Talousarvioesitys 2025
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:
- — Suomalaisen tieteen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tasoa ja vaikuttavuutta nostetaan.
- — Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan mahdollistaen yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistuminen.
- — Tieto- ja osaamispohja vahvistuvat edistäen talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
Valtion investoinnit T&K-toimintaan kohdennetaan T&K-rahoituslain asettamien tavoitteiden ja reunaehtojen sekä T&K-rahoituksen monivuotisen suunnitelman mukaisesti. Luvun 29.40 valtionavustukset käytetään lähes kokonaisuudessaan tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiseen.
- — Ammattikorkeakoulut, yliopistot, Suomen Akatemia, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus ja Varastokirjasto luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle.
- — Tiedepoliittisin instrumentein ja korkeakoulujen toimenpitein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä globaaleihin edelläkävijäverkostoihin.
- — Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja kansallisia tutkimusinfrastruktuureja sekä eri toimijoita ja aloja yhdistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
- — Korkeakoulut profiloituvat sekä terävöittävät koulutuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintansa vahvuusalueitaan luoden edellytykset kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tutkimukselle.
- — Tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä sekä korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välistä yhteistyötä edistetään, mukaan lukien kaupallistaminen ja osaamisen vienti.
- — Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla digitalisaatiota hyödyntäen.
- — Avointa tiedettä ja innovaatiotoimintaa sekä vastuullista tutkijan ja tutkimuksen arviointia edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä sekä yhdessä tiedeyhteisön kanssa.
- — Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan ja korkeakoulutuksen saavutettavuutta parannetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä, läpäisyä parantamalla, koulutuksen kasautumista vähentämällä ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä.
- — Korkeakoulut lisäävät kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ja tutkijoiden määrää ja samanaikaisesti parantavat heidän valmiuksia työllistyä valmistumisen jälkeen Suomeen.
- — Yliopistot lisäävät ja uudistavat tohtorikoulutusta siten, että tutkinnon suoritusajat lyhenevät, koulutuksen laatu paranee ja osaaminen siirtyy nykyistä nopeammin työelämän käyttöön.
- — Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien pedagogista osaamista. Digitaalisuudella parannetaan laadun lisäksi resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
- — Korkeakoulut lisäävät jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia koulutustarjontaa uudistamalla ja rahoituspohjaa laajentamalla, monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä muun työelämän kanssa.
- — Korkeakouluja johdetaan hyvin, hyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti.
- — Korkeakoulujen toiminta edistää yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista, kestävää kehitystä ja kaksoissiirtymää.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelija- ja tutkintomäärät
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot1) | |||||
| — korkeakoulun kannalta uudet opiskelijat | 36 987 | 38 123 | 38 300 | 38 500 | 38 500 |
| — ensikertaa korkeakoulusektorille kirjautuvat opiskelijat | 28 430 | 28 768 | 29 000 | 29 400 | 29 900 |
| — tutkinnot | 24 240 | 23 430 | 25 250 | 26 200 | 27 500 |
| — opiskelijamäärä | 136 038 | 142 344 | 147 273 | 150 000 | 152 000 |
| Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 4 335 | 4 659 | 5 243 | 5 300 | 5 500 |
| Yliopiston perustutkinnot2) | |||||
| — korkeakoulun kannalta uudet opiskelijat | 26 591 | 26 606 | 27 700 | 27 800 | 28 000 |
| — ensikertaa korkeakoulusektorille kirjautuvat opiskelijat | 15 713 | 15 990 | 16 300 | 16 600 | 17 400 |
| — suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot | 13 467 | 13 170 | 14 039 | 15 000 | 16 000 |
| — suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot | 15 966 | 15 663 | 17 223 | 18 000 | 18 600 |
| — opiskelijamäärä | 139 155 | 143 487 | 147 324 | 150 000 | 152 000 |
| Yliopiston tohtorintutkinnot | 1 608 | 1 626 | 1 724 | 1 800 | 1 900 |
1) Korkeakoulun kannalta uudet opiskelijat ovat ensimmäistä kertaa opiskelijana kyseisessä ammattikorkeakoulussa läsnä- tai poissaolevaksi kirjautuneita. Ensikertaa korkeakoulusektorille kirjautuneiden luvuissa ei ole mukana lukuvuosimaksuvelvollisia ja tilauskoulutuksen opiskelijoita. Vuosi 2023 on myös arvio näiden kohdalla.
2) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot. Korkeakoulun kannalta uudet opiskelijat ovat ensimmäistä kertaa uutena opiskelijana kyseisessä yliopistossa läsnä- tai poissaolevaksi kirjautuneina. Ensikertaa korkeakoulusektorille kirjautuneiden luvussa ei ole mukana lukuvuosimaksuvelvollisia ja tilauskoulutuksen opiskelijoita. Vuosi 2023 on myös arvio näiden kohdalla.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan noin 3,95 mrd. euroa, joka on 221 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.
T&K-rahoitus.Edellä todettu lisäys aiheutuu suurelta osin T&K-lisäpanostuksista, joita tarkastellaan mietinnössä tarkemmin momenttien 29.40.20, 29.40.50 ja 29.40.51 yhteydessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimijoille kohdentuu myös lisäyksiä EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen.
Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että vaikka julkiseen talouteen kohdistuu merkittävät sopeutuspaineet, niin parlamentaarisesti linjatusta T&K-lisärahoituksesta on pidetty kiinni. Panostukset tutkimukseen, koulutukseen ja osaamiseen ovat erityisen keskeisiä Suomessa, jossa talouden rakenteellisena ongelmana on heikko tuottavuuden kasvu. Valiokunta näkee tärkeänä sen, että rahoitusta kohdennetaan vaikuttavuusperusteisesti ja tiukoin kriteerein ja että T&K-rahoituksen vaikuttavuutta seurataan jatkuvasti niin kokonaisuuden kuin yksittäisten toimien tasolla.
Laadukkaan T&K-toiminnan mahdollistamiseksi, tuottavuuden kasvun aikaan saamiseksi ja pitkän aikavälin kasvun tukemiseksi on välttämätöntä varmistaa myös osaajien saatavuus, riittävät koulutusmäärät ja Suomen houkuttelevuus ulkomaisten osaajien näkökulmasta. Suomeen saapuneet kansainväliset osaajat on myös tarve integroida suomalaiseen yhteiskuntaan poismuuton vähentämiseksi.
Korkeakoulutettujen määrän nostaminen.Kansallisena tavoitteena on, että korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä nostetaan mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen edistämiseksi korkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisäämiseen osoitetaan 10,5 milj. euroa vuodelle 2025 (yhteensä 41,3 milj. euroa vuosina 2024—2027). Lisäksi valmistellaan toimia koulutuskapasiteetin vapauttamiseksi nuorille, ensimmäistä tutkintoaan suorittaville hakijoille. Vuoden 2025 alusta voimaan tulevien korkeakoulujen rahoitusmallien uudistamisessa on huomioitu kannusteet ensikertalaisten uusien opiskelijoiden aseman parantamiseen, koulutuskapasiteetin käytön tehostamiseen ja koulutuksen läpäisyn parantamiseen.
Valiokunta korostaa edellisvuoden tavoin (VaVM 14/2023 vp), että 50 prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää laaja-alaisesti erilaisia toimenpiteitä, kuten koulutusketjusta huolehtimista, korkeakoulujen perusrahoituksen turvaamista, riittäviä ja tarkoituksenmukaisesti kohdentuvia aloituspaikkoja, opintojen aloituksen aikaistamista ja etenemisen vauhdittamista, tutkintojen kasautumisen vähentämistä ja ulkomaalaisten opiskelijoiden maahan jäännin lisäämistä. Valiokunta pitää hallituksen päättämiä toimia oikeansuuntaisina.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuosina 2020—2022 korkeakoulujen lisäaloituspaikkoja on rahoitettu eri toimilla noin 12 000 kappaletta kohdistuen pääosin sote-aloille, tekniikkaan, ICT-alalle sekä kauppa-, hallinto- ja oikeustieteisiin. Lisäksi rahoitettiin tiettyjen alojen koulutuslaajennuksia (muun muassa varhaiskasvatuksen ja erityisopettajan koulutus). Korkeakoulut ovat lisänneet myös omaehtoisesti aloituspaikkoja kaudelle 2021—2024.
Kaikki korkeakoulut ovat sitoutuneet tutkintotavoitteiden merkittävään nostamiseen kaudelle 2025—2028, mikä tukee 50 prosentin tavoitteen saavuttamista. Tutkintotavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia. Valiokunnan saaman tiedon mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on korostanut, että tavoitteiden on oltava saavutettavissa rahoituskehyksen ja nykyisten koulutusvastuiden puitteissa niin, ettei koulutuksen laatu vaarannu. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lähes kaikilla aloilla muutosta koulutuksen läpäisyyn ja koulutuksen suuntaamista aiempaa voimakkaammin ensimmäistä tutkintoa suorittaville.
