Talousarvioesitys 2025
Pääluokka 26
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ministeriö, jonka toimialaan kuuluu vastata:
- — yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, poliisihallinnosta ja yksityisestä turvallisuusalasta
- — siviilitiedustelusta ja suojelupoliisin ohjauksesta
- — maahanmuuton yleisistä edellytyksistä ja maahanmuuton sääntelystä lukuun ottamatta työntekijöiden, yrittäjien, harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa sekä kansainvälisestä suojelusta ja paluumuutosta
- — Suomen kansalaisuudesta
- — pelastustoimesta
- — hätäkeskustoiminnasta
- — rajaturvallisuudesta ja meripelastustoimesta
- — siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista sekä
- — aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.
Hallitusohjelman tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio Suomi. Toiminnan painopisteinä ovat kansallisen turvallisuuden ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistaminen, sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen sekä keskeisten kansalaisille tarjottavien palvelujen varmistaminen. Tavoitteiden saavuttaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä edellyttää turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn turvaamista, hyvää ennakointi- ja analyysikykyä ja yhteistä tilannekuvaa sekä riittäviä toimivaltuuksia.
Turvallisuusympäristön epävakaus syventyy ja pitkittyy. Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomeen ja muihin länsimaihin erilaisin hybridioperaatioin. Itärajalla on käynnissä vakava rajaturvallisuuden häiriötilanne, ja välineellistetystä maahantulosta on muodostunut uusi pysyvä uhka. Edellisen vuoden aikana myös merialueillamme on ollut poikkeavia tapahtumia, joissa Suomen kriittistä infrastruktuuria on vahingoittunut ulkopuolisen toiminnan johdosta. Myös kyberympäristön uhkataso pysyy kohonneena.
Toimintaympäristön muutosvauhti ja uhkien yhdenaikaisuus haastavat sisäisen turvallisuuden viranomaisia. Sisäisen turvallisuuden ylläpito on valtion perustehtävä, johon kohdistuu vaatimuksia koko yhteiskunnan ja hallinnonalan eri toimijoiden taholta. Turvallisuustilanteen pysyväluonteinen muutos edellyttää sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton viranomaisilta vahvaa suorituskykyä ja hyvää varautumista, riittäviä toimivaltuuksia ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Näitä on jo vahvistettu monenlaisin toimin, mutta tätä työtä on jatkettava.
Nato-jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä. Sisäministeriön hallinnonala kytkeytyy Naton yhteisen puolustuksen vahvistamiseen erityisesti sisäisen turvallisuuden ja siviilivalmiuden ylläpidon sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyden varmistamisen kautta.
Hyvinvointialueiden taloustilanne on haastava ja toimintoja uudistetaan. Tavoitteena on turvata, että hädän hetkellä apua on saatavilla. Hyvinvointialueiden muutosohjelmien toimeenpanoa seurataan sisäisen turvallisuuden ja erityisesti pelastustoimen näkökulmasta.
Rikollisuuskehityksessä korostuu nuorten väkivalta- ja ryöstörikollisuus, huumausaineiden lisääntyminen sekä kokonaan tai osin tietoverkossa toteutetun ja rajat ylittävän rikollisuuden kasvaminen, koveneminen ja monimuotoistuminen. Suomessa on viime vuosina tehty havaintoja nuorten aikuisten muodostamista paikallisista katujengeistä. Katujengit vaikuttavat pääkaupunkiseudulla ja sen ympäryskunnissa, sekä Turun seudulla. Järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy.
Teknologioiden kehittyminen (esim. deep fake -videot) viestien määrä ja tiedon leviämisen nopeus haastavat yksilöiden kriittistä tiedon käsittelykykyä ja -kapasiteettia, joka altistaa meidät misinformaatiolle, disinformaatiolle ja informaatiovaikuttamiselle. Strategiseen viestintään ja väestön resilienssin vahvistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomioita.
Jakolinjat luottamuksen, katkeruuden ja väkivallan hyväksyttävyyden välillä ovat kasvamassa, mikä voi haastaa yhteiskuntarauhaa ja luoda kasvupohjaa väkivaltaisille ääriliikkeille. Luottamus turvallisuusviranomaisiin on kuitenkin säilynyt hyvänä.
