Talousarvioesitys 2025

Selvitysosa:Valtion hyvinvointialueille myöntämä rahoitus perustuu edellisen vuoden laskennallisiin kustannuksiin ja niihin tehtäviin hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 7—10 §:n mukaisiin tarkistuksiin huomioiden ennakoitu palvelutarpeen kasvu, kustannustason muutos, tehtävämuutokset sekä jälkikäteistarkistus. Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja yliopistollisen sairaalan sekä pelastustoimen riskitekijöiden perusteella.

Määräytymistekijöiden osuudet muuttuvat vuosittain määräytymistekijöiden ja hyvinvointialueiden tehtävämuutosten perusteella kohdistuvan rahoituksen muutosten mukaisesti.

Kullekin hyvinvointialueelle myönnetään valtion rahoituksena euromäärä, joka saadaan laskettaessa yhteen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 13 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ja 21 §:ssä tarkoitetut pelastustoimen laskennalliset kustannukset. Lisäksi alueet saavat siirtymätasausta tai alueiden rahoituksesta vähennetään siirtymätasauksen mukainen erä lain 35 §:n mukaisesti.

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 26,2 mrd. euroa v. 2025. Lisäksi hyvinvointialueet saavat asiakasmaksuja, avustuksia, rahoitustuottoja ja muita tuloja.

Valtion hyvinvointialueille myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisen rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain koko maan tasolla huomioimalla ennakoitu palvelutarpeen kasvu, kustannustason nousu sekä tehtävämuutokset. Lisäksi vuoden 2023 rahoituksen lakisääteinen jälkikäteistarkistus huomioidaan vuoden 2025 rahoituksessa. Rahoitukseen lisättävän jälkikäteistarkistuksen määrä on n. 1,41 mrd. euroa. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 3,00 % v. 2025 ja sen vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen n. 800 milj. euroa, josta vuoden 2023 rahoituksen jälkikäteistarkistukseen sisältyvä indeksikorotuksen määrä on n. 67 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun kustannusarvio on n. 270 milj. euroa, josta jälkikäteistarkistukseen sisältyvää palvelutarpeen kasvua on n. 29 milj. euroa vuodelle 2025. Vuodesta 2025 lähtien palvelutarpeen kasvusta huomioidaan 80 %.

Hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttavina hallitusohjelman sekä vuosia 2025—2028 koskevan julkisen talouden suunnitelman mukaisina tehtävälainsäädännön ja asiakasmaksusäädösten muutoksina on otettu huomioon hoitotakuun pysyttäminen 14 vuorokaudessa ja edelleen muuttaminen kolmeen kuukauteen -121 200 000 euroa, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen keventäminen 0,6:een -45 000 000 euroa, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen 1.5.2025 alkaen (terapiatakuu) 22 168 000 euroa, lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskun 23 vuoteen säästövaikutuksen kasvu -12 000 000 eurolla -24 000 000 euroon, terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen -150 000 000 euroa, vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentaminen 24 800 000 euroa, ajokorttitarkastusten rajaaminen palveluvalikoiman ulkopuolelle -5 000 000 euroa ja lastensuojelun henkilöstön sijaisten kelpoisuusvaatimusten joustavoittaminen -2 000 000 euroa. Lisäksi muihin aiemmin tehtyihin säädösmuutoksiin perustuva rahoituslisäys on 17 095 000 euroa.

Vuoden 2025 siirtymätasausten vaikutus rahoitukseen on n. -67 milj. euroa. Rahoituksessa on huomioitu hyvinvointialueille vuonna 2023 siirtyneitä tuloja ja kustannuksia tasaavan vuoden 2024 talousarviossa päätetyn kertaerän poistuminen -531 412 000 euroa, potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetun lain kertaluonteisten kustannusten poistuminen -350 000 euroa, tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden oikeusturvaa parantaneen mielenterveyslain muutoksen kertaluonteisten kustannusten poistuminen -310 000 euroa ja vanhemmuuslain muuttamiseen perustuneen kertaluonteisen rahoituksen poistuminen -35 000 euroa.

Vuoden 2025 rahoituksessa on lisäksi huomioitu vuoden 2024 toisessa lisätalousarviossa päätettyjen vuoden 2023 laskennallisen rahoituksen pohjana ollutta nk. siirtolaskelmaa koskevien oikaisujen vaikutus rahoitukseen. Oikaisujen myötä kuntien verotuloista tehtävän siirron tarkentumisesta johtuen hyvinvointialueiden rahoitukseen kohdistetaan kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta siirtoa 559 000 euroa, joka palvelutarpeen kasvun ja indeksikorotuksen vaikutuksesta kasvattaa hyvinvointialueiden valtionrahoitusta yhteensä n. 0,6 milj. eurolla. Oikaisujen vaikutus laskennallisen rahoituksen määrän muutoksen kautta yliopistosairaalalisään on 4 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 26 235 003 000 euroon nähden on 3 881 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 7 200 000 euroa terveydenhuoltolain terveydenhuollon päivystystä ja leikkaustoimintaa koskevien muutosten voimaantulosta 1.10.2025 ja 2 600 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain muutoksesta, jolla julkisten palveluntuottajien rekisteröintiä ja tietojen toimittamista koskevan sääntelyn voimaantuloa edelleen siirrettäisiin, sekä lisäyksenä 1 800 000 euroa ajokorttitarkastusten rajaamiseen julkisen terveydenhuollon palveluvalikoiman ulkopuolelle liittyvän säästöarvion pienentymisestä ja 4 119 000 euroa pakolaisten ja tilapäistä suojelua saavien henkilöiden täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kustannusten rahoitusvastuun muutoksesta ja siihen perustuvasta määrärahan siirrosta momentilta 32.50.30.

Hallitus on antanut eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvät esitykset laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain muuttamisesta ja antaa eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu ajokorttitarkastusten rajaamisesta pois hyvinvointialueiden järjestämisvastuun piiristä, johon liittyen hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta.