Talousarvioesitys 2025
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Pelastustoimi voi myös tuottaa ensihoitopalveluun kuuluvia palveluita siten kuin hyvinvointialue siitä päättää.
Pelastustoimen toimialan tehtävistä vastaavat sisäministeriö, aluehallintovirastot, hyvinvointialueen pelastustoimet, Helsingin kaupunki ja Pelastusopisto. Valtion talousarviosta, sisäministeriön pääluokasta, rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen ja siviilivalmiuden valtakunnallinen johtaminen, ohjaus ja kehittäminen sekä Pelastusopiston ja Helsingin pelastuskoulun toiminta. Aluehallintovirastojen ja hyvinvointialueen pelastustoimien järjestämät palvelut rahoitetaan valtion talousarviosta, valtiovarainministeriön pääluokasta.
Tavoitteena on turvata laadukkaat pelastustoimen palvelut koko maassa, käynnistää pelastusviranomaisten yhteiset johto- ja tilannekeskukset ja toteuttaa tarvittavat toimet pelastajapulan korjaamiseksi. Tavoitteena on vahvistaa väestönsuojelua sekä omatoimisen varautumisen osaamista kaikissa väestöryhmissä. Pelastustoimen kansainvälisten toimintojen suorituskyky varmistetaan. Pelastustoimi on veto- ja pitovoimainen ja arvostettu toimiala, jossa huolehditaan henkilöstön osaamisesta ja sen kehittymisestä, työhyvinvoinnista, jaksamisesta ja yhdenvertaisuudesta hyvällä henkilöstöpolitiikalla.
Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen. Tavoitteena on kehittää eri viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen välistä yhteistyötä niin, että hätätilanteiden ennakointi ja hoitaminen olisi entistä tehokkaampaa.
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 367 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:lle.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastustoimen kykyä toimia kaikissa olosuhteissa paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena yhteentoimivana kokonaisuutena vahvistetaan. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmällä on oltava kyky kaikissa turvallisuustilanteissa viivytyksettä käynnistää tehokas pelastustoiminta ja sen johtaminen, tilannekuvan kokoaminen, analysointi, ennakointi, johtopäätösten tekeminen ja jakaminen valtakunnallisella ja alueellisella tasolla ajankohdasta riippumatta. Hyvinvointialueiden etukäteen suunnitellulla yhteistyöllä voidaan koota pelastustoiminnan resurssit suurissa tai alueellisesti laajoissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Pelastustoimen valvonnalla ja ohjauksella varmistetaan, että pelastustoimen palvelutaso toteutuu uhkia ja riskejä vastaavasti, yhdenmukaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 12 | 15 | 50 |
| ICT-menot | 38 | 52 | 38 |
| Muut menot2) | 50 | 33 | 12 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
1) Luvut sisältävät siirrettyjen määrärahojen käytön.
2) Sisältää asiantuntija- ja tutkimuspalvelut.
Tavoitteena on onnettomuuksien määrän vähentäminen ja onnettomuuksien seurannaisvaikutusten pienentäminen. Tulipalojen määrä puolitetaan vuoden 2030 loppuun mennessä. Asumisen paloturvallisuuden edistämisen tavoitteena on palokuolemien, henkilövahinkojen ja aineellisten vahinkojen vähentäminen. Tavoitteena on vahvistaa omatoimisen varautumisen osaamista kaikissa väestöryhmissä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuuksien seurannaisvaikutusten vähentämiseksi.
Toiminnan tunnuslukuja
| Tavoite | 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
| Hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien tarkastustehtävien määrä (kpl), enintään | 17 430 | 17 000 | 16 800 |
| Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) | 84 | 90 | 100 |
| Rakennuksissa tapahtuneet tulipalot (kpl), enintään | 4 921 | 5 000 | 4 500 |
1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.
Pelastustoimen järjestelmä varmistaa riskejä ja uhkia vastaavat, yhdenmukaiset ja kustannusvaikuttavat pelastustoimen palvelut. Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna.
Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä varautuminen mahdollistavat väestön suojaamisen kaikissa olosuhteissa. Erityisesti uhkien arviointi sekä väestön varoittamisen, väestönsuojien käytön ja väestön evakuointien suunnittelu ja muut järjestelyt on toteutettu hallinnonalojen viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoimintana. Pelastustoimen viranomaisten koordinoimana varmistetaan, että toimijoiden välinen työnjako on selkeä.
Pelastustoimi selvittää ja yhdenmukaistaa pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän suorituskykyä ja kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeisiin.
Pelastustoimen kansainvälinen toiminta kytkeytyy pelastustoimen kansallisiin rakenteisiin ja tukee siviilivalmiuden ja varautumisen vahvistamista. Kansainvälisellä yhteistyöllä lisätään edellytyksiä vastata laajoihin, esimerkiksi säiden ääri-ilmiöiden aiheuttamiin uhkiin sekä erilaisiin valtioiden rajat ylittäviin uhka- ja kriisitilanteisiin. Sisäministeriö pyrkii jatkamaan aktiivista avuantoa Ukrainaan ja vastaamaan avunpyyntöihin tarkasti ja strategisesti kohdennetusti.
Toiminnan tunnuslukuja
| Tavoite | 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
| Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien (ensimmäisen yksikön) toimintavalmiusaika (mediaani) (m:ss), enintään | 7:26 | 7:25 | 7:25 |
Aluehallinnon yhteisen varautumisen keskushallinnon tehtäviin kuuluvat keskushallinnon horisontaalisen koordinaation toiminnot ja alueellisten toimijoiden ohjaus, koordinaatio ja valtakunnallisen kehittämisen toiminnot. Yhteisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Bruttomenot | 3 195 | 4 605 | 2 367 |
| Bruttotulot | - | - | - |
| Nettomenot | 3 195 | 4 605 | 2 367 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 166 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 4 017 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| DigiFinland Oy:n pääoman palautus sisäministeriölle | -2 000 |
| Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän PRS-palvelun kansallinen käyttöönotto | -150 |
| Virve 2.0 käyttöönotto | 108 |
| Palkkausten tarkistukset | 4 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -182 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -18 |
| Yhteensä | -2 238 |
| 2025 talousarvio | 2 367 000 |
| 2024 talousarvio | 4 605 000 |
| 2023 tilinpäätös | 5 046 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 2,4 milj. euroa, joka on lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2024. Rahoituksella vahvistetaan hyvinvointialueiden vastuulla olevan pelastustoimen kykyä toimia kaikissa olosuhteissa paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena yhtenä kokonaisuutena.
Valiokunta on huolissaan siitä, että pelastustoimen yleiskatteellinen rahoitus ei toteudu asetettujen kriteerien mukaisesti hyvinvointialueilla, ja pitää tarpeellisena, että sisäministeriö seuraa tarkasti pelastustoimelle alueilla osoitettuja resursseja. Tarvittaessa tilanteeseen on puututtava.
Valiokunta korostaa myös, että pelastustoimen johtamisjärjestelmällä tulee olla kyky viivytyksettä käynnistää tehokas pelastustoiminta ja sen johtaminen, tilannekuvan kokoaminen ja analysointi. Ministeriön valvonnalla ja ohjauksella tulee varmistaa, että palvelutaso toteutuu yhdenmukaisesti ja kustannustehokkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Ministeriön rooli on merkittävä myös kansalaisten varautumisen suunnittelussa ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä, kuten tulipalojen määrän puolittamisessa vuoden 2030 loppuun mennessä. Valiokunta nostaa esiin myös väestönsuojeluun liittyvät kehittämistarpeet ja korostaa, että etenkin operatiivista suorituskykyä ja toimintojen suojaamista tulee vahvistaa.
Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että siviilipalvelusjärjestelmän kehittämistä jatketaan ja arvioidaan, voidaanko kokonaisturvallisuuteen liittyvien tehtävien määrää lisätä.