Kaudelle 2025—2028 on sovittu lisäksi vuosittaisista tiettyjen koulutusalojen tavoitteista (esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat ja erityisluokanopettajat). Lääketieteellisen ja eläinlääketieteellisen aloituspaikkoihin tehdään pysyvät lisäykset. Myös esimerkiksi hammaslääkärikoulutuksen, psykologian ja sairaanhoitajakoulutuksen sisäänotot pidetään vähintään vuoden 2022 tasolla.
Valiokunta pitää tärkeänä, että korkeakouluopetuksen laadusta ei tingitä, vaikka tutkintotavoitteet on asetettu kunnianhimoisesti. Opiskelijamäärien kasvaessa tulee huomioida myös muun muassa harjoittelumahdollisuuksien ja ohjauksen saatavuus. On erittäin myönteistä, että koulutusmääriin panostetaan ja että työvoimapula-alojen koulutustarpeita on pyritty huomioimaan kaudelle 2025—2028. Olisi hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka aloituspaikat kohdentuvat alueellisesti, sillä pääkaupunkiseudulla korkeakouluihin on tyypillisesti suhteellisen paljon hakijoita verrattuna aloituspaikkamäärään. Varhaiskasvatuksen opettajien tarvetta käsitellään mietinnössä myös momentin 29.10.20 yhteydessä ja erityisopettajien momentin 29.10.30 yhteydessä.
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 93 491 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluihin, yliopistoihin ja tiedelaitoksiin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen
2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, digitalisaation edistämiseen sekä korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) enintään 15 065 000 euroa datanhallinnan ja suurteholaskennan infrastruktuurien rakentamisen ja ylläpitämisen rahoittamiseen
4) 50 000 000 euroa EuroHPC LUMI:n korvaavan supertietokoneen hankinnasta ja käytöstä aiheutuviin menoihin
5) 610 000 euroa CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:lle EU:n rahoittamien tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen
6) enintään 2 000 000 euroa psykoterapeuttikoulutuksen uudistamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
8) enintään 187 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnalla tuetaan korkeakoulu- ja tiedepoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla ja digitalisaation edistämisellä kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Valtio on varautunut EuroHPC LUMI:n korvaamiseen uudella supertietokoneella, joka turvaa suurteholaskennan kapasiteetin jatkuvuutta.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta | 3 381 000 |
| Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut, tietoverkko ja digitalisaation edistäminen | 22 435 000 |
| Datahallinnan ja suurteholaskennan infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito (enintään) | 15 065 000 |
| EuroHPC LUMI:n korvaaminen uudella supertietokoneella | 50 000 000 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus CSC Oy:lle | 610 000 |
| Psykoterapeuttikoulutuksen uudistaminen (enintään) | 2 000 000 |
| Yhteensä | 93 491 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 92 491 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 1 000 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 89,5 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| CSC:n tutkimusinfrastruktuurin rahoitus | 3 000 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentille 32.20.50) | -554 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (v. 2025 rahoitus) | 610 |
| EuroHPC LUMI:n korvaaminen uudella supertietokoneella | 50 000 |
| EuroQCI-hanke (siirto momentille 32.01.49) | -32 |
| Kertamenon poistuminen | -450 |
| Muu muutos | 7 |
| Psykoterapeuttikoulutus (HO 2023) | 2 000 |
| Team Finland Knowledge -verkoston asiantuntija (-1 htv) (siirto momentille 24.01.01) | -274 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -65 |
| Yhteensä | 54 242 |
| 2025 talousarvio | 93 491 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 100 000 |
| 2024 talousarvio | 39 249 000 |
| 2023 tilinpäätös | 40 616 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Valtio on varautunut EuroHPC LUMI:n korvaamiseen uudella supertietokoneella. Tähän tarkoitukseen osoitetaan 50 milj. euroa vuonna 2025. Kaikkiaan on varauduttu yhteensä 250 milj. euron rahoitukseen vuosina 2025—2028.
Valiokunta pitää tärkeänä, että muun muassa tekoälykehitys huomioon ottaen suurteholaskentaa kehitetään ja jatkuvuutta turvataan osana T&K-panostuksia. Yhteiskäyttöisillä tutkimus- ja kehitysinfrastruktuureilla on tärkeä ja vaikuttava rooli T&K-toiminnassa, myös kansainvälisen osaamisen ja yhteistyön houkuttelemiseksi.
