Hoppa till innehåll
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
              22. Vapaaehtoinen paluu
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2025

40. MaahanmuuttoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Selvitysosa:Maahanmuuttopolitiikalla pyritään hallittuun ja väärinkäytökset estävään maahanmuuttoon. Maahanmuuttovirasto vastaa, että lupa- ja kansalaisuusprosessit ovat ennakoitavia ja laadukkaita sekä hakemukset käsitellään niille asetetuissa tavoiteajoissa.

Hädänalaisimpia autetaan ensisijaisesti lähtöalueilla. Suomi auttaa täysimääräisesti Ukrainasta sotaa paenneita ja jatkaa heidän suojeluaan yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Euroopan rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen Suomesta perustuva turvapaikkamekanismi minimoidaan. Suomen turvapaikkapolitiikkaa tiukennetaan ja saatetaan keskeisten säädösten osalta yleispohjoismaiselle tasolle hallitusohjelman mukaisesti. Kansainvälinen suojelu on luonteeltaan väliaikaista. Kielteisen päätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti. Pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden ehtoja tiukentamalla varmistetaan Suomeen tulijoiden halu integroitua vastaanottavaan yhteiskuntaan sekä sen normeihin ja sääntöihin.

Turvapaikanhakujärjestelmää tehostetaan ja sen laatua kehitetään. Tavoitteena on, että apu kohdentuu yhä tehokkaammin kaikkein hädänalaisimmille ja järjestelmän väärinkäyttö estetään. Järjestelmän väärinkäytöksiä pyritään estämään poistamalla esteet viranomaisten tietojenvaihdolta ja luodaan tehokas valvontamalli. Kansainvälistä suojelua koskevaa sääntelyä tiukennetaan ja tehostetaan. Turvapaikkahakemukset käsitellään kuuden kuukauden määräajassa. Lähtökohtaisesti kielteisen päätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan. Vastaanoton piirissä arvioidaan olevan keskimäärin 22 000 henkilöä vuonna 2025. Kiintiöpakolaisten määrä on 500 henkilöä vuonna 2025.

Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta tärkeää työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan, hallitaan ja väärinkäytökset estetään. Hallitus säilyttää nykymuotoisen saatavuusharkintajärjestelmän ja pyrkii siihen, että ensisijaisesti huolehditaan Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisestä. Lisäksi hallitus täydentää työvoimaa ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta. Työperäisen maahanmuuton painopisteenä kolmansista maista ovat korkeakoulutetut ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi. Työperusteinen maahanmuutto on osa hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista ja se täydentää osaltaan muita työllisyystoimia. Työvoiman maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta ja huoltosuhdetta sekä turvattava osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta työvoimapula-aloilla. Työperusteisten oleskelulupien osalta tavoitellaan kuukauden enimmäiskäsittelyaikaa ja erityisasiantuntijoiden osalta viikon enimmäiskäsittelyaikaa. Työperusteinen oleskelulupa Suomessa perustuu oikeuteen ja velvoitteeseen tehdä työtä.

Hallitus jatkaa ulkomaalaislain uudistamista. Tavoitteena on tasapainoinen kokonaisuus: maahantulo, oleskelu, lupien jälkivalvonta ja maasta poistaminen. Turvapaikanhakijoiden perusteettomat uusintahakemukset estetään ja vastaanottolaki uudistetaan.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Maahanmuuttohallintoon esitetään yhteensä noin 329,4 milj. euroa, joka on noin 196,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Kotoutumiseen liittyviä asioita valiokunta käsittelee mietinnössään luvun 32.50 kohdalla.

Vuonna 2025 vastaanoton piirissä olevien henkilöiden määrän arvioidaan laskevan ja olevan noin 22 000 henkilöä. Turvapaikkahakemusten määrien ennakoidaan pysyvän matalalla tasolla, noin 3 000—4 000 hakemuksessa. Pakolaiskiintiöksi ehdotetaan 500 henkilöä. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman muuttoliikkeen odotetaan jatkuvan, ja tilapäisen suojelun hakemuksia arvioidaan jätettävän 8 000—12 000. Vuoden 2024 lopulla ukrainalaisia on vastaanottojärjestelmässä noin 20 300. Kuntiin on siirtynyt noin 25 000 ukrainalaista. Työperusteisten ja opiskelijoiden oleskelulupahakemusten ja perhesidonnaisten oleskelulupahakemusten ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla vuonna 2025.

