Talousarvioesitys 2025
90. Kuntien tukeminen
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisten tehtävien järjestämisen edellytyksiä ja niiden kokonaisrahoitusta. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin. Koska merkittävä osa kuntien valtionosuustehtävistä ja -kustannuksista koskee varhaiskasvatusta sekä esi- ja perusopetusta, kunnan peruspalvelujen valtionosuuden ikäryhmittäisissä kustannuksissa painottuvat erityisesti lapsi- ja nuorisoikäluokat. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin. Vuodesta 2025 lukien työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä kunnille määräytymistekijöinä huomioidaan myös työikäisen väestön määrä ja laaja työttömyys. Lisäksi vieraskielisyyden paino nousee.
Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, asukasmäärän kasvun sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta osoitetaan rahoitusta kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korottamiseen.
Hallitusohjelman mukaisesti kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Tavoitteena on varmistaa erikokoisten kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta lähtien.
Kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle tai vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymiseen voidaan maksaa valtion talousarvion rajoissa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta. Lisäksi valtio voi maksaa kunnalle korvausta kuntien yhdistymisestä aiheutuvasta valtionosuuden vähenemisestä. Yhdistymisavustusten määräraha on vähennystä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta.
Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alussa valtiolta kunnille. Uudistuksen yhteydessä kunnille siirtyy myös nykyistä laajempi vastuu työttömyysturvan rahoituksesta. Työ- ja elinkeinopalvelut ovat kunnille uusi valtionosuustehtävä. Tehtävien järjestämisvastuun siirto toteutetaan kunnan perusperuspalvelujen valtionosuuslain mukaisesti siten, että valtionosuus on 100 prosenttia uusien ja laajentuvien valtionosuustehtävien laskennallisista kustannuksista. Työttömyysturvan rahoitusvastuun laajentaminen toteutetaan uudistuksen voimaantulohetkellä kustannusneutraalisti valtion ja kuntien välillä. Rahoitusvastuun laajennus korvataan kunnille täysimääräisesti poikkileikkaustilanteessa valtionosuusjärjestelmän kautta tehtävällä korvauksella.
Vuoden 2025 alussa voimaan tuleva kotoutumislain kokonaisuudistus lisää kunnan vastuuta kotoutumisen edistämisessä. Kotoutumisen alkuvaiheen palvelut kootaan uudeksi kunnan kotoutumisohjelmaksi. Maahan muuttaneelle laaditaan kotoutumissuunnitelma, jossa sovitaan, mihin kunnan kotoutumisohjelman mukaisiin palveluihin hän osallistuu. Uudistus yksinkertaistaa myös rahoitusjärjestelmää, jonka perustella valtio maksaa kunnille korvauksia kotoutumisen edistämisestä. Uudistus toteutetaan valtion ja kuntien välillä kustannusneutraalisti siten, että valtionosuus on 100 prosenttia uusien ja laajentuvien valtionosuustehtävien laskennallisista kustannuksista.
Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen tavoitteena on varhaiskasvatuksen, koulutuksen sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen varmistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen asuinpaikasta riippumatta jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla.
Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.
Työ- ja elinkeinopalveluiden tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus ja työtä hakevien mahdollisuudet saada työtä sekä edistää uuden yritystoiminnan syntymistä. Osana työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuun siirtymistä työvoimapalvelujen ohjausmalli tulee muuttumaan. Valtioneuvosto vahvistaa työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä työllisyyden edistämisen valtakunnalliset tavoitteet hallituskausittain.
Kotoutumisen edistämisen palveluiden tavoitteena on tukea ja tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osaamista sekä osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Kuntien valtionapujen rakenne muuttuu vuonna 2025. Laskennalliset valtionosuudet kasvavat pääasiassa työvoimapalvelu-uudistuksen seurauksena, mutta toisaalta valtionavustukset alenevat muun muassa kotoutumiskorvausten alentamisen ja muiden valtiontalouden säästöjen takia. Valiokunta tarkastelee kuntatalouteen vaikuttavia kokonaisuuksia myös opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkien yhteydessä ja arvioi tässä lähinnä kuntatalouden kokonaistilannetta.
Kuntien käyttötalouden valtionapuihin osoitetaan yhteensä noin 5,6 mrd. euroa, josta laskennalliset valtionosuudet ovat noin 4,7 mrd. euroa (kuntien peruspalvelujen valtionosuus noin 3,37 mrd. euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudet noin 1,3 mrd. euroa). Lisäksi kuntien veromenetysten korvaukset ovat noin 0,5 mrd. euroa ja muut valtionavut noin 0,4 mrd. euroa.
