Talousarvioesitys 2025
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 1 517 054 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) kotimaisen puolustusteollisuuden toiminnan tehostamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 369 559 000 euroa.
1) Vuonna 2025 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2025—2029 enintään 497 854 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2025 -tilausvaltuus, PVKEH 2025).
PVKEH 2025 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2025 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 195 000 euroa siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2029 enintään 1 394 745 000 euroa.
3) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 (PVKEH 2021) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 100 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 889 151 000 euroa.
4) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 (PVKEH 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 500 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 874 954 000 euroa.
5) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 6 920 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 019 653 000 euroa.
6) Vuonna 2025 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
7) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 1 195 000 eurolla aiheutuu hankkeen viivästymisestä sekä tarkentuneista henkilöstö- ja palkkakuluista. Vähennys siirretään tilausvaltuuden vuoden 2025 vuosiosuudelta momentille 27.10.01. PVKEH 2021 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 1 100 000 eurolla aiheutuu tilausvaltuuden kehittämisohjelmien tarkentuneista aikatauluista. Vähennys siirretään tilausvaltuuden vuoden 2025 vuosiosuudelta momentille 27.10.01 kattamaan kehittämisohjelmista aiheutuneita palkka- ja henkilöstökuluja, joita ei voida maksaa tilausvaltuudelta. PVKEH 2023 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 1 500 000 eurolla aiheutuu siirrosta momentille 27.10.01. Siirrolla katetaan tilausvaltuuksien kehittämisohjelmien aiheutuneita palkka- ja henkilöstökuluja, joita ei voida maksaa tilausvaltuudelta. Vähennys siirretään tilausvaltuuden vuoden 2025 vuosiosuudelta momentille 27.10.01. UKR 2023 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 6 920 000 eurolla aiheutuu (12.12.2023) talouspoliittisen ministerivaliokunnan mukaisen ampumatarviketuotannon sekä räjähdetuotannon kasvattamisesta aiheutuneista palkkakuluista, joita ei voida maksaa tilausvaltuudelta. Vähennys siirretään tilausvaltuuden vuoden 2025 vuosiosuudelta momentille 27.10.01. Muut puolustusmateriaalihankinnat määrärahan muutoksessa on huomioitu vähennyksenä 26 777 000 euroa siirtona momentille 27.10.01 käytettäväksi kehittämisohjelmien toimintamenoihin ja sotilastiedustelun kehittämiseen. Lisäksi vähennyksenä on huomioitu 1 000 000 euroa siirtona momentille 27.01.01 puolustusministeriön henkilötyövuosien lisäämiseen. Lisäyksenä Nato-yhteensovittamiseen ja liittolaisvelvoitteista aiheutuviin kustannuksiin on huomioitu 27 500 000 euroa.
Momentin määrärahasta käytetään arviolta 10,2 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 32 684 | 32 684 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 29 500 | 230 | 29 730 | |||
| Laivue 2020 -tilausvaltuus | 181 099 | 182 638 | 111 282 | 45 837 | 10 747 | 531 603 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 2 065 | 4 920 | 605 | 7 590 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 61 975 | 53 933 | 27 727 | 18 000 | 161 635 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 47 070 | 66 550 | 40 480 | 10 000 | 164 100 | |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 287 850 | 205 115 | 255 250 | 748 215 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 132 920 | 174 220 | 101 780 | 95 600 | 126 300 | 630 820 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuus | 260 772 | 381 064 | 403 345 | 373 152 | 287 600 | 1 705 933 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus | 37 750 | 28 965 | 20 425 | 12 580 | 99 720 | |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 1 073 685 | 1 097 635 | 960 894 | 555 169 | 424 647 | 4 112 030 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2025) -tilausvaltuus | 71 950 | 114 100 | 146 536 | 141 988 | 23 280 | 497 854 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 71 950 | 114 100 | 146 536 | 141 988 | 23 280 | 497 854 |
| Valtuudet yhteensä | 1 145 635 | 1 211 735 | 1 107 430 | 697 157 | 447 927 | 4 609 884 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:
Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä.
Tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista ylläpitämällä ja kehittämällä ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta, valvonta- ja maalitilannekuvaa, yhteistä tilannetietoisuutta sekä varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.
- — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
- — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
- — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
- — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
- — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
- — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
- — kehitetään kyberpuolustuksen suorituskykyjä
- — kehitetään tiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä sekä arkistointia.
Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.
- — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
- — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
- — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
- — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
- — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
- — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista
- — kehitetään elektronisen tiedustelun ja tietoverkkotiedustelun suorituskykyjä.
Kehitetään ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin. Kehitetään ja ylläpidetään suojaamisen ja yhteisen suojan kokonaisuuksia.
- — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittämistä
- — jatketaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankintoja
- — hankitaan korvaavaa turvallisuusvalvontatekniikkaa
- — hankitaan valmiusrakentamisen materiaaleja
- — kehitetään informaatiopuolustusta.
Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, joka luo kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämiselle, käytölle ja operaatioiden nopealle toimeenpanolle, ylläpitämiselle ja taistelukyvyn palauttamiselle. Logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen kehittäminen jakautuu logistiikka- ja huoltojoukkojen kehittämiseen sekä kaikille yhteisen materiaalin hankintaan.
- — jatketaan logistiikan joukkojen ja aselajijoukkojen huollon varustamista
- — jatketaan materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
- — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja
- — hankitaan taistelijan asuja sekä henkilöballistisia suojavarusteita
- — hankitaan kuorma-auto- ja kenttämuonituskalustoa.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman päämääränä on ylläpitää Maavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky. Kehittämisohjelmalla luodaan perusta korkealle toimintavalmiudelle ja nopealle reagointikyvylle vastaamaan määritettyjä suorituskyky- ja kyvykkyysvaatimuksia.
- — ylläpidetään ja kehitetään Maavoimien liikkuvuutta ja kohtaamistaistelukykyä
- — ylläpidetään tulenkäyttöjärjestelmää
- — kehitetään joukkojen torjuntakykyä
- — kehitetään tähystyksen, valvonnan ja tiedustelun suorituskykyjä
- — kehitetään panssarintorjuntakykyä, kranaatinheitinkomppanioiden johtamista sekä taistelijan vaikuttamiskykyä
- — ylläpidetään ja kehitetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Kehitetään vaikuttamiskykyä ja liikkuvuutta.
- — kehitetään taisteluosastojen orgaanista tulitukea
- — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa sekä kehitetään rannikkojoukkojen johtamiskykyä
- — jatketaan Laivue 2020 -hankintaa.
Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.
- — hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
- — kehitetään taistelutukikohtia
- — kehitetään Ilmavoimien tulenkäytön johtamisen kykyä hajauttaa toiminnot
- — kehitetään torjuntakykyä tuottaa tappioita pienille ilma-aluksille kaikissa olosuhteissa
- — kehitetään ilmatorjunnan suorituskykyjä
- — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot ja niiden tarvitsema henkilöstö sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.
- — kehitetään ja ylläpidetään henkilöstörakennetta sekä tehtäväkokoonpanoja
- — jatketaan oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten koulutusympäristöjen kehittämistä ja ylläpitoa
- — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa.
Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
- — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.
Ukrainaan luovutetun suorituskyvyn tilalle hankitaan korvaavaa suorituskykyä. PVPAR 2022 -tilausvaltuus käytetään kansallisen puolustuskyvyn kannalta kriittisen materiaalin hankintoihin.
