000 |
| Liikunnan koulutuskeskusten opintoseteliavustuksiin | 300 000 |
| Yhteensä | 36 631 000 |
Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 90,17 euroa ja arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 95,63 euroa opiskelijavuorokautta kohden.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Indeksitarkistus (3,4 %), valtakunnalliset koulutuskeskukset | 452 |
| Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus | -1 250 |
| Valtionosuus kuntien liikuntatoimintaan (asukasmäärän muutos) | 142 |
| Yhteensä | -656 |
| 2025 talousarvio | 36 631 000 |
| 2024 talousarvio | 37 287 000 |
| 2023 tilinpäätös | 33 797 787 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 36 631 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 300 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 14 §:n mukaisiin opintoseteliavustuksiin.
Kunnan liikuntatoiminnan valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 256 329. Enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
50. Liikunnan ja urheilun edistäminen (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 56 223 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015) perustuvien sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
3) liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin
4) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
5) enintään 359 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin
6) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
7) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen
8) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kohtien 2) ja 5) määrärahat budjetoidaan maksuperusteisena.
Kohdassa 8) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen: | |
| Liikunnan kansalaistoiminta (liikuntajärjestöjen yleisavustukset) | 40 722 000 |
| Huippu-urheilu | 9 389 000 |
| Liikunnan ja urheilun eettinen toiminta | 5 212 000 |
| Liikunnan osaaminen ja tietopohja: | |
| Suomen Urheilumuseosäätiö (enintään) | 400 000 |
| Liikunnan aluehallinto | 500 000 |
| Yhteensä | 56 223 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 54 723 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 1 500 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Et ole yksin -palvelun toiminnan vakiinnuttaminen liikuntasektorille ja laajentaminen nuorisosektorille | 262 |
| Ylimääräisten urheilijaeläkkeiden tason tarkistus | 9 |
| Yhteensä | 271 |
| 2025 talousarvio | 56 223 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | — |
| 2024 I lisätalousarvio | 1 100 000 |
| 2024 talousarvio | 55 952 000 |
| 2023 tilinpäätös | 119 872 700 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Kohdan 5) ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukainen eläkkeen suuruus on 1 617,67 euroa kuukaudessa.
Selvitysosa:Päätösosa lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan neljänneksi kappaleeksi, jolloin nykyinen neljäs kappale siirtyy viidenneksi kappaleeksi.
Perustelujen täydennys talousarvioesitykseen nähden aiheutuu ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukaisesta eläkkeen määrän vahvistamisesta.
| 2025 talousarvio | 56 223 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | — |
| 2024 I lisätalousarvio | 1 100 000 |
| 2024 talousarvio | 55 952 000 |
| 2023 tilinpäätös | 119 872 700 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa, josta osoitetaan 50 000 euroa Suomen Hiihtoliitolle lumilajien olosuhteiden ja lumiosaamisen kokoamiseen ja vientimahdollisuuksien kehittämiseen hankkeena, 100 000 euroa avustuksena Suomen Salibandyliitto ry:lle vastuullisuustyöhön ja 150 000 euroa avustuksena Suomen ratsastajaliitolle Helsinki International Horse Show -tapahtuman järjestämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 56 523 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015) perustuvien sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
3) liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin
4) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
5) enintään 359 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin
6) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
7) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen
8) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kohtien 2) ja 5) määrärahat budjetoidaan maksuperusteisena.
Kohdan 5) ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukainen eläkkeen suuruus on 1 617,67 euroa kuukaudessa.
Kohdassa 8) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
51. Liikunnallisen elämäntavan ja liikuntaolosuhteiden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 54 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015) perustuvien sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) Liikuntapoliittisen selonteon (VNS 6/2018 vp) toimeenpanosta aiheutuvien avustusten ja menojen maksamiseen
3) enintään 20 000 000 euroa poikkihallinnollisesta valtioneuvostojohtoisesta Suomi Liikkeelle -ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
4) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kohdassa 4) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:Poikkihallinnollisen valtioneuvostojohtoisen Suomi Liikkeelle -ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Määräraha on tarkoitettu eri hallinnonalojen käyttöön ja sitä on tarkoitus käyttää ohjelman toimeenpanon tukemiseen, kuten koordinointiin, vuorovaikutukseen, viestintään ja selvityksiin sekä eri ministeriöistä ja virastoista myönnettäviin valtionavustuksiin. Ohjelman toimeenpanoa ohjaa ja seuraa ministerityöryhmä. Ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus, liikuntapaikkarakentamisen avustaminen | 17 470 000 |
| — josta Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen | 2 000 000 |
| Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen | |
| — liikunnan kansalaistoiminta (seuratuki) | 2 000 000 |
| — Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ja Urheilijoiden ammatinedistämissäätiö | 2 015 000 |
| — urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset | 4 235 000 |
| — liikunnan ja urheilun suurtapahtumat | 2 000 000 |
| Koko väestön liikunnan edistäminen | 6 240 000 |
| Ikäihmisten liikkumishanke -pilotointi | 500 000 |
| Suomi liikkeelle -ohjelma | 20 000 000 |
| Yhteensä | 54 460 000 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen lisärahoitus (26 milj. euroa/LTA 2017) | ||||
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 2,0 | 2,0 | 2,0 | 6,0 |
| Menot yhteensä | 2,0 | 2,0 | 2,0 | 6,0 |
|---|
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 52 955 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 1 505 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Valtionavustussäästö (HO 2023) | -2 696 |
| Valtionavustussäästö (Lisätoimet 2024) | -7 045 |
| Yhteensä | -9 741 |
| 2025 talousarvio | 54 460 000 |
| 2024 I lisätalousarvio | 2 083 000 |
| 2024 talousarvio | 64 201 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Määrärahaa saa käyttää:
5) Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen.
Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 5).
Perustelujen täydennys talousarvioesitykseen nähden aiheutuu toteutetun Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen valtionavustuspäätösten myöntämisestä valtionavustuslain nojalla aiemmin päätetyn maksuaikataulun mukaisesti.
| 2025 talousarvio | 54 460 000 |
| 2024 I lisätalousarvio | 2 083 000 |
| 2024 talousarvio | 64 201 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 54 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015) perustuvien sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) Liikuntapoliittisen selonteon (VNS 6/2018 vp) toimeenpanosta aiheutuvien avustusten ja menojen maksamiseen
3) enintään 20 000 000 euroa poikkihallinnollisesta valtioneuvostojohtoisesta Suomi Liikkeelle -ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
4) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
5) Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen.
Kohdassa 4) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.