Valtionosuuksissa on huomioitu muun muassa valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus sekä indeksikorotus (3,4 prosenttia), joskin peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu yhden prosenttiyksikön indeksikorotusta vastaava 25 milj. euron vähennys. Kuntien peruspalveluiden valtionosuuden tasoon vaikuttavat edelleen myös sote-uudistuksen siirtolaskelman tarkentumiseen liittyvät erät ja muutoksen lievennykset — niin määräaikaiset vähennykset kuin 277 milj. euron pysyvä lisäys.
Valtion talousarvioesitys sisältää lukuisia kuntatalouteen vaikuttavia tehtävämuutoksia, joista keskeisimmät ovat työvoimapalveluiden uudistus ja kotoutumislain kokonaisuudistus sekä työttömyysturvan rahoitusvastuun muutos. Kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen tehtävät siirrot ovat näiden osalta yhteensä 874 milj. euroa.
Muilta osin kuntien tehtävämuutosten nettovaikutus valtionosuuteen on vuonna 2025 noin 5 milj. euroa valtionosuutta lisäävä. Euromääräisesti merkittävimpiä tehtävälisäyksiä ovat oppimisen tuen uudistaminen ja perusopetuksen kolmen vuosiviikkotunnin lisäys, joita tarkastellaan mietinnössä tarkemmin momentin 29.10.30 yhteydessä. Suurimmat säästötoimet ovat työllisyysmäärärahojen alentaminen (palkkatuen käytön rajoittaminen) ja kuntien työllistämisvelvoitteen poistaminen 57 vuotta täyttäneiltä työttömiltä työnhakijoilta.
Kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkavia toimia on huomioitu 4 milj. eurolla. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu 22,7 milj. euron vähennys, jotta hallituksen keväällä 2024 norminpurkuun linjaama 100 milj. euron säästötavoite saavutetaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan norminpurkutyö jatkuu edelleen. Tehtäviä ja velvoitteita purkavia ehdotuksia läpikäydään ja niistä seuraavia jatkotoimia arvioidaan.
Kuntaveron efektiivisyyttä parannetaan poistamalla ansiotulovähennys ja kasvattamalla työtulovähennystä. Tämän seurauksena kuntien verotulot kasvavat arviolta 338 milj. eurolla, mutta muutos toteutetaan voimaantulohetkellä kustannusneutraalisti alentamalla kuntien verotulomenetysten korvauksia momentilla 28.90.35.
Valiokunta toteaa, että kuntatalouteen kohdistuu vuonna 2025 erityisen paljon muutoksia. Kaikkiaan valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus vahvistaa hallituksen laskelman mukaan kuntataloutta noin 270 milj. eurolla vuonna 2025 vuoteen 2024 verrattuna. Lisäksi sosiaaliturvarahastoihin kohdistuvien säästöjen kanavointiratkaisun arvioidaan vahvistavan kuntataloutta noin 90 milj. eurolla vuonna 2025.
Epävarmuutta liittyy tyypillisesti siihen, kuinka hyvin uusiin ja muuttuviin tehtäviin kohdentuva valtion rahoitus vastaa todellisia kustannuksia. Valiokunta pitää hallintovaliokunnan (HaVL 18/2024 vp) tavoin tärkeänä, että kaikki valtionosuustehtävien ja muiden tehtävien muutokset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Valtionosuustehtävien muutoksissa valtion rahoitusvastuun täysimääräinen toteutuminen edellyttää myös sitä, että uusien tai laajentuvien tehtävien ja velvoitteiden vaikutukset kuntatalouteen arvioidaan realistisesti.
Valiokunta toteaa, että laajemmin tarkasteltuna valtion toimenpiteiden kuntatalousvaikutuksiin liittyy epävarmuuksia koskien myös muun muassa sitä, millaisia erisuuntaisia suoria ja epäsuoria vaikutuksia sosiaaliturvaetuuksien, palkkatuen ja kotoutumislain muutoksilla on kuntiin. Esimerkiksi perustoimeentulotukimenoa momentilla 33.10.57 lisäävät muutokset heikentävät kuntien rahoitusta viiveellä. Tämä johtuu siitä, että kuntien rahoitusosuus (50 prosenttia) perustoimeentulotukimenoista toteutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävällä vähennyksellä lopullisten toteumatietojen mukaisesti kahden vuoden viiveellä. Perustoimeentulotukimenojen muutosta tarkastellaan mietinnössä pääluokan 33 yhteydessä. Kotoutumislain muutoksiin liittyvien säästöpäätösten vaikutuksia taas tarkastellaan mietinnössä momentin 32.50.30 yhteydessä.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen siirretään yhteensä noin 874 milj. euroa työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön pääluokista, mikä johtuu vuoden 2025 alussa voimaan astuvista muutoksista.