Määrärahasta arvioidaan vuonna 2025 käytettävän 1 145 635 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 1 860 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen ja 369 559 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Momentin määrärahassa otetaan huomioon puolustusmateriaalihankintojen valuuttakurssimuutosten vaikutukset määrärahan lisäyksinä tai vähennyksinä siltä osin kuin maksuajankohdan mukainen valuuttakurssitaso eroaa talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasosta. Valuuttakurssimuutosten vaikutukset huomioidaan myös muihin kuin valtuudella sidottuihin menoihin. Määräraha korjataan vastaamaan päättyneen vuoden toteutumaa seuraavan vuoden kevään lisätalousarviossa.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2025 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
- — kehitetään sotilastiedustelun tiedonhankinta-, tiedonhallinta- ja analyysikykyjä
- — kehitetään kaikille puolustushaaroille yhteisiä tietoliikenne- ja tietojärjestelmiä
- — kehitetään maapuolustuksen viestijärjestelmä sekä taistelunjohtoverkko
- — kehitetään merivoimille kansallisesti ja kansainvälisesti yhteensopivia johtamisen tietojärjestelmäpalveluja
- — kehitetään ilmavoimien taistelunjohdon tietojärjestelmän tilannekuva- ja simulointiominaisuuksia
- — kehitetään rannikkojoukkojen vaikuttamiskykyä
- — kehitetään miehittämättömien ilma-alusten torjuntakykyä
- — parannetaan kriittisten järjestelmien käytettävyyttä varaosahankinnoilla sekä hankitaan joukkojen suorituskykyvaatimuksien mukaiset ampumatarvikkeet
- — hankitaan ajoneuvoja, taistelijan vaatetusta sekä kenttämuonituskalustoa
- — toteutetaan ampuma- ja taistelukoulutuksessa käytettävien simulaattorijärjestelmien päivitys- ja täydennyshankintoja.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ennakollinen kustannustasotarkastus 1,5 % | 22 753 |
| Ilmavoimien tukikohtien kehittäminen | -365 |
| Jäsenmaksuosuuksien kasvu (siirto momentille 27.01.66) | -121 |
| Kehittämisohjelmahankkeet (siirto momentille 27.10.01) | -92 |
| Kustannustasotarkastus (2023) | 93 404 |
| Laivue 2020 -hankkeen alkuperäisen menoajoituksen vaikutus vuosiin 2024-2026 | -97 150 |
| Laivue 2020 -hankkeen menoajoitusmuutos (LTA II 2024) | -13 204 |
| Laivue 2020 -hankkeen vuosiosuuden muutos | -14 542 |
| Laivue 2020 lisärahoitus (LTA IV 2022) | 40 000 |
| Liittolaismaiden joukkojen vastaanottokyvyn edistäminen | 15 000 |
| LTA III 2021 sisältyneet menoajoitusmuutokset | -5 595 |
| Muut Nato-jäsenyydestä aiheutuvat lisätarpeet | 12 500 |
| Muut puolustusmateriaalihankinnat määrärahan peruutus v. 2023 ja uudelleenbudjetointi (LTA II 2024) | 23 789 |
| Muut puolustusmateriaalihankinnat määrärahan uudelleenbudjetointi Laivue 2020 -tilausvaltuuteen (LTA II 2024) | 6 211 |
| Puolustusvoimien kehittämisohjelmat (siirto momentille 27.10.01) | -37 492 |
| PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA II 2022) | 19 240 |
| PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA II 2023) | -3 250 |
| PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA IV 2022) | -5 400 |
| PVKEH 2022 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA II 2022) | -5 083 |
| Sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämä puolustusmateriaalihankintojen tasokorotus | -42 000 |
| Tehtävä- ja henkilömäärän lisääminen (siirto momentille 27.01.01) | -1 000 |
| Ukrainaan toimitetun materiaalituen korvaus | -17 664 |
| Ukrainaan toimitetun materiaalituen korvaus (LTA 2023) | -15 749 |
| Ukrainan tuki (LTA II 2023) | 45 200 |
| Ukrainan tuki (LTA II 2024) | 39 292 |
| Ukrainan tuki (LTA IV 2022) | -56 013 |
| Valtuusmuutos UKR 2023 -tilausvaltuuden aikataulussa | -6 600 |
| Vuoden 2024 toimintamenojen tilausvaltuus (LTA II 2024) (siirto momentille 27.10.01) | -7 150 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -16 000 |
| Yhteensä | -27 081 |
| 2025 talousarvio | 1 517 054 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -165 493 000 |
| 2024 talousarvio | 1 544 135 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 926 520 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 1 473 584 000 euroa.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 344 559 000 euroa.
