Talousarvioesitys 2025
10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet varhaiskasvatukselle, esi- ja perusopetukselle ja vapaalle sivistystyölle ovat:
- — Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, oppimistulokset parantuvat ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee.
- — Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön perusta säilyy vahvana ja toimintakykyisenä.
- — Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat.
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimus- ja arviointihankkeilla.
Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on tutkittuun tietoon ja vahvaan pedagogiikkaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Varhaiskasvatusta ja esi- ja perusopetusta kehitetään lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö sekä vahvistamalla koulutuksellista tasa-arvoa.
- — Varhaiskasvatusta toteutetaan laadukkaasti siten, että lasten kehitystä ja oppimista sekä heidän hyvinvointiaan edistetään kokonaisvaltaisesti ja tuen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan.
- — Esi- ja perusopetus toteutetaan tasa-arvoisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja saavat opinnoissa ja koulunkäynnissä tarvitsemansa tuen.
- — Toteutetaan esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen kokonaisuudistus ja valmistellaan tarvittavat toimenpiteet sen toimeenpanemiseksi.
- — Käynnistetään toimenpiteitä ja vahvistetaan tietopohjaa perusopetuksen oppimistulosten vahvistamiseksi.
- — Edistetään oppijoiden koulutuksellista tasa-arvoa, hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja jatketaan toimia koulukiusaamisen ja poissaolojen vähentämiseksi.
- — Edistetään lasten tunnetaitojen ja osallisuuden vahvistamista varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa.
- — Edistetään vapaassa sivistystyössä hankitun osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä ottamalla käyttöön kansallisten aikuisten perustaitojen osaamismerkkien suorittamismahdollisuudet sekä edistämällä suoritetun osaamisen viemistä Koski-tietovarantoon.
Suomen tulokset OECD:n PISA-tutkimuksessa
| 2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
2018 toteutuma |
2022 toteutuma |
|
| Lukutaito | 536 | 524 | 526 | 520 | 490 |
| Matematiikka | 541 | 519 | 511 | 507 | 484 |
| Luonnontiede | 554 | 546 | 531 | 522 | 511 |
Oppimistulokset ovat heikentyneet lähes koko 2000-luvun ajan. Tavoitteena on kääntää pitkäkestoinen oppimistulosten heikkeneminen takaisin nousuun ja saavuttaa vuosituhannen alun taso PISA tutkimuksen kaikissa ydinalueissa.
Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin: PISA-tutkimuksen pääalueen pistemäärän muutos sosioekonomisen kertoimen (ESCS1)) kasvaessa yhdellä keskihajonnalla1)
| 2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
2018 toteutuma |
20223) toteutuma |
|
| Pääalue | Lukutaito | Matematiikka | Luonnontiede | Lukutaito | Matematiikka |
| Pistemäärä | 29 | 33 | 41 | 38 | 38 |
1) ESCS-indeksi (PISA Index of Economic, Social and Cultural Status) sisältää vanhempien ammatit ja koulutuksen sekä perheen varallisuuden.
2) Pistemäärä kuvaa sitä, kuinka paljon suorituspistemäärä keskimäärin muuttuu, kun sosioekonomisen indeksi arvo kasvaa yhden keskihajonnan verran. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä voimakkaampi on sosioekonomisen taustan yhteys suorituksiin.
3) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2023.
Oppilaan kotitaustan vaikutus on lisääntynyt vuosituhannen alusta. Tavoitteena on oppilaan sosioekonomisen taustan vaikutuksen vähentäminen oppimistuloksiin sekä sosioekonomisten erojen kaventaminen.
Oppilaiden välinen osaamisero PISA-tutkimuksessa (keskihajonta)1)
| 2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
2018 toteutuma |
20222) toteutuma |
|
| Lukutaito | 86 | 95 | 94 | 100 | 104 |
| Matematiikka | 82 | 85 | 82 | 82 | 89 |
| Luonnontiede | 89 | 93 | 96 | 96 | 106 |
1) Mitä suurempi keskihajonta on, sitä suurempi oppilaiden välinen osaamisero on.
2) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2023.
Oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan. Tavoitteena on oppilaiden välisten osaamiserojen kaventuminen ja tasa-arvoisten oppimistulosten edistäminen.
Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää strategista ohjauksen kehittämistä.
- — Toimialan yleisiä suunnittelu- ohjaus- ja valvontatehtäviä vahvistetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietojohtamista. Varhaiskasvatuksen raportointia kehitetään tietovarannon tietojen pohjalta. Kehitetään varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmää. Toteutetaan esi- ja perusopetuksen oppimistulosten arviointijärjestelmä, jolla vahvistetaan perusopetuksen arvioinnin tietopohjaa.
- — Edistetään varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietopohjaa, tutkimusta ja tutkimusperustaista päätöksentekoa.
