Talousarvioesitys 2025
10. Sotilaallinen maanpuolustus
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Puolustusvoimien ensisijaisena tehtävänä on muodostaa ennaltaehkäisevä sotilaallinen pidäke ja tarvittaessa torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena osana liittouman yhteistä puolustusta ja pelotetta.
Puolustusvoimat jatkaa Nato-jäsenyyteen liittyvää sotilaallista yhteensovittamista, jossa korostuu erityisesti yhteisoperaatiokyvyn kehittäminen. Puolustusvoimat valmistautuu toimimaan osana Naton alueellista suunnitelmaa sekä osallistumaan Naton rauhan ajan tehtäviin ja valmiusvelvoitteisiin. Puolustusjärjestelmän pitkän aikavälin kehittämisen ja Naton puolustussuunnittelun yhteensovittaminen on käynnistetty. Naton puolustussuunnitteluprosessissa asetetut tavoitteet toteutuvat vaiheittain osana Puolustusvoimien pitkän aikavälin kehittämistä.
Puolustusta kehitetään nopeutetulla aikataululla muuttuneen toimintaympäristön kasvaneiden vaatimusten mukaisesti. Talousarviossa myönnettävillä mahdollisilla lisäresursseilla täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä materiaalisen valmiuden puutteita, lisätään Puolustusvoimien henkilöstömäärää ja nostetaan toiminnan ja valmiuden tasoa.
Puolustusvoimat kehittää yhteistoimintakykyä Suomen keskeisten liittolaisten ja kumppanien kanssa. Tämä vahvistaa Suomen turvallisuutta ja luo edellytykset toimien koordinoinnille ja yhteensovittamiselle.
Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä. Puolustuskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien toiminnan tason ylläpitäviä resursseja vahvistetaan. Jatkossa tuotoksissa tullaan huomioimaan myös osallistuminen Naton yhteisen puolustuksen rauhanajan tehtäviin.
Puolustusvoimille asetetut tuotosten ja laadunhallinnan tulostavoitteet:
- — Ennaltaehkäisevä kyky ja valmius toteuttaa sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät on ylläpidetty.
- — Ennakkovaroituskykyä on ylläpidetty turvallisuuspoliittisen ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi.
- — Alueellista koskemattomuutta on valvottu.
- — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla.
- — Alueellinen koskemattomuus on turvattu.
- — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu.
- — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu.
- — Puolustusjärjestelmään kohdistuva kybervakoilu ja kybervaikuttaminen on havaittu, torjuttu ja raportoitu.
- — Henkilöstön lisääminen Naton ja muihin kansainvälisiin johtorakenteisiin on toteutettu.
- — Puolustusvoimat on osallistunut kansainvälisiin tavanomaisiin aseisiin sekä joukkotuhoaseisiin liittyviin asevalvontaprosesseihin ja -järjestelyihin, kansainväliseen asevalvontayhteistyöhön sekä käytännön toimien toimeenpanoon ja kehittämiseen.
- — Uusien sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.
- — Suomen Naton ja EU:n nopean toiminnan joukkoihin ilmoittamat joukot on koulutettu ja varustettu, ja Puolustusvoimien valmistelussa huomioidaan Suomen kohtuullinen osuus taakanjaosta.
- — Kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön syventäminen keskeisten kumppanien kanssa painopisteinä yhteistoimintakyky, tilannekuvan muodostaminen, kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen sekä suorituskykyjen rakentamisen ja ylläpidon tukeminen.
- — Yhteistoimintakyky osana Natoa.
Tuotosten ja laadunhallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Tuotokset | |||
| Koulutetut varusmiehet (lkm) | 19 0091) | 20 700 | 20 700 |
| Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet (lkm) | 30 | 28 | 28 |
| Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) | 28 229 | 25 330 | 26 000 |
| Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/ sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%) |
10,0 | 10,5 | 10,0 |
| HN-lentotunnit (lkm) | 9 011 | 9 000 | 9 000 |
| NH90-lentotunnit (lkm) | 1 881 | 1 900 | 1 900 |
| Alusvuorokaudet (lkm) | 1 254 | 1 150 | 1 150 |
| Laadunhallinta | |||
| Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) | 2,9 | 2,5 | 2,5 |
| Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) | 4,3 | 4,2 | 4,2 |
| Reservin koulutuksen laatu (yleisarvosana 1—5, reserviläiskysely) | 4,2 | 4,0 | 4,0 |
1) Sisältää myös vapaaehtoisten naisten määrän (907 v. 2023).
Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että poikkeusolojen suorituskyky kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Puolustuskyvyn vahvistamiseksi materiaalin kunnossapidon tasoa nostetaan. Lisämateriaalihankinnoilla täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita ja puutteita sekä vastataan Ukrainassa käytävän sodan seurauksena muuttuneisiin toimintaympäristön vaatimuksiin.
Puolustusvoimille asetetut toiminnallisen tehokkuuden tulostavoitteet:
- — Strategisten hankkeiden toimeenpano
- — Materiaalisen valmiuden parantamisen ja suorituskykyjen oikea-aikaisen rakentumisen varmistaminen
- — Kumppanuuksien ja Puolustuskiinteistöjen palvelujen ja valmiuden varmistaminen kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
- — Digitalisaation, digitaalisen turvallisuuden ja tiedonhallinnan, tiedon ja datan hyödyntämisen kehittäminen
- — Kyberturvallisuuteen ja -puolustukseen liittyvän tiedonvaihdon ja koordinaation kehittäminen hallinnonalalla ja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa
- — Puolustusvoimien käytössä olevien alueiden ja tilojen kehittäminen kustannustehokkaasti ja valmiudelliset vaatimukset huomioiden
- — Organisaatioturvallisuuden ja teknisen turvallisuuden voimavarojen varmistaminen.
Toiminnallisen tehokkuuden tunnuslukuja/seurantakohteita
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Taloudellisuus | |||
| Varusmiespäivän hinta (euroa) | 49 | 50 | 50 |
| Reserviläispäivän hinta (euroa) | 158 | 182 | 183 |
| Henkilötyövuoden hinta (euroa) | 63 108 | 64 893 | 65 463 |
| Tuottavuus | |||
| Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) | 82 | 85 | 85 |
| Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja aluetoimistojen esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) | 13 | 13 | 13 |
| Kannattavuus | |||
| Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään | 105 | 105 | 105 |
Puolustuskyvyn vahvistamiseksi Puolustusvoimien henkilöstömäärää lisätään vuosien 2023—2026 aikana 500 henkilötyövuodella. Sopimussotilaiden määrä vuodesta 2024 alkaen on vuosittain noin 500 henkilötyövuotta. Vapaaehtoista maanpuolustusta tehostetaan osana paikallispuolustuksen kehittämistä ja reservin koulutusta.
Puolustusvoimien sotilaallinen liittoutuminen ja siihen liittyvät valmiusvaatimukset muodostavat merkittävän henkilöstön lisäresurssitarpeen yllä mainitun 500 henkilötyövuoden lisäksi. Lisähenkilöstön määrä tarkastellaan puolustusselontekoprosessissa.
Vuoden 2024 alussa vahvistetussa Työtä Suomen parhaaksi - valtion henkilöstöstrategia 2030:lla edistetään valtion yhteistä arvopohjaa ja toimintakulttuuria, osaamisen johtamista ja valtion työnantajakuvaa sekä houkuttelevuutta työnantajana. Puolustusvoimat on laatinut oman henkilöstöstrategiansa 2030+, joka on suunnattu sekä palkatulle henkilöstölle että asevelvollisille.
Yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittäneen parlamentaarisen komitean mietinnössä kuvataan tavoitetiloja, jotka antavat perusteita kehittämiselle ja päätöksenteolle.
Puolustusvoimille asetetut henkilöstövoimavarojen hallinnan tulostavoitteet:
- — Henkilöstövoimavaroja on keskitetty toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin.
- — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä on huomioitu valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja sotilaallisen kriisinhallinnan asettamat vaatimukset kansallisesti sekä osana liittoumaa.
- — Henkilöstön toimintakykyä sekä työkykyä ja -hyvinvointia on kehitetty.
- — Puolustusvoimat suunnittelee ja toimeenpanee valtion henkilöstöstrategiaa toteuttavia toimenpiteitä omat henkilöstöpoliittiset tavoitteensa ja toimintaympäristönsä huomioiden.
- — Sodan ajan joukkojen vahvuutta on ylläpidetty 280 000:ssa.
- — Maanpuolustustahtoa on tuettu asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella, kehittämällä vapaaehtoisen maanpuolustuksen osallistumismahdollisuuksia, kansalaisille suunnattavilla yleisötapahtumilla sekä vahvistamalla sisäistä ja ulkoista viestintää.
- — Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on toteutettu voimassaolevan lainsäädännön ja toimintamallin mukaisesti.
- — Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta on uudistettu vastaamaan kehittyvän paikallispuolustuksen tarpeita.
Henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Henkilötyövuosimäärä (htv) ml. sopimussotilaat (mom. 27.10.01) | 12 921 | 13 056 | 13 199 |
| Sopimussotilaiden henkilötyövuosimäärä (htv) | 469 | 500 | 500 |
| Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) | 7,0 | alle 8,0 | alle 8,0 |
| Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5) | 4,2 | 4,1 | 4,1 |
Sotilaallisen maanpuolustuksen menot (pl. alv)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 arvio |
||||
| milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa |
| Materiaalisen valmiuden menot (pl. F-35 ja Laivue 2020 ja Ukrainan tuki) | 1 475 | 45,3 | 1 478 | 43,6 | 1 534 | 42,6 |
| — Puolustusmateriaalihankinnat (pl. F-35 ja Laivue 2020 ja Ukrainan tuki) | 985 | 1 023 | 1 056 | |||
| — Toimintamenorahoituksella tapahtuva joukkojen varustaminen (pl. palkat) | 21 | 23 | 19 | |||
| — Materiaalin kunnossapito (pl. palkat) | 469 | 432 | 459 | |||
| Kiinteät henkilöstömenot | 815 | 25,0 | 890 | 26,3 | 982 | 27,2 |
| Kiinteistömenot | 303 | 9,3 | 307 | 9,1 | 356 | 9,9 |
| Muut sotilaallisen maanpuolustuksen menot | 667 | 20,5 | 715 | 21,1 | 732 | 20,3 |
| Yhteensä (pl. F-35 ja Laivue 2020) | 3 260 | 100 | 3 390 | 100 | 3 604 | 100 |
| Monitoimihävittäjien hankinta (F-35) | 1 172 | 1 502 | 1 853 | |||
| Laivue 2020 -hankinta | 99 | 242 | 181 | |||
| Ukrainan tuen korvaavat hankinnat | - | 279 | 261 | |||
| Yhteensä | 4 531 | 5 413 | 5 899 | |||
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 519 809 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 2 350 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen
3) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin
4) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin
5) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen
6) valmiusrakentamisesta ja Ilmavoimien tukikohtien kehittämisestä aiheutuviin menoihin
7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen
8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.
1) Vuonna 2025 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2026—2029 enintään 150 271 000 euroa (Vuoden 2025 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuonna 2025 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 2 553,4 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 981,8 milj. euroa, materiaalin kunnossapidon ja joukkojen varustamisen menot (pl. palkat) 478,0 milj. euroa, kiinteistömenot 355,5 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 190,7 milj. euroa sekä muut toimintamenot 547,4 milj. euroa, josta Nato-yhteensovittaminen ja liittolaisvelvoitteet 39,5 milj. euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 37,3 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus | 125 692 | 125 692 | 125 692 | 125 692 | 502 768 | |
| Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus | 12 205 | 3 500 | 15 705 | |||
| Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus | 13 122 | 6 470 | 2 183 | 21 775 | ||
| Vuoden 2023 toimintamenojen tilausvaltuus | 26 913 | 7 164 | 5 905 | 1 900 | 41 882 | |
| Vuoden 2024 toimintamenojen tilausvaltuus | 100 133 | 33 999 | 12 665 | 6 955 | 153 752 | |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 278 065 | 176 825 | 146 445 | 134 547 | 735 882 | |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Vuoden 2025 toimintamenojen tilausvaltuus | 107 904 | 31 801 | 9 966 | 600 | 150 271 | |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 107 904 | 31 801 | 9 966 | 600 | 150 271 | |
| Valtuudet yhteensä | 278 065 | 284 729 | 178 246 | 144 513 | 600 | 886 153 |
Momentilta palkattavan henkilöstön määrä kasvaa noin 143 henkilötyövuodella vuoteen 2024 verrattuna. Henkilötyövuosimäärän kasvaminen aiheutuu pääasiallisesti uusista Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvistä tehtävistä Puolustusvoimissa sekä vuoden 2021 puolustusselontekoon perustuvasta Puolustusvoimien pysyvästä henkilöstölisäyksestä, jonka osuus on 128 henkilötyövuotta vuonna 2025.
Vuoden 2025 toimintamenojen tilausvaltuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2026—2029.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Bruttomenot | 2 299 218 | 2 390 836 | 2 553 433 |
| Bruttotulot | 32 544 | 33 636 | 33 624 |
| Nettomenot | 2 266 674 | 2 357 200 | 2 519 809 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 272 841 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 259 458 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 1 498 | 1 940 | 1 948 |
| — muut tuotot | 2 020 | 1 696 | 1 676 |
| Tuotot yhteensä | 3 518 | 3 636 | 3 624 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 2 991 | 3 113 | 3 110 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 256 | 335 | 334 |
| Kustannukset yhteensä | 3 247 | 3 448 | 3 444 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 271 | 188 | 180 |
| Kustannusvastaavuus, % | 108 | 105 | 105 |
| Hintatuki | 155 | 155 | 155 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen | 426 | 343 | 335 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ennakollinen kustannustason tarkistus 1,5 % | 21 579 |
| Ilmavoimien tukikohtien kehittäminen | 365 |
| Kehittämisohjelmahankkeet (siirto momentilta 27.10.18) | 92 |
| Liittolaismaiden joukkojen vastaanottokyvyn edistäminen | 16 000 |
| Maavoimien eteentyönnetty läsnäolo | 15 000 |
| Maavoimien johtoportaan perustaminen | 8 500 |
| Menoajoitusmuutos (LTA II 2023) | 3 000 |
| Monitoimihävittäjiin liittyvät kiinteistöjen ylläpitokustannukset | 500 |
| Nato-jäsenyys | 1 840 |
| Puolustusvoimien kehittämisohjelmat (siirto momentilta 27.10.18) | 37 492 |
| TMTV 2020 uudelleenbudjetointi (LTA IV 2022) | -4 130 |
| Toimintaympäristön muutoksesta johtuva tasokorotus | 2 000 |
| Vuoden 2023 toteutuneen indeksikehityksen mukainen tarkistus | 56 544 |
| Vuoden 2024 toimintamenojen tilausvaltuus (LTA II 2024) (siirto momentilta 27.10.18) | 7 150 |
| Palkkausten tarkistukset | 3 447 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -4 000 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -770 |
| Valtionavustussäästö (Lisätoimet 2024) | -2 000 |
| Yhteensä | 162 609 |
| 2025 talousarvio | 2 519 809 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 85 256 000 |
| 2024 I lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 2 357 200 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 253 291 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 543 209 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
2) enintään 2 650 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen.
1) Vuonna 2025 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2025—2029 enintään 202 270 000 euroa (Vuoden 2025 toimintamenojen tilausvaltuus).
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2) ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).
Muutos talousarvioesityksen 2 519 809 000 euroon nähden on 23 400 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 25 000 000 euroa Learjet-lentokonekaluston korvaavan hankinnan rahoituksen siirrosta momentilta 27.10.18 ja vähennyksenä 1 600 000 euroa tarkentuneiden hanketehtävien palkkamenojen palautuksesta UKR2023-tilausvaltuuden vuoden 2025 vuosiosuuteen momentille 27.10.18.
Vuoden 2025 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 51 999 000 eurolla talousarvioesityksen 150 271 000 euroon nähden aiheutuu Learjet-lentokonekaluston korvaavasta hankinnasta, simulaattorikaluston ylläpidosta ja tilausvaltuudella tehtävien sopimusten tarkentumisesta.
Tilausvaltuuteen ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Tilausvaltuuden muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus | 125 692 | 125 692 | 125 692 | 125 692 | 502 768 | |
| Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus | 12 205 | 3 500 | 15 705 | |||
| Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus | 13 122 | 6 470 | 2 183 | 21 775 | ||
| Vuoden 2023 toimintamenojen tilausvaltuus | 26 913 | 7 164 | 5 905 | 1 900 | 41 882 | |
| Vuoden 2024 toimintamenojen tilausvaltuus | 100 133 | 33 999 | 12 665 | 6 955 | 153 752 | |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 278 065 | 176 825 | 146 445 | 134 547 | 735 882 | |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Vuoden 2025 toimintamenojen tilausvaltuus | 25 695 | 135 983 | 31 360 | 8 632 | 600 | 202 270 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 25 695 | 135 983 | 31 360 | 8 632 | 600 | 202 270 |
| Valtuudet yhteensä | 303 760 | 312 808 | 177 805 | 143 179 | 600 | 938 152 |
Momentilta palkattavan henkilöstön määrä kasvaa noin 223 henkilötyövuodella vuoteen 2024 verrattuna. Henkilötyövuosimäärän kasvu talousarvioesityksen 143 henkilötyövuosimäärään nähden aiheutuu pääasiallisesti Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvistä tehtävistä Puolustusvoimissa, kehittämisohjelmien hanketehtävien määrän lisäyksellä sekä vuoden 2021 puolustusselontekoon perustuvasta Puolustusvoimien henkilöstölisäyksestä, jonka osuus on 128 henkilötyövuotta vuonna 2025.
| 2025 talousarvio | 2 543 209 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | 15 213 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 85 256 000 |
| 2024 I lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 2 357 200 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 253 291 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 2,5 mrd. euroa, joka on noin 186,0 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Momentille esitetään myös uuden 202,3 milj. euron tilausvaltuuden hyväksymistä. Valtuudella turvataan mm. Learjet-lentokonekalustoa korvaava hankinta ja simulaattorikaluston ylläpito, käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä muut tarvittavat palvelut vuosina 2025—2029. Valiokunta puoltaa valtuuden hyväksymistä.
