Talousarvioesitys 2025
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025:n mukaisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita.
- — Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat.
- — Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat.
- — Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.
Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan. Taloudellinen epävarmuus heijastuu luoviin aloihin ja niiden toimijoihin.
Kulttuuripoliittinen selonteko laadittiin ja annettiin eduskunnalle vuonna 2024. Selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Selonteossa linjataan keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.
- — Toimeenpannaan kulttuuripoliittisen selonteon toimenpiteitä.
- — Valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategiaa vuoteen 2035.
- — Vahvistetaan taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan ammattilaisten toimeentuloa.
- — Tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen kasvua vahvistamalla kulttuurisisältöjen saatavuuden, tuotekehityksen, viennin ja kansainvälistymisen edellytyksiä ja vahvistetaan toimien koordinointia. Toimeenpannaan kulttuurimatkailun tiekarttaa.
- — Kulttuuri- ja luovien alojen yritysten tarpeet huomioidaan rahoitus-, tuki- ja verotusjärjestelmien kehittämisessä.
- — Vahvistetaan tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehittämällä tekijänoikeuksia koskevan datan hallinnoinnin teknistä infrastruktuuria.
- — Virastot osallistuvat aktiivisesti Sivistyshallinto 2030 -uudistushankkeen valmisteluun ja toimeenpanoon koko sivistyshallinnon yhteistyönä. Valmistellaan Taiteen edistämiskeskuksen ja sen yhteydessä olevien luottamuselinten toiminnan ja rakenteen uudistamista osana Sivistyshallinto 2030 -hanketta.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| Tavoitteeseen liittyvät mittarit | 2022 toteutuma |
2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
| Taiteilijat | ||||
| — vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä | 309/3 623 | 304/4 453 | 315/4 500 | 320/4 500 |
| — pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista, % | 51/51 | 50/53 | 50/53 | 50/53 |
| — pääkaupunkiseudulla rekisteröityjen yhteisöjen osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen avustusten hakijoista/saajista, % | 37/42 | 37/43 | 40/43 | 40/43 |
| — taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) | 1 127 | 1 150 | 1 160 | 1 160 |
| — uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % | 10,3 | 9,9 | 9,1 | 8,8 |
| — taidealan ammattien työttömät työnhakijat | 6 889 | 7 800 | 7 800 | 7 800 |
| Kulttuurin toimiala | ||||
| — kulttuuriammatteja päätyönään harjoittavat (työvoimatutkimus) | 136 100 | 130 600 | 130 000 | 130 000 |
| — kulttuurialan yritysten toimipaikat | 42 654 | - | 40 500 | 40 500 |
| — kulttuurialan yritysten henkilöstö | 50 938 | - | 46 000 | 46 000 |
| — kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) | 13,6 | - | 14 | 14 |
| — pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) | 3,2 | 2,7 | 3,5 | 3,2 |
Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on kuitenkin suuri haaste kuntien kulttuuripalveluissa kuntien erilaisten resurssien vuoksi. Yhteiskunnan monimuotoistuessa, alueiden erilaistuessa ja kuntatalouden kiristyessä tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kulttuuripalveluja tuottavien toimijoiden kesken sekä uusia osallisuutta ja osallistumista edistäviä malleja toimintaan. Taide ja kulttuuri lisäävät ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta, minkä vuoksi niiden tulee näkyä ja vaikuttaa kaiken ikäisten, kuntoisten ja eri taustoista tulevien ihmisten arjessa varhaiskasvatuksessa, koulupäivän yhteydessä tapahtuvassa harrastustoiminnassa, elinympäristöissä, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluissa.
Taide- ja kulttuuripalveluiden digitaalista saavutettavuutta edistetään edelleen. Yleisten kirjastojen toiminnoissa ja palveluissa on myös tarpeen kehittää kirjastojen yhteistä digitaalista infrastruktuuria sekä parantaa digitaalisten sisältöjen yhdenvertaista saatavuutta. Kulttuuripolitiikan tieto- ja tilastopohjaa ja sen valtakunnallista hyödyntämistä tulee kehittää osana taidejakulttuuri.fi -sivustoa.
Taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamista edistetään hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on taiteen perusopetuksen saavutettavuuden parantaminen eri taiteenalat huomioiden.
- — Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin.
- — Kulttuurinen moninaisuus vahvistuu tavoitteellisin toimin taide- ja kulttuurisisällöissä ja kulttuuripalveluissa sekä virastoissa ja kansallisissa taidelaitoksissa, yhteistyössä kulttuurialan yhteisöjen kanssa.
- — Vahvistetaan lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia taiteeseen ja kulttuuriin Harrastamisen Suomen mallin kautta sekä vakiinnuttamalla Lukulahja lapselle -malli.
- — Kehitetään kulttuurihyvinvoinnin palveluja ja ministeriöiden ja virastojen välisiä pysyviä ohjaus- ja toimintarakenteita sekä tuetaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyötä.