- — Käynnistetään valmistelutyö väestökehityksen vaikutusten arvioimiseksi perusopetuksen järjestämisessä ja toteutetaan laatuun, laadun arviointiin sekä väestökehitykseen liittyvää tietotuotantoa ja toimialan strategiseen kehittämiseen liittyviä toimia sekä toteutetaan selvitys- ja tutkimustyötä.
Tavoitteena on uudistaa varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että esi- ja perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö vastaavat tulevaisuuden haasteisiin.
- — Toteutetaan laajapohjainen perusopetuksen tulevaisuustyö, jossa tavoitteena on luoda kansallinen visio tulevaisuuden perusopetuksesta.
- — Toteutettava varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön digitalisaation viitekehys ja sitä tukevat digitaaliset ratkaisut ja arviointikäytänteet edistävät digitalisaation ohjausta ja vaikuttavuutta sekä hallinnonalan ennakointikykyä.
- — Kehitetään varhaiskasvatus- ja koulutustoimijoiden digitaalisia palveluita ja oppimateriaaleja sekä niiden yhteentoimivuutta, parannetaan oppijoiden medialukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä vahvistetaan kansalaisten digitaalista sivistystä.
- — Edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa sekä demokratiakasvatusta osana koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria.
Lapsi- ja oppilasmäärät vuosina 2022—2025
| 2022 toteutuma |
2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Varhaiskasvatus1) |
232 926 | 230 000 | 229 000 | 228 000 |
| Esiopetus2) |
60 387 | 51 781 | 49 600 | 47 400 |
| Perusopetus, vuosiluokat 1—92) | 549 438 | 548 083 | 538 300 | 525 700 |
| Aikuisten perusopetus | 4 773 | 5 060 | 4 970 | 4 850 |
| Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus3) | 357 | 502 | 520 | 530 |
| Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat | 1 736 | 1 825 | 1 790 | 1 740 |
| Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat | 9 952 | 9 765 | 9 570 | 9 330 |
| Maahanmuuttajien valmistava opetus | 10 123 | 8 185 | 7 500 | 6 000 |
| Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) | 1 891 | 1 907 | 1 870 | 1 830 |
1) Vuoden 2023 määrä on muista kohdista poiketen arvio. Arvioissa varhaiskasvatusasteen oletetaan pysyvän vuoden 2022 tasolla.
2) Esi- ja perusopetuksen toteutumat ovat toteutumavuoden syksyn 20.9. toteutumatietoja (kunnat, kuntayhtymät, valtio, yliopistot, yksityiset opetuksen järjestäjät). Esiopetuksen oppilasmäärätoteutumaan vuonna 2022 vaikuttaa kyseisenä vuonna käynnissä oleva kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu.
3) Opiskelijamäärissä on otettu huomioon vain perusopetuksen rahoitusjärjestelmän kautta rahoitettava tutkintokoulutukseen valmentava koulutus.
Toimialan valtionavustusten tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutumista. Avustuksilla vahvistetaan varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen laatua, tasoitetaan oppimiseroja ja vähennetään yhteiskunnallisen eriarvoistumiskehityksen vaikutuksia koulutukselliseen tasa-arvoon. Vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen avustuksilla edistetään ja tuetaan yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa, elinikäistä oppimista ja aktiivista kansalaisuutta, näitä tukevaa koulutusta ja vapaan sivistystyön laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia.
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 689 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen oppilaitoksina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista ja edistää yhdessä kotikunnan kanssa tuen tarpeessa olevan koulunkäyntiä monialaisella asiantuntijuudella. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.
Oppilasmäärät
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 826 | 857 | 844 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 719 | 675 | 685 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 307 | 312 | 311 |
| Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) | 397 | 400 | 390 |
| Koulukotien perusopetus | 95 | 98 | 99 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 301 | 313 | 315 |
| Yhteensä | 2 645 | 2 655 | 2 644 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
|
| Ohjaustoiminta kentällä | |||
| — ohjauskäyntejä | 982 | 1 000 | 1 100 |
| — ohjauspalveluja käyttäneiden kuntien määrä | 219 | 225 | 225 |
| Tilapäinen opetus ja kuntoutus | |||
| — tukijaksopäivät | 3 116 | 4 000 | 3 700 |
| — tukijaksojen oppilaat | 658 | 600 | 615 |
Henkilötyövuodet
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 74 | 75 | 75 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 78 | 79 | 78 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 524 | 548 | 532 |
| Eurooppa-koulut | 28 | 30 | 29 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 58 | 62 | 62 |
| Yhteensä | 762 | 794 | 776 |
| Työtyytyväisyys (1—5) | 3,7 | 4,0 | 4,0 |
Valteri-koulun julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 1 077 | 1 392 | 1 341 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 3 010 | 3 684 | 2 889 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 994 | 2 400 | 1 578 |
| Kustannukset yhteensä | 5 004 | 6 084 | 4 467 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -3 927 | -4 692 | -3 126 |
| Kustannusvastaavuus, % | 22 | 23 | 30 |
Valteri-koulun kunnille tarjoaman julkisoikeudellisen palvelun subventio on 70 prosenttia vuosina 2022—2025.