Valiokunta pitää tarpeellisena, että momentilta palkattavan henkilöstön määrä kasvaa 233 henkilötyövuodella vuoteen 2024 verrattuna. Tämä aiheutuu lähinnä Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvistä tehtävistä ja vuoden 2021 puolustusselontekoon perustuvasta pysyvästä 500 henkilötyövuoden lisäyksestä, jonka osuus on 128 henkilötyövuotta vuonna 2025. Talousarvioesityksen mukaan Puolustusvoimien henkilöstömäärä on yhteensä 13 289, kun mukaan otetaan myös sopimussotilaat. Sopimussotilaiden määrä on ollut noin 500 henkilötyövuotta vuodesta 2024 alkaen.
Valiokunta korostaa puolustusvaliokunnan tavoin (PuVL 11/2024 vp), että riittävä ja osaava henkilöstö on Puolustusvoimien suorituskyvyn edellytys materiaalisen valmiuden ohella. Puolustusvoimien henkilöstön työssä jaksamisen haasteet ovat olleet esillä jo usean vuoden ajan työtehtävien kasvaneiden vaatimusten ja laajenemisen myötä. Taustalla ovat myös aiemmin 2000-luvulla toteutetut henkilötyövuosien vähentämiset yhteensä noin 25 prosentilla. Vallitsevassa tilanteessa valiokunta pitää kuitenkin myönteisenä, että talousarvioesityksessä kokonaistyötyytyväisyyden arvioidaan pysyvän korkealla tasolla (4,1, asteikolla 1—5). Työhyvinvointia ylläpitäviä toimenpiteitä tulee siten jatkaa. Tärkeää on huolehtia niin ikään varusmiesten hyvinvoinnista ja terveydenhuollon riittävästä resursoinnista etenkin epidemioiden aikana, etteivät pitkät jonot pahenna sairauksia ja levitä niitä entisestään.
Henkilöstömitoitusta tulee arvioida valmisteilla olevassa puolustusselonteossa ja varmistaa myös sotilastiedustelun ja kyberpuolustuksen vaatimat resurssit. Toimintaympäristö on poikkeuksellisessa muutoksessa, mikä vaatii suunnitelmien ja niiden toteuttamiseen tarvittavien resurssien päivittämistä. Sotilastiedustelun osalta tulee olla vahva oma suorituskyky, jolla voidaan kattaa myös liittolaisten Suomeen kohdistama tiedon tarve. Tarpeen on niin ikään ottaa huomioon, että Suomi on jatkuvien kyberhyökkäysten kohteena, joten kyky nykyistä aktiivisempaan ja ennakoivampaan kyberpuolustukseen ja kokonaisvaltaisiin vastatoimiin vaatii olemassa olevien keinojen koordinoidumpaa hyödyntämistä sekä uusien kyvykkyyksien luomista.
Talousarvioesityksen mukaan määrärahalla pystytään kouluttamaan 26 000 reserviläistä. Kertausharjoitusten määrä pidetään saadun selvityksen perusteella hallitusohjelman mukaisesti toimintaympäristön vaatimusten edellyttämällä tasolla. Reservin koulutuksen pohjan luovat Puolustusvoimien järjestämien kertausharjoitusten lisäksi vapaaehtoiset harjoitukset (momentti 27.10.50). Lentotuntien ja alusvuorokausien määrät pysyvät vuoden 2024 tasolla.
Nato-jäsenyys. Saadun selvityksen perusteella talousarvioesitys sisältää yhteensä noin 158 milj. euroa Nato-jäsenyyden aiheuttamia kustannuksia. Tästä merkittävä osa on Naton läsnäoloon Suomessa esitettävä 67 milj. euron rahoitus (momenteilla 27.10.01 ja 27.10.18), joka kohdentuu Suomeen perustettavalle maavoimien johtoportaalle sekä turvallisuustilanteen mukaan sopeutettavalle Naton maavoiman läsnäololle. Määrärahaa tarvitaan lisäksi liittolaismailta saatavan avun ja joukkojen vastaanottokyvyn edistämiseen.
Nato-jäsenyyden aiheuttamiin kustannuksiin aiemmin myönnettyä rahoitusta on noin 65 milj. euroa, joka liittyy mm. henkilöstöresurssien lisäämiseen ja johtamisjärjestelmien kehittämiseen. Summaan sisältyy hallitusohjelman mukainen 50 milj. euron pysyvä korotus. Varsinaisiin Nato-jäsenmaksuihin esitetään noin 26 milj. euroa (mom. 27.01.66).
Valiokunta nostaa esiin, että lisäksi Naton poliittisesti päätettävät Suomen rauhan ajan tehtävät edellyttävät päätösten mukaisen rahoituksen. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi ilmavalvonta ja pysyvät merivoimaosastot. Niiden rahoituksesta päätetään lisätalousarvioesitysten yhteydessä. Valiokunta painottaa, että osa edellä mainituista Nato-kustannuksista on pysyviä ja niiden rahoitukseen tarvittavan määrärahan suuruutta tulee arvioida valmisteltaessa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2026—2029.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 543 209 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 2 650 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen
3) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin
4) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin
5) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen
6) valmiusrakentamisesta ja Ilmavoimien tukikohtien kehittämisestä aiheutuviin menoihin
7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen
8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.
1) Vuonna 2025 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2025—2029 enintään 202 270 000 euroa (Vuoden 2025 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuonna 2025 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 109 179 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisiä puolustushankintoja edistävillä rahoitusvälineillä rahoitettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 18 787 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 50 000 000 euroa aiheutuu materiaalin kunnossapidon ja Natoon liittyvän infran kehittämisen kustannuksista, 24 250 000 euroa siirrosta momentilta 27.10.18, 3 555 000 euroa Ukrainalle annettavan tuen kustannuksista, 1 367 000 euroa vuoden 2024 toteutuneen indeksikehityksen mukaisesta tarkistuksesta, 171 000 euroa vuoden 2024 valuuttakurssimuutoksista, 18 787 000 euroa toimintamenojen tilausvaltuudelta vuodelta 2024 peruutetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista ja 11 049 000 euroa palkkausten tarkistuksista.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Momentille arvioidaan kertyvän Euroopan unionin EDIRPA-rahoitusvälineen tuloja 450 000 euroa.
| 2025 II lisätalousarvio | 109 179 000 |
| 2025 talousarvio | 2 543 209 000 |
| 2024 tilinpäätös | 2 457 669 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 253 291 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 109 179 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisiä puolustushankintoja edistävillä rahoitusvälineillä rahoitettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 18 787 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 21 585 000 euroa.
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 11 638 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 11 638 000 euroa aiheutuu toimintamenojen tilausvaltuudelta vuodelta 2024 peruutetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista muihin toimintamenoihin, 6 000 000 euroa siirrosta momentilta 27.10.18, 3 806 000 euroa Ukrainalle annettavan tuen kustannuksista, 16 000 euroa yhden viran palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 23.01.01 ja 125 000 euroa siirrosta momentilta 33.03.63 kriisinhallintaveteraanien digitaalisen palvelukeskuksen perustamiseen.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2025 III lisätalousarvio | 21 585 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 109 179 000 |
| 2025 talousarvio | 2 543 209 000 |
| 2024 tilinpäätös | 2 457 669 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 253 291 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 21 585 000 euroa.
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 11 638 000 euroa.
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 1 517 054 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) kotimaisen puolustusteollisuuden toiminnan tehostamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 369 559 000 euroa.
1) Vuonna 2025 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2025—2029 enintään 497 854 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2025 -tilausvaltuus, PVKEH 2025).
PVKEH 2025 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2025 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 195 000 euroa siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2029 enintään 1 394 745 000 euroa.
3) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 (PVKEH 2021) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 100 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 889 151 000 euroa.
4) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 (PVKEH 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 500 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 874 954 000 euroa.
5) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 6 920 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 019 653 000 euroa.
6) Vuonna 2025 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
7) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 1 195 000 eurolla aiheutuu hankkeen viivästymisestä sekä tarkentuneista henkilöstö- ja palkkakuluista. Vähennys siirretään tilausvaltuuden vuoden 2025 vuosiosuudelta momentille 27.10.01. PVKEH 2021 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 1 100 000 eurolla aiheutuu tilausvaltuuden kehittämisohjelmien tarkentuneista aikatauluista. Vähennys siirretään tilausvaltuuden vuoden 2025 vuosiosuudelta momentille 27.10.01 kattamaan kehittämisohjelmista aiheutuneita palkka- ja henkilöstökuluja, joita ei voida maksaa tilausvaltuudelta. PVKEH 2023 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 1 500 000 eurolla aiheutuu siirrosta momentille 27.10.01. Siirrolla katetaan tilausvaltuuksien kehittämisohjelmien aiheutuneita palkka- ja henkilöstökuluja, joita ei voida maksaa tilausvaltuudelta. Vähennys siirretään tilausvaltuuden vuoden 2025 vuosiosuudelta momentille 27.10.01. UKR 2023 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 6 920 000 eurolla aiheutuu (12.12.2023) talouspoliittisen ministerivaliokunnan mukaisen ampumatarviketuotannon sekä räjähdetuotannon kasvattamisesta aiheutuneista palkkakuluista, joita ei voida maksaa tilausvaltuudelta. Vähennys siirretään tilausvaltuuden vuoden 2025 vuosiosuudelta momentille 27.10.01. Muut puolustusmateriaalihankinnat määrärahan muutoksessa on huomioitu vähennyksenä 26 777 000 euroa siirtona momentille 27.10.01 käytettäväksi kehittämisohjelmien toimintamenoihin ja sotilastiedustelun kehittämiseen. Lisäksi vähennyksenä on huomioitu 1 000 000 euroa siirtona momentille 27.01.01 puolustusministeriön henkilötyövuosien lisäämiseen. Lisäyksenä Nato-yhteensovittamiseen ja liittolaisvelvoitteista aiheutuviin kustannuksiin on huomioitu 27 500 000 euroa.