1) Vuonna 2025 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2025—2030 enintään 431 724 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2025 -tilausvaltuus, PVKEH 2025).
5) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 278 816 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 298 469 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohdat 1) ja 5) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan vastaavat kohdat.
Muutos talousarvioesityksen 1 517 054 000 euroon nähden on 43 470 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 20 070 000 euroa PVKEH 2025 -tilausvaltuuden vuosiosuuden muutoksesta ja 25 000 000 euroa muiden puolustusmateriaalihankintojen määrärahan siirrosta momentille 27.10.01 sekä lisäyksenä 1 600 000 euroa Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuuteen palautuvien palkkamenojen siirrosta momentilta 27.10.01.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen on talousarvioesityksen 369 559 000 euroon nähden vähennetty 25 000 000 euroa aiheutuen hankinnasta, jota ei voida toteuttaa momentilta 27.10.18.
PVKEH 2025 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 66 130 000 eurolla talousarvioesityksen 497 854 000 euroon nähden aiheutuu Puolustusvoimien hankintasuunnitelman tarkentumisesta, jonka johdosta suunniteltu hankinta on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa PVKEH 2027 -tilausvaltuudelta.
Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärän muutoksessa on huomioitu valtion vuoden 2024 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyneet muutokset, jotka lisäävät tilausvaltuuden enimmäismäärää 277 216 000 euroa vuosina 2024—2032. Muutokset tulee huomioida vuoden 2025 talousarviossa, jotta tilausvaltuus on voimassa kokonaisuudessaan vuoden 2025 talousarvion voimaantulopäivänä.
Määrärahasta arvioidaan vuonna 2025 käytettävän 1 127 165 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 1 860 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 344 559 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Tilausvaltuuksien muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 32 684 | 32 684 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 29 500 | 230 | 29 730 | |||
| Laivue 2020 -tilausvaltuus | 181 099 | 182 638 | 111 282 | 45 837 | 10 747 | 531 603 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 2 065 | 4 920 | 605 | 7 590 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 61 975 | 53 933 | 27 727 | 18 000 | 161 635 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 47 070 | 66 550 | 40 480 | 10 000 | 164 100 | |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 287 850 | 205 115 | 255 250 | 748 215 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 132 920 | 174 220 | 101 780 | 95 600 | 126 300 | 630 820 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuus | 221 604 | 339 984 | 351 982 | 591 616 | 498 563 | 2 003 749 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2024) -tilausvaltuus | 40 768 | 41 080 | 51 363 | 133 211 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus | 37 750 | 28 965 | 20 425 | 12 580 | 99 720 | |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 1 075 285 | 1 097 635 | 960 894 | 773 633 | 635 610 | 4 543 057 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2025) -tilausvaltuus | 51 880 | 107 545 | 132 606 | 121 053 | 18 640 | 431 724 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 51 880 | 107 545 | 132 606 | 121 053 | 18 640 | 431 724 |
| Valtuudet yhteensä | 1 127 165 | 1 205 180 | 1 093 500 | 894 686 | 654 250 | 4 974 781 |
| 2025 talousarvio | 1 473 584 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | 42 455 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -165 493 000 |
| 2024 talousarvio | 1 544 135 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 926 520 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 1,5 mrd. euroa, joka on noin 70,6 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Momentille esitetään myös uutta noin 431,7 milj. euron PVKEH 2025 -tilausvaltuutta, jolla kehitetään muun muassa sotilastiedustelua, viestintäjärjestelmiä ja vaikuttamis- ja torjuntakykyä vuosina 2025—2029. Valiokunta puoltaa valtuuden hyväksymistä.