Helsingin eurooppalaisen koulun julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 787 | 650 | 860 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 1 828 | 1 357 | 1 693 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 310 | 961 | 1 228 |
| Kustannukset yhteensä | 3 138 | 2 318 | 2 921 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -2 351 | -1 668 | -2 061 |
| Kustannusvastaavuus, % | 25 | 28 | 29 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kielikoulut | 6 600 000 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 29 477 000 |
| Koulukotien perusopetus | 2 000 000 |
| Eurooppa-koulut | 2 200 000 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 3 412 000 |
| Yhteensä | 43 689 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Bruttomenot | 70 435 | 65 182 | 67 443 |
| Bruttotulot | 23 316 | 23 083 | 23 754 |
| Nettomenot | 47 119 | 42 099 | 43 689 |
| Siirtyneet erät | |||
| — edelliseltä vuodelta siirtyneet | 9 701 | ||
| — seuraavalle vuodelle siirtyneet | 3 647 |
Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 534 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin toiminnan turvaaminen (siirto momentilta 29.10.30) | 1 360 |
| Perusopetuksen tuen uudistus (siirto momentilta 29.10.30) (HO 2023) | 117 |
| Palkkausten tarkistukset | 113 |
| Yhteensä | 1 590 |
| 2025 talousarvio | 43 689 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 5 700 000 |
| 2024 talousarvio | 42 099 000 |
| 2023 tilinpäätös | 41 065 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 745 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 56 000 euroa talousarvioesitykseen 43 689 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 29.10.30 vuosiviikkotuntien lisäämisen kompensoimiseksi valtion kielikouluille.
| 2025 talousarvio | 43 745 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | 400 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 5 700 000 |
| 2024 talousarvio | 42 099 000 |
| 2023 tilinpäätös | 41 065 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 745 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 315 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2025 II lisätalousarvio | 315 000 |
| 2025 talousarvio | 43 745 000 |
| 2024 tilinpäätös | 48 199 000 |
| 2023 tilinpäätös | 41 065 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 315 000 euroa.
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 77 979 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) OECD:n ja EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen
4) 55 228 000 euroa valtionavustuksina varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 44 a §:n mukaisesti
5) 3 260 000 euroa oppimisen tuen uudistuksen tutkimushankkeesta ja toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
6) 5 000 000 euroa koulukiusaamisen vastaisesta työstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) enintään 6 000 000 euroa varhaiskasvatuksen täydennyskoulutusmallin valtionavustuksiin
8) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön toimialan strategisia tavoitteita. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa mm. päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 65 500 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 12 479 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Koulukiusaamisen vastaisen työn edistäminen | 5 000 |
| Opetussuunnitelmatyö B1-kieli | -1 000 |
| Perusopetuksen tuen uudistus (siirto momentilta 29.10.30) (HO 2023) | 3 260 |
| Tasa-arvon edistäminen esi- ja perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa (HO 2023) | -10 000 |
| Varhaiskasvatuksen täydennyskoulutusmalli | 6 000 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -31 |
| Yhteensä | 3 229 |
| 2025 talousarvio | 77 979 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -1 000 000 |
| 2024 talousarvio | 74 750 000 |
| 2023 tilinpäätös | 48 730 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 77 779 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys talousarvioesitykseen 77 979 000 euroon nähden on 200 000 euroa, mistä 150 000 euroa on siirtoa momentille 29.01.31 kehitysvammaisille tarkoitetun oppimateriaalin tuottamiseen myönnettäviin avustuksiin ja 50 000 euroa siirtoa momentille 29.01.03 säästön uudelleenkohdentamiseksi.
| 2025 talousarvio | 77 779 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | — |
| 2024 II lisätalousarvio | -1 000 000 |
| 2024 talousarvio | 74 750 000 |
| 2023 tilinpäätös | 48 730 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Tasa-arvorahoitus.Hallitus on vakiinnuttanut varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvorahoituksen. Vuosina 2024—2026 määrärahan suuruus on vuositasolla noin 50 milj. euroa. Avustuksella vahvistetaan lasten ja nuorten tasa-arvoista ja yhdenvertaista kehitystä kohdentamalla tukea niille päiväkodeille ja kouluille, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti huono-osaisemmilla alueilla. Avustus mahdollistaa opettajien ja avustajien palkkaamista.
Valiokunnan saaman tiedon mukaan huhtikuussa 2024 avustusta myönnettiin yhteensä 280:lle varhaiskasvatuksen ja/tai perusopetuksen järjestäjälle neljäksi vuodeksi. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että avustustaso on vakiinnutettu ja avustus myönnetään nelivuotisena. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisemmän ja vaikuttavamman toiminnan.