- — Valmistellaan ehdotus taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi taiteen perusopetuksen saavutettavuuden ja laadun vahvistamiseksi. Lisätään taiteen perusopetuksen tietopohjaa, koulutusmuodon tuottamaa osaamista sekä saavutetun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| Tavoitteeseen liittyvät mittarit | 2022 toteutuma |
2023 toteutuma |
2024 tavoite |
2025 tavoite |
| Kansalliset taidelaitokset | ||||
| Suomen kansallisooppera ja -baletti | ||||
| — esitysten määrä | 525 | 495 | 540 | 665 |
| — maksavat kävijät, 1 000 henk. | 170 | 198 | 200 | 215 |
| — yleisökontaktit, 1 000 henk. | 217 | 249 | 260 | 300 |
| Suomen Kansallisteatteri | ||||
| — esitysten määrä | 647 | 643 | 1 000 | 600 |
| — maksavat kävijät, 1 000 henk. | 102 | 131 | 175 | 139 |
| — yleisökontaktit, 1 000 henk. | 111 | 143 | 190 | 155 |
| Kansallisgalleria | ||||
| — kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä | 20 | 16 | 19 | 19 |
| — maksavat kävijät, 1 000 henk. | 284 | 714 | 615 | 650 |
| — yleisökontaktit, 1 000 henk. | 398 | 929 | 839 | 889 |
| Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot | ||||
| — teattereiden, tanssi- ja sirkusesitysten määrä | 10 000 | 11 700 | 12 200 | 12 200 |
| — teattereiden, tanssin ja sirkuksen kävijät, 1 000 henk. (ei sisällä striimejä) | 1 600 | 2 020 | 2 200 | 2 200 |
| — orkestereiden konserttien määrä | 2 054 | 2 715 | 2 500 | 2 800 |
| — orkestereiden konserttien kuulijat, 1 000 henk. (ei sisällä striimejä) | 560 | 1 124 | 1 100 | 1 200 |
| — museoiden kävijät (valtionosuutta saavat ja muut päätoimisesti hoidetut museot), 1 000 henk. | 6 856 | 8 734 | 8 500 | 8 500 |
| Elokuva | ||||
| — kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat | 58 | 49 | 35 | 35 |
| — kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. | 1 565 | 1 600 | 2 000 | 2 000 |
| Kuvataide | ||||
| — käyntikerrat kuvataidekohteissa (taidemuseot, taidegalleriat ja kuvataidetapahtumat), 1 000 henk. | 3 500 | 3 700 | 3 900 | 4 000 |
| Yleiset kirjastot | ||||
| — kirjastojen määrä, kpl | 713 | 712 | 712 | 712 |
| — yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl | 80 426 | 83 056 | 83 500 | 84 000 |
| — fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl | 41 057 | 47 735 | 47 750 | 47 800 |
| — verkkokäynnit, 1 000 kpl | 43 465 | 43 326 | 43 465 | 43 500 |
| — kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk. | 909 | 980 | 982 | 985 |
| Kuntien kulttuuritoiminta | ||||
| Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset: ka. €/asukas1) | 160 | 150 | 150 | 150 |
1) Kustannukset sisältävät taiteen perusopetuksen, kirjastot, museot, näyttelyt, teatterin, tanssin ja sirkuksen, musiikin ja muun kulttuuritoiminnan.
Kulttuurin toimialan rahoitusjärjestelmien kehittämisessä on tärkeää pitää yllä tasapaino rahoituksen ennakoitavuuden ja joustavuuden välillä. Kulttuurialan tukijärjestelmiä voidaan edelleen kehittää niin, että ne edesauttavat vakiintuneiden kulttuurialan toimijoiden ja vapaan kentän toimijoiden monipuolisen yhteistyön ja toimintojen kehittämistä.
Monimuotoisen aineellisen, aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen vaaliminen, kehittäminen ja hyödyntäminen on tarpeen nähdä koko yhteiskunnan voimavarana ja vastuuna kulttuuriperintöstrategiaa 2023—2030 koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Kulttuuriaineistojen digitointia jatkettaessa aineistot saadaan laajasti käytettäviksi ja niiden pitkäaikaissäilytys voidaan turvata.
Taiteella ja kulttuurilla sekä taide- ja kulttuuripolitiikan toimilla voidaan vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen yhteiskunnassa. Kestävän kehityksen mukainen ja sitä edistävä toiminta uudistaa toimialan toimintatapoja.
- — Säädetään laki arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Lakiuudistuksessa otetaan huomioon toimintaympäristön ja lainsäädännöllisen viitekehyksen muuttuminen, arkeologisen kulttuuriperinnön määrittelyn ja tutkimuksen tuomat muutokset sekä erityiskysymyksenä saamelaisten oikeuksien turvaaminen.
- — Toimeenpannaan kulttuuriperintöstrategian toimintaohjelmaa.
- — Tuetaan kulttuuriperintöaineistojen digitaalisen saatavuuden, käytön ja pitkäaikaissäilytyksen lisääntymistä.
- — Jatketaan arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeen valmistelua.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| Finna-palvelu, mittarit | 2022 toteutuma |
2023 toteutuma |
2024 tavoite |
2025 tavoite |
| Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä | 445 | 453 | 470 | 475 |
| Haettavissa oleva aineistomäärä (milj.) | 17,4 | 17,8 | 18,5 | 18,6 |
| Verkossa saatavilla olevat aineistot (milj.) | 2,9 | 3,2 | 3,3 | 3,4 |
| Verkkokäynnit (milj.) | 51,6 | 59,3 | 65 | 68 |
Valtionavustuksilla on keskeinen rooli kulttuurin toimialan rahoittamisessa ja perustuslaillisten kulttuuristen oikeuksien toimeenpanossa. Avustuksilla ohjataan toimialan resurssien kohdentumista strategisesti merkittäviin kulttuuripolitiikan osa-alueisiin ja hallitusohjelmassa, politiikkaohjelmilla ja lainsäädännöllä asetettujen tavoitteiden aikaansaamiseksi.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin esitetään noin 535 milj. euroa, mikä on 21 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Mikäli otetaan huomioon myös kulttuurin ja taiteen toimialan virastot, vähennys on 23,8 milj. euroa.
Taiteen ja kulttuurin 17,4 milj. euron valtionavustussäästö jakautuu esittävän taiteen ja museoiden käyttökustannuksiin ja harkinnanvaraisiin avustuksiin (noin -10,9 milj. euroa momentilla 29.80.31) sekä taiteen ja kulttuurin edistämisen valtionavustuksiin (noin -6,5 milj. euroa momentilla 29.80.50).
Toisaalta taiteen ja kulttuurin toimialan valtionosuuksiin tehdään lakisääteiset indeksikorotukset. Korotukset koskevat kansallisia taidelaitoksia sekä esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän kautta rahoitettavia teattereita ja ryhmiä. Myös ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin tehdään indeksikorotus ja lakisääteisiin taiteilija-apurahoihin sisällytetään valtion virkamiesten palkkatarkastuksia vastaavat korotukset.
Museot.Valtionosuusjärjestelmällä tuetaan alueellisesti kattavan kulttuuripalveluverkoston säilymistä ja kehittämistä, ja tähän verkostoon kuuluu 125 museota eri puolilla maata. Museoiden valtionosuudet ovat momentilla 29.80.31 vuonna 2025 yhteensä noin 52,2 milj. euroa, mikä on säästöt ja muut laskentatekijät huomioon ottaen 1,8 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Lisäksi eri puolilla Suomea sijaitseville museoille kohdistuu avustuksia momentilta 29.80.50.