Edellä olevien arvioiden perusteella esitetään vähennettäväksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton määrärahaa (yhteensä 238,8 milj. euroa momenteilla 26.40.21 ja 26.40.63) noin 182,5 milj. eurolla. Lisäksi Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoja (noin 88,3 milj. euroa momentilla 26.40.01) esitetään alennettavaksi noin 13,7 milj. eurolla, josta hallinnonalalle linjattujen säästöjen osuus on noin 9,3 milj. euroa. Maahanmuuttoviraston toimintamenojen sopeutustarve on korkea (yli 13 prosenttia). Vapaaehtoisen paluun rahoitus (noin 2,3 milj. euroa momentilla 26.40.22) pysyy vuoden 2024 tasolla.

Saadun selvityksen mukaan Maahanmuuttovirasto pystyy turvaamaan toimintakykynsä ja hallitusohjelman tavoitteiden edistämisen vuonna 2025 vuodelta 2024 siirtyvän erän turvin. Säästyvän määrärahan taustalla on ennakoitua rauhallisempi itärajan tilanne.

Valiokunta pitää myönteisenä, että viraston toiminnassa painotetaan turvapaikkatutkinnan nopeuttamista hyvää hallintotapaa noudattaen, sillä käsittelyaikojen lyhentämisellä hallitusohjelman mukaisesti yhdeksästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen voi olla jopa 15—20 milj. euron säästövaikutus vastaanottotoiminnan menoihin. Tärkeä on myös huolehtia työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupien käsittelyaikojen yhden kuukauden tavoitetason toteutumisesta. Rahoituksen supistuessa virasto etsii sopeutusmahdollisuuksia etenkin toimitiloista ja tietohallintokustannuksista sekä hakemusmaksujen korotuksista.

Valiokunta korostaa, että hallituksen tulee seurata tarkasti Maahanmuuttoviraston mahdollisuuksia toteuttaa sille annetut tehtävät, ja muistuttaa siitä, että useat viraston tehtävät liittyvät myös sisäiseen turvallisuuteen. Turvallisuusympäristön vaikeutuminen lisää mm. oleskelulupa- ja kansalaisuusjärjestelmän väärinkäyttöepäilyjä.

01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 88 266 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Sisäministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä. Työvoiman maahanmuuton ohjauksesta ja kehittämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sisäministeriön kanssa.

Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita. Maahanmuuttoviraston organisaatioon kuuluvat myös Helsingin, Oulun ja Joutsenon vastaanottokeskukset. Helsingin ja Joutsenon keskusten yhteydessä toimivat ulkomaalaisten säilöönottoyksiköt. Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä toimii lisäksi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Virasto vastaa valtion vastaanottokeskuksissa majoittuneiden turvapaikanhakijoiden vastaanoton, ulkomaalaisten säilöönottoyksiköiden ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän käytännön toiminnasta, ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta.

Sisäministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Parannetaan ulkomaisen työvoiman saatavuutta sujuvoittamalla luvan saamista ja varmistetaan kustannustehokas sekä väärinkäytökset ehkäisevä oleskelulupajärjestelmä, joka tukee kansallista turvallisuutta. Kansalaisuushakemusten ruuhka puretaan.
  • — Turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmä toimii tehokkaasti, väärinkäytökset estetään, turvallisuusuhat havaitaan varhaisessa vaiheessa ja niihin puututaan.
  • — Suomessa oleskelevat kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet poistuvat tai heidät poistetaan maasta viivytyksettä päätöksen saamisesta. Vapaaehtoista paluuta tarjotaan ensisijaisena maasta poistumisen muotona. Viranomaisten välistä yhteisyötä tehostetaan paluiden ja palautusten täytäntöönpanossa.
  • — Ennakoidaan ja varaudutaan toimintaympäristön muutoksiin ja turvallisuusuhkiin, erityisesti laajamittaisen ja välineellistetyn maahantulon tilanteisiin sekä kyberturvallisuusriskeihin.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)

  2023
toteutuma
2024
arvio
2025
tavoite
       
Henkilöstömenot 61 60 61
Toimitilamenot 11 8 9
ICT-menot 19 20 21
Muut menot 9 12 9
Yhteensä 100 100 100

1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen käytön.