Momentin määrärahasta käytetään arviolta 10,2 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 32 684 | 32 684 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 29 500 | 230 | 29 730 | |||
| Laivue 2020 -tilausvaltuus | 181 099 | 182 638 | 111 282 | 45 837 | 10 747 | 531 603 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 2 065 | 4 920 | 605 | 7 590 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 61 975 | 53 933 | 27 727 | 18 000 | 161 635 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 47 070 | 66 550 | 40 480 | 10 000 | 164 100 | |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 287 850 | 205 115 | 255 250 | 748 215 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 132 920 | 174 220 | 101 780 | 95 600 | 126 300 | 630 820 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuus | 260 772 | 381 064 | 403 345 | 373 152 | 287 600 | 1 705 933 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus | 37 750 | 28 965 | 20 425 | 12 580 | 99 720 | |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 1 073 685 | 1 097 635 | 960 894 | 555 169 | 424 647 | 4 112 030 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2025) -tilausvaltuus | 71 950 | 114 100 | 146 536 | 141 988 | 23 280 | 497 854 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 71 950 | 114 100 | 146 536 | 141 988 | 23 280 | 497 854 |
| Valtuudet yhteensä | 1 145 635 | 1 211 735 | 1 107 430 | 697 157 | 447 927 | 4 609 884 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:
Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä.
Tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista ylläpitämällä ja kehittämällä ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta, valvonta- ja maalitilannekuvaa, yhteistä tilannetietoisuutta sekä varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.
- — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
- — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
- — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
- — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
- — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
- — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
- — kehitetään kyberpuolustuksen suorituskykyjä
- — kehitetään tiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä sekä arkistointia.
Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.
- — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
- — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
- — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
- — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
- — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
- — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista
- — kehitetään elektronisen tiedustelun ja tietoverkkotiedustelun suorituskykyjä.
Kehitetään ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin. Kehitetään ja ylläpidetään suojaamisen ja yhteisen suojan kokonaisuuksia.
- — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittämistä
- — jatketaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankintoja
- — hankitaan korvaavaa turvallisuusvalvontatekniikkaa
- — hankitaan valmiusrakentamisen materiaaleja
- — kehitetään informaatiopuolustusta.
Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, joka luo kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämiselle, käytölle ja operaatioiden nopealle toimeenpanolle, ylläpitämiselle ja taistelukyvyn palauttamiselle. Logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen kehittäminen jakautuu logistiikka- ja huoltojoukkojen kehittämiseen sekä kaikille yhteisen materiaalin hankintaan.
- — jatketaan logistiikan joukkojen ja aselajijoukkojen huollon varustamista
- — jatketaan materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
- — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja
- — hankitaan taistelijan asuja sekä henkilöballistisia suojavarusteita
- — hankitaan kuorma-auto- ja kenttämuonituskalustoa.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman päämääränä on ylläpitää Maavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky. Kehittämisohjelmalla luodaan perusta korkealle toimintavalmiudelle ja nopealle reagointikyvylle vastaamaan määritettyjä suorituskyky- ja kyvykkyysvaatimuksia.
- — ylläpidetään ja kehitetään Maavoimien liikkuvuutta ja kohtaamistaistelukykyä
- — ylläpidetään tulenkäyttöjärjestelmää
- — kehitetään joukkojen torjuntakykyä
- — kehitetään tähystyksen, valvonnan ja tiedustelun suorituskykyjä
- — kehitetään panssarintorjuntakykyä, kranaatinheitinkomppanioiden johtamista sekä taistelijan vaikuttamiskykyä
- — ylläpidetään ja kehitetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Kehitetään vaikuttamiskykyä ja liikkuvuutta.
- — kehitetään taisteluosastojen orgaanista tulitukea
- — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa sekä kehitetään rannikkojoukkojen johtamiskykyä
- — jatketaan Laivue 2020 -hankintaa.
Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.
- — hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
- — kehitetään taistelutukikohtia
- — kehitetään Ilmavoimien tulenkäytön johtamisen kykyä hajauttaa toiminnot
- — kehitetään torjuntakykyä tuottaa tappioita pienille ilma-aluksille kaikissa olosuhteissa
- — kehitetään ilmatorjunnan suorituskykyjä
- — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot ja niiden tarvitsema henkilöstö sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.
- — kehitetään ja ylläpidetään henkilöstörakennetta sekä tehtäväkokoonpanoja
- — jatketaan oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten koulutusympäristöjen kehittämistä ja ylläpitoa
- — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa.
Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
- — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.
Ukrainaan luovutetun suorituskyvyn tilalle hankitaan korvaavaa suorituskykyä. PVPAR 2022 -tilausvaltuus käytetään kansallisen puolustuskyvyn kannalta kriittisen materiaalin hankintoihin.
Määrärahasta arvioidaan vuonna 2025 käytettävän 1 145 635 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 1 860 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen ja 369 559 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Momentin määrärahassa otetaan huomioon puolustusmateriaalihankintojen valuuttakurssimuutosten vaikutukset määrärahan lisäyksinä tai vähennyksinä siltä osin kuin maksuajankohdan mukainen valuuttakurssitaso eroaa talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasosta. Valuuttakurssimuutosten vaikutukset huomioidaan myös muihin kuin valtuudella sidottuihin menoihin. Määräraha korjataan vastaamaan päättyneen vuoden toteutumaa seuraavan vuoden kevään lisätalousarviossa.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2025 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
- — kehitetään sotilastiedustelun tiedonhankinta-, tiedonhallinta- ja analyysikykyjä
- — kehitetään kaikille puolustushaaroille yhteisiä tietoliikenne- ja tietojärjestelmiä
- — kehitetään maapuolustuksen viestijärjestelmä sekä taistelunjohtoverkko
- — kehitetään merivoimille kansallisesti ja kansainvälisesti yhteensopivia johtamisen tietojärjestelmäpalveluja
- — kehitetään ilmavoimien taistelunjohdon tietojärjestelmän tilannekuva- ja simulointiominaisuuksia
- — kehitetään rannikkojoukkojen vaikuttamiskykyä
- — kehitetään miehittämättömien ilma-alusten torjuntakykyä
- — parannetaan kriittisten järjestelmien käytettävyyttä varaosahankinnoilla sekä hankitaan joukkojen suorituskykyvaatimuksien mukaiset ampumatarvikkeet
- — hankitaan ajoneuvoja, taistelijan vaatetusta sekä kenttämuonituskalustoa
- — toteutetaan ampuma- ja taistelukoulutuksessa käytettävien simulaattorijärjestelmien päivitys- ja täydennyshankintoja.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ennakollinen kustannustasotarkastus 1,5 % | 22 753 |
| Ilmavoimien tukikohtien kehittäminen | -365 |
| Jäsenmaksuosuuksien kasvu (siirto momentille 27.01.66) | -121 |
| Kehittämisohjelmahankkeet (siirto momentille 27.10.01) | -92 |
| Kustannustasotarkastus (2023) | 93 404 |
| Laivue 2020 -hankkeen alkuperäisen menoajoituksen vaikutus vuosiin 2024-2026 | -97 150 |
| Laivue 2020 -hankkeen menoajoitusmuutos (LTA II 2024) | -13 204 |
| Laivue 2020 -hankkeen vuosiosuuden muutos | -14 542 |
| Laivue 2020 lisärahoitus (LTA IV 2022) | 40 000 |
| Liittolaismaiden joukkojen vastaanottokyvyn edistäminen | 15 000 |
| LTA III 2021 sisältyneet menoajoitusmuutokset | -5 595 |
| Muut Nato-jäsenyydestä aiheutuvat lisätarpeet | 12 500 |
| Muut puolustusmateriaalihankinnat määrärahan peruutus v. 2023 ja uudelleenbudjetointi (LTA II 2024) | 23 789 |
| Muut puolustusmateriaalihankinnat määrärahan uudelleenbudjetointi Laivue 2020 -tilausvaltuuteen (LTA II 2024) | 6 211 |
| Puolustusvoimien kehittämisohjelmat (siirto momentille 27.10.01) | -37 492 |
| PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA II 2022) | 19 240 |
| PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA II 2023) | -3 250 |
| PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA IV 2022) | -5 400 |
| PVKEH 2022 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA II 2022) | -5 083 |
| Sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämä puolustusmateriaalihankintojen tasokorotus | -42 000 |
| Tehtävä- ja henkilömäärän lisääminen (siirto momentille 27.01.01) | -1 000 |
| Ukrainaan toimitetun materiaalituen korvaus | -17 664 |
| Ukrainaan toimitetun materiaalituen korvaus (LTA 2023) | -15 749 |
| Ukrainan tuki (LTA II 2023) | 45 200 |
| Ukrainan tuki (LTA II 2024) | 39 292 |
| Ukrainan tuki (LTA IV 2022) | -56 013 |
| Valtuusmuutos UKR 2023 -tilausvaltuuden aikataulussa | -6 600 |
| Vuoden 2024 toimintamenojen tilausvaltuus (LTA II 2024) (siirto momentille 27.10.01) | -7 150 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -16 000 |
| Yhteensä | -27 081 |
| 2025 talousarvio | 1 517 054 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -165 493 000 |
| 2024 talousarvio | 1 544 135 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 926 520 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 1 473 584 000 euroa.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 344 559 000 euroa.