Museoviraston rahoitus katetaan toimintamenomomentilta 29.01.12. Siihen kuuluu myös Suomen kansallismuseo, joka ylläpitää kymmentä museokohdetta. Valiokunnan saaman tiedon mukaan Museoviraston taloudellinen tilanne on ollut haastava jo vuosia. Taustalla ovat muun muassa Kansallismuseon laajentamisesta ja sen viivästyksistä aiheutuvat tulonmenetykset sekä aiempien vuosien taloudellinen vaje. Vuoden 2024 kolmannessa lisätalousarviossa Kansallismuseon uudisosan ohjelmistotuotannon menoihin osoitettiin 0,8 milj. euron lisäys. Lisäksi vuoden 2025 talousarviossa Museovirastolle siirretään 1 milj. euroa, jotta Seurasaaren ulkomuseo, Louhisaaren linna, Hvitträsk ja Langinkosken keisarillinen kalastusmaja voidaan pitää yleisölle avoinna vuonna 2025.
Esittävä taide.Valtionavustussäästöt ja muut laskentatekijät huomioon ottaen esittävän taiteen valtionosuuksiin osoitetaan noin 95 milj. euroa momentilla 29.80.31. Tästä musiikin osuus on 24,2 milj. euroa ja muun esittävän taiteen noin 70,8 milj. euroa. Säästöjä ei ole kohdennettu lastenteattereille, lastenmusiikkitoimijoille eikä kiertuetoimintaa harjoittaville tai vastaanottaville yksiköille.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että esittävän taiteen valtionosuuksiin kohdentuvat säästöt vaikeuttavat teatterin, tanssin, sirkuksen ja orkestereiden toimintaa. Esimerkiksi teatteritoiminta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista, jolloin sopimuksia tuotannoista tehdään jopa kahden vuoden päähän. Näin ollen nopeiden sopeutustoimien tekeminen voi olla haastavaa. Julkisen tuen vähentäminen, kuten myös arvonlisäverokannan korotus, johtavat lippuhintojen korotuspaineeseen, mikä heikentää esittävän taiteen saavutettavuutta.
Vapaan kentän toimijat.Kulttuuritoimen säästöjen vaikutukset osuvat suurelta osin taiteen ja kulttuurin vapaalle kentälle. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Taiken avustuksia olisi jaossa vuonna 2025 noin 4,9 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Säästön määrä vastaa noin 18:aa prosenttia Taiken ei-lakisääteisistä valtionavustuksista. Tarkoituksena on suojata taiteenalojen toiminta-avustuksia ja kohdentaa säästöt siten, että jäljelle jäävien avustusten vaikuttavuus varmistetaan.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa todettiin, että säästöt tarkoittavat lukuisten pienten taidetoimijoiden toiminnan vaikeutumista tai lakkaamista sekä taiteen ja kulttuurin monimuotoisuuden ja alueellisen saatavuuden heikkenemistä. On riski, että säästöjen vaikutus moninkertaistuu alan toimijoille, sillä valtion rahoitus vivuttaa usein liikkeelle myös kunnan ja yksityisten toimijoiden rahoitusta ja valitettavasti tilanne toimii myös päinvastaiseen suuntaan valtion rahoituksen vähentyessä. Myös yksityisen kopioinnin hyvityksen vähentäminen (momentti 29.80.41) heijastuu vapaalle kentälle.
T&K-lisäys ja AV-tuotantokannustin.Business Finlandin rahoitukseen tulee vuodelle 2025 erillinen 9 milj. euron T&K-lisäys luoville aloille (momentti 32.20.40). Valiokunnan kuulemisessa on nostettu esiin, että rahoituksen kohdentamiseen ja kriteereihin, asiakkaiden neuvontaan sekä tukimuodon vaikuttavuuden seurantaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä luovien alojen yritykset eivät ole pelialaa lukuun ottamatta juurikaan pystyneet hyödyntämään valtion T&K-rahoitusta. Lähinnä alalla on hyödynnetty muita Business Finlandin tukia, kuten innovaatio- ja kansainvälistymistukia, joihin nyt kohdistuu säästöjä.
AV-tuotantokannustin on säilytetty 10 milj. euron tasoisena (momentti 32.20.40). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen malli on kilpailukykyinen verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan. Asiantuntijakuulemisessa kuitenkin todettiin huoli siitä, että uudet rahoitusehdot tekevät kannustimen hyödyntämisen vaikeaksi kotimaisille yrityksille. Valiokunnan huomiota on toisaalta kiinnitetty myös siihen, että osana niin sanottua Yle-ratkaisua on kirjattu, että Ylen tulee lisätä kotimaisten tuotantojen ostoja, millä olisi alaan myönteisiä vaikutuksia.
Luovaan alaan kohdistuvat kokonaisvaikutukset.Valiokunta toteaa, että julkisen talouden vaikeassa tilanteessa säästöiltä ei ole mahdollista välttyä. Yhteiskunnan eri osa-alueilla on löydettävä tapoja tehostaa toimintaa sekä löytää uudenlaisia rahoitusratkaisuja.
Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että luovaan alaan ja kulttuurialaan vaikuttavat suoraan tai välillisesti useat erilaiset säästötoimet, jolloin kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida. Edellä todettujen muutosten ohella vaikutusta on ainakin vapaan sivistystyön vuoden 2024 säästöillä, Yle-rahoituksen alentamisella sekä arvonlisäverokantojen nostolla. Huomioon on myös otettava yhteiskunnassa, väestörakenteessa ja asiakaskunnan käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset. Valiokunta toteaa, että kulttuuriala on hyvin työvoimavaltainen. On syytä seurata, kuinka kulttuurin ja luovien alojen työmahdollisuudet tulevaisuudessa kehittyvät.
Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että kulttuuri- ja taidealan indeksikorotukset toteutetaan normaalisti. Tämä turvaa muun muassa kattavasti ympäri Suomea sijaitsevien valtionosuuksia saavien teattereiden, orkestereiden ja muiden esittävän taiteen toimintayksiköiden taloutta, vaikka näihin toimijoihin kohdistuu myös sopeutustoimia. Valiokunta pitää hyvänä, että kiertuetoimintaan ja lastenkulttuuriin ei säästöjä kohdenneta, mikä tukee alueellista saatavuutta sekä erilaisten yleisöjen saavuttamista.