Työvoimapalvelut ovat kunnille uusi valtionosuustehtävä. TE-palveluiden järjestämisen ja kotoutumisen edistämisen tehtäviin osoitetaan koko maan tasolla täysimääräinen yleiskatteinen valtionosuusrahoitus (noin 658 milj. euroa). Rahoitustaso on määräytynyt sellaisena kuin palveluihin olisi budjetoitu määrärahaa tilanteessa, jossa valtio olisi vastannut palveluiden järjestämisestä vuonna 2025. Kunnille rahoitus kohdistuu laskennallisena, mikä tarkoittaa sitä, että se ei välttämättä vastaa yksittäiselle kunnalle siirtyviä kustannuksia. Tätä loiventaa siirtymäajan rahoitus. Työvoimapalveluiden siirtoa tarkastellaan mietinnössä luvun 32.30 yhteydessä.
Myös kuntien vastuu työttömyysetuusmenojen rahoituksesta laajenee, mikä korvataan kunnille valtionosuuden yhteydessä maksettavana korvauksena (noin 216 milj. euroa). Korvaus on määritetty vuonna 2023 maksettujen työttömyysetuuksien perusteella eikä sitä tarkisteta jälkikäteen. Vielä tässä vaiheessa ei ole mahdollista arvioida korvauksen tasoa suhteessa kunnille vuodenvaihteessa tosiasiallisesti siirtyviin etuusmenoihin. Valiokunta toteaa, että työllisyystilanne on nyt heikompi kuin se oli vuonna 2023, mutta tilanne olisi voinut olla myös päinvastainen. Työllisyystilanne muuttuu suhdanteiden myötä.
Kokonaisuudessaan vuonna 2025 voimaan tulevien uudistusten vaikutukset kuntatalouteen riippuvat suurelta osin siitä, miten kunnat onnistuvat työllisyyden hoidossa. Uudistuksen onnistuminen on tärkeää kunnille, koska kunnat haluavat parantaa työllisyyspalveluiden vaikuttavuutta ja vahvistaa alueensa elinvoimaa. Tehokas työllistyminen alentaa etuusmenoja, TE-palvelujen menoja sekä lisää kunnallisverotuottoa. Uudistukset tulevat toisaalta lisäämään kuntatalouden herkkyyttä suhdannevaihteluille. Valiokunta toteaa, että uudistusta on tärkeää seurata ja tarvittaessa kehittää yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa.
Kuntatalouden tilanne heikentyy merkittävästi vuonna 2024, kun vuoteen 2023 kohdistuneet poikkeukselliset sote-uudistuksen niin sanotut verohännät poistuvat. Kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan heikkenevän noin miljardi euroa negatiiviseksi, ja tilanne heikkenee edelleen jatkovuosina. Kuntatalouden menot kasvavat kustannusten noustessa, ja kunta-alan ansiokehitys on yleistä ansiokehitystä nopeampaa. Investointipaineet pysyvät mittavina muun muassa rakennuskannan iästä ja suurten kaupunkien investointipaineista johtuen. Kuntataloudessa on siis edelleen rakenteellinen haaste, joka osin on ollut viime vuodet piilossa kuntataloutta vahvistaneiden kertaluonteisten ja ajoituksellisten tekijöiden takia.
Kuntatalouden sopeutuspainetta on arvioitu kuntatalousohjelmassa laskennallisen kunnallisveroprosentin korotuspaineen avulla (toiminnan ja investointien rahavirta suhteutettuna kunnallisveroprosentin yksikkötuottoon). Koko maan tasolla korotuspaine on vuosina 2025—2028 hieman yli 1 prosenttiyksikköä. Kuntakokoryhmittäin tarkasteltuna suurin korotuspaine on pienissä alle 5 000 asukkaan kunnissa. Näissä kunnissa kunnallisveroprosentin yksikkötuotot ovat tyypillisesti suuria kuntia matalampia, minkä lisäksi näiden kuntien mahdollisuudet sopeuttaa toimintojaan ovat usein rajalliset. Valtionosuudet määräytyvät ensisijaisesti lapsi-ikäluokkien perusteella, mikä vaikeuttaa väestöä menettävien vanhusväestövaltaisten pienten kuntien tilannetta. Sopeutuspainetta on kuitenkin kaikenkokoisissa kunnissa eri puolilla Suomea. Suurissa kaupungeissa ja niiden ympäryskunnissa kustannus- ja investointipaineet ovat kasvavia. Maahanmuuton kasvu voimistaa osaltaan kuntien eriytymiskehitystä, koska se keskittyy suuriin kaupunkeihin, joihin myös maan sisäinen muuttoliike kohdistuu.
Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan kustannusneutraalisti vastaamaan sote-uudistuksen ja TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Valtionosuusuudistuksen tavoitteena on varmistaa erikokoisten kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa, ottaa huomioon muuttotappiokuntien tarpeet ja eri alueiden demografinen kehitys sekä vahvistaa kasvavien kuntien ja kaupunkien edellytyksiä investoida kasvuun ja hoitaa sosiaalisia haasteita. Valtionosuuksien laskennallisuus ja yleiskatteellisuus säilytetään ja kuntien tehtävien rahoituksessa painotetaan yleiskatteellisia valtionosuuksia valtionavustusten sijaan.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä valtionosuusjärjestelmän uudistamista, sillä sote- ja TE-uudistusten jälkeen kuntien noin 23 mrd. euron menoista (ulkoiset käyttökulut) kaksi kolmasosaa kohdistuu sivistys- ja kulttuuritoimeen ja 8 prosenttia työllisyyden ja elinkeinojen edistämiseen. Tämä on suuri muutos verrattuna aiempaan. Sote-uudistuksen myötä nykyiseen järjestelmään on myös syntynyt erikoisia tilanteita, kuten negatiivisen valtionosuuden kunnat. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että uudistuksessa otetaan huomioon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustimet. Ennalta ehkäisevä toiminta ja varhainen puuttuminen on tyypillisesti kustannusvaikuttavaa verrattuna raskaampiin toimiin.
Valiokunta toteaa, että uudistuksen aikataulun lykkääminen vuodella siten, että voimaantulo olisi vuoden 2027 alussa, on ymmärrettävä ja tarpeellinen. Suomen kuntakenttä ja sen haasteet ovat moninaiset ja eriytyneet, joten valmistelussa tarvitaan huolellisia ja kattavia selvityksiä sekä laskelmia.
Useissa kunnissa on pysyvä tulojen ja menojen epätasapaino, mikä näkyy ja tulee näkymään muun muassa sopeutusohjelmina ja vaikeina palveluverkkopäätöksinä. Poikkeuksellista on, että haastava taloudellinen tilanne ei koske vain väestöltään väheneviä, syrjäisiä ja pieniä kuntia, vaan osin myös suurempia kaupunkeja. Jatkossa kuntien taloudellista menestystä määrittää aiempaa vahvemmin muun muassa työllisyyskehitys sekä menokehitys sivistystoimessa. Valiokunta korostaa, että kunnan talouden kestävyys ei tarkoita vain käyttömenojen ja tulojen tasapainoa, vaan myös liikkumavaraa investointeihin ja elinvoiman kehittämiseen. Olisi myös syytä arvioida, kuinka yhtenäiskuntamalli jatkossa toimii ottaen huomioon kuntatalouden eriytymiskehityksen, ja miltä osin olisi tarve tehtävien eriyttämiselle.
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 3 366 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen
3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen
4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin
5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen
6) enintään 3 200 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Kunnan peruspalvelujen valtionosuus | |
| — 0—5-vuotiaat | 2 398 451 |
| — 6-vuotiaat | 473 373 |
| — 7—12-vuotiaat | 2 739 334 |
| —13—15-vuotiaat | 2 484 705 |
| — 16 vuotta täyttäneet | 309 712 |
| — 18—64-vuotiaat | 271 732 |
| — työttömyys | 398 778 |
| — kaksikielisyys | 109 494 |
| — vieraskielisyys | 1 048 018 |
| — asukastiheys | 215 936 |
| — saaristoisuus | 15 253 |
| — saaristo-osakunta | 9 909 |
| — koulutustausta | 161 837 |
| — laaja työttömyys | 271 731 |
| Laskennalliset kustannukset yhteensä | 10 908 264 |
| Kuntien rahoitusosuus | 8 179 000 |
| Valtionosuus | 2 729 264 |
| Valtionosuuden lisäosat | |
| — syrjäisyyden mukaan | 67 113 |
| — työpaikkaomavaraisuuden mukaan | 75 290 |
| — saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan | 1 206 |
| — hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa | 111 299 |
| — asukasmäärän kasvun lisäosa | 42 455 |
| Valtionosuuden lisäosat yhteensä | 297 364 |
| Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus | |
| — lisäykset | 898 239 |
| — vähennykset | -99 805 |
| Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus yhteensä | 798 434 |
| Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus | 10 000 |
| Kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 3 200 |
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) | 25 086 |
| Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 8 998 |
| Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset | -505 746 |
| Yhteensä | 3 366 600 |
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,02. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2023/2024 asukasluku on 5 573 310.
Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alussa valtiolta kunnille. Uudistuksen yhteydessä kunnille siirtyy myös nykyistä laajempi vastuu työttömyysturvan rahoituksesta. Rahoituksen laajennus korvataan kunnille täysimääräisesti poikkileikkaustilanteessa valtionosuuteen tehtävällä lisäyksellä. Samanaikaisesti TE-uudistuksen kanssa vuoden 2025 alussa voimaan tuleva kotoutumislain kokonaisuudistus lisää kunnan vastuuta kotoutumisen edistämisessä. TE-uudistuksen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momenteilta kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävät rahoituksen siirrot ovat yhteensä 874 035 000 euroa, josta työ- ja elinkeinopalvelujen rahoitukseen ja kotoutumistehtäviin liittyvät siirrot ovat 657 954 000 euroa ja työttömyysetuuksien laajenevaan rahoitusvastuuseen liittyvät siirrot 216 081 000 euroa.
Valtionosuuden tasossa on vuonna 2025 huomioitu uusina ja laajenevina tehtävinä:
- — 38 211 000 euroa liittyen oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistukseen
- — 8 583 000 euroa liittyen kolmen vuosiviikkotunnin lisäämiseen perusopetukseen
- — 5 790 000 euroa liittyen B1-kielen opetuksen lisäämiseen yhdellä vuosiviikkotunnilla
- — 4 940 000 euroa liittyen maahanmuuttajaäitien aseman parantamiseen kotoutumispalveluissa
- — 4 545 000 euroa liittyen yksityisten opetuksen järjestäjien kotikuntakorvausten nostoon 100 prosenttiin
- — 500 000 euroa liittyen ruotsinkieliseen kotoutumiskoulutuksen lisäämiseen.
Lisäksi valtionosuuden tasossa on otettu huomioon tehtävien ja velvoitteiden vähennyksenä:
- — 37 000 000 euroa liittyen työllisyysmäärärahojen alentamiseen palkkatuen käyttöä rajoittamalla
- — 18 650 000 euroa liittyen kuntien työllistämisvelvoitteen kumoamiseen 57 vuotta täyttäneiden työttömien työnhakijoiden osalta
- — 913 000 euroa liittyen pakolaiskiintiön laskusta johtuvaan kotoutumiskoulutuksen vähenemiseen
- — 442 000 euroa liittyen paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista luopumiseen
- — 420 000 euroa liittyen esi- ja perusopetuksen tuen asiakirjojen vähentämiseen
- — 100 000 euroa liittyen henkilöstön täydennyskoulutuksen raportointivelvoitteesta luopumiseen varhaiskasvatuksessa
- — 70 000 euroa liittyen määräaikaisia työntekijöitä koskevan raportointivelvoitteen keventämiseen varhaiskasvatuksessa
- — 44 000 euroa liittyen varhaiskasvatuksen toimipaikkakohtaisten yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisvelvoitteesta luopumiseen.
Peruspalvelujen valtionosuudessa otetaan vuonna 2025 huomioon 22 690 000 euron määräaikainen vähennys kuntien velvoitteiden ja tehtävien purkamiseen liittyen. Valtionosuuden tasossa otetaan vuonna 2025 huomioon myös 167 052 000 euron määräaikainen vähennys liittyen kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden tulojen ja kustannusten tasaukseen vuoden 2023 osalta. Lisäksi valtionosuuden tasossa otetaan vuonna 2025 huomioon vuodelle 2024 tehdyn määräaikaisen 192 000 000 valtionosuuden lisäykseen päättyminen ja siihen liittyvä 64 000 000 euron määräaikainen vähennys. Valtionosuuden tasossa huomioidaan vuodesta 2025 alkaen kuitenkin myös 277 000 000 euron pysyvä valtionosuuden lisäys, jolla lievennetään sote-uudistuksen yhteydessä kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden kustannusten ja rahoituksen jälkikäteistarkistuksesta johtuvia valtionosuusvaikutuksia.
