Talousarvioesitys 2025
20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:
- — Ammatillisella koulutuksella turvataan osaavan työvoiman saatavuus työntekijäammateissa, tuetaan alueiden elinvoimaa ja osaamistasoa, edistetään työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä parannetaan kansainvälistä kilpailukykyä. Opiskelijoille varmistetaan riittävät ammatilliset ja sivistykselliset valmiudet sekä työelämätaidot siirtyä opintojen jälkeen työelämään tai jatko-opintoihin.
- — Lukiokoulutuksella tuetaan väestön koulutus- ja osaamistason nousua tuottamalla opiskelijoille laaja-alainen yleissivistys, korkeatasoiset valmiudet jatko-opintoihin sekä yleisiä pohjavalmiuksia työelämään ja jatkuvaan oppimiseen.
- — Tutkintokoulutukseen valmentavalla koulutuksella (TUVA) mahdollistetaan joustava siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen tutkintokoulutukseen oppivelvollisuutta suorittamalla. Oppivelvollisuusikäisten lisäksi TUVA-koulutuksella parannetaan myös muiden väestöryhmien, kuten maahanmuuttajien ja aikuisopiskelijoiden opiskeluvalmiuksia.
- — Laadukkaan ammatillisen koulutuksen tarjonta turvataan maan eri osissa ja molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksen järjestäjät huolehtivat ensisijaisesti oman toiminta-alueensa väestön osaamistarpeista turvaten erityisesti oppivelvollisten ja muiden vailla toisen asteen tutkintoa olevien koulutuspalvelut. Jatkuvaa oppimista suunnataan erityisesti tutkinnon osien suorittamiseen.
- — Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa ohjauksella, että koulutuksen järjestäjät kohdistavat opiskelupaikkojen vähennykset erityisesti jo aiemmin toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneille aikuisille järjestettävään ammatti-, erikoisammatti- ja perustutkintokoulutukseen.
- — Yhteishaussa turvataan perusopetuksen päättävien oppivelvollisten välitön sijoittuminen jatko-opintoihin kohdentaen tarkoitukseen samalla riittävästi myös TUVA-koulutuksen ja TELMA-koulutuksen opiskelupaikkoja.
- — Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijan oikeutta oppimisen tukeen osana tutkintokoulutusta siten, että tukiopetuksesta ja muusta tuesta ja ohjauksesta muodostuu matalan kynnyksen tukimuotoja, jotka ovat kaikkien opiskelijoiden saavutettavissa. Lisäksi turvataan opiskelijan oikeus erityiseen tukeen, jos hän tarvitsee todennettujen oppimisvaikeuksien tai muiden syiden vuoksi säännöllistä ja pitkäaikaista erityisopetusta tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi.
- — Rahoitusjärjestelmää kehitetään kannustamaan laadukkaan ja riittävästi lähiopetusta sisältävän tutkintokoulutuksen järjestämiseen oppivelvollisille ja muille vailla tutkintoa oleville sekä ensisijaisesti tutkintoa pienempien osaamiskokonaisuuksien tarjoamiseen tutkinnon jo suorittaneille osaamistaan täydentäville aikuisille. Rahoitusmallia uudistetaan palkitsemaan nykyistä enemmän opintosuorituksista ja valmistumisesta sekä koulutuksen jälkeisestä työllistymisestä ja jatko-opintoihin siirtymisestä. Uutena kriteerinä rahoituksen määräytymisperusteissa otetaan huomioon opiskelijoiden lähtötaso. Rahoitusmallia yksinkertaistetaan ja sen ohjausvaikutusta parannetaan. Vaikuttavuusrahoituksen mittaristoa kehitetään ja seurantajaksoa ajantasaistetaan. Uuden rahoitusmallin mukaisesti rahoitusta on tarkoitus myöntää vuodesta 2026 lukien.
- — Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausta ja lupasäätelyä uudistetaan järjestäjäneutraliteetti varmistaen ja ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen erityispiirteet huomioiden. Tässä tarkoituksessa toimeenpannaan vuoden 2026 alusta käynnistyvä toiminnanohjauksen kokeilu, johon valitaan koulutuksen järjestäjiä siten, että ne muodostavat alueellisesti kattavan, tutkintotarjonnaltaan riittävän monipuolisen ja volyymiltaan valtakunnallisesti tarpeeksi suuren kokonaisuuden.