Toiminnan tunnuslukuja

  2023
toteutuma
2023
ratkaistu
tavoiteajassa
2024
tavoite
2025
tavoite
         
Ratkaistut asiat1) 209 000   208 000 200 000
Hakemusten käsittelyajat2) (kokonaiskäsittelyaika ka, vrk)        
— Osaratkaisua edellyttävä työnteko TTOL 1. lupa (kok) 83 35 % 30 30
— Erityisasiantuntijat + Eryt sininen kortti, 1. lupa 14 35 % 12 7
— Opiskelija 1. lupa 38 57 % 30 30
— Kansalaisuushakemus 481 48 % 365 365
— Turvapaikkahakemus 248 47 % 180 180
— Tilapäinen suojelu 14   10 10
Prosessikohtainen tuottavuus3) (pts/htv)        
— Osaratkaisua edellyttävä työnteko TTOL 1 274   1 430 800
— Erityisasiantuntijat 1 106   1 350 1 450
— Opiskelu 1 501   1 500 1 550
— EU-rekisteröinnit 545   649 700
— Kansalaisuushakemukset 399   470 470
— Turvapaikkahakemukset 25   36 38
Päätöksen omakustannushinta (nettomenot euroa/päätös) 344   372 394
Henkiset voimavarat        
Henkilötyövuodet 1 263   1 378 1 424
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 11,2   11,0 11,0
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,5   3,7 -

1) V. 2024 ratkaistujen asioiden määrä alempi, koska tilapäisen suojelun hakijoiden määrän arvioidaan vähenevän edellisiin vuosiin verrattuna.

2) Käsittelyajat ovat kokonaiskäsittelyaikoja vireille tulosta päätökseen pl. työntekijän ja kausityön oleskeluluvat, joissa voidaan laskea erikseen TE-toimiston tekemän osaratkaisun jälkeen Migrissä hakemuksen käsittelyyn kuluva aika.

3) Lupaprosessissa tehdyt päätökset yhteensä (1. ja jatkoluvat) jaettuna lupaprosessiin kohdennetulla tehollisella työajalla henkilötyövuosina yhteensä tarkastelujakson aikana. Tehollinen työaika sisältää vain ko. lupaprosessiin käytetyn työajan eikä sisällä esimerkiksi lomiin ja muihin poissaoloihin sisältyvää työaikaa. Turvapaikkahakemusten osalta ei vielä vuonna 2022 pystytty saamaan luotettavaa tietoa.

Vireille tulleet ja ratkaistut asiat

  2023
toteutuma
vireille
tulevat
2023
ratkaistut
(%)
2024
arvio
vireille
tulevat
2025
arvio
vireille
tulevat
         
Oleskelulupa-asiat yhteensä, joista keskeisimmät 148 219 103 163 507 170 219
— työperusteiset1) oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) 36 739 109 41 772 44 139
— opiskelijoiden oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) 15 778 107 15 200 16 200
— perhesideperusteiset oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) 40 303 99 45 567 46 898
— muut asiat2) 55 399 100 60 968 62 982
Turvapaikkahakemukset 5 372 67 4 900 4 950
Tilapäinen suojelu 19 426 103 12 000 8 000
Muu kansainvälinen suojelu 1 818 108 1 001 1 000
Maasta poistaminen 2 328 103 2 415 2 536
Kansalaisuusasiat 21 359 77 18 695 16 695
Passit ja matkustusasiakirjat 20 560 112 14 300 14 500
Yhteensä 219 082 100 216 818 217 900

1) Mm. elinkeinon harjoittaminen, osaratkaisua edellyttävä työnteko, tieteellinen tutkimus, harjoittelija, urheilu ja valmentaminen, erityisasiantuntija, muu työnteko, kausityö, start up-yrittäjä.

2) Mm. EU-oleskeluoikeus, ihmiskaupan uhreille myönnettävä harkinta-aika, oleskelutodistukset ja -ilmoitukset, pysyvät oleskeluluvat, voimassa olevaa lupaa koskevat asiat.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Bruttomenot 121 138 145 134 130 536
Bruttotulot 39 711 43 172 42 270
Nettomenot 81 427 101 962 88 266
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 25 094    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 11 462    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 32 039 33 089 34 800
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 16 574 16 900 17 500
— osuus yhteiskustannuksista 29 684 30 000 30 000
Kustannukset yhteensä 46 258 46 900 47 500
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -14 219 -13 811 -12 700
Kustannusvastaavuus, % 69 71 73

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 5 983 7 600 6 000
— EU:lta saatava rahoitus 1 050 1 100 700
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 609 657 600
Tuotot yhteensä 7 642 9 357 7 300
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 8 927 11 000 8 600
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -1 285 -1 643 -1 300
Omarahoitusosuus, % 14 15 15

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU tietojärjestelmien yhteentoimivuus (Interoperability-hanke) -943
Henkilöstöresurssit -3 400
Maailmanluokan automaatiota hyödyntävä digitaalinen infrastruktuuri osaajien maahanmuuton tueksi (RRF pilari3) -2 635
Rajamenettelyn vaikutukset, Joutsenon vastaanottokeskus (siirto momentilta 26.01.66) 90
Rajamenettelyn vaikutukset, Joutsenon vastaanottokeskus (siirto momentilta 26.10.20) 85
Raskaan alus- ja ilma-aluskaluston sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakaluston ylläpito (siirto momentille 26.20.70) -1 250
Single Digital Gateway -asetuksen toimet -500
TE-palvelu-uudistus, työntekijän työlupatehtävät (siirto momentilta 32.01.03) 190
Työntekijän oleskeluluvan osapäätös Migrille -500
Työntekijän oleskeluluvan osapäätös Migrille (siirto momentilta 32.01.03) 4 200
Virve 2 käyttöönoton kustannukset 56
Palkkausten tarkistukset 181
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) -8 819
Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) -451
Yhteensä -13 696

2025 talousarvio 88 266 000
2024 II lisätalousarvio 1 545 000
2024 talousarvio 101 962 000
2023 tilinpäätös 67 795 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 88 266 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 716 000 euroa.

Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 249 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.

Määrärahan peruuttaminen aiheutuu RRF-toimenpiteen P3C1R3 käyttämättä jääneestä RRF-rahoitusosuudesta.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2025 II lisätalousarvio 716 000
2025 talousarvio 88 266 000
2024 tilinpäätös 103 507 000
2023 tilinpäätös 67 795 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 716 000 euroa.

Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 249 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 1 300 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu eduskunnalle annetun esityksen laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 62/2025 vp) edellyttämästä kertaluonteisesta tietojärjestelmäkehittämisestä.


2025 III lisätalousarvio 1 300 000
2025 II lisätalousarvio 716 000
2025 talousarvio 88 266 000
2024 tilinpäätös 103 507 000
2023 tilinpäätös 67 795 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 1 300 000 euroa.

21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 192 932 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja EU:n rahoittamiin hankkeisiin koskien EU:n sisäisiä siirtoja sekä vastaanottojärjestelmän kapasiteetin lisäämistä

5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin

6) perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

8) erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi ulkomaalaislain (301/2004) 93 §:n mukaisesti Suomeen otettavien henkilöiden vastaanottopalveluiden järjestämisestä sekä näiden henkilöiden majoittamista varten vuokrattavista lisätiloista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen

9) yksilöllistä paluuneuvontaa tarjoavien ja paluita koordinoivien paluukeskuksena toimivien vastaanottokeskusten menoihin.

Määräraha budjetoidaan ennakkomaksujen ja niiden tasausten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Vuoden 2025 pakolaiskiintiö on 500 henkilöä.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain (746/2011) 13 §:n nojalla. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kuitenkin siten, että sopimuksista voidaan irrottautua nopeasti ja joustavasti.

Majoituskapasiteetti pyritään mitoittamaan siten, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään parantamaan entisestään kustannustehokkuutta mm. majoitusvuorokauden hinnassa.

Vastaanottolain 6 §:ssä säädetään erityistarpeiden huomioon ottamisesta hakemuksen käsittelyn ajan ja lisäksi vastaanottolain 19 §:ssä täydentävästä vastaanottorahasta kattamaan erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia tarpeellisiksi harkittuja menoja.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkinnassa ja turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 97 b §:n mukaan hakijalle järjestetään tämän suostumuksella lääkärintarkastus aiempaan vainoon tai vakavaan haittaan viittaavien seikkojen selvittämiseksi, jos se on tarpeen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen arvioimiseksi. HE 218/2014 mukaan kyseessä on lääkärintarkastus, joka järjestetään Maahanmuuttoviraston aloitteesta ja valtion varoin, kun virasto pitää lääkärintodistuksen saamista tarpeellisena ennen kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen tekemistä.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Ulkomaalaislain 6 b §:ssä säädetään oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Turvapaikanhakijoille ja perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään mm., täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat järjestetään ostopalveluna. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.