1) Vuonna 2025 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2025—2030 enintään 431 724 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2025 -tilausvaltuus, PVKEH 2025).
5) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 278 816 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 298 469 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohdat 1) ja 5) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan vastaavat kohdat.
Muutos talousarvioesityksen 1 517 054 000 euroon nähden on 43 470 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 20 070 000 euroa PVKEH 2025 -tilausvaltuuden vuosiosuuden muutoksesta ja 25 000 000 euroa muiden puolustusmateriaalihankintojen määrärahan siirrosta momentille 27.10.01 sekä lisäyksenä 1 600 000 euroa Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuuteen palautuvien palkkamenojen siirrosta momentilta 27.10.01.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen on talousarvioesityksen 369 559 000 euroon nähden vähennetty 25 000 000 euroa aiheutuen hankinnasta, jota ei voida toteuttaa momentilta 27.10.18.
PVKEH 2025 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 66 130 000 eurolla talousarvioesityksen 497 854 000 euroon nähden aiheutuu Puolustusvoimien hankintasuunnitelman tarkentumisesta, jonka johdosta suunniteltu hankinta on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa PVKEH 2027 -tilausvaltuudelta.
Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärän muutoksessa on huomioitu valtion vuoden 2024 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyneet muutokset, jotka lisäävät tilausvaltuuden enimmäismäärää 277 216 000 euroa vuosina 2024—2032. Muutokset tulee huomioida vuoden 2025 talousarviossa, jotta tilausvaltuus on voimassa kokonaisuudessaan vuoden 2025 talousarvion voimaantulopäivänä.
Määrärahasta arvioidaan vuonna 2025 käytettävän 1 127 165 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 1 860 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 344 559 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Tilausvaltuuksien muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 32 684 | 32 684 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 29 500 | 230 | 29 730 | |||
| Laivue 2020 -tilausvaltuus | 181 099 | 182 638 | 111 282 | 45 837 | 10 747 | 531 603 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 2 065 | 4 920 | 605 | 7 590 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 61 975 | 53 933 | 27 727 | 18 000 | 161 635 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 47 070 | 66 550 | 40 480 | 10 000 | 164 100 | |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 287 850 | 205 115 | 255 250 | 748 215 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 132 920 | 174 220 | 101 780 | 95 600 | 126 300 | 630 820 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuus | 221 604 | 339 984 | 351 982 | 591 616 | 498 563 | 2 003 749 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2024) -tilausvaltuus | 40 768 | 41 080 | 51 363 | 133 211 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus | 37 750 | 28 965 | 20 425 | 12 580 | 99 720 | |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 1 075 285 | 1 097 635 | 960 894 | 773 633 | 635 610 | 4 543 057 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2025) -tilausvaltuus | 51 880 | 107 545 | 132 606 | 121 053 | 18 640 | 431 724 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 51 880 | 107 545 | 132 606 | 121 053 | 18 640 | 431 724 |
| Valtuudet yhteensä | 1 127 165 | 1 205 180 | 1 093 500 | 894 686 | 654 250 | 4 974 781 |
| 2025 talousarvio | 1 473 584 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | 42 455 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -165 493 000 |
| 2024 talousarvio | 1 544 135 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 926 520 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 1,5 mrd. euroa, joka on noin 70,6 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Momentille esitetään myös uutta noin 431,7 milj. euron PVKEH 2025 -tilausvaltuutta, jolla kehitetään muun muassa sotilastiedustelua, viestintäjärjestelmiä ja vaikuttamis- ja torjuntakykyä vuosina 2025—2029. Valiokunta puoltaa valtuuden hyväksymistä.
Momentin määräraha on keskeinen Suomen puolustukselle ja turvaa puolustusmateriaalihankinnat. Esitettävä määräraha on suuri, joten on erittäin oleellista, että Puolustusvoimien hankintajärjestelmä toimii tehokkaasti ja varmistaa rahoituksen tarkoituksenmukaisen käytön. Keskeistä on myös, että määrärahaa käytetään edelleen kotimaisen puolustusteollisuuden toiminnan tehostamiseen.
Kotimainen puolustus- ja ilmailuteollisuus.Valiokunta pitää tärkeänä, että hankinnat suunnataan aina, kun se on mahdollista, kotimaahan tehtyjen päätösten ja linjausten mukaisesti. Näin turvataan puolustuskykyä ja huoltovarmuutta kaikissa tilanteissa. Hankinnat kotimaasta lisäävät samalla työllisyyttä ja verotuloja, joten niillä on suuri kansantaloudellinen merkitys.
Suomen materiaalista puolustuskykyä voidaan kehittää myös ulkomailta tehtäviin hankintoihin asetettavalla teollisen yhteistyön vaatimuksella, jota Suomi on vaatinut Laivue 2020 -hankkeessa ja F-35-hankinnassa. Valiokunta pitää tarpeellisena selvittää, miten teollisen yhteistyön vaatimusten käyttöä ulkomailta hankittaviin järjestelmiin voidaan lisätä. Myönteistä on, että kotimainen teollisuus pyritään kuitenkin jo nyt kytkemään ulkomaisen hankinnan ylläpitoon ja muokkaukseen.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta.Momentin määrärahasta esitetään 10,2 milj. euroa TKI-toimintaan, jota tehdään Naton ja EU:n prosessien lisäksi myös kahdenvälisesti ja muussa yhteistyössä harkinnan mukaan. Kotimaisella ja kansainvälisellä TKI-toiminnalla on suuri vaikutus suomalaisen puolustus- ja ilmailuteollisuuden kehittymiseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen. Yhteistyö luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvistaa samalla kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta.
Valiokunta korostaa, että toiminnan organisointi ja henkilöstöresurssit eivät saa muodostua rajoitteeksi teollisuuden osallistumiselle kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Etenkin EU:n sisällä korostuu yhteishankintojen tukeminen, joissa kehitetään yhteensopivia järjestelmiä usean maan tarpeisiin. Parhaimmillaan kansainvälisten projektien rahalliset saannot ovat moninkertaisia kansalliseen vastinrahoitukseen verrattuna.
Vienninedistäminen. Puolustusmateriaalimarkkinat ovat edelleen maailmanlaajuisesti ylikuumentuneet, ja uudelle tuotantokapasiteetille on tarvetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen Nato-jäsenyys on lisännyt merkittävästi mielenkiintoa suomalaista alan teollisuutta kohtaan. Myös Naton hankinnat ovat avautuneet täysimääräisesti suomalaisille yrityksille.
Valiokunta nostaa esiin valtioiden välisen puolustusmateriaalikaupan (Government to Government), johon liittyy erittäin kiinteästi kansainvälinen teollinen yhteistyö. Toiminta on usein poliittista, joten yritykset tarvitsevat kotimaan puolustushallinnon tukea muun muassa maiden välisiin sopimusjärjestelyihin ja projekteihin osallistumiseen. Valtioiden välinen puolustusmateriaalikauppa on houkutteleva hankintavaihtoehto myös siksi, että ostettaessa suoraan toiselta maalta puolustustarvikkeita ei ole EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin (2009/81/EY) mukaista kilpailutusvelvoitetta. Suomella on käytössä ns. hybridimalli, jossa Suomen valtio tarjoaa tiettyjä tukipalveluja hankinnan yhteyteen, mutta ei kuitenkaan toimi puolustustarvikkeen varsinaisena myyjänä. Mallia tulee valiokunnan mielestä jatkokehittää.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomella on kyky ja resurssit toimia tässä ympäristössä erityisesti nyt, kun kiinnostus suomalaisia tuotteita ja ratkaisuja kohtaan on kasvanut. Emme saa jäädä jälkeen kilpailijamaista, vaan Suomen tulee kyetä osallistumaan teollisuutta kiinnostaviin hankkeisiin ja tarjouskilpailuihin. Suomessa toimiva puolustusteollisuus tarvitsee vientiä elinvoimansa säilyttämiseksi. Vientimahdollisuuksien tulee myös tästä syystä olla yhdenmukaiset ja johdonmukaiset muiden EU-maiden kanssa.
Ukrainan tuki.Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustushallinto suunnittelee ja valmistautuu jatkamaan Ukrainalle annettavaa materiaali- ja koulutustukea. Edelleen on myös välttämätöntä, että Ukrainalle luovutettu suorituskyky korvataan täysimääräisesti puolustushallinnolle. Euroopan rauhanrahasto (EPF) on tehnyt päätöksiä Suomen luovuttaman materiaalituen takaisinmaksuista yhteensä noin 222 milj. euroa.
Valiokunta pitää hyvänä hallituksen linjausta siitä, että Ukrainalle luovutetun materiaalin korvaaminen ei vähennä Puolustusvoimille muutoin linjattua määrärahatasoa. Luovutetun materiaalin korvaus otetaan huomioon kehystasossa rakenteellisena muutoksena, joka nostaa aiheutuneiden kustannusten mukaisesti kehystasoa. Linjaus on valiokunnan mielestä selkeä, ja siitä tulee pitää kiinni. Talousarvioesityksessä kehyksen rakennemuutokset on kerrottu sivulla Y29.