Kasvukeskuksissa vapaan kentän ja yleisemmin kulttuurialan resilienssi on vahvempi ja rahoitusmahdollisuuksia on paremmin saatavilla kuin kasvukeskusten ulkopuolella. Näin ollen valiokunta kantaa huolta kulttuurikentän alueellisten rakenteiden hauraudesta. Säästötoimet yhdistettynä yhteiskunnan muihin muutostekijöihin voivat tuottaa pysyviä vaurioita kulttuurin alueelliseen saatavuuteen. Valiokunta kuitenkin toteaa, että kunnilla on lakisääteinen velvoite, ja elinvoimaisuuden ja matkailun näkökulmasta laajempikin intressi, ylläpitää alueensa kulttuuripalveluja. Kuntatalouden heikkenevät näkymät voivat kuitenkin vaikuttaa kuntien rahoitusmahdollisuuksiin.
On hyvä, että luovat alat on huomioitu T&K-kokonaisuudessa. Valiokunta korostaa, että T&K-rahoituksen kriteereistä linjattaessa olisi tärkeää ottaa huomioon luovan alan erityispiirteitä, jotta alan toimijoilla olisi mahdollisuus hakea ja saada T&K-rahoitusta. Valitettavasti luoville aloille tyypillisillä mikro- ja pienyrityksillä on harvoin omaa osaamista tai resursseja T&K-määritelmän täyttävään toimintaan. Valiokunta kannustaa luovan alan toimijoita verkottumaan erilaisiin yritysten ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojekteihin uuden T&K-rahoitusmuodon hyödyntämiseksi.
Valiokunta pitää sivistysvaliokunnan (SiVL 11/2024 vp) tavoin tärkeänä vaalia suomalaisen kulttuuripolitiikan pitkän linjan tavoitetta huolehtia kulttuurin elinvoimasta sekä sen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Valiokunta toteaa, että kulttuurin kysyntä ei ole katoamassa, sillä ihmisten vapaa-ajan arvostus kasvaa. On syytä kiinnittää huomiota siihen, että eri puolilla Suomea on jatkossakin tarjolla laadukasta ja monipuolista kotimaista kulttuuria.
Valiokunta pitää tärkeänä kulttuuripoliittista selontekoa. Tulevaisuudessa on löydettävä ratkaisuja luovan alan rakenteiden ja rahoitusmahdollisuuksien uudistamiseen valtion rahoituksen vähentyessä.
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 22 932 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä annetun lain (194/2016) mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen
2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen
3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saa myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Kohdan 3) määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.
Selvitysosa:Ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2024 on 1 601,92 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2025 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (3086).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eläkkeiden indeksitarkistus | 373 |
| Yhteensä | 373 |
| 2025 talousarvio | 22 932 000 |
| 2024 talousarvio | 22 559 000 |
| 2023 tilinpäätös | 20 164 008 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 22 932 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä annetun lain (194/2016) mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen
2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen
3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saa myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Kohdan 3) määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saa myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.
Selvitysosa:Perustelujen muutos aiheutuu tarpeesta rajata määrärahan käyttö uusien taiteilijaeläkkeiden ja taitelijaeläkkeisiin liittyviä perhe-eläkkeiden myöntämiseen ainoastaan eläkemäärän mukaan.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2025 II lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 22 932 000 |
| 2024 tilinpäätös | 21 327 253 |
| 2023 tilinpäätös | 20 164 008 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saa myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 19 496 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Toimitiloista työn muutokseen ja digitaalisuuteen -hanke | 80 |
| Yhteensä | 80 |
| 2025 talousarvio | 19 496 000 |
| 2024 talousarvio | 19 416 000 |
| 2023 tilinpäätös | 18 502 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 19 496 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Suomen kansallismuseon tilojen varustamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Selvitysosa:Perustelujen täydennys mahdollistaa määrärahan käytön Kansallismuseon varustamiskustannusten kattamiseen.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2025 II lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 19 496 000 |
| 2024 tilinpäätös | 19 416 000 |
| 2023 tilinpäätös | 18 502 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Suomen kansallismuseon tilojen varustamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
21. Taiteen ja kulttuurin yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 576 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) taiteen ja kulttuurin kokeilu-, tutkimus-, selvitys-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) taiteen ja kulttuurin tilasto- ja tietopohjasta, tietoteknisistä palveluista, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä sekä tekijänoikeusinfrastruktuurin kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin
4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, selvitys-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeilla tuetaan taiteen ja kulttuurin toimialan strategisia tavoitteita.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 516 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 60 000 euroa.
| 2025 talousarvio | 576 000 |
| 2024 talousarvio | 576 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 576 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) taiteen ja kulttuurin kokeilu-, tutkimus-, selvitys-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) taiteen ja kulttuurin tilasto- ja tietopohjasta, tietoteknisistä palveluista, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä sekä tekijänoikeusinfrastruktuurin kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin
4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 9 228 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen
2) yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin, valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin, kirjastojen toiminnan kehittämiseen, yleisille kirjastoille tuotettaviin valtakunnallisiin palveluihin ja kirjastoalan järjestötoimintaan tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen sekä yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen aiheutuviin menoihin
3) yleisille kirjastoille kulttuurilehtien hankinnoista aiheutuviin menoihin
4) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin | 3 044 000 |
| Avustukset erityisiin tehtäviin, kirjastojen toiminnan kehittämiseen, yleisille kirjastoille tuotettaviin valtakunnallisiin palveluihin ja eräille kirjastojärjestöille sekä yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen aiheutuviin menoihin | 5 628 000 |
| Kulttuurilehtien tilaustuki kirjastoille | 136 000 |
| Valtionavustus vangeille järjestettäviin kirjastopalveluihin | 200 000 |
| Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan | 220 000 |
| Yhteensä | 9 228 000 |
Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.
Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.
Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.
Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja
| 2022 toteutuma |
2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta | 291 | 291 | 292 | 292 |
| Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta | 22 | 20 | 21 | 21 |
| Henkilötyövuodet/1 000 asukasta | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
| Aukiolotunnit, 1 000 tuntia | 2 399 | 2 521 | 2 521 | 2 522 |
| Fyysiset käynnit, kpl/asukas | 7,4 | 8,6 | 9,0 | 9,0 |
| Verkkokäynnit, kpl/asukas | 7,9 | 7,8 | 7,9 | 7,9 |
| Lainaukset, kpl/asukas | 14,6 | 15,0 | 16 | 16 |
| Toimintakustannukset, euroa/asukas | 61,9 | 64,7 | 64,9 | 64,9 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avustukset yleisten kirjastojen kehittämiseen, venäjänkieliseen kirjastotehtävään sekä eräille kirjastojärjestöille | -2 |
| Indeksitarkistus (3,4 %) | 100 |
| Yhteensä | 98 |
| 2025 talousarvio | 9 228 000 |
| 2024 talousarvio | 9 130 000 |
| 2023 tilinpäätös | 4 182 050 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 9 228 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen
2) yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin, valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin, kirjastojen toiminnan kehittämiseen, yleisille kirjastoille tuotettaviin valtakunnallisiin palveluihin ja kirjastoalan järjestötoimintaan tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen sekä yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen aiheutuviin menoihin
3) yleisille kirjastoille kulttuurilehtien hankinnoista aiheutuviin menoihin
4) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.
31. Valtionosuus ja -avustus esittävän taiteen ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 147 118 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on esittävällä taiteella enintään 3 770 ja museoilla enintään 1 222.
Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on musiikilla 58 566 euroa, muulla esittävällä taiteella 65 274 euroa ja museoilla 86 847 euroa henkilötyövuotta kohden.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Esittävän taiteen valtionosuus | 94 958 000 |
| Museoiden valtionosuus | 52 160 000 |
| Yhteensä | 147 118 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Indeksitarkistus (3,4 %) | 6 045 |
| Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus (museot) | -751 |
| Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus (musiikki) | -656 |
| Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus (muu esittävä taide) | -3 917 |
| Lakisääteiset muutokset kustannuspohjaan, museot | -96 |
| Lakisääteiset muutokset kustannuspohjaan, muu esittävä taide | -90 |
| Lakisääteiset muutokset kustannuspohjaan, orkesterit | -140 |
| Määräytymisperusteiden tarkentuminen | -12 |
| Valtionavustussäästö (HO 2023) | -2 333 |
| Valtionavustussäästö (Lisätoimet 2024) | -8 559 |
| Yhteensä | -10 509 |
| 2025 talousarvio | 147 118 000 |
| 2024 talousarvio | 157 627 000 |
| 2023 tilinpäätös | 140 923 630 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 147 118 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on esittävällä taiteella enintään 3 770 ja museoilla enintään 1 222.
34. Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 99 609 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 1 110 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille
3) enintään 300 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin
4) enintään 201 000 euroa taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamiseen liittyvistä selvityksistä ja kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kohdan 4) määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia.
Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on 91,60 euroa opetustuntia kohden.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 99 408 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 201 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Indeksitarkistus (3,4 %) | 3 360 |
| Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus | -270 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -100 |
| Yhteensä | 2 990 |
| 2025 talousarvio | 99 609 000 |
| 2024 talousarvio | 96 619 000 |
| 2023 tilinpäätös | 94 292 395 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 99 709 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
3) enintään 400 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 3) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 3).
Lisäys 100 000 euroa talousarvioesityksen 99 609 000 euroon nähden aiheutuu säästön uudelleenkohdentamisesta momentille 29.01.21.
| 2025 talousarvio | 99 709 000 |
| 2024 talousarvio | 96 619 000 |
| 2023 tilinpäätös | 94 292 395 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 99 709 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 1 110 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille
3) enintään 400 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin
4) enintään 201 000 euroa taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamiseen liittyvistä selvityksistä ja kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kohdan 4) määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia.
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 252 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.
Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.
Momentin määrärahalaji on muutettu.
| 2025 talousarvio | 252 000 |
| 2024 talousarvio | 252 000 |
| 2023 tilinpäätös | 311 029 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 252 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 22 148 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 5 500 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 16 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta ja e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytöstä sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos yksityisen kopioinnin vähennyttyä (Lisätoimet 2024) | -5 500 |
| Yhteensä | -5 500 |
| 2025 talousarvio | 22 148 000 |
| 2024 talousarvio | 27 648 000 |
| 2023 tilinpäätös | 27 648 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 22 678 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
2) enintään 17 178 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2).
Lisäys 530 000 euroa talousarvioesityksen 22 148 000 euroon nähden aiheutuu lainauskorvausten arvonlisäverokannan tarkistuksesta.
| 2025 talousarvio | 22 678 000 |
| 2024 talousarvio | 27 648 000 |
| 2023 tilinpäätös | 27 648 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Yksityisen kopioinnin hyvitys.Yksityisen kopioinnin hyvitykseen kohdistetaan kehyspäätöksen mukaisesti 5,5 milj. euron säästö, joka puolittaa määrärahatason 5,5 milj. euroksi. Tason alentamisella on suuri vaikutus muun muassa kirjailijoihin ja kääntäjiin sekä musiikin ja elokuvan alalle. Määrärahasta osa kohdentuu suoraan tekijöille ja osa muun muassa apurahoina Musiikin edistämissäätiön kautta musiikin alan ammattilaisille sekä Audiovisuaalisen taiteen keskuksen (AVEK) kautta AV-alan tuotantoihin.
Valiokunta toteaa, että yksityisen kopioinnin hyvitys perustuu EU-direktiiviin ja tekijänoikeuslakiin. Se ei ole erillinen harkinnanvarainen avustus, vaan kyse on lakisääteisestä korvauksesta luovan alan tekijöille. On haastavaa, että säästö toteutetaan tässä mittakaavassa tilanteessa, jossa selvitystyö uudesta yksityisen kopioinnin hyvityksen rahoitusmallista on kesken. On kuitenkin huomattava, että hyvitysmääräraha on ollut vuosia 11 milj. euron tasolla, vaikka kopioinnin määrä on jatkuvasti ja merkittävästi alentunut vuodesta 2013 lukien. Sivistysvaliokunnan tavoin (SiVL 11/2024 vp) valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä huolehtia siitä, että hyvityksellä vastataan jatkossakin sopivan hyvityksen vaatimukseen kestävällä tavalla.