Vuonna 2025 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 3,4 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 85 934 000 euroa. Hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään yhtä prosenttiyksikköä vastaava vähennys vuosina 2024—2027. Vuonna 2025 vähennys pienentää valtionosuutta 25 275 000 euroa.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain mukaan kunnan työttömyysetuuksien rahoitusvastuun laajentamisen korvauksen suuruus tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Hallitusohjelman mukaisesti kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ei kuitenkaan koroteta vuosina 2024—2027. Korvauksen taso tarkistetaan seuraavan kerran varainhoitovuodelle 2028.
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus tehdään sote-uudistuksen jälkeen ensimmäisen kerran varainhoitovuodelle 2025. Tarkistuksen valtionosuusvaikutus on 64 498 000 euroa valtionosuutta lisäävä, kun huomioidaan sote-siirtolaskelman yhteydessä kunnilta hyvinvointialueille siirretyt kustannukset ja tulot.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 21,92 prosentista 25,02 prosenttiin vuonna 2025.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentissa huomioon otettavat tekijät1)
| Muutos | Vaikutus valtionosuusprosenttiin (%-yksikköä) | Vaikutus valtionosuuksiin (1 000 euroa) |
| TE-uudistukseen liittyvät pysyvät valtionosuuden lisäykset | +4,67 | 657 954 |
| Sote-uudistuksen valtionosuusvaikutuksia lieventävä pysyvä valtionosuuden lisäys | +2,54 | 277 000 |
| Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen vaikutus2) | +0,68 | 64 498 |
| Valtionosuustehtävien muutokset | +0,04 | 5 187 |
| Sote-uudistuksen johdosta valtionosuuteen tehtävät pysyvät vähennykset | -4,60 | -501 156 |
| Hallitusohjelman mukaisen indeksisäästön vaikutus | -0,23 | -25 275 |
| Muutokset yhteensä | +3,10 | 478 208 |
1) Tehtävämuutoksista aiheutuvat valtionosuuden muutokset viedään valtionosuuden laskennalliseen kustannuspohjaan ja sen jälkeen uusien ja laajentuvien tehtävien osalta valtionosuusprosenttiin niin, että valtionosuus vastaa 100-prosenttisesti tehtävän aiheuttamaa kustannusta. Valtionosuuden lisäykset ja vähennykset, jotka eivät liity valtionosuustehtäviin, viedään suoraan valtionosuusprosenttiin.
2) Valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa valtionosuuden laskennalliset kustannukset tarkistetaan vastaamaan toteutuneiden kustannusten tasoa. Tarkistuksen valtionosuusvaikutusta laskettaessa otetaan kuitenkin vuoden 2023 osalta huomioon jo aikaisemmin kuntien taloudesta pois siirretyt sote- ja pelastustoimen kustannukset.
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset (1 000 euroa)
| — verotulotasauksen muutoksen neutralisointi | -114 651 |
| — aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys | -50 |
| — kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta | -343 381 |
| — kuntien valtionosuuden harkinnanvarainen korotus | -10 000 |
| — siirto momentille 28.90.31 vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen | -5 500 |
| — siirto momentille 28.90.31 kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen | -5 500 |
| — kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden tulojen ja kustannusten tasaus vuoden 2023 osalta | -167 052 |
| — hyvinvointialueiden rahoitusta koskevan siirron tasoittamiseksi vuodelle 2024 tehtyyn määräaikaiseen lisäyksen liittyvä vähennys | -64 000 |
| — valtionosuuden vähennys kuntien velvoitteiden ja tehtävien purkamiseen liittyen | -22 690 |
| — kunnan työttömyysetuuksien rahoitusvastuun laajentamisen korvaus | 216 081 |
| — vuonna 2024 käyttämättä jääneiden kuntien yhdistymisavustusten palautus | 10 997 |
| Yhteensä | -505 746 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutosten vaikutus laskennalliseen valtionosuuteen | 17 836 |
| B1-kielen opetuksen lisääminen yhdellä vuosiviikkotunnilla | 5 790 |
| Esi- ja perusopetuksen tuen asiakirjat (Lisätoimet 2024) | -420 |
| Henkilöstön täydennyskoulutuksen raportointivelvoitteesta luopuminen varhaiskasvatuksessa (Varda) (Lisätoimet 2024) (BudjL) | -100 |
| Hyvinvointialueiden rahoitusta koskevan siirron tarkentuminen (siirto momentille 28.89.31) | -559 |