Momentin määräraha on keskeinen Suomen puolustukselle ja turvaa puolustusmateriaalihankinnat. Esitettävä määräraha on suuri, joten on erittäin oleellista, että Puolustusvoimien hankintajärjestelmä toimii tehokkaasti ja varmistaa rahoituksen tarkoituksenmukaisen käytön. Keskeistä on myös, että määrärahaa käytetään edelleen kotimaisen puolustusteollisuuden toiminnan tehostamiseen.
Kotimainen puolustus- ja ilmailuteollisuus.Valiokunta pitää tärkeänä, että hankinnat suunnataan aina, kun se on mahdollista, kotimaahan tehtyjen päätösten ja linjausten mukaisesti. Näin turvataan puolustuskykyä ja huoltovarmuutta kaikissa tilanteissa. Hankinnat kotimaasta lisäävät samalla työllisyyttä ja verotuloja, joten niillä on suuri kansantaloudellinen merkitys.
Suomen materiaalista puolustuskykyä voidaan kehittää myös ulkomailta tehtäviin hankintoihin asetettavalla teollisen yhteistyön vaatimuksella, jota Suomi on vaatinut Laivue 2020 -hankkeessa ja F-35-hankinnassa. Valiokunta pitää tarpeellisena selvittää, miten teollisen yhteistyön vaatimusten käyttöä ulkomailta hankittaviin järjestelmiin voidaan lisätä. Myönteistä on, että kotimainen teollisuus pyritään kuitenkin jo nyt kytkemään ulkomaisen hankinnan ylläpitoon ja muokkaukseen.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta.Momentin määrärahasta esitetään 10,2 milj. euroa TKI-toimintaan, jota tehdään Naton ja EU:n prosessien lisäksi myös kahdenvälisesti ja muussa yhteistyössä harkinnan mukaan. Kotimaisella ja kansainvälisellä TKI-toiminnalla on suuri vaikutus suomalaisen puolustus- ja ilmailuteollisuuden kehittymiseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen. Yhteistyö luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvistaa samalla kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta.
Valiokunta korostaa, että toiminnan organisointi ja henkilöstöresurssit eivät saa muodostua rajoitteeksi teollisuuden osallistumiselle kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Etenkin EU:n sisällä korostuu yhteishankintojen tukeminen, joissa kehitetään yhteensopivia järjestelmiä usean maan tarpeisiin. Parhaimmillaan kansainvälisten projektien rahalliset saannot ovat moninkertaisia kansalliseen vastinrahoitukseen verrattuna.
Vienninedistäminen. Puolustusmateriaalimarkkinat ovat edelleen maailmanlaajuisesti ylikuumentuneet, ja uudelle tuotantokapasiteetille on tarvetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen Nato-jäsenyys on lisännyt merkittävästi mielenkiintoa suomalaista alan teollisuutta kohtaan. Myös Naton hankinnat ovat avautuneet täysimääräisesti suomalaisille yrityksille.
Valiokunta nostaa esiin valtioiden välisen puolustusmateriaalikaupan (Government to Government), johon liittyy erittäin kiinteästi kansainvälinen teollinen yhteistyö. Toiminta on usein poliittista, joten yritykset tarvitsevat kotimaan puolustushallinnon tukea muun muassa maiden välisiin sopimusjärjestelyihin ja projekteihin osallistumiseen. Valtioiden välinen puolustusmateriaalikauppa on houkutteleva hankintavaihtoehto myös siksi, että ostettaessa suoraan toiselta maalta puolustustarvikkeita ei ole EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin (2009/81/EY) mukaista kilpailutusvelvoitetta. Suomella on käytössä ns. hybridimalli, jossa Suomen valtio tarjoaa tiettyjä tukipalveluja hankinnan yhteyteen, mutta ei kuitenkaan toimi puolustustarvikkeen varsinaisena myyjänä. Mallia tulee valiokunnan mielestä jatkokehittää.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomella on kyky ja resurssit toimia tässä ympäristössä erityisesti nyt, kun kiinnostus suomalaisia tuotteita ja ratkaisuja kohtaan on kasvanut. Emme saa jäädä jälkeen kilpailijamaista, vaan Suomen tulee kyetä osallistumaan teollisuutta kiinnostaviin hankkeisiin ja tarjouskilpailuihin. Suomessa toimiva puolustusteollisuus tarvitsee vientiä elinvoimansa säilyttämiseksi. Vientimahdollisuuksien tulee myös tästä syystä olla yhdenmukaiset ja johdonmukaiset muiden EU-maiden kanssa.
