Talousarvioesitys 2025
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 2 269 102 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:
1) 1 962 967 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen
2) 190 551 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 115 584 000 euroa yliopistojen tuloksellisuusrahoitukseen ja muuhun harkinnanvaraiseen rahoitukseen.
Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (170/2024) perusteella.
Kohdan 1) laskennallisin perustein määräytyvä yliopistojen perusrahoitus kohdennetaan ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus. Vuoden 2025 alusta voimaan tulevilla rahoitustekijöiden muutoksilla kannustetaan erityisesti ensikertaisten uusien opiskelijoiden aseman parantamiseen, koulutuskapasiteetin käytön tehostamiseen, koulutuksen läpäisyn parantamiseen ja TKI-intensiteetin vahvistamiseen. Rahoituksen laskentaan sisältyy vuosina 2025 ja 2026 muutosrajoitin.
Kohdan 2) korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.
Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 700, josta noin 2 300 on lukiolaisia.
Yliopistojen määrälliset tavoitteet
| 2019 toteutuma |
2021 toteutuma |
2023 toteutuma1) |
2025 tavoite2) |
|
| Alemmat korkeakoulututkinnot | 13 419 | 13 467 | 14 039 | 16 000 |
| Ylemmät korkeakoulututkinnot | 16 128 | 15 966 | 17 223 | 18 600 |
| Tohtorin tutkinnot | 1 719 | 1 608 | 1 725 | 1 900 |
| Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3) | 0,62 | 0,64 | 0,64 | 0,65 |
| Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), % | 53,3 | 54,9 | 55,9 | 56,5 |
| Tavoiteajassa suoritettujen alempien4) korkeakoulututkintojen osuus, % | 36,2 | 50,6 | 52,5 | 55,0 |
| Tavoiteajassa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen osuus, % | 29,6 | 34,4 | 34,9 | 40,0 |
1) Molemmissa julkaisutiedoissa arvio.
2) Kyse on arviosta.
3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.
4) Alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa yliopistolain 40 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus | 1 962 967 000 |
| — Kansalliskirjasto | 21 286 000 |
| — Harjoittelukoulut | 58 209 000 |
| — Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus | 1 883 472 000 |
| Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista | 190 551 000 |
| — Arvio vuoden 2025 ALV-kompensaatioksi | 178 558 000 |
| — Vuoden 2023 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus | 11 993 000 |
| Yliopistojen tuloksellisuusrahoitus ja muu harkinnanvarainen rahoitus (enintään) | 115 584 000 |
| — Tohtorikoulutuksen pilotti | 86 000 000 |
| — EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus | 23 121 000 |
| — Aloituspaikkamäärän lisääminen | 1 948 000 |
| — Aalto-yliopistolle datahuoneen rahoitukseen | 365 000 |
| — Aalto-yliopistolle liikennetaloustieteen tutkimuksen ja osaamisen vahvistaminen | 200 000 |
| — Tuloksellisuusrahoitus ja muu harkinnanvarainen rahoitus | 3 950 000 |
| Yhteensä | 2 269 102 000 |
Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 9 715 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.
Määrärahasta käytetään arviolta 861 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | -1 835 |
| Avoimen korkeakoulutuksen tulojen kasvattaminen (HO 2023) | -1 350 |
| Erityisopettajien pätevöitymiskoulutus (siirto momentilta 29.10.30) | 350 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentille 32.20.50) | -19 852 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (v. 2025 rahoitus) | 23 121 |
| EU/ETA-valtioiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vähimmäismäärän korottaminen (HO 2023) | -2 000 |
| Korkeakoulujen aloituspaikkamäärän lisääminen | 268 |
| Tohtorikoulutuksen pilotti | 46 000 |
| Varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien lisääminen | -800 |
| Yliopistoindeksi (2,7 %) | 51 849 |
| Yhteensä | 95 751 |
| 2025 talousarvio | 2 269 102 000 |
| 2024 talousarvio | 2 173 351 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 999 188 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan on vajaa 2,3 mrd. euroa vuonna 2025, mikä on noin 96 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Tasossa on otettu huomioon 2,7 prosentin indeksikorotus (noin 51,8 milj. euroa). Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että yliopistojen rahoitukseen tehdään indeksitarkistukset normaalisti, vaikka muilla hallinnonaloilla kustannustasotarkistuksia on jäädytetty. Korkeakoulujen tutkimustoiminta ja tätä kautta opetus hyötyvät myös T&K-rahoituksen lisäyksestä, vaikka tätä ei ole kohdennettu suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen.
Yliopistojen määrärahatasossa näkyy T&K-rahoituksen niin sanottu tuhannen tohtorin pilotti, joka nostaa aloituspaikkojen määrää tieteellisessä jatkokoulutuksessa. Tohtoripilottiin ehdotetaan yliopistoille 86 milj. euroa vuodelle 2025, mikä on 46 milj. euroa enemmän kuin vuodelle 2024. Määräaikaiseen pilottiin kohdennetaan yhteensä 262 milj. euroa vuosille 2024—2027. Lisärahoitus suunnataan 1 000 väitöskirjatutkijalle, jotka otetaan yliopistoihin kolmen vuoden työsuhteisiin. Valiokunnan saaman tiedon mukaan tohtoripilotti on lähtenyt liikkeelle lupaavasti syksyllä 2024 ja väitöskirjatutkijoiden paikkoihin on saatu runsaasti hakemuksia.
Valiokunta pitää hyvänä käynnistettyä pilottihanketta, sillä Suomeen tarvitaan osaajia T&K-toimintaan. Valiokunnan saaman tiedon mukaan pilotin paikoista 800 on kohdennettu Suomen Akatemian lippulaivojen tutkimusaloille, joilla yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on vahvaa. Tätä valiokunta pitää perusteltuna, jotta uusien tohtoreiden osaaminen saadaan paremmin myös yrityssektoria ja yritysyhteistyötä tukevaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt tohtoripilotin tutkimus- ja seurantahankkeen. Valiokunta pitää tätä tärkeänä, jotta saadaan tietoa pilotin onnistumisesta ja vaikuttavuudesta.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 2 269 102 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:
1) 1 962 967 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen
2) 190 551 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 115 584 000 euroa yliopistojen tuloksellisuusrahoitukseen ja muuhun harkinnanvaraiseen rahoitukseen.