Varhaiskasvatuksen henkilöstöpula.Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa pyritään helpottamaan uudenlaisella täydennyskoulutusmallilla, johon osoitetaan 6 milj. euroa vuodelle 2025. Rahoitus on tarkoitus kohdentaa niin sanottujen kuutoskaupunkien varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen kehittämisohjelmaan. Rahoituksella kaupungit voivat hankkia varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Kehittämisohjelman lähtökohtana on, että koulutukset suoritetaan työn ohella joustavasti.
Varhaiskasvatus tukee perustaitojen kehittymistä ja on keskeinen väline tasaamaan myöhempiä oppimisen eroja. Näin ollen olisi edelleen tärkeää lisätä muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Laadukas varhaiskasvatus edellyttää osaavia varhaiskasvatuksen opettajia. Valiokunta on jo useana vuonna (ks. VaVM 37/2022 vp, VaVM 14/2023 vp) kiinnittänyt huomiota varhaiskasvatuksen opettajien ja muun henkilöstön saatavuuden haasteisiin sekä varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriin. Myös sivistysvaliokunta on eri yhteyksissä kiinnittänyt asiaan huomiota (ks. SiVL 11/2024 vp). Valiokunta pitää hyvänä uutta kehittämisohjelmaa, sillä vaikka pula varhaiskasvatuksen opettajista koskee koko maata, on henkilöstön saatavuuden haasteita erityisesti suurimmissa kaupungeissa. Aikuiskoulutustuen päätyttyä on tärkeää ylläpitää mahdollisuuksia jatko- ja muuntokouluttautumiseen alalla.
Lisäksi valiokunta korostaa, että korkeakoulujen aloituspaikkamäärissä on tärkeää huomioida varhaiskasvatusalan tarpeet. Korkeakoulujen kanssa kaudelle 2025—2028 sovituissa tavoitteissa ala onkin nostettu huomion kohteeksi (ks. luku 29.40).
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 77 779 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) OECD:n ja EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen
4) 55 228 000 euroa valtionavustuksina varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 44 a §:n mukaisesti
5) 3 260 000 euroa oppimisen tuen uudistuksen tutkimushankkeesta ja toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
6) 5 000 000 euroa koulukiusaamisen vastaisesta työstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) enintään 6 000 000 euroa varhaiskasvatuksen täydennyskoulutusmallin valtionavustuksiin
8) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 8 000 000 euroa suomi ja ruotsi toisena kielenä -oppimäärää koskevan opetuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu suomi ja ruotsi toisena kielenä -oppimäärää koskevan opetuksen vaikuttavuuden vahvistamisesta.
| 2025 II lisätalousarvio | 8 000 000 |
| 2025 talousarvio | 77 779 000 |
| 2024 tilinpäätös | 73 750 000 |
| 2023 tilinpäätös | 48 730 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 8 000 000 euroa suomi ja ruotsi toisena kielenä -oppimäärää koskevan opetuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 21 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 29.10.51 Kansanvalistusseuran ylläpitämän Nomadskolanin rahoituksen vahvistamiseen.
| 2025 III lisätalousarvio | -21 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 8 000 000 |
| 2025 talousarvio | 77 779 000 |
| 2024 tilinpäätös | 73 750 000 |
| 2023 tilinpäätös | 48 730 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 21 000 euroa.
30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 625 697 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 6 208 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen
3) enintään 22 550 000 euroa edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentin ja vieraskielisten sekä saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun asetuksen (1777/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
4) edellä mainitun lain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
5) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi
6) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen
7) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä aiheutuviin menoihin Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla
8) enintään 7 434 000 euroa perusopetuksen vahvistamisesta sekä valmistavan opetuksen laajentamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) | |
| 1. Esi- ja perusopetus | 536 025 000 |
| 1.1. Perusopetukseen valmistava opetus | 148 888 000 |
| 1.2. Aikuisten perusopetus | 52 228 000 |
| 1.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat viisivuotiaat | 3 932 000 |
| 1.4. Perusopetuksen aineenopetus | 3 800 000 |
| 1.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen | 4 707 000 |
| 1.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus | 3 922 000 |
| 1.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset | 69 008 000 |
| 1.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset | 232 610 000 |
| 1.9. Sisäoppilaitoslisä | 3 209 000 |
| 1.10. Koulukotikorotus | 928 000 |
| 1.11. Joustavan perusopetuksen lisä | 6 000 000 |
| 1.12. Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus | 6 346 000 |
| 1.13. Yksityisten kielikoulujen kaksivuotisessa esiopetuksessa olevat viisivuotiaat | 447 000 |
| 2. Aamu- ja iltapäivätoiminta | |
| Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus | 50 240 000 |
| Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä | 586 265 000 |
| VALTIONAVUSTUKSET | |
| 3. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset (enintään) | 6 208 000 |
| 3.2. Laajamittainen ja suppea kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta | 842 000 |
| 3.3. Kerhotoiminnan tukeminen | 2 290 000 |
| 3.4. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin | 3 076 000 |
| 4. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset | 24 750 000 |
| 4.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin mukaisiin valtionavustuksiin saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisesti | 2 200 000 |
| 4.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin ja asetuksen (1777/2009) mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) | 75 000 |
| 4.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin ja asetuksen (1777/2009) mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) | 22 475 000 |
| 5. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset | 240 000 |
| 5.1. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) | 240 000 |
| 6. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat menot | 800 000 |
| 6.1. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaiset menot | 450 000 |
| 6.2. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen menot | 350 000 |
| 7. Hallitusohjelman mukaiset toimenpiteet | 7 434 000 |
| 7.1. Perusopetuksen vahvistaminen | 3 934 000 |
| 7.2. Valmistavan opetuksen rahoituksen laajentaminen | 3 500 000 |
| Valtionavustukset ja menot yhteensä | 39 175 000 |
| Yhteensä | 625 697 000 |
Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
| Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa | 8 334,51 euroa/asukas |
| Aamu- ja iltapäivätoiminta | 26,00 euroa/ohjaustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Erityisopettajien pätevöitymiskoulutus (siirto momentille 29.40.50) | -350 |
| Esi- ja perusopetuksen kustannustenjaon tarkistus | 9 387 |
| Indeksikorotus (3,4 %) | 14 303 |
| Kertalisäysten poistuminen | -470 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin toiminnan turvaaminen (siirto momentille 29.10.01) | -1 360 |
| Perusopetukseen valmistava opetus (maahanmuuttokokonaisuus) | -48 000 |
| Perusopetuksen tuen uudistus (siirto momentille 28.90.30) (HO 2023) | -38 211 |
| Perusopetuksen tuen uudistus (siirto momentille 29.10.01) (HO 2023) | -117 |
| Perusopetuksen tuen uudistus (siirto momentille 29.10.20) (HO 2023) | -3 260 |
| Perusopetuksen vahvistaminen (HO 2023) | 51 417 |
| Valmistavan opetuksen laajentaminen Ukrainan sodan vuoksi | 100 000 |
| Valmistavan opetuksen rahoituksen laajentaminen (HO 2023) | 3 500 |
| Vuoden 2024 perushinnan korjaus (LTA2 2024) | 21 993 |
| Yksityisen opetuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen nosto 100 prosenttiin (siirto momentille 28.90.30) | -4 545 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -990 |
| Valtionavustussäästö (HO 2023) | -2 025 |
| Yhteensä | 101 272 |
| 2025 talousarvio | 625 697 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 25 205 000 |
| 2024 talousarvio | 524 425 000 |
| 2023 tilinpäätös | 490 940 674 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 625 641 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
8) enintään 7 378 000 euroa perusopetuksen vahvistamisesta sekä valmistavan opetuksen laajentamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 8) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 8).
Vähennys 56 000 euroa talousarvioesitykseen 625 697 000 euroon nähden on siirtoa momentille 29.10.01 vuosiviikkotuntien lisäämisen kompensoimiseksi valtion kielikouluille.
| 2025 talousarvio | 625 641 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | -1 775 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 25 205 000 |
| 2024 talousarvio | 524 425 000 |
| 2023 tilinpäätös | 490 940 674 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Hallituksen linjaama esi- ja perusopetuksen lisärahoitus nousee 50 milj. eurolla vuonna 2025. Eräitä keskeisiä tähän kokonaisuuteen kuuluvia muutoksia käsitellään alla, vaikka rahoituksesta valtaosa sisältyy kuntien peruspalveluiden rahoitusjärjestelmään (momentilla 28.90.30).
Kuntatalouden tilanne on kokonaisuutena haastava ja eriytynyt. Ikäluokkien pieneneminen näkyy valtionosuuksissa, ja väestönmuutos haastaa opetuksen järjestämistä niin pienemmissä ja syrjäisemmissä kunnissa kuin myös suurissa kaupungeissa, joskin eri syistä. Valiokunta toteaa, että siltä osin kun perusopetuksen lisärahoitus kohdentuu kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen, on rahoitus kunnille yleiskatteista ja kunnilla on harkintavalta rahoituksen kohdentamisessa. Näin ollen on tärkeää seurata sitä, että oppimisen tuen uudistus saadaan jalkautettua kunnissa ja kouluissa uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Myös vuosiviikkotuntimäärän kehitystä tulee seurata.
Oppimisen tuki.Oppimisen tuki uudistuu 1.8.2025. Lähtökohtana on varmistaa oppilaalle hänen tarvitsemansa tukitoimet sekä kouluille riittävät resurssit tuen toteuttamiseen. Nykyisin tuen saamisessa on viivettä, resurssit kohdentuvat suurelta osin korjaaviin toimiin ja asiakirjojen sekä hallintopäätösten valmistelu tuo merkittävää kuormitusta.