Lainauskorvaukset.Suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin esitetään noin 17,2 milj. euroa, mikä on 530 000 euroa enemmän kuin vuonna 2024. Korotus aiheutuu arvonlisäverokannan korotuksen kompensoimisesta lainauskorvauksiin. Määrärahaan sisältyy 1 milj. euroa e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Valiokunta kantaa huolta kirjailijoiden ja kääntäjien tilanteesta ja toteaa lainauskorvauksen olevan olennainen osa heidän tulojaan. Näin ollen on hyvä, että arvonlisäverokannan korotus on huomioitu määrärahatasossa. Valiokunta nostaa esiin sen, että valtion erikoiskirjasto Celian kirjallisuuden striimaus ei edelleenkään ole korvauksen piirissä ja Celian päätös lakkauttaa CD-äänikirjat vuonna 2025 siirtää loputkin lainaukset pois korvauksen piiristä.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen mukaan lukien e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvaus.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 22 878 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 5 500 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 17 378 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
50. Avustukset taiteen ja kulttuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 89 501 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) taiteen ja kulttuurin edistämiseen
2) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja valtionavustuslain (688/2001) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
3) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetun lain (1174/2018) nojalla sekä Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuviin menoihin
4) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen tarkoitettuihin valtionavustuksiin
5) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen tarkoitettuihin valtionavustuksiin
6) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta ja kulttuurimatkailun edistämisestä aiheutuviin menoihin
7) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoimintaa koskevien menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin
8) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| 1. Opetus- ja kulttuuriministeriö | 58 482 000 |
| Elokuva, audiovisuaalinen kulttuuri ja luovat sisällöt | 26 023 000 |
| Esittävä taide, kirjallisuus, visuaalinen ja rakennustaide, muotoilu | 2 364 000 |
| Kulttuurivienti, kansainvälistyminen sekä pohjoismainen, EU- ja kansainvälinen yhteistyö | 7 997 000 |
| Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 | 5 000 000 |
| Taide- ja kulttuurialan valtakunnalliset yhteisöt | 7 516 000 |
| Lastenkulttuuri | 2 256 000 |
| Saamelainen kulttuuri | 522 000 |
| Kulttuuriperintö | 591 000 |
| Kulttuuritilojen investointiavustukset ja seurantalojen korjausavustukset | 5 234 000 |
| Taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus ja erityishankkeet | 979 000 |
| 2) Taiteen edistämiskeskus | 26 239 000 |
| Taiteenalojen edistäminen | 19 142 000 |
| Kulttuuriin osallistumisen ja saavutettavuuden, kulttuurihyvinvoinnin sekä kulttuurin moninaisuuden edistäminen | 7 097 000 |
| 3) Museovirasto | 4 458 000 |
| Näyttelypalkkiot | 1 000 000 |
| Museoalan edistäminen ja kulttuuriperinnön perusta ja jatkuvuus | 2 843 000 |
| Kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpano | 615 000 |
| 4) Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | 322 000 |
| Mediakasvatuksen ja -lukutaidon edistäminen | 322 000 |
| Yhteensä | 89 501 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 88 831 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 670 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelu sekä toiminnan valmistelu ja käynnistäminen | -400 |
| Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke | 2 200 |
| Kertaluonteisten erien poisto | -3 180 |
| Paimion parantola | 800 |
| Rakennetuki kulttuuri- ja luovien alojen yrityksille ja yhteisöille (RRF pilari3) | -3 000 |
| Valtionavustusten tason muutos | -18 |
| Valtionavustussäästö (Lisätoimet 2024) | -6 536 |
| Tasomuutos | 100 |
| Yhteensä | -10 034 |
| 2025 talousarvio | 89 501 000 |
| 2024 I lisätalousarvio | 10 267 000 |
| 2024 talousarvio | 99 535 000 |
| 2023 tilinpäätös | 27 274 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 88 501 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 1 000 000 euroa talousarvioesityksen 89 501 000 euroon nähden on siirtoa momentille 29.01.12 Seurasaaren ja eräiden muiden kohteiden avoinnapidon varmistamiseen.
| 2025 talousarvio | 88 501 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | — |
| 2024 I lisätalousarvio | 10 267 000 |
| 2024 talousarvio | 99 535 000 |
| 2023 tilinpäätös | 27 274 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään 88,5 milj. euroa, mikä on noin 11 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Muutosta selittää valtionavustussäästön ohella kertaluonteisten lisäysten poistuminen.
Valiokunta toteaa, että valtio on aiempien päätösten mukaisesti varautunut rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanketta enintään 20 milj. eurolla, josta vuodelle 2025 kohdistuu 5 milj. euroa. Lukulahja lapselle -toiminta vakiinnutetaan osoittamalla sille vuosittain 350 000 euroa.
