Talousarvioesitys 2025
Pääluokka 25
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:
Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltiomme ydintoimintoja kuten kattava julkinen oikeusapu, laadukas syyttäjätoiminta, koko tuomioistuinlaitoksen toiminta, tehokas ulosottotoiminta, vaikuttava vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano sekä valtiolliset vaalit.
Oikeusministeriö ylläpitää ja tukee yhteiskunnallista vakautta vahvistamalla oikeusvaltiota, demokratiaa sekä perus- ja ihmisoikeuksia. Oikeusvaltion ja demokratian vakaat rakenteet tukevat kriiseistä selviytymistä ja vahvistavat osaltaan yhteiskunnan resilienssiä. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja kestävä yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan. Vakaa ja luotettava oikeusjärjestelmä on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys.
Toimintaympäristöä on jo useiden vuosien ajan hallinnut globaalit kriisit ja pyrkimys sellaisten vaikutusten hallintaan, jotka koettelevat yhteiskuntien vakautta. Edelleen käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota Euroopassa sekä muut globaalit kriisit ovat osoittaneet merkittävällä tavalla ilmiöiden keskinäisriippuvuudet sekä tarpeen näiden yhteen kietoutuneisuuksien hallitsemiseen myös talouteen liittyvien kysymysten osalta. Varautuminen kriiseihin ja riskeihin edellyttää voimavaroja.
Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos, rikollisuuden kansainvälistyminen, nuoriso-, jengi- ja järjestäytyneen rikollisuuden lisääntyminen, yhteiskunnan monimuotoistuminen, moniarvoistuminen ja haavoittuvuudet sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Murrosteknologiat, tekoäly ja digitalisaatio tuottavat tehokkuutta ja taloudellisuutta, mutta edellyttävät myös varautumista ja hyvää systeemisten riskien hallintaa. Hybridivaikuttaminen ja siihen liittyvät varautumistarpeet on tunnistettu.
Huolehtiminen hyvästä hallinnosta, oikeusjärjestelmän selkeydestä ja jatkuvuudesta, kansalaisten oikeusturvasta ja tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta on entistäkin tärkeämpää. Panostaminen kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuuteen, samoin kuin yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukykyyn on tärkeää. Haavoittuvassa ja heikommassa asemassa olevien turvaaminen on entistäkin tärkeämpää.
Oikeusministeriön toimintaan vaikuttavat keskeiset muutostekijät ovat:
- — demokratia ja oikeusvaltiokehitys
- — eriarvoistumisen ja yhdenvertaisuuden ristiriitainen kehitys
- — informaatioympäristön murros
- — turvallisuus.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa | hyvä | hyvä | hyvä |
| Oikeusjärjestys turvaa toimintamahdollisuudet ja edistää vakautta | hyvä | hyvä | hyvä |
| Laadukas lainvalmistelu on edellytys toimivalle yhteiskunnalle | hyvä | hyvä | hyvä |
| Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla | tyydyttävä | tyydyttävä | hyvä |
| Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät | tyydyttävä | tyydyttävä | hyvä |
| Suunnitelmallinen uudistuminen pohjaa ennakointiin | tyydyttävä | tyydyttävä | hyvä |
Oikeusministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Oikeusministeriö | 261 | 260 | 250 |
| Oikeushallinnon erityisviranomaiset | 182 | 185 | 200 |
| Oikeusrekisterikeskus | 209 | 240 | 220 |
| Tuomioistuinlaitos | 3 453 | 3 600 | 3 700 |
| Oikeuspalveluvirasto | 1 233 | 1 300 | 1 330 |
| Ulosottolaitos | 1 146 | 1 140 | 1 140 |
| Syyttäjälaitos | 624 | 660 | 695 |
| Rikosseuraamuslaitos | 2 552 | 2 630 | 2 700 |
| Yhteensä | 9 660 | 10 015 | 10 235 |
Oikeusministeriö työskentelee määrätietoisesti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi yhteiskunnassa. Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi Suomessa.
Kansalaisten ylivelkaantuminen näkyy ulosottovelallisten määrän ja perinnässä olevien asioiden määrän kasvuna. Naisten osuus ulosottovelallisista on n. 39 %. Vuoden 2023 lopussa miehillä oli ulosottovelkaa keskimäärin 27 400 euroa ja naisilla 19 200 euroa. Miehillä oli vireillä keskimäärin 7,9 ja naisilla 8,1 ulosottoasiaa.
Vuonna 2023 vangeista n. 8 % ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavista n. 12 % oli naisia. Huomioidaan vankilan toiminnassa eri asiakasryhmien, kuten naisten ja nuorten, erilaiset tarpeet.
Oikeusministeriö toteuttaa hallituksen visiota vahvasta ja välittävästä Suomesta, jossa on vahva demokratia ja itsenäinen oikeusvaltio ja jossa jokaista arvostetaan tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö vahvistaa kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa ja pitää huolta heikoimmasta sekä vahvistaa ihmisten osallisuutta ja keskinäistä luottamusta. Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö vahvistaa kansalaisten luottamusta oikeudenmukaisesti toimivaan yhteiskuntaan. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti edistetään oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruptiontorjuntaa EU:ssa.