Hinta- ja kustannustasotarkistukset.Valiokunta pitää edelleen myös perusteltuna, että momentille on lisätty vakiintuneen käytännön mukainen ennakollinen 1,5 prosentin kustannustasotarkistus ja toteutuneen indeksikehityksen perusteella tehtävä korjaus. Vastaavat käytännöt koskevat Puolustusvoimien toimintamenoja (pl. palkkakustannukset) sekä sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoja. Hinta- ja kustannustasotarkistukset lisäävät hallinnonalalle esitettyjä määrärahoja yhteensä noin 286 milj. eurolla.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 1 473 584 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) kotimaisen puolustusteollisuuden toiminnan tehostamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 344 559 000 euroa.
1) Vuonna 2025 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2025—2030 enintään 431 724 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2025 -tilausvaltuus, PVKEH 2025).
PVKEH 2025 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2025 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 195 000 euroa siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2029 enintään 1 394 745 000 euroa.
3) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 (PVKEH 2021) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 100 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 889 151 000 euroa.
4) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 (PVKEH 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 500 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 874 954 000 euroa.
5) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 278 816 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 298 469 000 euroa.
6) Vuonna 2025 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
7) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
I lisätalousarvioesitys HE 8/2025 vp (27.2.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 97 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että
1) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 222 200 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 520 669 000 euroa.
2) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2024 (UKR 2024) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 623 789 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2024—2027 enintään 757 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan sekä UKR 2023 ja UKR 2024 -tilausvaltuuksien enimmäismäärien lisäykset aiheutuvat Ukrainan tukeen liittyvistä puolustusmateriaalihankinnoista.
UKR 2024 -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään muuttamatta sen käytöstä aiheutuvien määrärahojen määrää. Vuosina 2025—2027 valtuuden käytöstä aiheutuvat menot maksetaan Puolustusvoimille jo myönnettyjen määrärahojen puitteissa ja tarvittavilta osiltaan aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuvat menot otetaan seuraavien varainhoitovuosien talousarvioihin. Aiemmin päätetyistä valtuuksista ei ole tähän mennessä aiheutunut menoja suunnitellusti, minkä seurauksena vuodelle 2024 siirtyi käyttämätöntä määrärahaa 2 072 milj. euroa ja kuluvalle vuodelle siirtyvän erän arvioidaan säilyvän vähintäänkin samalla tasolla.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutosten johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 32 684 | 32 684 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 29 500 | 230 | 29 730 | |||
| Laivue 2020 -tilausvaltuus | 181 099 | 182 638 | 111 282 | 45 837 | 10 747 | 531 603 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 2 065 | 4 920 | 605 | 7 590 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 61 975 | 53 933 | 27 727 | 18 000 | 161 635 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 47 070 | 66 550 | 40 480 | 10 000 | 164 100 | |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 287 850 | 205 115 | 255 250 | 748 215 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 132 920 | 174 220 | 101 780 | 95 600 | 126 300 | 630 820 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuus | 221 604 | 339 984 | 351 982 | 634 096 | 678 283 | 2 225 949 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2024) -tilausvaltuus | 317 000 | 220 000 | 220 000 | 757 000 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus | 37 750 | 28 965 | 20 425 | 12 580 | 99 720 | |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 1 351 517 | 1 276 555 | 1 129 531 | 816 113 | 815 330 | 5 389 046 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2025) -tilausvaltuus | 51 880 | 107 545 | 132 606 | 121 053 | 18 640 | 431 724 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 51 880 | 107 545 | 132 606 | 121 053 | 18 640 | 431 724 |
| Valtuudet yhteensä | 1 403 397 | 1 384 100 | 1 262 137 | 937 166 | 833 970 | 5 820 770 |
| 2025 I lisätalousarvio | 97 000 000 |
| 2025 talousarvio | 1 473 584 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | 42 455 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -165 493 000 |
| 2024 talousarvio | 1 544 135 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 926 520 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 12/2025 vp (21.3.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 97 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että
1) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 222 200 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 520 669 000 euroa.
2) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2024 (UKR 2024) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 623 789 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2024—2027 enintään 757 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 4 040 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 342 159 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että
1) Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 77 760 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2029 enintään 1 472 505 000 euroa.
2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 (PVKEH 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 14 000 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 860 954 000 euroa.
3) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 197 100 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 717 769 000 euroa.
4) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2024 (UKR 2024) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 8 000 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2024—2027 enintään 749 000 000 euroa.
5) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2025 (PVKEH 2025) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 130 150 000 euroa siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2025—2037 enintään 561 874 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 18 284 000 euroa vuoden 2024 toteutuneen indeksikehityksen mukaisesta kustannustasotarkistuksesta ja 8 926 000 euroa vuoden 2024 valuuttakurssitappioista sekä vähennyksenä 24 250 000 euroa siirtona momentille 27.10.01 kattamaan kustannusnousun vaikutuksia ja hankkeiden toimintamenotarpeita ja 7 000 000 euroa Ukrainan tukeen liittyvistä puolustusmateriaalihankinnoista.
Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisäys 77 760 000 euroa johtuu laivojen rakentamisen aloituksen viivästymisestä sekä sen seurannaisvaikutuksista.
PVKEH 2023 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähennys 14 000 000 euroa johtuu hankkeiden rahoitusmuutoksista.
UKR 2023 ja UKR 2024 -tilausvaltuuksien enimmäismäärien muutokset aiheutuvat Ukrainan tukeen liittyvistä puolustusmateriaalihankinnoista.
PVKEH 2025 -tilausvaltuuden enimmäismäärään lisäys 130 150 000 euroa ja valtuuden maksatusajan pidentäminen vuoteen 2037 saakka aiheutuvat kotimaisen räjähdetuotannon hankintasopimuksesta sekä hankkeiden rahoitusmuutoksista.
PVKEH 2025 ja Laivue 2020 -tilausvaltuuksien lisäykset rahoitetaan Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2026—2029 hallinnonalalle määritellyn määrärahakehyksen sisältä, jolloin muutokset pienentävät valtuudella sitomattoman määrärahan tasoa.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuuksien muutosten johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 32 684 | 32 684 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 29 500 | 230 | 29 730 | |||
| Laivue 2020 -tilausvaltuus | 181 099 | 212 710 | 139 732 | 61 187 | 14 635 | 609 363 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 2 065 | 4 920 | 605 | 7 590 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 61 975 | 53 933 | 27 727 | 18 000 | 161 635 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 47 070 | 66 550 | 40 480 | 10 000 | 164 100 | |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 287 850 | 205 115 | 255 250 | 748 215 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 132 920 | 174 220 | 101 780 | 95 600 | 112 300 | 616 820 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuus | 220 354 | 339 984 | 351 982 | 664 096 | 846 633 | 2 423 049 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus | 37 750 | 28 965 | 20 425 | 12 580 | 99 720 | |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2024) -tilausvaltuus | 309 000 | 220 000 | 220 000 | 749 000 | ||
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 1 342 267 | 1 306 627 | 1 157 981 | 861 463 | 973 568 | 5 641 906 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2025) -tilausvaltuus | 51 880 | 105 865 | 130 726 | 131 598 | 141 805 | 561 874 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 51 880 | 105 865 | 130 726 | 131 598 | 141 805 | 561 874 |
| Valtuudet yhteensä | 1 394 147 | 1 412 492 | 1 288 707 | 993 061 | 1 115 373 | 6 203 780 |
| 2025 II lisätalousarvio | -4 040 000 |
| 2025 I lisätalousarvio | 97 000 000 |
| 2025 talousarvio | 1 473 584 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 421 097 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 926 520 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentilta vähennetään 4 040 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 342 159 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että
1) Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 77 760 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2029 enintään 1 472 505 000 euroa.
2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 (PVKEH 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 14 000 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 860 954 000 euroa.
3) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 197 100 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 717 769 000 euroa.
4) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2024 (UKR 2024) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 8 000 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2024—2027 enintään 749 000 000 euroa.
5) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2025 (PVKEH 2025) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 130 150 000 euroa siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2025—2037 enintään 561 874 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 2 204 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 350 363 000 euroa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 988 000 euroa ja vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 7 216 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 28 175 000 euroa siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 745 944 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 8 204 000 euroa PVKEH 2019- ja PVKEH 2023 -tilausvaltuuksien peruutettujen määrärahojen uudelleenbudjetointina ja vähennyksenä 6 000 000 euroa siirtona momentille 27.10.01 kattamaan räjähdevarastoinnin kehittämisen kustannuksia.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
UKR 2023 -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisäys aiheutuu Ukrainan tukeen liittyvistä puolustusmateriaalihankinnoista.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuuksien muutosten johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien | |
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 32 684 | 32 684 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 29 500 | 230 | 29 730 | |||
| Laivue 2020 -tilausvaltuus | 181 099 | 240 648 | 166 162 | 75 447 | 18 247 | 681 603 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 2 065 | 4 920 | 605 | 7 590 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 61 975 | 53 933 | 27 727 | 18 000 | 161 635 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 47 070 | 66 550 | 40 480 | 10 000 | 164 100 | |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 287 850 | 205 115 | 255 250 | 748 215 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 132 920 | 174 220 | 101 780 | 95 600 | 112 300 | 616 820 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuus | 214 354 | 339 984 | 351 982 | 698 271 | 846 633 | 2 451 224 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus | 37 750 | 28 965 | 20 425 | 12 580 | 99 720 | |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2024) -tilausvaltuus | 309 000 | 220 000 | 220 000 | 749 000 | ||
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 1 336 267 | 1 334 565 | 1 184 411 | 909 898 | 977 180 | 5 742 321 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2025) -tilausvaltuus | 51 880 | 105 865 | 130 726 | 131 598 | 141 805 | 561 874 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 51 880 | 105 865 | 130 726 | 131 598 | 141 805 | 561 874 |
| Valtuudet yhteensä | 1 388 147 | 1 440 430 | 1 315 137 | 1 041 496 | 1 118 985 | 6 304 195 |
| 2025 III lisätalousarvio | 2 204 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | -4 040 000 |
| 2025 I lisätalousarvio | 97 000 000 |
| 2025 talousarvio | 1 473 584 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 421 097 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 926 520 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 2 204 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 350 363 000 euroa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 988 000 euroa ja vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 7 216 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 28 175 000 euroa siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 745 944 000 euroa.
19. Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 852 774 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) monitoimihävittäjien, aseiden, ampumatarvikkeiden ja muiden järjestelmien hankintaan sekä niiden testaukseen, käyttöönottoon ja koulutukseen
2) palvelujen ostoihin, hallintomenoihin ja käyttöönottovaiheen ylläpitoon
3) varaosien, vaihtolaitteiden ja tuotetukipalvelun hankintaan
4) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin
5) tilojen ja sotilasalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottovaiheen vuokrakustannuksiin sekä vuokrien ennakkomaksuihin
6) tietosuoja- ja turvarakentamiseen sekä muihin turvallisuushankintoihin
7) enintään vuosittain 125 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
8) indeksi- ja valuuttakurssimenoihin.
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
| 01. | Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot | 1 415 000 |
| 02. | Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) | 132 505 |
| 03. | Indeksimenot | 154 869 |
| 04. | Valuuttakurssimenot | 150 400 |
| Yhteensä | 1 852 774 |
Määrärahaa käytetään hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin.
Momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena hankintaan välittömästi liittyvät tulot ja hankinnasta maksettujen ennakoiden viivästysajan korot. Monitoimihävittäjien hankinnasta kertyviä satunnaisia tuloja saa käyttää aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.
1) Vuonna 2025 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
2) Aiemmin hyväksytystä tilausvaltuudesta saa aiheutua valtiolle menoja valtuudessa olevasta vuosittaisesta enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:Momentilta palkattavan määräaikaisen lisähenkilöstön määrää kasvatetaan 15 henkilötyövuodella enintään 125 henkilötyövuoteen, joka vastaa F-35 -hankkeen suorituskyvyn rakentamisen aikaista tarvetta.
Valuuttakurssitappioiden ennakoidaan olevan 150,4 milj. euroa. Arvio perustuu siihen, että suoritettavien valuuttamääräisten maksujen keskimääräinen valuuttakurssi olisi 1 EUR = 1,102 USD. Oletuksessa on otettu huomioon se, että vuoden 2025 valuuttamääräisistä maksuista 55 % on kiinnitetty hyödyntäen valuuttatermiinejä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuus (HX 2021) | 1 415 000 | 1 221 000 | 1 200 000 | 1 402 000 | 919 000 | 6 157 000 |
| Menot yhteensä | 1 415 000 | 1 221 000 | 1 200 000 | 1 402 000 | 919 000 | 6 157 000 |
Monitoimihävittäjien hankinta perustuu Puolustusvoimien ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmaan sekä siinä rakennettaviin suorituskykyihin:
Monitoimihävittäjien suorituskyky on keskeinen osa Suomen puolustusjärjestelmää ja se integroidaan osaksi puolustusvoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmää.
- — ylläpidetään ilmapuolustuksen suorituskyky 2060-luvun alkuun asti
- — vastataan toimintaympäristön kehitykseen sen asettamien vaatimusten mukaisesti
- — tuetaan koko puolustusjärjestelmää tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoituskyvyillä sekä reaaliaikaisella tiedonkäsittely ja -siirtokyvyllä
- — hankitaan lentokoneet, lentokoneen moottorit ml. varamoottorit, alkukäytön vaatima varaosapaketti ja varaosalaitteet, henkilöstön koulutusta ja teknillistä tukea koneen käyttöönottoon ja operoinnin aloittamiseen, simulaattorijärjestelmät sekä muita pienempiä hankintakokonaisuuksia
- — hankitaan ilmasta ilmaan, ilmasta maahan ja ilmasta merenpintaan aseita operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä
- — hankitaan ostajan hankintavelvollisuuteen kuuluvia järjestelmiä mm. radiojärjestelmän salauslaitteita tai datalinkkijärjestelmän osia
- — suunnitellaan ja toteutetaan hankkeen tarvitsema toimitila-, sotilasalue-, tietosuoja- ja turvarakentaminen
- — hankitaan suorituskyvyn edellyttämät johtamisjärjestelmäkokonaisuudet.
Vuosittain sitomattomana siirtyvään määrärahaan ja sitomattomana siirtyvään tilausvaltuuteen tehtävät valuutta- ja kustannustasotarkistukset säilyttävät rahoituksen ostoarvon tilanteessa, jossa mm. kaikista ase- ja varaosahankinnoista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä sopimusta hankinnan alkuvaiheessa.
Tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ennakoitu valuuttakurssitappio | 11 102 |
| Ennakollinen indeksitarkistus 1,5 % | 48 709 |
| HX-2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos | 251 248 |
| Ostovoimatarkistus (2025) | 27 512 |
| Vuoden 2023 toteutuneen indeksikehityksen mukainen tarkistus | 11 861 |
| Yhteensä | 350 432 |
| 2025 talousarvio | 1 852 774 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 1 502 342 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 417 953 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään vajaat 1,9 mrd. euroa, joka on noin 350,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Maksut Yhdysvaltojen hallinnolle ovat kuluvaa vuotta suuremmat, ja määrärahaa lisäävät myös hinta- ja kustannustasotarkistukset.
Valiokunta toteaa saadun selvityksen perusteella, että hanke etenee suunnitellusti ja Suomi vastaanottaa ensimmäiset koneet vuonna 2025.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 852 774 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) monitoimihävittäjien, aseiden, ampumatarvikkeiden ja muiden järjestelmien hankintaan sekä niiden testaukseen, käyttöönottoon ja koulutukseen
2) palvelujen ostoihin, hallintomenoihin ja käyttöönottovaiheen ylläpitoon
3) varaosien, vaihtolaitteiden ja tuotetukipalvelun hankintaan
4) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin
5) tilojen ja sotilasalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottovaiheen vuokrakustannuksiin sekä vuokrien ennakkomaksuihin
6) tietosuoja- ja turvarakentamiseen sekä muihin turvallisuushankintoihin
7) enintään vuosittain 125 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
8) indeksi- ja valuuttakurssimenoihin.
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
| 01. | Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot | 1 415 000 |
| 02. | Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) | 132 505 |
| 03. | Indeksimenot | 154 869 |
| 04. | Valuuttakurssimenot | 150 400 |
| Yhteensä | 1 852 774 |
Määrärahaa käytetään hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin.
Momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena hankintaan välittömästi liittyvät tulot ja hankinnasta maksettujen ennakoiden viivästysajan korot. Monitoimihävittäjien hankinnasta kertyviä satunnaisia tuloja saa käyttää aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.
1) Vuonna 2025 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
2) Aiemmin hyväksytystä tilausvaltuudesta saa aiheutua valtiolle menoja valtuudessa olevasta vuosittaisesta enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi maksuperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
| 01. | Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot | 870 000 |
| 02. | Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) | 677 505 |
| 03. | Indeksimenot | 154 869 |
| 04. | Valuuttakurssimenot | 150 400 |
| Yhteensä | 1 852 774 |
Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena kiinteistömenot.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että monitoimihävittäjien hankintaa koskevia ja niihin välittömästi liittyvien sopimusten enimmäismäärää vähennetään 70 000 000 eurolla siten, että niistä vuosina 2021—2031 valtiolle aiheutuvat menot saavat olla lopullisen tarjouspyynnön lähettämisajankohdan hintatasolla enintään 9 074 000 000 euroa (Monitoimihävittäjien hankinta -tilausvaltuus, HX 2021).
Selvitysosa:Käyttösuunnitelmakohdasta 01. vähennetään 475 000 000 euroa, joka kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 02. liittyvien tarpeiden rahoittamiseksi.
Lisäksi HX 2021 -tilausvaltuuden enimmäismäärää ja vuoden 2025 menoajoitusta vähennetään 70 000 000 euroa käyttösuunnitelmakohdasta 01. ja vastaava määräraha budjetoidaan käytettäväksi kotimaassa tehtäviin sopimuksiin käyttösuunnitelmakohtaan 02. muuttamatta hankkeen kokonaisrahoitusta. Tilausvaltuus sisältää ulkomailta hankittavat kone-, ase- ja huoltosopimukset.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuus (HX 2021) | 1 345 000 | 1 221 000 | 1 200 000 | 1 838 000 | 919 000 | 6 523 000 |
| Menot yhteensä | 1 345 000 | 1 221 000 | 1 200 000 | 1 838 000 | 919 000 | 6 523 000 |
Perustelujen täydennys mahdollistaa hankintaan liittyvien kiinteistömenojen budjetoinnin maksuperusteisena.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2025 II lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 1 852 774 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 066 342 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 417 953 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
| 01. | Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot | 870 000 |
| 02. | Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) | 677 505 |
| 03. | Indeksimenot | 154 869 |
| 04. | Valuuttakurssimenot | 150 400 |
| Yhteensä | 1 852 774 |
Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena kiinteistömenot.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että monitoimihävittäjien hankintaa koskevia ja niihin välittömästi liittyvien sopimusten enimmäismäärää vähennetään 70 000 000 eurolla siten, että niistä vuosina 2021—2031 valtiolle aiheutuvat menot saavat olla lopullisen tarjouspyynnön lähettämisajankohdan hintatasolla enintään 9 074 000 000 euroa (Monitoimihävittäjien hankinta -tilausvaltuus, HX 2021).
50. Maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 8 915 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin
4) sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ja tukitoimiin
5) veteraaniperinteen vaalimisen tukemiseen.
Selvitysosa:Momentin määräraha jaetaan valtionavustuksina maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen toiminnan tukemiseen, joista suurin valtionavustusta saava yhdistys on Maanpuolustuskoulutusyhdistys ry. Puolustusministeriö toimii valtionapuviranomaisena noudattaen valtionavustuslakia avustuksia myönnettäessä.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnalliset tulostavoitteet
| 2023 toteutuma |
2024 ennakoitu |
2025 tavoite |
|
| Taloudellisuus | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset / ko. toiminnan koulutuspäivien määrä (euroa) | 70 | 84 | 96 |
| Tuottavuus | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutuspäivien määrä / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä | 1 265 | 1 163 | 1 111 |
| Tuotokset (vaikuttavuus ja tehokkuus) | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutuspäivien määrä (pv) | 103 808 | 100 000 | 100 000 |
| Laadunhallinta | |||
| MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (pv) | 7 237 | 4 000 | 5 000 |
| MPK:n kurssityytyväisyys | |||
| Oppilastyytyväisyys (asteikolla 1—5) | 4,58 | 4,0 | 4,0 |
| Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Työtyytyväisyys (asteikolla 1—5) | 4,16 | 4,0 | 4,0 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eduskunnan kertalisäys (TA 2024) | -1 280 |
| Veteraaniperinteen vaalimisen tukeminen | 400 |
| Yhteensä | -880 |
| 2025 talousarvio | 8 915 000 |
| 2024 talousarvio | 9 795 000 |
| 2023 tilinpäätös | 7 930 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 8 935 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 20 000 euroa talousarvioesityksen 8 915 000 euroon nähden aiheutuu kaatuneiden muiston vaalimistyön menoista.
| 2025 talousarvio | 8 935 000 |
| 2024 talousarvio | 9 795 000 |
| 2023 tilinpäätös | 7 930 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 8,9 milj. euroa, joka on noin 0,9 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahasta on vähennetty eduskunnan tekemä kertaluonteinen lisäys (1,280 milj. euroa) ja siihen on lisätty veteraaniperinteen vaalimisen tukea (0,4 milj. euroa). Valiokunta pitää myönteisenä, että puolustushallinto on kohdentanut hallituksen linjaaman valtionavustussäästön (2 milj. euroa) käsiteltävän momentin sijaan Puolustusvoimien toimintamenoihin. Vähennys olisi heikentänyt merkittävästi vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksia.
Määrärahasta vajaat 7,6 milj. euroa on tarkoitus kohdistaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) julkisista hallintotehtävistä aiheutuviin menoihin. Lisäksi rahoitusta osoitetaan muun muassa Maanpuolustuksen Tuki ry:n kautta sen jäsenjärjestöille vapaaehtoista maanpuolustustyötä tukevaan työhön ja Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:lle.
MPK:n järjestämällä sotilaallisia valmiuksia palvelevalla koulutuksella sekä reserviläisten omaehtoisella toiminnalla on keskeinen rooli reservin sotilasosaamisen ja toimintakyvyn ylläpidossa ja kehittämisessä. Järjestöjen toimintaan on mahdollista osallistua myös niiden reserviläisten, joita ei aktiivisesti kutsuta kertausharjoituksiin tai jotka eivät ole tällä hetkellä sijoitettuina poikkeusolojen organisaatioon. Kansalaisten kiinnostus hakeutua koulutuksiin on säilynyt korkealla. MPK:n koulutuspäivien määrä on noussut yli 100 000:een vuositasolla, eikä kaikkeen kysyntään ole pystytty vastaamaan.
MPK esittää yhdistyksen valtionapuun 2 milj. euron korotusta, jota tarvitaan mm. ylläpitämään nykyistä koulutustasoa ja vastaamaan Puolustusvoimien asettamiin tukitarpeisiin. MPK:lta on pyydetty lisätukea mm. HF-radiotoiminnassa, kybertoiminnassa ja miehittämättömän ilmailun koulutuksessa. MPK tukeutuu Puolustusvoimien harjoitusalueisiin, ampumaratoihin ja varastoihin. Jatkossa kansainvälisen toiminnan lisääntyessä joudutaan turvautumaan entistä enemmän vuokratiloihin. Myös yleinen kustannustaso on lisännyt menoja.
Valiokunta korostaa, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja MPK:n rahoitus tulee turvata siten, että toiminnan riittävä taso ei ole eduskunnan vuosittain tekemien kertaluonteisten rahoitusten varassa. Hallituksen tulee huolehtia MPK:n mahdollisuuksista hoitaa sille annetut tehtävät. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on suuri merkitys yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle. Myös naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen tulee edelleen kehittää, jotta kaikille kansalaisille voidaan tarjota kattavat valmiudet kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa toimimiseen.
Ampumaradat.Valiokunta korostaa myös, että hallituksen tulee pitää kiinni hallitusohjelman linjauksesta turvata Suomen ampumaratojen toiminta ja edistää uusien ampumaratojen perustamista ottaen huomioon alueellisen tarpeen ja arvioiden mahdolliset lainsäädäntötarpeet sekä keskeisten maanpuolustus-, reserviläis-, ampumaurheilu- ja metsästysjärjestöjen sekä viranomaisten tarpeet. Ulkoampumaratojen määrän tavoite on noin 1 000 ampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä.
Puolustusvoimat ja vapaaehtoinen maanpuolustus tarvitsevat riittävän ampumarataverkoston tehtäviensä toteuttamiseksi. Puolustusvoimilla on käytössään 34 ampumarataa, joilla on voimassa olevat ympäristöluvat. Siviiliratoja Suomessa on 670 kappaletta.
Valiokunta kiirehtii linjauksen toimeenpanoon asetetun sisäministeriön johtaman työryhmän ja hankkeen työtä. Hankkeessa tulee saada aikaan konkreettisia tuloksia, kuten keinoja ampumaratojen toiminnan turvaamiseen ja ympäristölupien sujuvoittamista, sekä toteuttaa tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Valiokunta korostaa, että kyse ei niinkään ole rahoituksesta, vaan etenkin ympäristölupien saattamisesta voimaan vaadittavalla tavalla.
Valiokunta lisää momentille 1 740 000 euroa, josta kohdennetaan
- — 800 000 euroa Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:lle
- — 200 000 euroa Suomen Rauhanturvaajaliitto ry:lle
- — 200 000 euroa Kaatuneitten omaisten liitto ry:lle toiminnan kehittämiseen huomioiden mm. sotaorpojen tilanne
- — 200 000 euroa Nurmijärven Reserviupseerikerho ry:lle historiallisen perinnön vaalimiseen
- — 100 000 euroa Reserviupseeriliitto ry:lle kansainvälisen toiminnan kehittämiseen muun muassa liittokunnan reservien yhteistoiminnan ja harjoittelun edistämiseksi
- — 100 000 euroa Reserviläisliitto ry:n kansainvälisyystoiminnan kehittämiseen ja kansainvälisen aliupseerijärjestön CISOR:n puheenjohtajuuskauden menoihin
- — 50 000 euroa Vammautuneet Kriisinhallintaveteraanit ry:lle vertaistukityöhön
- — 50 000 euroa Suomen Lottaperinneliitto ry:lle ja
- — 40 000 euroa Vapaussodan perinneliitto ry:lle vuoden 1918 muistomerkkien selvitys- ja jatkotoimenpidetyöhön.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 10 675 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin
4) sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ja tukitoimiin
5) veteraaniperinteen vaalimisen tukemiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen määrän ja toiminnan kustannusten kasvusta.
| 2025 II lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2025 talousarvio | 10 675 000 |
| 2024 tilinpäätös | 9 795 000 |
| 2023 tilinpäätös | 7 930 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp (17.6.2025)
Momentille esitetään 1,0 milj. euron lisäystä, joka aiheutuu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen määrän ja toiminnan kasvusta.
Valiokunta viittaa viimeisimpään budjettimietintöönsä (VaVM 25/2024 vp — HE 109/2024 vp, HE 191/2024 vp) ja korostaa entistäkin vahvemmin, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja MPK:n rahoitus tulee turvata siten, että toiminnan riittävä taso ei ole eduskunnan tekemien kertaluonteisten lisäysten eikä lisätalousarvioiden sisältämien määrärahojen varassa. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on suuri merkitys maanpuolustustahdolle ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle. Hallituksen tulee näin ollen huolehtia MPK:n mahdollisuuksista hoitaa sille annetut tehtävät ja varmistaa toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu vakaalla ja ennakoitavissa olevalla rahoituksella.
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.