Uudistuksen toteuttamiseen on varattu kaikkiaan lähes 100 milj. euron pysyvä rahoitus opetuksen järjestäjille, mikä vuoden 2025 talousarviossa näkyy noin 38 milj. euron lisäyksenä kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen. Tarkoituksena on vahvistaa ennakollisia tukitoimia ja varmistaa, että myös yksilöllisiä tukitoimia tarvitsevat oppilaat saavat riittävän tuen. Oppilaalle ensisijaisiin ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kohdennetaan merkittävä osuus rahoituksesta.
Valiokunta pitää uudistusta erittäin tärkeänä ja kannatettavana, jotta jokaisella peruskoulun päättävällä on riittävät taidot ja valmiudet toisen asteen opintoihin. Mahdollisuus oppia ja saada tukea oppimiseen on myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskiössä. On myös hyvä, että tuen saamiseen liittyvää hallintoa kevennetään, mikä vapauttaa opettajien aikaa varsinaiseen opetustyöhön ja oppilaiden tukemiseen.
Uudistus tulee vaatimaan laskennallisesti 150 uutta erityisopettajaa. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että tämä on huomioitu uudistuksen kokonaisrahoituksessa ja yliopistoille varataan uusiin aloituspaikkoihin yhteensä 1,05 milj. euroa kaudelle 2025—2027. Myös uudistuksen käyttöönoton tukeen, tiedonkeruuseen ja seurantaan on varauduttu yhteensä 5,5 milj. eurolla vuosille 2025—2027.
Kyseessä on kunnille ja kouluille suuri toimintatapojen ja -kulttuurin muutos, jota haastaa nopea voimaantuloaikataulu. Valiokunta pitää uudistuksen tukea tärkeänä, jotta kunnissa ja kouluissa saadaan erityisesti ryhmäkohtaiset tukimuodot jalkautettua vaikuttavasti. On hyvä, että käyttöönoton tukeen on erillinen rahoitus erityisesti nyt, kun Opetushallituksen täydennyskoulutusrahoitus lakkautetaan.
Vuosiviikkotuntien lisääminen.Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kasvatetaan kolmella vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Tuntilisäykset tulevat voimaan 1.8.2025, ja ne kohdistuvat äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä matematiikkaan. Uudistukseen osoitetaan noin 8,5 milj. euroa vuoden 2025 talousarviossa.
Valiokunta korostaa perustaitojen ja -valmiuksien vahvistamisen tärkeyttä, ja tässä perusopetus, mutta myös varhaiskasvatus ja esiopetus, ovat keskeisessä asemassa. Perustaitoja ovat luku-, kirjoitus- ja matemaattiset taidot, mutta laajasti katsoen myös taidot, jotka tukevat muun muassa opiskelutaitoja, sosiaalisia taitoja, itsestä huolehtimista ja digitaalista osaamista. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että opetustunteja lisäämällä mahdollistetaan opettajille enemmän aikaa keskittyä opettamiseen ja oppimisen varmistamiseen perusopetuksen alkuvuosina. Myös valmistelussa oleva mobiililaitteiden käytön rajaaminen tuo kouluihin työrauhaa opetustyöhön. Valiokunta tarkastelee erikseen lukutaitoa momentin 29.01.31 yhteydessä.
Valiokunta pitää hyvänä sitä, että perusopetuslakiin ollaan lisäämässä myös liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Liikkumisen edistämistä ja liikkumattomuuden haasteita tarkastellaan tarkemmin luvun 29.90 yhteydessä.
Yksityisten opetuksen järjestäjien kotikuntakorvaus.Yksityisten opetuksen järjestäjien kotikuntakorvaus nostetaan 94 prosentista 100 prosenttiin 1.8.2025. Tähän osoitetaan 4,5 milj. euron lisärahoitus vuodelle 2025. Myös tätä muutosta valiokunta pitää tervetulleena, erityisesti opetuksen järjestäjien yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 625 641 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 6 208 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen
3) enintään 22 550 000 euroa edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentin ja vieraskielisten sekä saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun asetuksen (1777/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
4) edellä mainitun lain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
5) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi
6) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen
7) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä aiheutuviin menoihin Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla
8) enintään 7 378 000 euroa perusopetuksen vahvistamisesta sekä valmistavan opetuksen laajentamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 185 445 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle, mistä valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärän estämättä enintään 15 830 000 euroa 100 prosentin valtionosuutena koulutukseen maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksyttyyn koulutukseen
2) enintään 7 931 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt
| enimmäismäärä | yksikkö | |
| Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 1 464 392 | opetustunti |
| Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 230 940 | opiskelijaviikko |
| Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin | 125 960 | opetustunti |
| Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 42 256 | opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 3 792 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärästä kansanopistojen ylläpitäjille myönnetään oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen 100 prosentin valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 6 500 000 euroa.