| Hyvinvointialueiden rahoitusta koskevan siirron tasoittamiseksi vuodelle 2024 tehdyn määräaikaisen lisäyksen päättyminen | -192 000 |
| Hyvinvointialueiden rahoitusta koskevan siirron tasoittamiseksi vuodelle 2024 tehtyyn määräaikaiseen lisäykseen liittyvä vähennys | -64 000 |
| Indeksikorotuksen 1 %-yksikköä vastaava vähennys | -25 275 |
| Indeksikorotus | 85 934 |
| Kirjastojen perustamiskustannushankkeet | 1 600 |
| Kolmen vuosiviikkotunnin lisääminen perusopetukseen (HO 2023) (BudjL) | 8 583 |
| Kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvausten muutos | 13 121 |
| Kotoutumislain kokonaisuudistuksen rahoitus (siirto momentille 32.50.30) | -22 915 |
| Kotoutumislain kokonaisuudistuksen rahoitus (siirto momentilta 32.50.03) | 11 575 |
| Kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden tulojen ja kustannusten tasaus vuoden 2023 osalta | -167 052 |
| Kuntien työllistämisvelvoitteen kumoaminen (57 vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat) (HO 2023) (BudjL) | -18 650 |
| Maahanmuuttajaäitien aseman parantaminen (HO 2023) (BudjL) | 4 940 |
| Muut muutokset | 26 |
| Määräaikaisia työntekijöitä koskevan raportointivelvoitteen keventäminen (Varda) (Lisätoimet 2024) | -70 |
| Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet | -600 |
| Oppimisen tuen uudistaminen (siirto momentilta 29.10.30) (HO 2023) (BudjL) | 38 211 |
| Paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista luopuminen (Lisätoimet 2024) | -442 |
| Pakolaiskiintiön lasku 500 henkilöön, kotoutumiskoulutus (HO 2023) (BudjL) | -913 |
| Perustoimeentulotuen kuntien rahoitusosuuden muutos vuonna 2025 (vuoden 2023 toteutumatieto) | -12 257 |
| Ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus (HO 2023) (BudjL) | 500 |
| Sote-siirtolaskelman kuntavaikutusten lieventäminen (BudjL) | 277 000 |
| TE-uudistus; ansioturvan kuntaosuuden siirto kunnille (siirto momentilta 33.20.50) | 79 334 |
| TE-uudistus; ansioturvan palkkatuen ja starttirahan siirto kunnille (siirto momentilta 33.20.50) | 39 000 |
| TE-uudistus; ELY-keskusten toimintamenojen siirto kunnille (siirto momentilta 32.01.02) | 6 880 |
| TE-uudistus; julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden rahoituksen siirto kunnille (siirto momentilta 32.30.51) | 202 711 |
| TE-uudistus; perusturvan kuntaosuuden siirto kunnille (siirto momentilta 33.20.52) | 136 747 |
| TE-uudistus; perusturvan palkkatuen ja starttirahan siirto kunnille (siirto momentilta 33.20.52) | 136 000 |
| TE-uudistus; TE-toimistojen toimintamenojen siirto kunnille (siirto momentilta 32.01.03) | 246 053 |
| TE-uudistus; työurien pidentämistä koskevien toimien rahoituksen siirto kunnille (siirto momentilta 32.30.55) | 38 650 |
| Työllisyysmäärärahojen alentaminen (HO 2023) (BudjL) | -37 000 |
| Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vuodelle 2025 | 64 498 |
| Valtionosuuden lisäosien muutos määräytymistekijöistä johtuen | 9 880 |
| Valtionosuuden vähennys kuntien velvoitteiden ja tehtävien purkamiseen liittyen (Lisätoimet 2024) | -22 690 |
| Varhaiskasvatuksen toimipaikkakohtaisten yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisvelvoitteesta luopuminen (Lisätoimet 2024) (BudjL) | -44 |
| Vuonna 2024 käyttämättä jääneiden kuntien yhdistymisavustusten palautus | 10 997 |
| Yksityisen opetuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen nosto 100 prosenttiin (siirto momentilta 29.10.30) (HO 2023) | 4 545 |
| Yksityisten opetuksenjärjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveron muutos | 851 |
| Yhteensä | 876 275 |
| 2025 talousarvio | 3 366 600 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 10 511 000 |
| 2024 talousarvio | 2 490 325 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 772 034 856 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 3 366 800 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 3 366 600 000 euroon nähden on 200 000 euroa, mistä 180 000 euroa aiheutuu TE-uudistuksen siirtymäajan rahoituksen tarkentumisesta ja 20 000 euroa valtionosuuden määräytymisen perusteena käytettävien väestön koulutustaustaa koskevien tietojen tarkentumisesta.