Valiokunta lisää momentille 1 100 000 euroa seuraavasti:
- — 500 000 euroa Vaasan yliopiston yhteydessä toimivan Merenkurkun avaruuskeskuksen infrastruktuurien kehittämiseen
- — 300 000 euroa Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön teknologiat -maisteriohjelman käynnistämiseen, yksivuotinen käynnistysrahoitus
- — 300 000 euroa Hämeen Ammattikorkeakoululle Riihimäelle Define Innovation Hubiin kaksikäyttöteknologioiden kehittämisen mahdollistavan laboratorion toteuttamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 94 591 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluihin, yliopistoihin ja tiedelaitoksiin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen
2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, digitalisaation edistämiseen sekä korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) enintään 15 065 000 euroa datanhallinnan ja suurteholaskennan infrastruktuurien rakentamisen ja ylläpitämisen rahoittamiseen
4) 50 000 000 euroa EuroHPC LUMI:n korvaavan supertietokoneen hankinnasta ja käytöstä aiheutuviin menoihin
5) 610 000 euroa CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:lle EU:n rahoittamien tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen
6) enintään 2 000 000 euroa psykoterapeuttikoulutuksen uudistamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
8) enintään 187 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 2 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että päätösosan toisesta kappaleesta poistetaan seuraava kohta:
"6) enintään 2 000 000 euroa psykoterapeuttikoulutuksen uudistamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen."
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 33.03.63 psykoterapeuttikoulutuksen uudistamiseen.
| 2025 II lisätalousarvio | -2 000 000 |
| 2025 talousarvio | 94 591 000 |
| 2024 tilinpäätös | 39 349 000 |
| 2023 tilinpäätös | 40 616 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentilta vähennetään 2 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että päätösosan toisesta kappaleesta poistetaan seuraava kohta:
"6) enintään 2 000 000 euroa psykoterapeuttikoulutuksen uudistamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen."
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 2 269 102 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:
1) 1 962 967 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen
2) 190 551 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 115 584 000 euroa yliopistojen tuloksellisuusrahoitukseen ja muuhun harkinnanvaraiseen rahoitukseen.
Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (170/2024) perusteella.
Kohdan 1) laskennallisin perustein määräytyvä yliopistojen perusrahoitus kohdennetaan ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus. Vuoden 2025 alusta voimaan tulevilla rahoitustekijöiden muutoksilla kannustetaan erityisesti ensikertaisten uusien opiskelijoiden aseman parantamiseen, koulutuskapasiteetin käytön tehostamiseen, koulutuksen läpäisyn parantamiseen ja TKI-intensiteetin vahvistamiseen. Rahoituksen laskentaan sisältyy vuosina 2025 ja 2026 muutosrajoitin.
Kohdan 2) korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.
Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 700, josta noin 2 300 on lukiolaisia.
Yliopistojen määrälliset tavoitteet
| 2019 toteutuma |
2021 toteutuma |
2023 toteutuma1) |
2025 tavoite2) |
|
| Alemmat korkeakoulututkinnot | 13 419 | 13 467 | 14 039 | 16 000 |
| Ylemmät korkeakoulututkinnot | 16 128 | 15 966 | 17 223 | 18 600 |
| Tohtorin tutkinnot | 1 719 | 1 608 | 1 725 | 1 900 |
| Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3) | 0,62 | 0,64 | 0,64 | 0,65 |
| Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), % | 53,3 | 54,9 | 55,9 | 56,5 |
| Tavoiteajassa suoritettujen alempien4) korkeakoulututkintojen osuus, % | 36,2 | 50,6 | 52,5 | 55,0 |
| Tavoiteajassa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen osuus, % | 29,6 | 34,4 | 34,9 | 40,0 |
1) Molemmissa julkaisutiedoissa arvio.
2) Kyse on arviosta.
3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.
4) Alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa yliopistolain 40 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus | 1 962 967 000 |
| — Kansalliskirjasto | 21 286 000 |
| — Harjoittelukoulut | 58 209 000 |
| — Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus | 1 883 472 000 |
| Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista | 190 551 000 |
| — Arvio vuoden 2025 ALV-kompensaatioksi | 178 558 000 |
| — Vuoden 2023 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus | 11 993 000 |
| Yliopistojen tuloksellisuusrahoitus ja muu harkinnanvarainen rahoitus (enintään) | 115 584 000 |
| — Tohtorikoulutuksen pilotti | 86 000 000 |
| — EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus | 23 121 000 |
| — Aloituspaikkamäärän lisääminen | 1 948 000 |
| — Aalto-yliopistolle datahuoneen rahoitukseen | 365 000 |
| — Aalto-yliopistolle liikennetaloustieteen tutkimuksen ja osaamisen vahvistaminen | 200 000 |
| — Tuloksellisuusrahoitus ja muu harkinnanvarainen rahoitus | 3 950 000 |
| Yhteensä | 2 269 102 000 |
Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 9 715 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.