Maamme hyvän turvallisuustason säilyttäminen edellyttää turvallisuusviranomaisten riittäviä resursseja, sujuvaa tiedonvaihtoa ja yhtä lailla yhteiskuntapoliittisia toimia, kuten lainsäädännön muutoksia, kuin muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toimintatavoissa. Julkisten turvallisuuspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen eri tahojen yhteistyömahdollisuuksiin, toimintatapojen uudistamiseen sekä uusiin teknologioihin panostamiseen.
Maahanmuutto Suomeen on kasvanut. Suurin osa on työn tai opiskelun perusteella maahan muuttavia ja heidän perheenjäseniään. Osa tulijoista hakee Suomesta kansainvälistä suojelua ja heidän hakemuksensa käsitellään turvapaikkaprosessissa. Turvapaikkajärjestelmää voidaan hyväksikäyttää myös kolmansien maiden taholta maahantuloa välineellistämällä. Suomi on syksystä 2023 lähtien ollut välineellistetyn maahantulon kohteena. Ukrainalaiset muodostavat merkittävän osan maahanmuutosta ja sodan Ukrainassa yhä jatkuessa pakolaisten liike Ukrainasta EU-alueelle tulee jatkumaan. Maahanmuuton tulee olla hallittua eikä siitä saa aiheutua turvallisuusuhkaa. Myös väärinkäytökset on estettävä.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Kiireellisten viranomaispalvelujen saavutettavuus on hyvä. | - | - | Hyvä |
| — Hätäpuheluun vastaaminen ja avun hälyttäminen | |||
| — Sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintavalmius | |||
| Väkivalta ja onnettomuudet vähenevät. Jengi- ja järjestäytynyt rikollisuus eivät saa kasvusijaa suomalaisessa yhteiskunnassa. | - | - | Hyvä |
| — Väkivaltarikosten määrän kehitys | |||
| — Onnettomuuksien määrän kehitys | |||
| Suomeen kohdistuva maahanmuutto ei aiheuta turvallisuusuhkaa eikä maahanmuuttojärjestelmä mahdollista väärinkäytöksiä. Maasta poistutaan ja poistetaan tehokkaasti. | - | - | Hyvä |
| — Turvapaikkajärjestelmän ja vastaanottojärjestelmän tehokkuus | |||
| — Vapaaehtoisesti palaavien ja palautettujen määrä | |||
| — Palautustoiminnan tehokkuus | |||
| Ihmiset, viranomaiset, elinkeinoelämä ja yhteiskunta ovat hyvin varautuneita ulkopuoliseen vaikuttamiseen sekä erilaisiin kriiseihin ja häiriöihin. | - | - | Hyvä |
| — Kansallisen turvallisuuden yhteensovittaminen ja varautuminen monipuolistuviin uhkiin | |||
| — Kriisinkestävyyden taso (ihmiset, viranomaiset, elinkeinoelämä) | |||
| — Viranomaisten suorituskyky ja varautuminen | |||
| Ihmiset luottavat turvallisuusviranomaisiin. | - | - | Hyvä |
| — Ihmisen luottamus sisäisen turvallisuuden viranomaisiin (jaottelu eri toimijoihin) |
Sisäministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
|
| Sisäministeriö | 245 | 235 | 217 |
| Kriisinhallintakeskus | 29 | 27 | 24 |
| Poliisitoimi | 10 423 | 10 452 | 10 521 |
| Suojelupoliisi | 553 | 578 | 500 |
| Rajavartiolaitos | 2 921 | 2 995 | 2 979 |
| Pelastusopisto | 142 | 143 | 158 |
| Hätäkeskuslaitos | 607 | 615 | 620 |
| Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset | 1 263 | 1 378 | 1 4241) |
| Yhteensä | 16 183 | 16 423 | 16 443 |
1) Työntekijän oleskeluluvan osapäätös Migrille v. 2025 alusta (60 htv).
Sisäministeriön henkilöstöpoliittinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma päivitetään vuosille 2025—2028. Suunnitelmassa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ministeriö kehittää henkilöstönsä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Henkilöstöpoliittisella tasa-arvolla tarkoitetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistämistä ministeriössä osana henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstön kehittämistä.