- — Englanninkielisten ammatillisten opintosisältöjen tarjontaa lisätään varmistaen samalla mahdollisuus kotimaisten kielten riittävään opiskeluun.
- — Edistetään ammatillisen koulutuksen digitalisaatiota mm. yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien digitaitojen ja -osaamisen kehittymisen osalta ja kasvatetaan koulutuksen järjestäjien kyvykkyyttä hyödyntää digitalisaation luomia mahdollisuuksia.
- — Turvataan laadukas, monipuolinen ja saavutettava lukiokoulutus maan eri osissa ja molemmilla kansalliskielillä.
- — Vahvistetaan lukiolaisten oikeutta oppimisen tukeen siten, että tukiopetuksesta ja muusta tuesta ja ohjauksesta muodostuu matalan kynnyksen tukimuotoja, jotka ovat kaikkien opiskelijoiden saavutettavissa. Lisäksi turvataan opiskelijan oikeus erityisopetukseen, jos hän tarvitsee todennettujen oppimisvaikeuksien tai muiden syiden vuoksi erityisopetusta lukion oppimäärän suorittamiseksi.
- — Uudistetaan lukiokoulutuksen rahoitukseen kuuluva pienten lukioiden korotus tukemaan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. Uusien rahoituksen määräytymisperusteita koskevien säännösten on tarkoitus tulla voimaan asteittain vuodesta 2026 lukien.
- — Valmistellaan ylioppilastutkinnon digitaalisen koejärjestelmän uudistusta ja kielitaidon suullisen osaamisen arvioinnin sisällyttämistä osaksi ylioppilastutkintoa.
- — Englanninkielisen lukio-opetuksen tarjontaa vahvistetaan ja mahdollistetaan englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen tiukasti rajatuin kriteerein. Tavoitteena on vahvistaa heikosti suomen tai ruotsin kieltä taitavien nuorten sivistyksellisiä oikeuksia. Tavoitteena on, että englanninkielinen koulutus voisi käynnistyä syksyllä 2026 ja ensimmäiset englanninkieliset ylioppilaskokeet voitaisiin järjestää syksyllä 2028.
- — Mahdollistetaan yhden taito- ja taideaineen kokeen suorittaminen osana ylioppilastutkintoa ja yhden pakollisen ylioppilaskokeen korvaaminen taito- ja taideaineen kokeella. Muutokset tulisivat voimaan vuoden 2025 alusta kuitenkin siten, että ne koskisivat ensimmäistä kertaa syksyllä 2027 aloittavia opiskelijoita, jolloin mahdollisuus taito- ja taideaineen kokeen suorittamiseen tulisi syksystä 2029 lukien.
- — Edistetään lukiokoulutuksen digitalisaatiota mm. yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien digitaitojen ja -osaamisen kehittymisen osalta ja kasvatetaan koulutuksen järjestäjien kyvykkyyttä hyödyntää digitalisaation luomia mahdollisuuksia.
- — Edistetään opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia suorittaa TUVA-koulutuksessa joustavasti ammatillisia opintoja, lukio-opintoja sekä korottaa perusopetuksen arvosanoja.
- — Yhdenmukaistetaan eri koulutusmuotojen opiskelijoiden TUVA-koulutuksessa saamia palveluja ja tukea.
- — Turvataan vaativan erityisen tuen järjestämisen edellytykset TUVA-koulutuksessa.
- — Lisätään koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä ja koulutuksen hankintaa TUVA-koulutuksen järjestämisessä.
- — Arvioidaan TUVA-koulutuksen toimivuutta koskevan selvityksen perusteella koulutuksen sisällön, enimmäiskeston ja järjestäjäverkon muutostarpeita sekä tarvetta TUVA-koulutuksen erilaisten rahoitusmallien yhtenäistämiselle.