Määrärahasta käytetään arviolta 861 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | -1 835 |
| Avoimen korkeakoulutuksen tulojen kasvattaminen (HO 2023) | -1 350 |
| Erityisopettajien pätevöitymiskoulutus (siirto momentilta 29.10.30) | 350 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentille 32.20.50) | -19 852 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (v. 2025 rahoitus) | 23 121 |
| EU/ETA-valtioiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vähimmäismäärän korottaminen (HO 2023) | -2 000 |
| Korkeakoulujen aloituspaikkamäärän lisääminen | 268 |
| Tohtorikoulutuksen pilotti | 46 000 |
| Varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien lisääminen | -800 |
| Yliopistoindeksi (2,7 %) | 51 849 |
| Yhteensä | 95 751 |
| 2025 talousarvio | 2 269 102 000 |
| 2024 talousarvio | 2 173 351 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 999 188 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan on vajaa 2,3 mrd. euroa vuonna 2025, mikä on noin 96 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Tasossa on otettu huomioon 2,7 prosentin indeksikorotus (noin 51,8 milj. euroa). Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että yliopistojen rahoitukseen tehdään indeksitarkistukset normaalisti, vaikka muilla hallinnonaloilla kustannustasotarkistuksia on jäädytetty. Korkeakoulujen tutkimustoiminta ja tätä kautta opetus hyötyvät myös T&K-rahoituksen lisäyksestä, vaikka tätä ei ole kohdennettu suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen.
Yliopistojen määrärahatasossa näkyy T&K-rahoituksen niin sanottu tuhannen tohtorin pilotti, joka nostaa aloituspaikkojen määrää tieteellisessä jatkokoulutuksessa. Tohtoripilottiin ehdotetaan yliopistoille 86 milj. euroa vuodelle 2025, mikä on 46 milj. euroa enemmän kuin vuodelle 2024. Määräaikaiseen pilottiin kohdennetaan yhteensä 262 milj. euroa vuosille 2024—2027. Lisärahoitus suunnataan 1 000 väitöskirjatutkijalle, jotka otetaan yliopistoihin kolmen vuoden työsuhteisiin. Valiokunnan saaman tiedon mukaan tohtoripilotti on lähtenyt liikkeelle lupaavasti syksyllä 2024 ja väitöskirjatutkijoiden paikkoihin on saatu runsaasti hakemuksia.
Valiokunta pitää hyvänä käynnistettyä pilottihanketta, sillä Suomeen tarvitaan osaajia T&K-toimintaan. Valiokunnan saaman tiedon mukaan pilotin paikoista 800 on kohdennettu Suomen Akatemian lippulaivojen tutkimusaloille, joilla yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on vahvaa. Tätä valiokunta pitää perusteltuna, jotta uusien tohtoreiden osaaminen saadaan paremmin myös yrityssektoria ja yritysyhteistyötä tukevaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt tohtoripilotin tutkimus- ja seurantahankkeen. Valiokunta pitää tätä tärkeänä, jotta saadaan tietoa pilotin onnistumisesta ja vaikuttavuudesta.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 2 269 102 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:
1) 1 962 967 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen
2) 190 551 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 115 584 000 euroa yliopistojen tuloksellisuusrahoitukseen ja muuhun harkinnanvaraiseen rahoitukseen.
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 458 186 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden menojen maksamiseen
5) enintään 2 000 000 euroa Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen tietojärjestelmän ylläpitoon ja yhteisen valtionavustusjärjestelmän integraatioon.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Tutkimusrahoituksesta saa maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Määrärahasta on varattu
1) 12 000 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)
2) 3 000 000 euroa kansallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3)
3) 9 500 000 euroa paikallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, josta enintään 490 000 euroa voidaan käyttää rahoitushauista aiheutuviin toimeenpanokustannuksiin ja enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen, palkkausmenoihin.
Suomen Akatemian tutkimushankkeisiin, arviointeihin sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2025 hyväksyä sitoumuksia 515 226 000 euron arvosta.