Opetustuntien tai opiskelijaviikkojen enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)
| Valtionosuus | Valtionavustus | Yhteensä | |
| Kansalaisopistot | 85 432 000 | 1 565 000 | 86 997 000 |
| Kansanopistot | 57 500 000 | 1 166 000 | 58 666 000 |
| Opintokeskukset | 14 539 000 | 150 000 | 14 689 000 |
| Kesäyliopistot | 4 213 000 | 50 000 | 4 263 000 |
| Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus | 15 830 000 | 5 000 000 | 20 830 000 |
| Yhteensä | 177 514 000 | 7 931 000 | 185 445 000 |
Vapaan sivistystyön valtionosuuksilla ja valtionavustuksilla tuetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutumista. Määrärahalla järjestetään elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat
| Kansalaisopistot | 100,48 euroa/opetustunti |
| Kansanopistot | 350,83 euroa/opiskelijaviikko |
| Opintokeskukset | 174,05 euroa/opetustunti |
| Kesäyliopistot | 162,62 euroa/opetustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Indeksikorotukset (3,4 %) | 5 206 |
| Kotoutumiskoulutus (maahanmuuttokokonaisuus) | -1 000 |
| Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus (kansalaisopistot) | 2 521 |
| Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus (kansanopistot) | 5 921 |
| Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus (kesäyliopistot) | -75 |
| Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus (opintokeskukset) | 143 |
| Maahanmuuttajanaisten koulutus (Lisätoimet 2024) | 5 000 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -584 |
| Yhteensä | 17 132 |
| 2025 talousarvio | 185 445 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2024 talousarvio | 168 313 000 |
| 2023 tilinpäätös | 181 722 936 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 185 338 000 euroa.
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle, mistä valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärän estämättä enintään 15 830 000 euroa 100 prosentin valtionosuutena lain 9 §:n 2 momentin mukaiseen koulutukseen.
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt
| enimmäismäärä | yksikkö | |
| Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 1 464 392 | opetustunti |
| Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 234 440 | opiskelijaviikko |
| Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin | 125 960 | opetustunti |
| Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 42 256 | opetustunti |
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1) ja päätösosan taulukko korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt -taulukon.
Vähennys 107 000 euroa talousarvioesityksen 185 445 000 euroon nähden aiheutuu opintokeskusten valtionosuuden perusteena käytettävien kustannustietojen tarkentumisesta.
Talousarvioesitykseen nähden päätösosan toisen kappaleen kohta 1) on muutettu vastaamaan 1.1.2025 voimaan tulevan lainmuutoksen 9 §:n 2 momenttia.
Korottamalla kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärää 3 500 opiskelijaviikolla mahdollistetaan opistovuosi-koulutuksen aloituspaikkamäärien lisääminen.
| 2025 talousarvio | 185 338 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | -584 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2024 talousarvio | 168 313 000 |
| 2023 tilinpäätös | 181 722 936 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Vapaaseen sivistystyöhön osoitetaan noin 185 milj. euroa, mikä on noin 17 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Muutosta selittää muun muassa indeksitarkistus, mutta myös 5 milj. euron lisäys maahanmuuttajanaisten koulutukseen.
Valiokunta toteaa, että vapaan sivistystyön oppilaitoksilla, kuten kansanopistoilla, on merkittävä rooli maahan muuttaneiden kotoutumis- ja kielikoulutuksen järjestämisessä. Vapaan sivistystyön kieli- ja kotoutumiskoulutukseen on varattu 100 prosentin valtionosuutena 15,8 milj. euroa vuodelle 2025, josta 3 milj. euroa kohdentuu ukrainalaisten koulutustarpeisiin ja 1 milj. euroa ruotsinkieliseen kotoutumiskoulutukseen. Valiokunnan kuulemisessa on tuotu esille, että ukrainalaisten koulutuksessa kysyntä on ollut selvästi suurempaa kuin mihin rahoitus riittää. Erityisesti vuonna 2023 koulutusta toteutettiin talousarviorahoitusta enemmän, mikä on tuottanut rahoitusvajetta.
Kotoutumiskoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on maksutonta niille, joilla on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. Valiokunta pitää kielitaitoa keskeisenä kotoutumisen edellytyksenä ja painottaa, että myös kotoutumisajan ylittäneillä maahanmuuttajilla voi olla kielikoulutuksen tarvetta. On hyvä, että maahanmuuttajanaisten aseman ja opiskelumahdollisuuksien parantamiseen on 5 milj. euron lisäys. Tämä lieventää kotoutumisrahoitukseen kohdentuvien säästöjen vaikutuksia, joita tarkastellaan mietinnössä luvun 32.50 yhteydessä.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 185 338 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle, mistä valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärän estämättä enintään 15 830 000 euroa 100 prosentin valtionosuutena lain 9 §:n 2 momentin mukaiseen koulutukseen
2) enintään 7 931 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt
| enimmäismäärä | yksikkö | |
| Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 1 464 392 | opetustunti |
| Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 234 440 | opiskelijaviikko |
| Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin | 125 960 | opetustunti |
| Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 42 256 | opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 3 792 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärästä kansanopistojen ylläpitäjille myönnetään oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen 100 prosentin valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 6 500 000 euroa.