Sisäministeriön hallinnonalan virastot ovat laatineet ministeriön ohjeistuksen mukaan omat yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat.
Sisäministeriö toteuttaa omalta osaltaan hallitusohjelman kestävän kehityksen kirjauksia.
Toiminnalla tähdätään yhteiskunnan turvallisuuden parantamiseen, väkivallan vähentymiseen yhteiskunnassa, hälytyspalveluiden saavutettavuuden edistämiseen, uusintarikollisuuden vähentämiseen sekä ihmisten kriisinkestävyyden vahvistamiseen.
Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset
| esityksen nimi | taloudellinen vaikutus (momentti) |
| Hallituksen esitys laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta (vastaanottorahan tarkistaminen) | 26.40.21 ja 26.40.63 |
| Hallituksen esitys Rajamenettelyn käyttöönottoa ja nopeutetun menettelyn perusteiden laajentamiseksi | 26.40.01 |
| Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi (säilöönottoa ja maahantulokieltoa koskeva sääntely) | 26.40.21 ja 26.40.63 |
Hallinnonalan määrärahat
| TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
| 01. | Hallinto | 299 156 | 0 | 110 890 | 20 364 | 430 410 |
| 01. | Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
17 886 | — | 223 | -25 | 18 084 |
| 04. | Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
2 203 | — | 20 | — | 2 223 |
| 23. | EU:n pelastuspalvelumekanismi lääkinnällisten materiaalien CBRN-varastointi (siirtomääräraha 2 v) |
29 294 | — | — | — | 29 294 |
| 25. | Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v) |
5 500 | — | 2 500 | — | 8 000 |
| 26. | EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan ohjelmakaudella 2021—2027 (siirtomääräraha 3 v) |
25 617 | — | 30 647 | 0 | 56 264 |
| 27. | EU:n pelastuspalvelumekanismi CBRN-varastointi (siirtomääräraha 2 v) |
42 636 | — | — | 364 | 43 000 |
| 29. | Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
170 000 | — | 54 000 | 20 000 | 244 000 |
| 50. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) |
2 360 | — | 21 500 | — | 23 860 |
| 51. | Eräät investointiavustukset (siirtomääräraha 2 v) |
2 750 | — | 2 000 | — | 4 750 |
| 66. | Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) |
910 | — | — | 25 | 935 |
| 10. | Poliisitoimi | 1 056 954 | 0 | 10 038 | 0 | 1 066 992 |
| 01. | Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
977 182 | — | 9 608 | — | 986 790 |
| 02. | Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
75 189 | — | 430 | — | 75 619 |
| 20. | Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) |
4 583 | — | 0 | — | 4 583 |
| 20. | Rajavartiolaitos | 433 406 | 0 | 13 318 | 65 562 | 512 286 |
| 01. | Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
312 656 | — | 9 318 | — | 321 974 |
| 70. | Rajavartiolaitoksen investoinnit (siirtomääräraha 5 v) |
120 750 | — | 4 000 | 65 562 | 190 312 |
| 30. | Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta | 106 098 | 0 | 6 581 | 0 | 112 679 |
| 01. | Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
2 367 | — | 6 018 | — | 8 385 |
| 02. | Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
73 246 | — | 462 | — | 73 708 |
| 03. | Pelastusopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
21 485 | — | 101 | — | 21 586 |
| 20. | Erityismenot (arviomääräraha) |
9 000 | — | — | — | 9 000 |
| 40. | Maahanmuutto | 329 406 | 0 | 716 | 1 300 | 331 422 |
| 01. | Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
88 266 | — | 716 | 1 300 | 90 282 |
| 21. | Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) |
192 932 | — | — | — | 192 932 |
| 22. | Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v) |
2 318 | — | 0 | — | 2 318 |
| 63. | Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha) |
45 890 | — | — | — | 45 890 |
| Yhteensä | 2 225 020 | 0 | 141 543 | 87 226 | 2 453 789 |
| Henkilötyövuosien kokonaismäärä | 16 183 | 16 423 | 16 443 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Hallitus esittää sisäministeriön pääluokkaan yhteensä 2,2 mrd. euroa, joka on noin 356,1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Vähennykset aiheutuvat lähinnä kertaluonteisten lisäysten poistosta, maahanmuuton määrärahojen alentamisesta sekä hallituksen linjaamista säästöistä. Suurimmat lisäykset esitetään poliisille ja Rajavartiolaitokselle. Pääluokan määrärahoista poliisitoimen (ml. suojelupoliisi) osuus on 47 prosenttia, Rajavartiolaitoksen 20 prosenttia, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 5 prosenttia, maahanmuuton 15 prosenttia sekä hallinnon 13 prosenttia.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus on huomioinut esityksessään turvallisuusympäristön vaikeutumisen, mikä haastaa turvallisuusviranomaisten toimintaa. Hallituksen linjaamia säästöjä esitetään sisäministeriön hallinnonalalle maltillisemmin (26,9 milj. euroa) kuin useimmille muille hallinnonaloille. Niiden toimeenpano on siitä huolimatta haastavaa, koska henkilöstökustannukset muodostavat suurimman erän virastojen toimintamenoista, ja muissa menolajeissa merkittävien säästöjen aikaansaaminen niiden toiminnalliset vaikutukset huomioiden on vaikeaa.
Valiokunta pitää tarpeellisena, että sisäministeriö on käynnistänyt hallinnonalansa virastokohtaisten tuottavuus- ja säästötoimien valmistelun. Valmistelun keskeinen tavoite on hillitä kustannusten kasvua sopeuttamalla toimintaa voimassa olevaan kehykseen ja mahdollistaa siten toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu. Näin turvataan suorituskyvyn kehittäminen ja ylläpito sekä varautuminen yllättäviin muutoksiin ja kriiseihin ennakoivasti ja määrätietoisesti. Tärkeää on niin ikään hyödyntää etupainotteisesti kehittyvän teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja lainsäädäntömuutosten mahdollistamat uudistukset liittyen esimerkiksi viranomaisten nykyistä laajempaan tietojenvaihtoon. Poikkihallinnollisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittäviä synergiaetuja ja säästää resursseja.
Valiokunta kiinnittää myös edelleen (kuten VaVM 14/2024 vp) huomiota ICT-järjestelmien käyttökustannusten hallintaan niiden koko elinkaaren ajan, mikä vaatii etenkin hyvää hankejohtamista. Hybridivaikuttamisen lisääntyessä tietojärjestelmien toimivuus ja tietoturvallisuus korostuvat. Lisäksi yleinen kustannusten nousu kiihdyttää ICT- ja toimitilamenoja, mikä asettaa haasteita kaikille viranomaisille.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp (17.6.2025)
Hallitus linjasi kehysriihen yhteydessä sisäisen turvallisuuden valmiuspaketista, joka on valiokunnan mielestä tarpeellinen ja perusteltu. Hallituksen esityksessä valmiuspaketista kohdistetaan sisäministeriön hallinnonalalle 41 milj. euroa, joka muodostuu väestönsuojelun kehittämisestä (21 milj. euroa), Rajavartiolaitoksen merellisestä suorituskyvystä (14 milj. euroa) ja vaaratiedottamisen kehittämisestä (6 milj. euroa). Osa lisäyksestä esitetään määrärahalisäyksen sijaan valtuuskirjauksena. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtuusmenettely sopii tarkoitukseen hyvin, eikä sen arvioida vaikuttavan raskaiden ilmatyynyalusten hankinnan toteutukseen.
Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että hallituksen esitykseen sisältyy turvallisuustilanteesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvauksia poliisille ja Rajavartiolaitokselle (yhteensä 7,7 milj. euroa). Samoin myönteistä on, että Rajavartiolaitoksen operatiivisen suorituskyvyn turvaamiseen itärajalla ja Itämerellä loppuvuonna 2025 esitetään lisäystä.
Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että saadun selvityksen perusteella Rajavartiolaitoksen tarpeet ovat esitettyä suuremmat ja pitää välttämättömänä, että hallitus huolehtii kohotetun valmiuden turvaamisesta sekä maa- että merialueilla. Lisäksi valiokunta nostaa esiin (kuten esim. VaVM 6/2025 vp — VNS 2/2025 vp) myös Tullin toimintaedellytysten varmistamisen keskeisenä sisäisen turvallisuuden PTR (Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos) -viranomaisena.