Selvitysosa:Valtuuslisäyksistä suunnataan tutkimushankerahoituksen kasvattamiseen 22 milj. euroa, temaattisiin tutkimusinfrastruktuureihin 15 milj. euroa, kliinisen tutkimuksen rahoitukseen 10 milj. euroa ja hyvinvointialueiden T&K-toimien vahvistamiseen 8 milj. euroa.
Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien | |
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 394,2 | 318,1 | 195,5 | 116,9 | 28,2 | 1 052,9 |
| Vuoden 2025 sitoumukset | 64,0 | 122,0 | 129,7 | 133,4 | 66,1 | 515,2 |
| Yhteensä | 458,2 | 440,1 | 325,2 | 250,3 | 94,3 | 1 568,1 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 398 622 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 59 564 000 euroa.
Määräraha käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Liikuntatieteen tutkimus (siirto momentilta 29.90.20) | 816 |
| RRF-rahoituksen muutos | -1 500 |
| T&K-rahoituslain mukainen lisäys | 55 733 |
| Yhteensä | 55 049 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 458 186 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 3 700 000 |
| 2024 talousarvio | 403 137 000 |
| 2023 tilinpäätös | 329 681 320 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Suomen Akatemian tutkimushankevaltuudeksi ehdotetaan noin 515 milj. euroa, joka on 55 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitusvaltuudeksi ehdotetaan 49,6 milj. euroa, mikä on 6 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2024.
T&K-rahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman tavoitteet ovat Suomen Akatemian osalta korkealaatuisen ja uutta tietoa tuottavan kilpailullisesti rahoitetun tutkimuksen tukeminen, yksityisten ja julkisten T&K-toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen, T&K-osaajien riittävyys, tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien laajempi tukeminen sekä eurooppalainen ja kansainvälinen yhteistyö.
Vuonna 2025 lisävaltuudet suunnataan tutkimushankerahoituksen kasvattamiseen (22 milj. euroa), temaattisiin tutkimusinfrastruktuureihin (15 milj. euroa), kliinisen tutkimuksen rahoitukseen (10 milj. euroa) ja hyvinvointialueiden T&K-toimien vahvistamiseen (8 milj. euroa). Tutkimusrahoituksen kasvu monipuolistaa Suomen Akatemian rahoitusmuotoja ja rahoituksen saajakenttää. Valiokunta pitää lisärahoitusta Suomen Akatemian hankkeisiin perusteltuna. Valiokunta tarkastelee hyvinvointialueiden T&K-toimien ja kliinisen tutkimuksen rahoituslisäyksiä momentin 33.60.32 yhteydessä.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 458 186 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden menojen maksamiseen
5) enintään 2 000 000 euroa Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen tietojärjestelmän ylläpitoon ja yhteisen valtionavustusjärjestelmän integraatioon.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Tutkimusrahoituksesta saa maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Määrärahasta on varattu
1) 12 000 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)
2) 3 000 000 euroa kansallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3)
3) 9 500 000 euroa paikallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, josta enintään 490 000 euroa voidaan käyttää rahoitushauista aiheutuviin toimeenpanokustannuksiin ja enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen, palkkausmenoihin.
Suomen Akatemian tutkimushankkeisiin, arviointeihin sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2025 hyväksyä sitoumuksia 515 226 000 euron arvosta.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 3 600 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta saa käyttää enintään 1 100 000 euroa Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen tietojärjestelmän ylläpitoon ja yhteisen valtionavustusjärjestelmän integraatioon.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 6 000 000 euroa kansallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3) ja 11 000 000 euroa paikallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 000 000 euroa kansallisten tutkimusinfrastruktuurien (RRF pilari3) ja 1 500 000 euroa paikallisten tutkimusinfrastruktuurien (RRF pilari3) maksatusten ajoitusten muutoksesta sekä vähennyksenä 900 000 euroa Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien ylläpitoon ja yhteisen valtionavustusjärjestelmän integraatioon liittyvästä maksatuksen ajoituksen muutoksesta.
| 2025 II lisätalousarvio | 3 600 000 |
| 2025 talousarvio | 458 186 000 |
| 2024 tilinpäätös | 385 388 168 |
| 2023 tilinpäätös | 329 681 320 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 3 600 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta saa käyttää enintään 1 100 000 euroa Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen tietojärjestelmän ylläpitoon ja yhteisen valtionavustusjärjestelmän integraatioon.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 6 000 000 euroa kansallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3) ja 11 000 000 euroa paikallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 15 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu maksatusten ajoituksen muutoksesta.
| 2025 III lisätalousarvio | -15 000 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 3 600 000 |
| 2025 talousarvio | 458 186 000 |
| 2024 tilinpäätös | 385 388 168 |
| 2023 tilinpäätös | 329 681 320 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 15 000 000 euroa.