Ukrainan tuki.Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustushallinto suunnittelee ja valmistautuu jatkamaan Ukrainalle annettavaa materiaali- ja koulutustukea. Edelleen on myös välttämätöntä, että Ukrainalle luovutettu suorituskyky korvataan täysimääräisesti puolustushallinnolle. Euroopan rauhanrahasto (EPF) on tehnyt päätöksiä Suomen luovuttaman materiaalituen takaisinmaksuista yhteensä noin 222 milj. euroa.
Valiokunta pitää hyvänä hallituksen linjausta siitä, että Ukrainalle luovutetun materiaalin korvaaminen ei vähennä Puolustusvoimille muutoin linjattua määrärahatasoa. Luovutetun materiaalin korvaus otetaan huomioon kehystasossa rakenteellisena muutoksena, joka nostaa aiheutuneiden kustannusten mukaisesti kehystasoa. Linjaus on valiokunnan mielestä selkeä, ja siitä tulee pitää kiinni. Talousarvioesityksessä kehyksen rakennemuutokset on kerrottu sivulla Y29.
Hinta- ja kustannustasotarkistukset.Valiokunta pitää edelleen myös perusteltuna, että momentille on lisätty vakiintuneen käytännön mukainen ennakollinen 1,5 prosentin kustannustasotarkistus ja toteutuneen indeksikehityksen perusteella tehtävä korjaus. Vastaavat käytännöt koskevat Puolustusvoimien toimintamenoja (pl. palkkakustannukset) sekä sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoja. Hinta- ja kustannustasotarkistukset lisäävät hallinnonalalle esitettyjä määrärahoja yhteensä noin 286 milj. eurolla.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 1 473 584 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) kotimaisen puolustusteollisuuden toiminnan tehostamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 344 559 000 euroa.
1) Vuonna 2025 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2025—2030 enintään 431 724 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2025 -tilausvaltuus, PVKEH 2025).
PVKEH 2025 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2025 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 195 000 euroa siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2029 enintään 1 394 745 000 euroa.
3) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 (PVKEH 2021) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 100 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 889 151 000 euroa.
4) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 (PVKEH 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 500 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 874 954 000 euroa.
5) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 278 816 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 298 469 000 euroa.
6) Vuonna 2025 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
7) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
I lisätalousarvioesitys HE 8/2025 vp (27.2.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 97 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että
1) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 222 200 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 520 669 000 euroa.
2) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2024 (UKR 2024) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 623 789 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2024—2027 enintään 757 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan sekä UKR 2023 ja UKR 2024 -tilausvaltuuksien enimmäismäärien lisäykset aiheutuvat Ukrainan tukeen liittyvistä puolustusmateriaalihankinnoista.