Oikeusministeriön kestävyystyön lähtökohtana on kestävä oikeusvaltio ja toimiva demokratia. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Oikeusministeriön kestävän kehityksen visio vuodelle 2030 on demokraattinen, perus- ja ihmisoikeudet turvaava oikeusvaltio sekä kestävä oikeushallinto. Oikeusministeriö tekee työtä erityisesti seuraavilla painopistealueilla:
- — Perus- ja ihmisoikeudet turvaava demokraattinen ja yhdenvertainen yhteiskunta
- — Toimiva oikeusvaltio
- — Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä oikeushallinto.
Hallinnonalan määrärahat
| TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
| 01. | Ministeriö ja hallinto | 184 717 | 0 | 611 | 16 818 | 202 146 |
| 01. | Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
22 147 | — | 344 | — | 22 491 |
| 03. | Oikeushallinnon erityisviranomaiset -viraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
20 744 | — | 176 | 9 | 20 929 |
| 05. | Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
8 548 | — | 91 | 9 | 8 648 |
| 20. | Erityismenot (arviomääräraha) |
13 943 | — | — | 7 300 | 21 243 |
| 21. | Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) |
1 601 | — | — | — | 1 601 |
| 22. | Oikeusministeriön hallinnonalan ICT-kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) |
19 170 | — | — | — | 19 170 |
| 27. | Kuurojen totuus- ja sovintoprosessi (siirtomääräraha 3 v) |
643 | — | — | — | 643 |
| 29. | Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
57 000 | — | — | 9 500 | 66 500 |
| 50. | Avustukset (kiinteä määräraha) |
13 464 | — | — | — | 13 464 |
| 51. | Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha) |
27 000 | — | — | — | 27 000 |
| 66. | Kansainväliset jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) |
457 | — | — | — | 457 |
| 10. | Tuomioistuimet | 371 196 | 0 | 2 970 | 89 | 374 255 |
| 01. | Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
10 017 | — | 88 | — | 10 105 |
| 02. | Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
15 010 | — | 116 | -3 500 | 11 626 |
| 03. | Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
346 169 | — | 2 766 | 3 589 | 352 524 |
| 15. | Oikeuspalvelut | 176 313 | 0 | 837 | 11 745 | 188 895 |
| 01. | Oikeuspalveluviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
95 903 | — | 837 | -3 955 | 92 785 |
| 50. | Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) |
80 410 | — | — | 15 700 | 96 110 |
| 20. | Ulosotto | 110 856 | 0 | 988 | 27 | 111 871 |
| 01. | Ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
110 856 | — | 988 | 27 | 111 871 |
| 30. | Syyttäjät | 64 619 | 0 | 601 | 27 | 65 247 |
| 01. | Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
64 619 | — | 601 | 27 | 65 247 |
| 40. | Rangaistusten täytäntöönpano | 294 201 | 0 | 9 791 | 9 | 304 001 |
| 01. | Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
294 201 | — | 9 791 | 9 | 304 001 |
| 50. | Vaalimenot | 10 384 | 0 | 0 | 0 | 10 384 |
| 01. | Vaalipiirilautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
10 | — | — | 0 | 10 |
| 20. | Vaalimenot (arviomääräraha) |
10 374 | 0 | — | — | 10 374 |
| Yhteensä | 1 212 286 | 0 | 15 798 | 28 715 | 1 256 799 |
| Henkilötyövuosien kokonaismäärä | 9 660 | 10 015 | 10 230 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoiksi esitetään noin 1,2 mrd. euroa, mikä on noin 35 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon. Määrärahatasoa korottavat oikeudenhoidon selontekoon (VNS 13/2022 vp) pohjautuvat yhteensä 65 milj. euron määrärahalisäykset oikeudenhoidon tehtäviin. Lisäys on yhteensä 35 milj. euroa verrattuna vuoteen 2024.
Hallituksen säästöpäätökset koskevat myös oikeusministeriön hallinnonalaa, mutta säästövelvoite on maltillinen, sillä hallituksen painopisteenä on huolehtia Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä. Oikeusministeriön hallinnonalalle kohdistuu yhteensä 19,8 milj. euron säästö, josta 1,9 milj. euroa on erillistä avustussäästöä. Varsinaista tuottavuusohjelman mukaista säästöä on 17,9 milj. euroa, josta 13,6 milj. euroa kohdentuu toimintamenomomenteille. Oikeudenhoidon turvaamiseksi säästöjä kohdennettiin myös muille kuin toimintamenomomenteille (avolaitostöiden työnantajakorvaukset, ICT-menot, avustukset). Lisäksi siirtomäärärahojen leikkauksia on hyödynnetty kertaluonteisesti.
Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltiomme ydintoimintoja. Vakaa ja luotettava oikeusjärjestelmä on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. On keskeistä, että jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen lain edessä sekä oikeusprosessien sujuvuuteen.
Valiokunta pitää näin ollen erittäin myönteisenä sitä, että valtiontalouden vaikeasta tilanteesta huolimatta oikeudenhoidon resursointiin on panostettu selonteon mukaisesti ja oikeusministeriön alaa on suojattu mittavilta säästöiltä. Kokonaisuudessaan oikeudenhoidon toimintaedellytykset kehittyvät ensi vuonna suotuisasti. On tärkeää, että käsittelyaikojen lyhentämiseen kiinnitetään edelleen huomiota. Hallinnonalan tuottavuutta voidaan parantaa ja oikeudenhoidon laatua kehittää panostamalla prosessien sujuvuuteen koko toimintaketjussa.