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 55 631 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti
2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle
3) arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen
4) kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Tutkimusrahoituksesta saa maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.
Vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 49 631 000 euron arvosta.
Selvitysosa:Strateginen tutkimus on tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tuloksista löytyy ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien haasteiden tutkimukseen sekä tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä sekä työelämän ja julkisen sektorin kehittämistä. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.
Strategisen tutkimuksen tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien | |
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 55,6 | 44,9 | 23,9 | - | 124,4 |
| Vuoden 2025 sitoumukset | - | 9,5 | 16,6 | 23,5 | 49,6 |
| Yhteensä | 55,6 | 54,4 | 40,5 | 23,5 | 174,0 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 52 849 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 2 782 000 euroa.
Määräraha käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
| 2025 talousarvio | 55 631 000 |
| 2024 talousarvio | 55 631 000 |
| 2023 tilinpäätös | 51 485 991 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 55 631 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti
2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle
3) arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen
4) kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Tutkimusrahoituksesta saa maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.
Vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 49 631 000 euron arvosta.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 1 244 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu maksatuksen ajoituksen muutoksesta.
| 2025 II lisätalousarvio | -1 244 000 |
| 2025 talousarvio | 55 631 000 |
| 2024 tilinpäätös | 56 875 817 |
| 2023 tilinpäätös | 51 485 991 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentilta vähennetään 1 244 000 euroa.
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 1 020 666 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena:
1) 945 011 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen
2) 62 575 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 12 730 000 euroa tuloksellisuusrahoitukseen ja ammattikorkeakoulujen muuhun harkinnanvaraiseen rahoitukseen
4) 350 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Selvitysosa:Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (171/2024) perusteella.
Kohdan 1) laskennallisin perustein määräytyvä ammattikorkeakoulujen perusrahoitus kohdennetaan ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus. Vuoden 2025 alusta voimaan tulevilla rahoitustekijöiden muutoksilla kannustetaan erityisesti ensikertaisten uusien opiskelijoiden aseman parantamiseen, koulutuskapasiteetin käytön tehostamiseen, koulutuksen läpäisyn parantamiseen ja TKI-intensiteetin vahvistamiseen. Rahoituksen laskentaan sisältyy vuosina 2025 ja 2026 muutosrajoitin.
Kohdan 2) korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.
Kohdan 4) kompensaatio perustuu Metsähallituksen opetusmetsämallin mukaiseen vastikkeelliseen käyttöoikeussopimukseen Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa momentin 29.20.30 perusteluihin viitaten.
Määrärahasta käytetään arviolta 109,5 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet
| 2019 toteutuma |
2021 toteutuma |
20231) toteutuma |
20252) tavoite |
|
| Ammattikorkeakoulututkinnot | 24 315 | 24 240 | 25 250 | 27 500 |
| Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 3 330 | 4 335 | 5 243 | 5 500 |
| Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet | 1 608 | 1 551 | 1 683 | 1 640 |
| Julkaisut/opettajat ja T&K-henkilöstö | 1,79 | 1,95 | 1,96 | 2,00 |
| Tavoiteajassa suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen osuus, % 3) | 63,8 | 64,4 | 67,3 | 70,0 |
1) Julkaisuissa ja läpäisyssä arvio.
2) Kyse on arviosta.
3) Ammattikorkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa ammattikorkeakoululain 30 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus | 945 011 000 |
| Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista | 62 575 000 |
| Ammattikorkeakoululain mukainen ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoitus ja muu harkinnanvarainen rahoitus (enintään) | 12 730 000 |
| — Aloituspaikkamäärän lisääminen | 8 552 000 |
| — EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus | 1 178 000 |
| — Tuloksellisuusrahoitus ja muu harkinnanvarainen rahoitus | 3 000 000 |
| Kompensaatio ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti | 350 000 |
| Yhteensä | 1 020 666 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | 3 412 |
| Ammattikorkeakouluindeksi (2,7 %) | 25 045 |
| Avoimen korkeakoulutuksen tulojen kasvattaminen (HO 2023) | -1 650 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentille 32.20.50) | -746 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (v. 2025 rahoitus) | 1 178 |
| EU/ETA-valtioiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vähimmäismäärän korottaminen (HO 2023) | -3 000 |
| Korkeakoulujen aloituspaikkamäärän lisääminen | -1 468 |
| Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen Savonlinnassa | -3 675 |
| Yhteensä | 19 096 |
| 2025 talousarvio | 1 020 666 000 |
| 2024 talousarvio | 1 001 570 000 |
| 2023 tilinpäätös | 954 190 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 1,0 mrd. euroa, joka on noin 19 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Suurin muutosta aiheuttava tekijä on 2,7 prosentin indeksikorotus (noin 25 milj. euroa). Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että ammattikorkeakoulujen rahoitukseen toteutetaan indeksitarkistukset täysimääräisesti.