Opetustuntien tai opiskelijaviikkojen enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 7 223 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 918 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) 4 987 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön sekä vapaan sivistystyön tutkimuksen yhteistyö- ja tiedotustoimintaan sekä opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan
3) 1 318 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle, Karjalan Liitto ry:lle, Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:lle, Kristillinen kasvatus Omenapuu ry:lle, Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toiminta | 1 795 000 |
| Kotitalousneuvontajärjestöjen toiminta | 1 568 000 |
| Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoiminta | 915 000 |
| Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaiset valtionavustukset | 918 000 |
| Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan sekä vapaan sivistystyön tutkimuksen yhteistyö- ja tiedotustoiminta | 709 000 |
| Suomi-koulujen toiminnan tukeminen | 429 000 |
| Yleissivistävän koulutuksen järjestöt | 271 000 |
| Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola -toiminnan tukeminen | 148 000 |
| Karjalan Liitto | 131 000 |
| Kesälukioseura ry | 128 000 |
| Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoiminta | 83 000 |
| Kriittisen korkeakoulun toiminta | 78 000 |
| Kristillinen kasvatus Omenapuu ry:n ylläpitämän koulun toiminta | 50 000 |
| Yhteensä | 7 223 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertalisäysten poistuminen | -1 000 |
| Valtionavustussäästö (HO 2023) | -950 |
| Tasomuutos | 50 |
| Yhteensä | -1 900 |
| 2025 talousarvio | 7 223 000 |
| 2024 talousarvio | 9 123 000 |
| 2023 tilinpäätös | 9 603 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Etäkoulu Kulkuri ja Nomadskolan ovat ulkomailla asuvien oppilaiden verkkokouluja. Etäkoulu Kulkuri on toiminut vuodesta 1975, ja sillä on oppilaita kaikkiaan 60 eri maassa. Valiokunnan saaman tiedon mukaan kurssimaksuja on jo jouduttu merkittävästi nostamaan ja vuodelle 2025 esitetty 148 000 euron rahoitustaso johtaisi toiminnan alasajoon vuonna 2025.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Etäkoulu Kulkurille.
Suomi-koulut mahdollistavat maailmalla oleville suomalaisille lapsille ja nuorille suomen kielen ja kulttuurin opiskelua sekä vahvistavat suomalaista identiteettiä ja yhteyttä Suomeen. Suomi-kouluja on noin 115, ja kouluverkosto kattaa yli 30 maata. Vuonna 2024 Suomi-koulujen toimintaan osoitettiin eduskunnan lisäysten jälkeen 779 000 euroa. Hallituksen esitys vuodelle 2025 on 429 000 euroa.
Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Suomi-koulujen toimintaan.
Lisäksi valiokunta lisää momentille 660 000 euroa, josta kohdennetaan
- — 100 000 euroa Tiedeolympialaisiin
- — 250 000 euroa Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto ry:lle
- — 180 000 euroa Iso Kirja ry:lle kristillisen opiston toimintaan Keuruulla
- — 80 000 euroa Kielilähettiläät ry:n toimintaan
- — 50 000 euroa Jämsän kristillisen kansanopiston sivutoimipisteen investointeihin Hausjärvellä.
Valiokunta muuttaa talousarvioaloitteen TAA 88/2024 vp pohjalta momentin perusteluja siten, että määrärahaa voidaan käyttää myös muihin kuin hallituksen esityksen päätösosan kohdissa 1)—3) todettuihin valtionavustuksiin sivistystyön ja kasvatusalan järjestöille.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 8 383 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 918 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) 5 217 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön sekä vapaan sivistystyön tutkimuksen yhteistyö- ja tiedotustoimintaan sekä opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan
3) 2 248 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle, Karjalan Liitto ry:lle, Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:lle, Kristillinen kasvatus Omenapuu ry:lle, Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto ry:lle, Kielilähettiläät ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 21 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 2 269 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle, Karjalan Liitto ry:lle, Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:lle, Kristillinen kasvatus Omenapuu ry:lle, Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto ry:lle, Kielilähettiläät ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 29.10.20 Kansanvalistusseuran ylläpitämän Nomadskolanin rahoituksen vahvistamiseen.
| 2025 III lisätalousarvio | 21 000 |
| 2025 talousarvio | 8 383 000 |
| 2024 tilinpäätös | 9 123 000 |
| 2023 tilinpäätös | 9 603 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 21 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 2 269 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle, Karjalan Liitto ry:lle, Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:lle, Kristillinen kasvatus Omenapuu ry:lle, Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto ry:lle, Kielilähettiläät ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.