Valiokunta lisää momentille 2 865 000 euroa, joka kohdistetaan taiteen ja kulttuurin edistämiseen seuraavasti:
- — 200 000 euroa Parolan Panssarimuseolle, panssarijunan katokseen
- — 50 000 euroa Kollaa ja Simo Häyhä -museolle
- — 50 000 euroa Rukajärven suunnan historiayhdistykselle
- — 10 000 euroa Mannerheim-ristin ritarien museon tukiyhdistykselle, Ritarigalleria ry
- — 50 000 euroa Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungalle, Korsumuseon ylläpitoon ja pienimuotoisiin hankintoihin
- — 50 000 euroa Hallinportin ilmailumuseolle
- — 50 000 euroa Suomen sotilasmuseosäätiölle Lahden Sotilaslääketieteen museon toimintaan
- — 100 000 euroa Kymilinnan Linnoitusalueen ystävät ry:lle alueen kunnostamiseen
- — 100 000 euroa Ristijärven suojeluskunta- ja lottamuseolle kunnostushankkeeseen
- — 100 000 euroa Viestimuseo Lokille, museoluolien kunnostamiseen
- — 30 000 euroa Siirtolaisuusmuseon Tuki ry:lle näyttelytoiminnan kehittämiseen ja aktualisoimiseen
- — 10 000 euroa I. Klingan säätiölle, Holokaust-näyttelyn siirtoon
- — 150 000 euroa Sodankylän Tankavaaran Kultamuseolle
- — 35 000 euroa Suomen asutusmuseolle
- — 60 000 euroa Pernajan Agricola-Seura ry:lle Pernajan Agricola-museon talon kunnostamiseen
- — 50 000 euroa Kallioniemi, Kalle Päätalon lapsuudenkodille, museon näyttelytoimintaan
- — 50 000 euroa Suomen maatalousmuseo Sarkalle
- — 50 000 euroa Ristiina-seuralle Pien-Toijolan talonpoikaismuseon toimintaan
- — 20 000 euroa Jokioisten Museorautatieyhdistys ry:lle
- — 40 000 euroa Visavuoren museosäätiölle, museon kunnostustoimenpiteisiin
- — 50 000 euroa Vakka-Suomen musiikkiopistolle Tempo-orkesteritoimintaan
- — 150 000 euroa Savonlinnan Oopperajuhlille, esteettömyys yms. kehittämistoimet
- — 50 000 euroa Rääkkylän Kihaus Folk -kansanmusiikkifestivaalin kehittämiseen
- — 50 000 euroa Tapahtuma- ja kulttuurikeskus Hermanni ry:lle Hermannitalon kunnostamiseen, Syvänniemi
- — 60 000 euroa Svenska teaternille, teatteritekniikan kehittämiseen
- — 190 000 euroa Oravaisten teatterille, Kyroboan katsomon uusimiseen
- — 50 000 euroa Vekkuliteatteri ry:n toimintaan
- — 50 000 euroa Taidetehtaan tanssikoululle, Porvoo, avustus tanssin taiteen perusopetukseen — erityisesti Loviisan toiminnan aloittamiseen
- — 50 000 euroa Oulun Elokuvakeskus ry:lle Oulun 44. kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvien festivaalin järjestämiseen
- — 250 000 euroa Suomalaisuuden liitolle
- — 60 000 euroa Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto ry:lle
- — 50 000 euroa Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:lle
- — 10 000 euroa European Coalition for Israel (ECI) Finland rf:lle
- — 250 000 euroa Pro Suomen eteläisen Afrikan tiede ja kulttuuri-instituutti ry:lle tiede- ja kulttuuri-instituutin perustamiseen
- — 50 000 euroa Suomen Kalakirjasto ry:lle
- — 70 000 euroa Pro Allegro rf:lle, Pietarsaaren Campuksella järjestettävään kulttuurikoulutuksen kehittämiseen
- — 20 000 euroa Inkoon kulttuurikeskus -hankkeelle, investointiavustus
- — 20 000 euroa Hurja Piruetti — Länsi-Uudenmaan Tanssiopistolle, Karjaa
- — 50 000 euroa Aholansaarisäätiölle, erityisesti museo- ja kulttuuriperintötoimintaan
- — 20 000 euroa Hangon Museolle
- — 20 000 euroa Föreningen kulturhuset Karelia i Ekenäs rf:lle
- — 40 000 euroa Vaasa Baroque ry:lle.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 91 366 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) taiteen ja kulttuurin edistämiseen
2) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja valtionavustuslain (688/2001) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
3) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetun lain (1174/2018) nojalla sekä Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuviin menoihin
4) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen tarkoitettuihin valtionavustuksiin
5) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen tarkoitettuihin valtionavustuksiin
6) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta ja kulttuurimatkailun edistämisestä aiheutuviin menoihin
7) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoimintaa koskevien menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin
8) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Tampereen Teatterin peruskorjaus- ja laajennushankkeesta.
| 2025 II lisätalousarvio | 2 500 000 |
| 2025 talousarvio | 91 366 000 |
| 2024 tilinpäätös | 109 802 000 |
| 2023 tilinpäätös | 27 274 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 euroa.
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 19 004 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen
2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin
3) enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) | 14 364 000 |
| Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset | 3 100 000 |
| Kuvataiteen tekijöiden apurahat (enintään) | 960 000 |
| Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl) | 580 000 |
| Yhteensä | 19 004 000 |
Taiteilija-apurahan suuruus on 2 196,31 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkausten tarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Palkkausten tarkistus | 49 |
| Yhteensä | 49 |
| 2025 talousarvio | 19 004 000 |
| 2024 talousarvio | 18 955 000 |
| 2023 tilinpäätös | 17 221 579 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 19 004 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen
2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin
3) enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 179 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2025 III lisätalousarvio | 179 000 |
| 2025 talousarvio | 19 004 000 |
| 2024 tilinpäätös | 18 672 205 |
| 2023 tilinpäätös | 17 221 579 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 179 000 euroa.
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 31 356 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen valtion omistamissa ja vuokraamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää 14:n valtakunnallisesti merkittävän taide- ja kulttuurilaitoksen tilakustannusten avustamiseen.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen tilakustannukset | 2 458 000 |
| Muut tilakustannukset | 28 898 000 |
| Yhteensä | 31 356 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansallisgallerian kokoelmatilan vuokramenot | 93 |
| Yhteensä | 93 |
Momentin määrärahalaji on muutettu.
| 2025 talousarvio | 31 356 000 |
| 2024 talousarvio | 31 263 000 |
| 2023 tilinpäätös | 26 477 080 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 31 356 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen valtion omistamissa ja vuokraamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 65 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Saamelaismuseosäätiön kohonneista vuokrakustannuksista.
| 2025 II lisätalousarvio | 65 000 |
| 2025 talousarvio | 31 356 000 |
| 2024 tilinpäätös | 31 211 437 |
| 2023 tilinpäätös | 26 477 080 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 65 000 euroa.
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta sekä kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin menoihin
2) museo- ja kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista sekä museoiden sisältötuotannon tukemisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
3) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä suomalaisten kulttuuriperintösisältöjen viemiseen osaksi Europeana-palvelua tarkoitettuihin menoihin ja avustuksiin
4) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin
5) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 1 190 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 1 110 000 euroa.
| 2025 talousarvio | 2 300 000 |
| 2024 talousarvio | 2 300 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 200 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta sekä kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin menoihin
2) museo- ja kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista sekä museoiden sisältötuotannon tukemisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
3) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä suomalaisten kulttuuriperintösisältöjen viemiseen osaksi Europeana-palvelua tarkoitettuihin menoihin ja avustuksiin
4) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin
5) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
56. Valtionrahoitus kansallisten taidelaitosten toimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 66 764 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille annetun lain (942/2022) mukaiseen rahoitukseen.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Kansallisgalleria | 14 258 000 |
| 2. | Suomen Kansallisteatteri | 12 062 000 |
| 3. | Suomen Kansallisooppera ja -baletti | 40 444 000 |
| Yhteensä | 66 764 000 | |
Selvitysosa:Kansallisgalleria vastaa Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta ja kartuttamisesta, harjoittaa näyttelytoimintaa ja muuta taidemuseotoimintaa sekä osallistuu asiantuntijana taidemuseoalan kehittämiseen. Kansallisgalleriaan kuuluvia museoita ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Tehtävänä on vahvistaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä sekä kuvataiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Suomen Kansallisteatteri ylläpitää teatteria, harjoittaa teatteritoimintaa sekä kehittää ja vaalii teatteritaidetta. Tehtävänä on erityisesti kotimaisen teatteritaiteen edistäminen, korkeatasoisen teatteritaiteen esittäminen eri yleisöryhmille koko maassa sekä teatteritaiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen.