Ammattikorkeakoulut ovat tärkeitä toimijoita korkeakoulutettujen määrän lisäämisessä. Niissä aloittaa vuosittain kaksinkertainen määrä uusia opiskelijoita verrattuna yliopistoihin, ja opiskelijat myös siirtyvät ammattikorkeakouluista nopeammin työelämään.
Myös ammattikorkeakoulut hyötyvät välillisesti T&K-lisäyksistä, vaikka lisärahoitusta ei kohdennu niiden perusrahoitukseen. Business Finlandin kautta jaettavaa T&K-rahoitusta kohdistetaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöhön. Business Finland on myös velvoitettu kehittämään rahoituksen kanavoitumista ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyössä tehtävään soveltavaan tutkimukseen. Valiokunta toteaa, että ammattikorkeakoulujen kanssa toteutettavalla T&K-toiminnalla on suuri potentiaali muun muassa palvelualalla, PK-yritystoiminnassa ja alueellista elinkeinorakennetta tukevassa toiminnassa.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 1 020 666 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena:
1) 945 011 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen
2) 62 575 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 12 730 000 euroa tuloksellisuusrahoitukseen ja ammattikorkeakoulujen muuhun harkinnanvaraiseen rahoitukseen
4) 350 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
56. Tiedepoliittisten tavoitteiden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 24 389 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin ja rahoitusosuuksiin
3) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin yksityisten arkistojen valtionavustuksia koskevan lain (1006/2006) mukaisesti
4) tiedekasvatukseen ja tiedekeskus Heurekan toimintaan
5) tutkimuksen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti sekä valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen
6) tiedeyhteisön käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Yhteiskunnallista ja poliittista päätöksentekoa tukeva tutkimustoiminta | 700 000 |
| Yksityiset arkistot | 5 600 000 |
| Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen Tiedeakatemiat | 7 486 000 |
| Ulkomailla sijaitsevat tiedeinstituutit | 3 203 000 |
| Tiedekasvatus | 3 475 000 |
| Muut tiedepoliittisia tavoitteita tukevat hankkeet | 3 925 000 |
| Yhteensä | 24 389 000 |
Määrärahasta käytetään arviolta 19,5 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 18 307 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 6 082 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansainvälinen toiminta (siirto momentilta 29.01.06) | 200 |
| Valtionavustussäästö (HO 2023) | -4 000 |
| Yhteensä | -3 800 |
| 2025 talousarvio | 24 389 000 |
| 2024 talousarvio | 28 189 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 24 389 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin ja rahoitusosuuksiin
3) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin yksityisten arkistojen valtionavustuksia koskevan lain (1006/2006) mukaisesti
4) tiedekasvatukseen ja tiedekeskus Heurekan toimintaan
5) tutkimuksen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti sekä valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen
6) tiedeyhteisön käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 670 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 29.01.05 tutkimuksen turvallisuutta vahvistavaan hankkeeseen.
| 2025 III lisätalousarvio | -670 000 |
| 2025 talousarvio | 24 389 000 |
| 2024 tilinpäätös | 28 189 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 670 000 euroa.
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 27 713 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille ja Euroopan sirontatutkan järjestelmän yhtiölle (EISCAT AB).
Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen tekemien päätösten mukaisesti. Vuonna 2025 EISCAT AB:n perustamisen jälkeen maksuosuudet maksetaan tältä momentilta.
Määräraha käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksien muutokset | 364 |
| Yhteensä | 364 |
| 2025 talousarvio | 27 713 000 |
| 2024 talousarvio | 27 349 000 |
| 2023 tilinpäätös | 22 894 897 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 27 713 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille ja Euroopan sirontatutkan järjestelmän yhtiölle (EISCAT AB).