UKR 2024 -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään muuttamatta sen käytöstä aiheutuvien määrärahojen määrää. Vuosina 2025—2027 valtuuden käytöstä aiheutuvat menot maksetaan Puolustusvoimille jo myönnettyjen määrärahojen puitteissa ja tarvittavilta osiltaan aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuvat menot otetaan seuraavien varainhoitovuosien talousarvioihin. Aiemmin päätetyistä valtuuksista ei ole tähän mennessä aiheutunut menoja suunnitellusti, minkä seurauksena vuodelle 2024 siirtyi käyttämätöntä määrärahaa 2 072 milj. euroa ja kuluvalle vuodelle siirtyvän erän arvioidaan säilyvän vähintäänkin samalla tasolla.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutosten johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 32 684 | 32 684 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 29 500 | 230 | 29 730 | |||
| Laivue 2020 -tilausvaltuus | 181 099 | 182 638 | 111 282 | 45 837 | 10 747 | 531 603 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 2 065 | 4 920 | 605 | 7 590 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 61 975 | 53 933 | 27 727 | 18 000 | 161 635 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 47 070 | 66 550 | 40 480 | 10 000 | 164 100 | |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 287 850 | 205 115 | 255 250 | 748 215 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 132 920 | 174 220 | 101 780 | 95 600 | 126 300 | 630 820 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuus | 221 604 | 339 984 | 351 982 | 634 096 | 678 283 | 2 225 949 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2024) -tilausvaltuus | 317 000 | 220 000 | 220 000 | 757 000 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus | 37 750 | 28 965 | 20 425 | 12 580 | 99 720 | |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 1 351 517 | 1 276 555 | 1 129 531 | 816 113 | 815 330 | 5 389 046 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2025) -tilausvaltuus | 51 880 | 107 545 | 132 606 | 121 053 | 18 640 | 431 724 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 51 880 | 107 545 | 132 606 | 121 053 | 18 640 | 431 724 |
| Valtuudet yhteensä | 1 403 397 | 1 384 100 | 1 262 137 | 937 166 | 833 970 | 5 820 770 |
| 2025 I lisätalousarvio | 97 000 000 |
| 2025 talousarvio | 1 473 584 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | 42 455 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -165 493 000 |
| 2024 talousarvio | 1 544 135 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 926 520 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 12/2025 vp (21.3.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 97 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että
1) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 222 200 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 520 669 000 euroa.
2) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2024 (UKR 2024) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 623 789 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2024—2027 enintään 757 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 4 040 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 342 159 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että
1) Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 77 760 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2029 enintään 1 472 505 000 euroa.
2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 (PVKEH 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 14 000 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 860 954 000 euroa.
3) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 197 100 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 717 769 000 euroa.
4) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2024 (UKR 2024) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 8 000 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2024—2027 enintään 749 000 000 euroa.
5) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2025 (PVKEH 2025) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 130 150 000 euroa siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2025—2037 enintään 561 874 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 18 284 000 euroa vuoden 2024 toteutuneen indeksikehityksen mukaisesta kustannustasotarkistuksesta ja 8 926 000 euroa vuoden 2024 valuuttakurssitappioista sekä vähennyksenä 24 250 000 euroa siirtona momentille 27.10.01 kattamaan kustannusnousun vaikutuksia ja hankkeiden toimintamenotarpeita ja 7 000 000 euroa Ukrainan tukeen liittyvistä puolustusmateriaalihankinnoista.
Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisäys 77 760 000 euroa johtuu laivojen rakentamisen aloituksen viivästymisestä sekä sen seurannaisvaikutuksista.
PVKEH 2023 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähennys 14 000 000 euroa johtuu hankkeiden rahoitusmuutoksista.
UKR 2023 ja UKR 2024 -tilausvaltuuksien enimmäismäärien muutokset aiheutuvat Ukrainan tukeen liittyvistä puolustusmateriaalihankinnoista.
PVKEH 2025 -tilausvaltuuden enimmäismäärään lisäys 130 150 000 euroa ja valtuuden maksatusajan pidentäminen vuoteen 2037 saakka aiheutuvat kotimaisen räjähdetuotannon hankintasopimuksesta sekä hankkeiden rahoitusmuutoksista.