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen uudet opiskelijat
| 2021 toteutuma |
2022 toteutuma |
2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat1) | |||||
| Perustutkintokoulutus | 83 225 | 81 747 | 81 894 | 82 000 | 78 000 |
| — tavoitteena koko tutkinnon suorittaminen | 66 663 | 65 436 | 64 716 | 64 500 | 61 000 |
| — tavoitteena tutkinnon osan/osien suorittaminen2) | 16 562 | 16 311 | 17 178 | 17 500 | 17 000 |
| Ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutus | 37 713 | 37 137 | 39 603 | 39 500 | 36 500 |
| — tavoitteena koko tutkinnon suorittaminen | 30 507 | 29 697 | 31 653 | 31 500 | 29 000 |
| — tavoitteena tutkinnon osan/osien suorittaminen2) | 7 206 | 7 440 | 7 950 | 8 000 | 7 500 |
| Valmentavat koulutukset3) | 7 049 | 8 586 | 10 020 | 10 500 | 11 000 |
| Muu ammatillinen koulutus | 9 930 | 6 021 | 6 750 | 6 500 | 6 000 |
| Lukiokoulutuksen uudet opiskelijat | |||||
| Tutkintokoulutus | 41 895 | 43 518 | 45 477 | 45 850 | 46 350 |
| — nuorten oppimäärä | 34 188 | 34 593 | 35 100 | 35 500 | 36 000 |
| — aikuisten oppimäärä | 6 897 | 8 079 | 9 537 | 9 500 | 9 500 |
| — ulkomainen tutkinto | 810 | 846 | 840 | 850 | 850 |
| Aineopiskelijat | 4 881 | 1 995 | 636 | 600 | 600 |
| Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus4) | 183 | 242 | 348 | 350 | 350 |
1) Opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat.
2) Sisältää myös tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien uudet opiskelijat.
3) Sisältää ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kautta rahoitettavan tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA). Vuosina 2021—2022 lukuihin sisältyy ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA).
4) Sisältää lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän kautta rahoitettavan tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA). Vuosina 2021—2022 lukuihin sisältyy lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA).
Ammatilliset perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä ylioppilastutkinnot
| 2021 toteutuma |
2022 toteutuma |
2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Ammatilliset tutkinnot yhteensä1) | 68 132 | 67 485 | 68 726 | 70 000 | 72 000 |
| Perustutkinnot | 43 638 | 43 323 | 44 934 | 46 000 | 47 000 |
| Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot | 24 494 | 24 162 | 23 792 | 24 000 | 25 000 |
| Ylioppilastutkinnot yhteensä | 30 567 | 31 251 | 31 493 | 32 150 | 32 150 |
| Ylioppilastutkinnot, pl. ulkomaiset tutkinnot | 29 922 | 30 612 | 30 843 | 31 500 | 31 500 |
| Ulkomaiset tutkinnot | 645 | 639 | 650 | 650 | 650 |
1) Opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen ammatillisen koulutuksen tutkinnot.
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)
| 2021 toteutuma |
2022 toteutuma |
2023 toteutuma |
2024 toteutuma |
2025 arvio |
|
| Ammatillisen koulutuksen järjestäjät yhteensä2) | 149 | 138 | 135 | 135 | 134 |
| — kuntajärjestäjät | 9 | 8 | 8 | 8 | 8 |
| — kuntayhtymäjärjestäjät | 33 | 33 | 33 | 33 | 33 |
| — yksityiset järjestäjät | 107 | 97 | 94 | 94 | 93 |
| Lukiokoulutuksen järjestäjät yhteensä3) | 257 | 257 | 257 | 257 | 257 |
| — kuntajärjestäjät | 217 | 217 | 217 | 217 | 217 |
| — kuntayhtymäjärjestäjät | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 |
| — yksityiset järjestäjät | 34 | 34 | 34 | 34 | 34 |
1) Ammatillisen koulutuksen järjestäjät 1.1. ja lukiokoulutuksen järjestäjät 20.9. -tilanteen mukaisesti.
2) Lisäksi yksi valtion oppilaitos
3) Lisäksi valtion oppilaitoksia kolme ja seitsemään eri yliopistoon kuuluvia harjoittelukouluja kahdeksan.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen osoitetaan 1,37 mrd. euroa, mikä on 48 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Talousarvioesitys sisältää lähinnä valtionosuuksina 2,067 mrd. euroa ammatilliseen koulutukseen ja 904 milj. euroa lukiokoulutukseen (sisältäen myös kuntarahoitusosuuden, joka on ammatillisessa koulutuksessa 1,095 mrd. euroa ja lukiokoulutuksessa 570 milj. euroa).
Toisen asteen koulutukseen kohdistuvat säästöt.Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu vuonna 2025 yhteensä 120 milj. euron sopeutustoimet, joista 20 milj. euroa liittyy valtionavustussäästöihin. Valtion rahoitusosuuden vähennys on 62,6 milj. euroa.