Sopimuspalokunnat.Sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli palveluiden tuottamisessa hyvinvointialueille erityisesti maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla. Niiden palveluiden käytön laajuudesta päättää hyvinvointialue.
Valiokunta on huolissaan sopimuspalokuntien toimintaedellytysten heikkenemisestä ja henkilöstön saatavuudesta. Pelastajiin liittyvä vaje heijastuu myös sopimuspalokuntiin, mikä näyttäytyy sopimushenkilöstön ikääntymisenä ja määrän vähentymisenä. Toiminnan kehittäminen edellyttää järjestelmällistä yhteistyötä hyvinvointialueiden ja palokuntayhdistysten välillä. Myös uusien palokuntalaisten vastaanottoon on panostettava ja varmistettava nopea koulutukseen pääsy, koska luonnollinen reitti pelastajakoulutukseen kulkee usein harrastustoiminnan kautta. Valiokunta korostaa, että sopimuspalokuntien asema ja toimintakyky tulee turvata hallitusohjelman mukaisesti.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 367 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:lle.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 6 018 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 6 000 000 euroa aiheutuu vaaratiedottamisen ja väestön varoittamisen kehittämisestä ja 18 000 euroa palkkausten tarkistuksista.
| 2025 II lisätalousarvio | 6 018 000 |
| 2025 talousarvio | 2 367 000 |
| 2024 tilinpäätös | 4 605 000 |
| 2023 tilinpäätös | 5 046 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 6 018 000 euroa.
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 74 246 000 euroa.
Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos tuottaa hätäkeskuspalvelut koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on ottaa vastaan hätätilanteita koskevia ja muita vastaavia pelastustoimen, poliisin, Rajavartiolaitoksen sekä sosiaali- ja terveystoimen välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja välittää ne edelleen asianomaisille viranomaisille ja yhteistyökumppaneille.
Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Hätäkeskukset vastaavat nopeasti ja välittävät avuntarpeeseen tarkoituksenmukaisen avun viivytyksettä.
- — Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja palvelut ovat luotettavia ja lisäävät turvallisuuden tunnetta.
- — Hätäkeskustoiminta on varmistettu kaikissa oloissa.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 57 | 47 | 54 |
| Toimitilamenot | 5 | 5 | 5 |
| ICT-menot | 32 | 32 | 34 |
| Muut menot | 6 | 16 | 6 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen käytön.
Tuloksellisuustavoitteet
| Hätäkeskustoiminta | 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
| Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti | |||
| Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista)1) | 90 | - | - |
| Hätäpuheluun vastataan 30 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) | 99 | 95 | 95 |
| Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin | |||
| Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään | 4,55 | 4,60 | |
| Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus | |||
| Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus, käyttöaste (%) | 99,9 | 100 | 100 |
1) Tavoite poistunut tulossopimuksesta 2024 alkaen.