PVKEH 2025 ja Laivue 2020 -tilausvaltuuksien lisäykset rahoitetaan Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2026—2029 hallinnonalalle määritellyn määrärahakehyksen sisältä, jolloin muutokset pienentävät valtuudella sitomattoman määrärahan tasoa.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuuksien muutosten johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 32 684 | 32 684 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 29 500 | 230 | 29 730 | |||
| Laivue 2020 -tilausvaltuus | 181 099 | 212 710 | 139 732 | 61 187 | 14 635 | 609 363 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 2 065 | 4 920 | 605 | 7 590 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 61 975 | 53 933 | 27 727 | 18 000 | 161 635 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 47 070 | 66 550 | 40 480 | 10 000 | 164 100 | |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 287 850 | 205 115 | 255 250 | 748 215 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 132 920 | 174 220 | 101 780 | 95 600 | 112 300 | 616 820 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuus | 220 354 | 339 984 | 351 982 | 664 096 | 846 633 | 2 423 049 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus | 37 750 | 28 965 | 20 425 | 12 580 | 99 720 | |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2024) -tilausvaltuus | 309 000 | 220 000 | 220 000 | 749 000 | ||
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 1 342 267 | 1 306 627 | 1 157 981 | 861 463 | 973 568 | 5 641 906 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2025) -tilausvaltuus | 51 880 | 105 865 | 130 726 | 131 598 | 141 805 | 561 874 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 51 880 | 105 865 | 130 726 | 131 598 | 141 805 | 561 874 |
| Valtuudet yhteensä | 1 394 147 | 1 412 492 | 1 288 707 | 993 061 | 1 115 373 | 6 203 780 |
| 2025 II lisätalousarvio | -4 040 000 |
| 2025 I lisätalousarvio | 97 000 000 |
| 2025 talousarvio | 1 473 584 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 421 097 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 926 520 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentilta vähennetään 4 040 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 342 159 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että
1) Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 77 760 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2029 enintään 1 472 505 000 euroa.
2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 (PVKEH 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 14 000 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 860 954 000 euroa.
3) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 197 100 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 717 769 000 euroa.
4) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2024 (UKR 2024) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 8 000 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2024—2027 enintään 749 000 000 euroa.
5) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2025 (PVKEH 2025) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 130 150 000 euroa siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2025—2037 enintään 561 874 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 2 204 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 350 363 000 euroa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 988 000 euroa ja vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 7 216 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 28 175 000 euroa siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 745 944 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 8 204 000 euroa PVKEH 2019- ja PVKEH 2023 -tilausvaltuuksien peruutettujen määrärahojen uudelleenbudjetointina ja vähennyksenä 6 000 000 euroa siirtona momentille 27.10.01 kattamaan räjähdevarastoinnin kehittämisen kustannuksia.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
UKR 2023 -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisäys aiheutuu Ukrainan tukeen liittyvistä puolustusmateriaalihankinnoista.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuuksien muutosten johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien | |
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 32 684 | 32 684 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 29 500 | 230 | 29 730 | |||
| Laivue 2020 -tilausvaltuus | 181 099 | 240 648 | 166 162 | 75 447 | 18 247 | 681 603 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 2 065 | 4 920 | 605 | 7 590 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 61 975 | 53 933 | 27 727 | 18 000 | 161 635 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 47 070 | 66 550 | 40 480 | 10 000 | 164 100 | |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 287 850 | 205 115 | 255 250 | 748 215 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 132 920 | 174 220 | 101 780 | 95 600 | 112 300 | 616 820 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuus | 214 354 | 339 984 | 351 982 | 698 271 | 846 633 | 2 451 224 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus | 37 750 | 28 965 | 20 425 | 12 580 | 99 720 | |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2024) -tilausvaltuus | 309 000 | 220 000 | 220 000 | 749 000 | ||
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 1 336 267 | 1 334 565 | 1 184 411 | 909 898 | 977 180 | 5 742 321 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2025) -tilausvaltuus | 51 880 | 105 865 | 130 726 | 131 598 | 141 805 | 561 874 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 51 880 | 105 865 | 130 726 | 131 598 | 141 805 | 561 874 |
| Valtuudet yhteensä | 1 388 147 | 1 440 430 | 1 315 137 | 1 041 496 | 1 118 985 | 6 304 195 |
| 2025 III lisätalousarvio | 2 204 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | -4 040 000 |
| 2025 I lisätalousarvio | 97 000 000 |
| 2025 talousarvio | 1 473 584 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 421 097 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 926 520 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 2 204 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 350 363 000 euroa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 988 000 euroa ja vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 7 216 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 28 175 000 euroa siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 745 944 000 euroa.