Säästö toteutetaan vähentämällä koulutuksen järjestäjien rahoituksen perusteena olevaa tavoitteellisten opiskelijavuosien määrää 10 000 opiskelijavuodella. Hallituksen linjauksen mukaisesti vähennystä ei kohdenneta perusopetuksen päättävien nuorten eikä vailla ammatillista perustutkintoa olevien koulutukseen. Vähennys kohdistetaan laskennallisesti koulutuksen järjestäjille, joilla ajantasaisimman opiskelijoiden pohjakoulutusta kuvaavan tilastoaineiston perusteella on ollut enemmän tutkinnon jo suorittaneita opiskelijoita. Koulutuksen järjestäjillä on vastuu kohdentaa vähennys eri koulutusaloille, tutkintoihin ja koulutuksiin huomioiden ensisijaisen toiminta-alueensa työvoima- ja koulutustarpeet. Myös ohjauksella pyritään varmistamaan, että vähennys kohdistuu erityisesti aikuisille, jo aiemman tutkinnon suorittaneille.
Lisäksi vähennetään ammatillisen koulutuksen strategiarahoitusta 4 milj. euroa, ammatillisen ja lukiokoulutuksen hankerahoitusta 2 milj. euroa sekä osana normien purkamista ammatillisen koulutuksen rahoitusta 4 milj. euroa ja lukiokoulutuksen rahoitusta 1 milj. euroa.
Valiokunnan saaman tiedon mukaan ammatillinen koulutus on Suomessa valtaosin aikuiskoulutusta. Opiskelijoista noin 65 prosenttia on yli 20-vuotiaita, ja tämä joukko on hyvin moninainen. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan ammatillisen koulutuksen rahoituksesta noin 600 milj. euroa on kohdistunut koulutuksiin, joissa opiskelijoilla on aiemmin suoritettu tutkinto, joten säästöjen jälkeenkin tämän kohderyhmän kouluttamiseen kohdistuisi edelleen merkittävä rahoitus.
Valiokunnan kuulemisessa on esitetty huolta siitä, että rahoituksen yleiskatteisuuden takia säästöt tulevat vaikuttamaan kaikkeen ammatilliseen koulutukseen. Määrärahavähennykset väistämättä heijastuvat osin myös oppivelvollisten tai vailla aiempaa tutkintoa olevien opetuksen määrään ja laatuun, sillä kaikki opiskelevat samoissa ”ryhmissä” käyttäen samoja tiloja ja laitteita.
Valiokunta pitää julkisen talouden kannalta perusteltuna sitä, että tutkintojen kasautumista vähennetään. Valittu ammatillisen koulutuksen säästön kohdennustapa pyrkii tämän huomioimaan. On kuitenkin tärkeää, että ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien erilaisten muutosten vaikutuksia oppivelvollisiin, koulutuksen saatavuuteen, laatuun ja osaamistavoitteiden saavuttamiseen seurataan. Valiokunta korostaa koulutuksen järjestäjien vastuuta säästön jatkokohdennuksessa ja pitää tärkeänä, että harkinnassa huomioidaan se, kuinka hyvin eri aloilta työllistytään. Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että jatkossakin ammatti- ja erikoisammattitutkintojen ja niiden osien koulutuksen tarjonnan tulisi olla riittävää kattamaan työelämän tarpeet. On tehtäviä, joihin ei pätevöidytä ammatillisella perustutkinnolla, vaan kouluttautumalla ammatti- ja erikoisammattitutkintoja hyödyntäen.
Oppimisen tuki.Opiskelijan oikeutta oppimisen tukeen vahvistetaan ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa mukaan lukien tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA). Tarkoitukseen ehdotetaan molemmille sektoreille pysyvää 10 milj. euron lisärahoitusta. Korotukset kohdistetaan koulutuksen järjestäjille osana suorite- ja rahoituspäätöksiä ilman korvamerkintää. Tavoitteena on muun muassa sujuvoittaa nivelvaiheen koulutusvalintoja, vähentää keskeyttämistä ja parantaa edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen.
Oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteena on, että kaikki nuoret suorittavat toisen asteen tutkinnon. Uudistus lisää koulutuksellista tasa-arvoa, mutta osalla opiskelijoista perustaidot ja valmiudet suorittaa toisen asteen opintoja ovat heikot. Valiokunnan saaman tiedon mukaan ammatillisen perustutkintokoulutuksen oppivelvollisista myös 23 prosentilla oli erityisen tuen päätös vuonna 2023. Näin ollen valiokunta pitää tärkeänä oppimisen tuen vahvistamista myös toisen asteen oppilaitoksissa.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen lisäpanostusta on pidetty oikean suuntaisena mutta riittämättömänä. Esiin on myös nostettu huoli siitä, että yleiskatteisuuden vuoksi lisärahoituksen hyöty tullee heikkenemään ammatillisen koulutuksen säästön takia. Näin ollen on syytä seurata oppimisen tuen määrää ja laatua.
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 381 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.
Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa.
Toiminnan tunnuslukuja
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
|
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus | |||
| Koulutettavien määrä | 5 082 | 4 600 | 4 000 |
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | |||
| Opiskelijavuosimäärä, ammatillinen koulutus | 92 | 140 | 121 |
| Opiskelijatyöpäivien määrä, saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutus | 4 599 | 6 800 | 6 400 |
| Opiskelijatyöpäivien määrä, lyhytkoulutus | 6 068 | 5 000 | 5 000 |
Henkilötyövuodet
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
|
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | 59 | 63 | 61 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus | 27 | 27 | 27 |
| Yhteensä | 86 | 90 | 88 |
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 1 667 | 1 300 | 1 500 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 3 261 | 3 010 | 3 010 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 454 | 1 450 | 1 452 |
| Kustannukset yhteensä | 4 715 | 4 460 | 4 462 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -3 408 | -3 160 | -2 962 |
| Kustannusvastaavuus, % | 35 | 29 | 34 |
| Hintatuki | 2 400 | 2 400 | 2 400 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 86 | 83 | 87 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | 5 775 000 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki | 2 400 000 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot | 1 206 000 |
| Yhteensä | 9 381 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Bruttomenot | 10 812 | 10 950 | 11 601 |
| Bruttotulot | 2 294 | 2 000 | 2 220 |
| Nettomenot | 8 518 | 8 950 | 9 381 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 472 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 725 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimitilojen keskittäminen Inariin (siirto momentilta 29.20.21) | 414 |
| Palkkausten tarkistukset | 17 |
| Yhteensä | 431 |
| 2025 talousarvio | 9 381 000 |
| 2024 talousarvio | 8 950 000 |
| 2023 tilinpäätös | 8 771 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 381 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 47 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2025 II lisätalousarvio | 47 000 |
| 2025 talousarvio | 9 381 000 |
| 2024 tilinpäätös | 8 950 000 |
| 2023 tilinpäätös | 8 771 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 47 000 euroa.
21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 7 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen
3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen
4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin
5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
6) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen strategisia tavoitteita.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 5 077 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 2 523 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Korvaava säästötoimi: hankerahoituksen vähentäminen (Lisätoimet 2024) | -2 000 |
| Oppimisen tuen järjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto ammatilliseen koulutukseen (HO 2023) | -5 000 |
| Oppimisen tuki kansanopistolukioissa | 125 |
| Rahoitusmallin uudistaminen ja oppimisen tuen vahvistaminen lukiokoulutuksessa (HO 2023) | -5 000 |
| Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimitilojen keskittäminen Inariin (siirto momentille 29.20.01) | -414 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -3 248 |
| Yhteensä | -15 537 |
| 2025 talousarvio | 7 600 000 |
| 2024 talousarvio | 23 137 000 |
| 2023 tilinpäätös | 17 896 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 7 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen
3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen
4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin
5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
6) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 395 000 euroa.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 395 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2025 III lisätalousarvio | 1 395 000 |
| 2025 talousarvio | 7 600 000 |
| 2024 tilinpäätös | 24 132 000 |
| 2023 tilinpäätös | 17 896 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 395 000 euroa.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 395 000 euroa.
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 1 020 058 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 971 872 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille
2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin
3) 1 536 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Kohdassa 1) tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 169 000 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 7 700 opiskelijavuotta.