| 2025 talousarvio | 3 366 800 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 10 511 000 |
| 2024 talousarvio | 2 490 325 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 772 034 856 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 3 366 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen
3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen
4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin
5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen
6) enintään 3 200 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 8 763 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 5 500 000 euroa on siirtoa momentilta 28.90.31 johtuen vuonna 2025 käyttämättä jäävien kuntarakennelain (1698/2009) mukaisten kuntien yhdistymisavustusten palauttamisesta ja 3 263 000 euroa momentilta 28.90.32 peruutetun kuntien kannustinjärjestelmiin varatun määrärahan uudelleenbudjetointina.
| 2025 II lisätalousarvio | 8 763 000 |
| 2025 talousarvio | 3 366 800 000 |
| 2024 tilinpäätös | 2 500 727 072 |
| 2023 tilinpäätös | 2 772 034 856 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 8 763 000 euroa.
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 11 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain (1698/2009) 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin
2) enintään 5 500 000 euroa kuntarakennelain (1698/2009) 56 a §:n mukaisiin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien yhdistymisavustuksiin
3) enintään 5 500 000 euroa kuntarakennelain (1698/2009) 41 §:n mukaisiin kuntien harkinnanvaraisiin yhdistymisavustuksiin sekä 44 §:n mukaisiin valtionosuusmenetyksen kompensaatioihin.
Selvitysosa:Kuntarakennelain (1698/2009) 56 a §:n mukaan kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle voidaan maksaa valtion talousarvion rajoissa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta, jos yhdistyminen koskee vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa. Lisäksi kunnille voidaan maksaa kuntarakennelain 41 §:ssä säädettyä harkinnanvaraista yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota.
Määrärahasta 11 000 000 euroa on siirtoa kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta (28.90.30). Jos yhdistymisavustuksiin varattua euromäärää ei kokonaisuudessaan käytetä varainhoitovuoden aikana, tulee jäljelle jäänyt osa kuntarakennelain 56 a §:n ja 59 §:n mukaan palauttaa kunnille asukasta kohden yhtä suurena osuutena viimeistään varainhoitovuotta seuraavan vuoden aikana.
| 2025 talousarvio | 11 400 000 |
| 2024 talousarvio | 11 400 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 052 007 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 11 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain (1698/2009) 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin
2) enintään 5 500 000 euroa kuntarakennelain (1698/2009) 56 a §:n mukaisiin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien yhdistymisavustuksiin
3) enintään 5 500 000 euroa kuntarakennelain (1698/2009) 41 §:n mukaisiin kuntien harkinnanvaraisiin yhdistymisavustuksiin sekä 44 §:n mukaisiin valtionosuusmenetyksen kompensaatioihin.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 5 500 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu vuonna 2025 käyttämättä jäävästä yhdistymisavustusten määrärahasta. Käyttämättä jäävä määräraha siirretään kuntarakennelain (1698/2009) mukaisesti kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen momentille 28.90.30.
| 2025 II lisätalousarvio | -5 500 000 |
| 2025 talousarvio | 11 400 000 |
| 2024 tilinpäätös | 89 666 |
| 2023 tilinpäätös | 1 052 007 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentilta vähennetään 5 500 000 euroa.
32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 263 000 euroa.
Selvitysosa:Peruutettava määräraha uudelleenbudjetoidaan momentille 28.90.30.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta määrärahaa.
| 2025 II lisätalousarvio | — |
| 2023 tilinpäätös | 3 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 263 000 euroa.
35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 540 501 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 33 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Verotulomenetysten korvauksia vähentää 338 milj. eurolla ansiotulovähennyksen korvaaminen työtulovähennyksellä. Muut veroperustemuutokset lisäävät veromenetysten korvauksia nettomääräisesti 31 milj. eurolla. Korvauksia kasvattaa useat veroperustemuutokset, joista euromääräisesti merkittävimmät ovat ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus, joka lisää korvauksia 40 milj. eurolla, sekä työtulovähennyksen enimmäismäärän kasvattaminen ja lapsikorotus, jotka lisäävät korvauksia yhteensä 10 milj. eurolla. Eläketulovähennyksen pienentäminen puolestaan vähentää veromenetysten korvauksia 32 milj. eurolla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ansiotulovähennyksen korvaaminen työtulovähennyksellä (BudjL) | -338 000 |
| Muiden vuodelle 2025 esitettävien veroperustemuutoksien vaikutus (BudjL) | 30 501 |
| Yhteensä | -307 499 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 540 501 000 |
| 2024 talousarvio | 848 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 851 000 005 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 540 501 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 33 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausten maksamiseen.