Hätäkeskuslaitos
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
|
| Tuotokset | |||
| Hätäilmoitusten määrä, kpl, josta | 3 030 630 | 3 000 000 | 3 000 000 |
| — vastatut hätäpuhelut, kpl | 2 999 720 | 2 900 000 | 2 900 000 |
| — välitettyjen tehtävien määrä, kpl | 1 501 100 | 1 600 000 | 1 600 000 |
| Panokset | |||
| Henkilötyövuodet | 607 | 615 | 620 |
| — josta päivystyshenkilöstö (päivystäjät, ylipäivystäjät, vuoromestarit ja johtokeskuspäivystäjät) | 468 | 475 | 480 |
| Toiminnan tehokkuus | |||
| Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö | 6 670 | 6 700 | 6 700 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään | 12,7 | 13,0 | 13,0 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään | 23,4 | 23,5 | 23,5 |
| Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
| Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) | 3,74 | - | 3,8 |
| Henkiset voimavarat | |||
| Henkilöstön määrä (31.12.) | 621 | 630 | 630 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,43 | - | 3,50 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 15,6 | 14,0 | 13,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Bruttomenot | 73 601 | 81 657 | 78 846 |
| Bruttotulot | 4 226 | 4 600 | 4 600 |
| Nettomenot | 69 375 | 77 057 | 74 246 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 8 050 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 10 914 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hätäkeskuksesta annetun lain ja siihen liityvien lakien ml. esteettömyysdirektiivin toimeenpanosta aiheutuvat muutokset | -750 |
| Hätäkeskusjärjestelmän tallenninjärjestelmän (NEO) uudistaminen | -1 200 |
| Hätäkeskuslaitoksen ydintoiminnan turvaavan htv-tason varmistaminen | 1 000 |
| Hätäviestijärjestelmän uudistamisprojekti hätäkeskustoiminnan kyberturvallisuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi (kyber) | -2 150 |
| Virve 2.0 käyttöönotto | 1 460 |
| Ydintoiminnan turvaavan määrärahatason varmistaminen | 1 000 |
| Palkkausten tarkistukset | 159 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -1 808 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -522 |
| Yhteensä | -2 811 |
| 2025 talousarvio | 74 246 000 |
| 2024 talousarvio | 77 057 000 |
| 2023 tilinpäätös | 72 239 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 73 246 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Vähennys talousarvioesityksen 74 246 000 euroon nähden on 1 000 000 euroa, mistä 500 000 euroa aiheutuu toimintamenosäästön uudelleenkohdennuksesta Hätäkeskuslaitokselle ja 500 000 kertaluonteisesta siirrosta momentille 26.30.03.
| 2025 talousarvio | 73 246 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | -1 000 000 |
| 2024 talousarvio | 77 057 000 |
| 2023 tilinpäätös | 72 239 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 73,2 milj. euroa, joka on 3,8 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Hätäkeskuslaitoksen osuus hallituksen linjaamista säästöistä on 2,3 milj. euroa.
Saadun selvityksen mukaan Hätäkeskuslaitos ei tule saavuttamaan sille asetettua 630 henkilötyövuoden tavoitetta nykyisillä koulutusmäärillä, koska henkilöstön poistuma on ollut arvioitua suurempi. Vuosittain toteutettavan kahden hätäkeskuspäivystäjäkurssin vahvuus tulisi nostaa 24:stä 30 opiskelijaan. Haasteita on myös ylläpitää kaksikielistä palvelutasoa, mikä vaatii säännöllistä kaksikielisen koulutuksen järjestämistä. Koulutuksen lisääminen edellyttää riittäviä voimavaroja Pelastusopistolle (momentti 26.30.03). Myöskään ICT-hankkeet eivät ole edenneet suunnitellusti. Näistä syistä Hätäkeskuslaitoksen vuodelle 2025 siirtyvä erä on tavanomaista suurempi, ja sen turvin voidaan toteuttaa mm. hallituksen linjaamat säästöt.
Hätäkeskuslaitoksen toiminnan ja suorituskyvyn turvaa osaava ja riittävä henkilökunta. Valiokunta pitää myönteisenä, että laitoksen sairauspoissaoloja on pystytty viime vuosina vähentämään (15,6 vuorokautta/henkilötyövuosi vuonna 2023, kun se oli 19 vuorokautta/henkilötyövuosi vuonna 2022). Henkilöstön työhyvinvointiin on panostettu onnistuneesti, ja toimia tulee edelleen jatkaa.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus huolehtii Hätäkeskuslaitoksen riittävistä resursseista. Työmäärän keventämiseksi on myös keskeistä, että hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden määrää saadaan eri toimenpitein vähennettyä.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 73 246 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 462 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2025 II lisätalousarvio | 462 000 |
| 2025 talousarvio | 73 246 000 |
| 2024 tilinpäätös | 76 057 000 |
| 2023 tilinpäätös | 72 239 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 462 000 euroa.
03. Pelastusopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 985 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös Pelastusopistosta annetun lain (607/2003) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten korvaamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastusopisto on valtakunnallinen pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammattilaisia kouluttava oppilaitos, jonka tehtävänä on tutkintokoulutusten kehittäminen ja koulutustarpeisiin vastaaminen. Pelastusopiston lakisääteisenä tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa pelastustoimen sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.
Sisäministeriö asettaa Pelastusopistolle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Pelastusopiston koulutus on laadukasta ja vastaa tarvetta.
- — Pelastusopiston TKI-toiminta on laadukasta ja vastaa tarvetta.
- — Varautumiskoulutus vahvistaa kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
- — Kansainvälisen pelastustoiminnan valmiutta ylläpidetään.
- — Pelastusopiston koulutustoiminta turvaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskykyä.
Määrärahasta käytetään arviolta 680 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 43 | 41 | 43 |
| Toimitilamenot | 22 | 21 | 22 |
| ICT-menot | 7 | 7 | 7 |
| Muut menot | 28 | 31 | 28 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
1) Luvut sisältävät siirtyvien määrärahojen käytön.
Koulutus- ja tutkimustoiminta
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
|
| Suoritteet | |||
| Pelastajatutkintojen määrä, kpl, vähintään | 155 | 144 | 196 |
| Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään | 47 | 48 | 48 |
| Alipäällystötutkintojen määrä, kpl, vähintään | 40 | 20 | 40 |
| AMK-tutkintojen määrä, kpl | 30 | 30 | 30 |
| Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm | 1 000 | 520 | 520 |
| Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm | 15 | 15 | 15 |
| Varautumiskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, vähintään | 4 500 | 5 100 | 4 500 |
| Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien lukumäärä, vähintään | 175 | 150 | 150 |
| Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) | 14 024 | 15 000 | 16 000 |
| Toiminnan tehokkuus | |||
| Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet (htv sisältää koulutuksen ja tukipalvelut) | 1 177 | 1 200 | 1 200 |
| Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään | 28 000 | 28 000 | 28 000 |
| Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) | 3,24 | 3,15 | 3,15 |
| Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat | |||
| — AMK-tutkinnot | 4,6 | 5 | 5 |
| — ammatilliset tutkinnot | 5,7 | 5 | 5 |
| Henkiset voimavarat | |||
| Pelastusopiston henkilöstön määrä (31.12 tilanne) | 142 | 143 | 158 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,39 | 3,52 | 3,52 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 5,8 | 5,7 | 5,7 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Bruttomenot | 21 664 | 22 620 | 23 135 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 2 239 | 2 175 | 2 150 |
| Nettomenot | 19 425 | 20 445 | 20 985 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 433 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 301 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EDK: Hätäkeskuspäivystäjäkoulutus | -100 |
| Pelastajakoulutettavamäärän lisäys | 900 |
| Virve 2.0 käyttöönotto | -190 |
| Palkkausten tarkistukset | 30 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -474 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -126 |
| Tasomuutos | 500 |
| Yhteensä | 540 |
| 2025 talousarvio | 20 985 000 |
| 2024 talousarvio | 20 445 000 |
| 2023 tilinpäätös | 18 293 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 485 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 500 000 euroa talousarvioesityksen 20 985 000 euroon nähden on kertaluonteinen siirto momentilta 26.30.02 tuottavuusohjelman mukaisten sopeuttamistoimien hallittuun toimeenpanoon.
| 2025 talousarvio | 21 485 000 |
| 2024 talousarvio | 20 445 000 |
| 2023 tilinpäätös | 18 293 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 21,5 milj. euroa, joka on noin 1,0 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2024. Pelastusopisto on valtakunnallinen pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammattilaisia kouluttava oppilaitos.
Pelastajakoulutus.Pelastajakoulutettavien määrää nostetaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että 2 300 pelastajan taso saavutetaan vuonna 2032. Tarkoitukseen on linjattu määrärahalisäys, joka kasvaa asteittain 2,5 milj. eurosta 5,5 milj. euroon vuosina 2024—2028. Vuonna 2025 tähän tarkoitukseen esitetään lisärahoitusta Pelastusopistolle (0,9 milj. euroa) ja Helsingin Pelastuskoululle (0,5 milj. euroa momentilla 26.01.50). Lisäksi esitetään yhteensä 1 milj. euron kohdennusta koulutuskäyttöön tarkoitettuihin materiaalihankintoihin.
Esitetty määrärahataso mahdollistaa pelastajaopiskelijoiden lisäämisen 96 opiskelijalla Pelastusopistossa (yhteensä on 240 opiskelijaa) ja 18 aloituspaikalla Helsingin Pelastuskoulussa (yhteensä 36 opiskelijaa) vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2023. Ruotsinkielinen koulutus on osa Helsingin pelastuslaitoksen toimintaa. Seuraava ruotsinkielinen kurssi järjestetään vuonna 2025. Valiokunta korostaa, että kurssien alkamisesta tulee tiedottaa hyvissä ajoin.
Valiokunta pitää välttämättömänä koulutusvajeen täyttämistä, jotta laadukkaat pelastajapalvelut voidaan turvata koko maassa. Hallituksen linjaus toteuttaa koulutusta kahdessa eri paikassa voi lisätä koulutuksen vetovoimaa, joten valiokunta pitää ratkaisua siinä mielessä hyvänä. Valiokunta viittaa kuitenkin vuoden 2024 budjettimietintöönsä (VaVM 14/2023 vp) ja painottaa, että hallituksen tulee seurata rahoituksen tehokasta käyttöä kahdessa eri organisaatiossa sekä varmistaa koulutuksen yhdenmukaisuus.
Muu koulutus.Edellä mainittu (momentti 26.30.02) hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärän lisätarve arvioidaan yhteistyössä viraston ja opiston kesken. Kaksikielinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi on tarkoitus järjestää sovitusti joka kolmas vuosi. Saadun selvityksen mukaan tuottavuusohjelman säästöt ja pelastajakoulutuksen priorisointi ovat kuitenkin johtamassa siihen, että Pelastusopisto joutuu vähentämään muita pelastustoimen ammattihenkilöiden tutkintomääriä (kuten alipäällystön ja päällystön tutkintoja) sekä sopimushenkilöstön koulutusta. Valiokunta korostaa, että Pelastusopiston tilannetta on seurattava tarkasti.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 485 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös Pelastusopistosta annetun lain (607/2003) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten korvaamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 101 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2025 II lisätalousarvio | 101 000 |
| 2025 talousarvio | 21 485 000 |
| 2024 tilinpäätös | 20 445 000 |
| 2023 tilinpäätös | 18 293 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 101 000 euroa.
20. Erityismenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen
2) pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetulla tavalla pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen tai tuen antamiseen toiselle viranomaiselle sekä pelastustoimeen kuuluvan asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta ulkomaille, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun ja siviilivalmiuden asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Määrärahaa saa käyttää siirtomenojen maksamiseen.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 26.01.29.
Selvitysosa:Korvaukset kuljetuskustannuksista on budjetoitu momentille 12.39.10.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin | 600 000 |
| Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen | 1 100 000 |
| Metsäpalojen tähystystoiminta | 1 300 000 |
| rescEU, CBRN-kuljetukset | 1 000 000 |
| Yhteensä | 4 000 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 3 400 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 600 000 euroa.
| 2025 talousarvio | 4 000 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 4 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 8 052 683 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 9 000 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 5 000 000 euroa talousarvioesityksen 4 000 000 euroon nähden aiheutuu Ukrainan materiaaliavun ja sen kuljetuskustannusten kattamisesta.
| 2025 talousarvio | 9 000 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 4 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 8 052 683 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 9 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen
2) pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetulla tavalla pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen tai tuen antamiseen toiselle viranomaiselle sekä pelastustoimeen kuuluvan asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta ulkomaille, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun ja siviilivalmiuden asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Määrärahaa saa käyttää siirtomenojen maksamiseen.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 26.01.29.