Selvitysosa:Opetusmetsämallissa Metsähallitus tekee 14 ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa vastikkeellisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimuksen mukaan puun myyntitulot tuloutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien sijaan Metsähallitukselle ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille maksetaan kompensaatio, joka otetaan valtion talousarviossa lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksena.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Ammatillisen koulutuksen määräraha yhteensä (ei sisällä arvonlisävero- eikä opetusmetsäkompensaatioita) | 2 066 774 000 |
| — Laskennallisen rahoituksen osuus yhteensä | 2 063 774 000 |
| josta perusrahoituksen osuus | 1 444 642 000 |
| josta suoritusrahoituksen osuus | 412 755 000 |
| josta vaikuttavuusrahoituksen osuus | 206 377 000 |
| — Strategiarahoituksen osuus (0,15 % ammatillisen koulutuksen määrärahasta) | 3 000 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -1 094 902 000 |
| Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneista kustannuksista | 46 650 000 |
| Kompensaatio ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti | 1 536 000 |
| Yhteensä | 1 020 058 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ammatillisen koulutuksen indeksi (2,6 %) | 26 869 |
| Ammatillisen koulutuksen rahoituksen vähentäminen (Lisätoimet 2024) | -42 600 |
| Arvonlisäverokompensaation tarkentuminen | 1 517 |
| Korvaava säästötoimi: strategiarahoituksen vähentäminen (Lisätoimet 2024) | -4 000 |
| Luovutettujen kiinteistöjen ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavat ALV-kompensaatiot | -1 000 |
| Normien keventäminen: Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman keventäminen ja osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmasta luopuminen (Lisätoimet 2024) | -4 000 |
| Opiskelijavuosien lisääminen lähihoitajien koulutukseen hoitajamitoituksen muutokseen varautumiseksi | -16 500 |
| Oppimisen tuen vahvistaminen (HO 2023) | 10 000 |
| Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamisen kokeilu | -5 000 |
| Vuoden 2023 ammatillisen koulutuksen indeksin tarkistus | -6 325 |
| Valtionavustussäästö (Lisätoimet 2024) | -20 000 |
| Yhteensä | -61 039 |
| 2025 talousarvio | 1 020 058 000 |
| 2024 talousarvio | 1 081 097 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 041 291 235 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 1 020 403 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 345 000 euroa talousarvioesityksen 1 020 058 000 euroon nähden aiheutuu yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille korvattavien arvonlisäverojen tarkentumisesta.
| 2025 talousarvio | 1 020 403 000 |
| 2024 talousarvio | 1 081 097 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 041 291 235 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 1 020 403 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 971 872 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille
2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin
3) 1 536 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Kohdassa 1) tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 169 000 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 7 700 opiskelijavuotta.
35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 333 411 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen lukiokoulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) | 903 610 000 |
| — kunnallinen tutkintokoulutus, nuorten oppimäärä (91 500 * 8 472,79 €) | 775 260 000 |
| — yksityinen tutkintokoulutus, nuorten oppimäärä (9 200 * 8 596,38 €, sis. alv.) | 79 087 000 |
| — kunnallinen tutkintokoulutus, aikuisten oppimäärä (4 850 * 4 942,34 €) | 23 970 000 |
| — yksityinen tutkintokoulutus, aikuisten oppimäärä (1 500 * 5 110,49 €, sis. alv.) | 7 666 000 |
| — kunnallinen tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (300 * 9 866,96 €) | 2 960 000 |
| — yksityinen tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (50 * 10 294,77 €, sis. alv.) | 515 000 |
| — erityisen koulutustehtävän lisärahoitus (1,51 % kokonaiskustannuksista) | 14 152 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -570 199 000 |
| Yhteensä | 333 411 000 |
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
| Lukiokoulutus | 8 433,30 euroa/opiskelija |
Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 11 249 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus | 6 901 |
| Normien keventäminen: Opetussuunnitelmaan perustuvasta vuosisuunnitelmasta luopuminen sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyön keventäminen (Lisätoimet 2024) | -480 |
| Opiskelijamääräarvion muutos | 2 609 |
| Oppimisen tuen vahvistaminen (HO 2023) | 10 000 |
| Vailla kotikuntaa olevien opiskelijoiden määrän kasvu | 691 |
| Valtionosuuden indeksikorotus (3,4 %) | 10 995 |
| Valtionosuuden määräytymisperusteiden muutokset | -708 |
| Valtionavustussäästö (HO 2023) | -1 775 |
| Yhteensä | 28 233 |
| 2025 talousarvio | 333 411 000 |
| 2024 talousarvio | 305 178 000 |
| 2023 tilinpäätös | 273 379 214 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 333 411 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen lukiokoulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen.