Talousarvioesitys 2025
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 367 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:lle.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastustoimen kykyä toimia kaikissa olosuhteissa paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena yhteentoimivana kokonaisuutena vahvistetaan. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmällä on oltava kyky kaikissa turvallisuustilanteissa viivytyksettä käynnistää tehokas pelastustoiminta ja sen johtaminen, tilannekuvan kokoaminen, analysointi, ennakointi, johtopäätösten tekeminen ja jakaminen valtakunnallisella ja alueellisella tasolla ajankohdasta riippumatta. Hyvinvointialueiden etukäteen suunnitellulla yhteistyöllä voidaan koota pelastustoiminnan resurssit suurissa tai alueellisesti laajoissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Pelastustoimen valvonnalla ja ohjauksella varmistetaan, että pelastustoimen palvelutaso toteutuu uhkia ja riskejä vastaavasti, yhdenmukaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 12 | 15 | 50 |
| ICT-menot | 38 | 52 | 38 |
| Muut menot2) | 50 | 33 | 12 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
1) Luvut sisältävät siirrettyjen määrärahojen käytön.
2) Sisältää asiantuntija- ja tutkimuspalvelut.
Tavoitteena on onnettomuuksien määrän vähentäminen ja onnettomuuksien seurannaisvaikutusten pienentäminen. Tulipalojen määrä puolitetaan vuoden 2030 loppuun mennessä. Asumisen paloturvallisuuden edistämisen tavoitteena on palokuolemien, henkilövahinkojen ja aineellisten vahinkojen vähentäminen. Tavoitteena on vahvistaa omatoimisen varautumisen osaamista kaikissa väestöryhmissä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuuksien seurannaisvaikutusten vähentämiseksi.
Toiminnan tunnuslukuja
| Tavoite | 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
| Hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien tarkastustehtävien määrä (kpl), enintään | 17 430 | 17 000 | 16 800 |
| Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) | 84 | 90 | 100 |
| Rakennuksissa tapahtuneet tulipalot (kpl), enintään | 4 921 | 5 000 | 4 500 |
1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.
Pelastustoimen järjestelmä varmistaa riskejä ja uhkia vastaavat, yhdenmukaiset ja kustannusvaikuttavat pelastustoimen palvelut. Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna.
Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä varautuminen mahdollistavat väestön suojaamisen kaikissa olosuhteissa. Erityisesti uhkien arviointi sekä väestön varoittamisen, väestönsuojien käytön ja väestön evakuointien suunnittelu ja muut järjestelyt on toteutettu hallinnonalojen viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoimintana. Pelastustoimen viranomaisten koordinoimana varmistetaan, että toimijoiden välinen työnjako on selkeä.
Pelastustoimi selvittää ja yhdenmukaistaa pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän suorituskykyä ja kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeisiin.
Pelastustoimen kansainvälinen toiminta kytkeytyy pelastustoimen kansallisiin rakenteisiin ja tukee siviilivalmiuden ja varautumisen vahvistamista. Kansainvälisellä yhteistyöllä lisätään edellytyksiä vastata laajoihin, esimerkiksi säiden ääri-ilmiöiden aiheuttamiin uhkiin sekä erilaisiin valtioiden rajat ylittäviin uhka- ja kriisitilanteisiin. Sisäministeriö pyrkii jatkamaan aktiivista avuantoa Ukrainaan ja vastaamaan avunpyyntöihin tarkasti ja strategisesti kohdennetusti.
Toiminnan tunnuslukuja
| Tavoite | 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
| Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien (ensimmäisen yksikön) toimintavalmiusaika (mediaani) (m:ss), enintään | 7:26 | 7:25 | 7:25 |
Aluehallinnon yhteisen varautumisen keskushallinnon tehtäviin kuuluvat keskushallinnon horisontaalisen koordinaation toiminnot ja alueellisten toimijoiden ohjaus, koordinaatio ja valtakunnallisen kehittämisen toiminnot. Yhteisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Bruttomenot | 3 195 | 4 605 | 2 367 |
| Bruttotulot | - | - | - |
| Nettomenot | 3 195 | 4 605 | 2 367 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 166 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 4 017 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| DigiFinland Oy:n pääoman palautus sisäministeriölle | -2 000 |
| Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän PRS-palvelun kansallinen käyttöönotto | -150 |
| Virve 2.0 käyttöönotto | 108 |
| Palkkausten tarkistukset | 4 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -182 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -18 |
| Yhteensä | -2 238 |
| 2025 talousarvio | 2 367 000 |
| 2024 talousarvio | 4 605 000 |
| 2023 tilinpäätös | 5 046 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 2,4 milj. euroa, joka on lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2024. Rahoituksella vahvistetaan hyvinvointialueiden vastuulla olevan pelastustoimen kykyä toimia kaikissa olosuhteissa paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena yhtenä kokonaisuutena.
Valiokunta on huolissaan siitä, että pelastustoimen yleiskatteellinen rahoitus ei toteudu asetettujen kriteerien mukaisesti hyvinvointialueilla, ja pitää tarpeellisena, että sisäministeriö seuraa tarkasti pelastustoimelle alueilla osoitettuja resursseja. Tarvittaessa tilanteeseen on puututtava.
Valiokunta korostaa myös, että pelastustoimen johtamisjärjestelmällä tulee olla kyky viivytyksettä käynnistää tehokas pelastustoiminta ja sen johtaminen, tilannekuvan kokoaminen ja analysointi. Ministeriön valvonnalla ja ohjauksella tulee varmistaa, että palvelutaso toteutuu yhdenmukaisesti ja kustannustehokkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Ministeriön rooli on merkittävä myös kansalaisten varautumisen suunnittelussa ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä, kuten tulipalojen määrän puolittamisessa vuoden 2030 loppuun mennessä. Valiokunta nostaa esiin myös väestönsuojeluun liittyvät kehittämistarpeet ja korostaa, että etenkin operatiivista suorituskykyä ja toimintojen suojaamista tulee vahvistaa.
Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että siviilipalvelusjärjestelmän kehittämistä jatketaan ja arvioidaan, voidaanko kokonaisturvallisuuteen liittyvien tehtävien määrää lisätä.
Sopimuspalokunnat.Sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli palveluiden tuottamisessa hyvinvointialueille erityisesti maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla. Niiden palveluiden käytön laajuudesta päättää hyvinvointialue.
Valiokunta on huolissaan sopimuspalokuntien toimintaedellytysten heikkenemisestä ja henkilöstön saatavuudesta. Pelastajiin liittyvä vaje heijastuu myös sopimuspalokuntiin, mikä näyttäytyy sopimushenkilöstön ikääntymisenä ja määrän vähentymisenä. Toiminnan kehittäminen edellyttää järjestelmällistä yhteistyötä hyvinvointialueiden ja palokuntayhdistysten välillä. Myös uusien palokuntalaisten vastaanottoon on panostettava ja varmistettava nopea koulutukseen pääsy, koska luonnollinen reitti pelastajakoulutukseen kulkee usein harrastustoiminnan kautta. Valiokunta korostaa, että sopimuspalokuntien asema ja toimintakyky tulee turvata hallitusohjelman mukaisesti.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 367 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:lle.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 6 018 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 6 000 000 euroa aiheutuu vaaratiedottamisen ja väestön varoittamisen kehittämisestä ja 18 000 euroa palkkausten tarkistuksista.
| 2025 II lisätalousarvio | 6 018 000 |
| 2025 talousarvio | 2 367 000 |
| 2024 tilinpäätös | 4 605 000 |
| 2023 tilinpäätös | 5 046 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 6 018 000 euroa.