Tunnusluvut ja mittarit

  2023
toteutuma
2024
arvio
2025
tavoite
       
Vastaanottojärjestelmässä asiakkaita keskimäärin 43 655 33 000 22 000
Vastaanottokeskuksissa majoitettujen osuus (%) 50 55 59
Säilöön otetut ulkomaalaiset keskimäärin 57 60 65
Vastaanottokeskusten käyttöaste keskimäärin (%) 82 75 75
Vastaanottokeskusten paikkaluku vuoden lopussa 29 087 17 000 13 000
Vastaanottokeskusten lukumäärä 112 72 50

Vastaanotto- ja säilöönottoyksiköiden kustannukset1) / euroa / vuosi

  2023
toteutuma
2024
arvio
2025
tavoite
       
Vastaanoton kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 478 961 441 245 259 951
— turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskimääräiset kokonaiskustannukset/hlö/vrk (ilman alv) 30 34 35
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus/hlö/vrk (ilman alv) 43 47 47
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa tai tukiasunnossa/hlö/vrk (ilman alv) 231 240 240
— säilöön otetun kustannus/hlö/vrk 351 360 360
— yksityismajoituksen kustannus/hlö/vrk (ilman alv) 10 12 12

1) Vastaanoton asiakasmenot (mom. 26.40.01 ja 26.40.21), vastaanoton ostopalvelut (mom. 26.40.01 ja 26.40.21), valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt (mom. 26.40.01), vastaanottoraha (mom. 26.40.63).

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Vastaanoton asiakasmenot yhteensä 186 806
Lasten edustaminen 625
Muut maahantuloon liittyvät menot 2 860
Ihmiskaupan uhrien auttamispalvelut 1 691
Kiintiöpakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 950
Yhteensä 192 932

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansainvälistä suojelua koskevien valitusasioiden käsittelyn tehostaminen (HO 2023) -1 360
Maahanmuuton olettamien tarkistus -115 078
Turvapaikanhakujärjestelmän tehostaminen ja laadun kehittäminen (HO 2023) -11 200
Yhteensä -127 638

2025 talousarvio 192 932 000
2024 II lisätalousarvio -59 784 000
2024 talousarvio 320 570 000
2023 tilinpäätös 254 380 108

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)

Määrärahaa saa käyttää:

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 99 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 7) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 7).

Talousarvioesitykseen nähden kyseisen kohdan lakiviittaus on päivitetty.


2025 talousarvio 192 932 000
2024 III lisätalousarvio 42 384 000
2024 II lisätalousarvio -59 784 000
2024 talousarvio 320 570 000
2023 tilinpäätös 254 380 108

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 192 932 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja EU:n rahoittamiin hankkeisiin koskien EU:n sisäisiä siirtoja sekä vastaanottojärjestelmän kapasiteetin lisäämistä

5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin

6) perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 99 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

8) erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi ulkomaalaislain (301/2004) 93 §:n mukaisesti Suomeen otettavien henkilöiden vastaanottopalveluiden järjestämisestä sekä näiden henkilöiden majoittamista varten vuokrattavista lisätiloista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen

9) yksilöllistä paluuneuvontaa tarjoavien ja paluita koordinoivien paluukeskuksena toimivien vastaanottokeskusten menoihin.

Määräraha budjetoidaan ennakkomaksujen ja niiden tasausten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Vuoden 2025 pakolaiskiintiö on 500 henkilöä.

22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 2 318 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen

3) vapaaehtoista paluun ja uudelleenkotoutumisen kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin ja eurooppalaisiin tai pohjoismaalaisiin yhteishankkeisiin osallistumista varten

4) vapaaehtoisen paluun ohjaukseen, suunnitteluun ja neuvontaan enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen

5) vapaaehtoisen paluun mahdollistaviin välttämättömiin lääkärinlausuntoihin ja tutkimuksiin sekä viestinnän ja tiedottamisen kuluihin.