Suomen kansallisooppera ja -baletti ylläpitävät ooppera- ja balettiteatteria sekä harjoittavat, vaalivat ja kehittävät ooppera- ja balettitaidetta. Tehtävänä on erityisesti kotimaisen ooppera- ja balettitaiteen edistäminen, korkeatasoisen ooppera- ja balettitaiteen esittäminen eri yleisöryhmille koko maassa sekä ooppera- ja balettitaiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Indeksitarkistus (2,7 %) | 1 755 |
| Yhteensä | 1 755 |
| 2025 talousarvio | 66 764 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 92 000 |
| 2024 talousarvio | 65 009 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 66 764 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille annetun lain (942/2022) mukaiseen rahoitukseen.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Kansallisgalleria | 14 258 000 |
| 2. | Suomen Kansallisteatteri | 12 062 000 |
| 3. | Suomen Kansallisooppera ja -baletti | 40 444 000 |
| Yhteensä | 66 764 000 | |
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 482 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. Kansallisgalleria | 14 750 000 |
| 2. Suomen Kansallisteatteri | 13 052 000 |
| 2. Suomen Kansallisooppera ja -baletti | 40 444 000 |
| Yhteensä | 68 246 000 |
Selvitysosa:Lisäyksestä 990 000 euroa aiheutuu Suomen Kansallisteatterin kuparikaton peruskorjauksen suunnittelusta, 290 000 euroa Kansallisgallerian kokoelmien muuttokustannuksista ja 202 000 euroa Kansallisgallerian maksamien arvonlisäveromenojen korvaamisesta kansallisten taidelaitosten rahoituksesta annetun lain (942/2022) 4 §:n mukaisesti.
| 2025 II lisätalousarvio | 1 482 000 |
| 2025 talousarvio | 66 764 000 |
| 2024 tilinpäätös | 65 101 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 482 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. Kansallisgalleria | 14 750 000 |
| 2. Suomen Kansallisteatteri | 13 052 000 |
| 2. Suomen Kansallisooppera ja -baletti | 40 444 000 |
| Yhteensä | 68 246 000 |
72. Kansallisgallerian ja valtion taideteostoimikunnan kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 1 683 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Kansallisgallerian ja valtion taideteostoimikunnan kokoelmiin tehtävistä taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisiin valtion taideteostoimikunnan toiminnasta sekä kokoelman ylläpidosta ja turvaamisesta aiheutuviin menoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen | 739 000 |
| 2. | Valtion julkisten rakennusten taidehankinnat, valtion taideteostoimikunnan kokoelman hoito ja valtion taideteostoimikunnan toiminta | 944 000 |
| Yhteensä | 1 683 000 |
Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi 1 283 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 400 000 euroa.
| 2025 talousarvio | 1 683 000 |
| 2024 talousarvio | 1 683 000 |
| 2023 tilinpäätös | 839 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 1 683 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Kansallisgallerian ja valtion taideteostoimikunnan kokoelmiin tehtävistä taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisiin valtion taideteostoimikunnan toiminnasta sekä kokoelman ylläpidosta ja turvaamisesta aiheutuviin menoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen | 739 000 |
| 2. | Valtion julkisten rakennusten taidehankinnat, valtion taideteostoimikunnan kokoelman hoito ja valtion taideteostoimikunnan toiminta | 944 000 |
| Yhteensä | 1 683 000 |
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 3 249 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen sekä museolaivojen korjaamisesta ja kunnossapidosta aiheutuviin menoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Museovirasto | 1 149 000 |
| 2. | Suomenlinnan hoitokunta | 2 100 000 |
| Yhteensä | 3 249 000 | |
Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi 1 669 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 1 580 000 euroa.
| 2025 talousarvio | 3 249 000 |
| 2024 talousarvio | 3 249 000 |
| 2023 tilinpäätös | 4 049 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 3 249 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen sekä museolaivojen korjaamisesta ja kunnossapidosta aiheutuviin menoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Museovirasto | 1 149 000 |
| 2. | Suomenlinnan hoitokunta | 2 100 000 |
| Yhteensä | 3 249 000 | |
Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 200 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. Museovirasto | 1 149 000 |
| 2. Suomenlinnan hoitokunta | 2 300 000 |
| Yhteensä | 3 449 000 |
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Suomenlinnan kuivatelakan teknisten laitteiden korjauksesta ja se kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2.
| 2025 II lisätalousarvio | 200 000 |
| 2025 talousarvio | 3 249 000 |
| 2024 tilinpäätös | 3 249 000 |
| 2023 tilinpäätös | 4 049 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 200 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. Museovirasto | 1 149 000 |
| 2. Suomenlinnan hoitokunta | 2 300 000 |
| Yhteensä | 3 449 000 |
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 40 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.
| 2025 talousarvio | 40 000 |
| 2024 talousarvio | 40 000 |
| 2023 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 40 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 65 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkaamiseen muinaismuistolain toteuttamisesta aiheutuviin arkeologisiin tutkimuksiin ja kenttätöihin.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Vantaan Stenkullan arkeologisista kaivauskustannuksista, jotka johtuvat muinaismuistolain 11 §:n mukaisesta yksityisen rakennushankkeen toteuttajalle myönnetystä kajoamisluvasta.
| 2025 III lisätalousarvio | 65 000 |
| 2025 talousarvio | 40 000 |
| 2024 tilinpäätös | — |
| 2023 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 65 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkaamiseen muinaismuistolain toteuttamisesta aiheutuviin arkeologisiin tutkimuksiin ja kenttätöihin.