Selvitysosa:Vapaaehtoinen paluu on kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen ensisijainen maastapoistamisen muoto. Lain kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 31 §:n nojalla vapaaehtoisen paluun tukemiseksi voidaan kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle, tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle, korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu. Tilapäistä suojelua saava tai ihmiskaupan uhri voi olla myös unionin kansalainen tai tähän rinnastettava. Vapaaehtoisen paluun järjestäminen toteutetaan ostopalveluna. Vapaaehtoista paluuta tehostetaan ottamalla käyttöön tehokas paluuneuvonta turvapaikkapuhuttelusta alkaen, viestimällä tehokkaasti paluusta ja luomalla tarpeen mukaan uudelleenkotoutumisen lisämahdollisuuksia.

Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 31 § pykälän mukaan Maahanmuuttovirasto voi myöntää asiakkaalle, joka ei ole rekisteröitynä vastaanottokeskukseen, vapaaehtoisen paluun avustuksen hakemuksesta. Hakemusten käsittelyä ja paluujärjestelyitä varten Maahanmuuttovirastolle voi syntyä kustannuksia asiakastapaamisten järjestämisestä, kuten esimerkiksi tulkkaus- ja käännöskustannuksia tai muista erityisjärjestelyistä asiakkaan hakemuksen käsittelyä varten, mikä on edellytys vapaaehtoisen paluun toteuttamiseksi. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ohjaa, valvoo ja tukee vastaanottokeskusten lakisääteistä tehtävää vapaaehtoisen paluun järjestelyiden osalta tuottamalla materiaalia ja järjestämällä koulutusta vapaaehtoisen paluusta ja uudelleenkotoutumisesta, joka on edellytys vapaaehtoisten paluiden toteuttamiseksi. Toiminnasta voi koitua kustannuksia esimerkiksi viestintämateriaalin tuottamisesta ja käännättämisestä asiakasryhmien äidinkielelle tai koulutusten käytännön järjestelyistä ja niiden materiaalien tuottamisesta.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Matka- ja muut avustukset 934
Ostopalvelut 1 384
Yhteensä 2 318

2025 talousarvio 2 318 000
2024 II lisätalousarvio
2024 talousarvio 2 318 000
2023 tilinpäätös 2 318 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 2 318 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen

3) vapaaehtoista paluun ja uudelleenkotoutumisen kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin ja eurooppalaisiin tai pohjoismaalaisiin yhteishankkeisiin osallistumista varten

4) vapaaehtoisen paluun ohjaukseen, suunnitteluun ja neuvontaan enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen

5) vapaaehtoisen paluun mahdollistaviin välttämättömiin lääkärinlausuntoihin ja tutkimuksiin sekä viestinnän ja tiedottamisen kuluihin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 2 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitettujen henkilöiden ja lisäksi heidän perheenjäsenten vapaaehtoisen paluumuuton yhteiskuljetuksesta ja sen järjestämisestä aiheutuviin kuluihin.

Selvitysosa:Perustelujen täydennys aiheutuu vapaaehtoisiin paluisiin liittyvien charter-lentojen ja niiden järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2025 II lisätalousarvio
2025 talousarvio 2 318 000
2024 tilinpäätös 2 318 000
2023 tilinpäätös 2 318 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 2 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitettujen henkilöiden ja lisäksi heidän perheenjäsenten vapaaehtoisen paluumuuton yhteiskuljetuksesta ja sen järjestämisestä aiheutuviin kuluihin.

63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 45 890 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n, säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n ja erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi ulkomaalaislain (301/2004) 93 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Vastaanottoraha 44 480
Täydentävä vastaanottoraha 1 410
Yhteensä 45 890

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansainvälistä suojelua koskevien valitusasioiden käsittelyn tehostaminen (HO 2023) -340
Maahanmuuton olettamien tarkistus -42 496
Turvapaikanhakujärjestelmän tehostaminen ja laadun kehittäminen (HO 2023) -2 800
Vastaanottorahan alentaminen perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin (HO 2023) -9 200
Yhteensä -54 836

2025 talousarvio 45 890 000
2024 II lisätalousarvio -35 587 000
2024 talousarvio 100 726 000
2023 tilinpäätös 99 074 029

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 45 890 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n, säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n ja erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi ulkomaalaislain (301/2004) 93 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.