Hoppa till innehåll

Talousarvioesitys 2025

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltiomme ydintoimintoja kuten kattava julkinen oikeusapu, laadukas syyttäjätoiminta, koko tuomioistuinlaitoksen toiminta, tehokas ulosottotoiminta, vaikuttava vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano sekä valtiolliset vaalit.

Oikeusministeriö ylläpitää ja tukee yhteiskunnallista vakautta vahvistamalla oikeusvaltiota, demokratiaa sekä perus- ja ihmisoikeuksia. Oikeusvaltion ja demokratian vakaat rakenteet tukevat kriiseistä selviytymistä ja vahvistavat osaltaan yhteiskunnan resilienssiä. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja kestävä yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan. Vakaa ja luotettava oikeusjärjestelmä on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys.

Toimintaympäristöä on jo useiden vuosien ajan hallinnut globaalit kriisit ja pyrkimys sellaisten vaikutusten hallintaan, jotka koettelevat yhteiskuntien vakautta. Edelleen käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota Euroopassa sekä muut globaalit kriisit ovat osoittaneet merkittävällä tavalla ilmiöiden keskinäisriippuvuudet sekä tarpeen näiden yhteen kietoutuneisuuksien hallitsemiseen myös talouteen liittyvien kysymysten osalta. Varautuminen kriiseihin ja riskeihin edellyttää voimavaroja.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos, rikollisuuden kansainvälistyminen, nuoriso-, jengi- ja järjestäytyneen rikollisuuden lisääntyminen, yhteiskunnan monimuotoistuminen, moniarvoistuminen ja haavoittuvuudet sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Murrosteknologiat, tekoäly ja digitalisaatio tuottavat tehokkuutta ja taloudellisuutta, mutta edellyttävät myös varautumista ja hyvää systeemisten riskien hallintaa. Hybridivaikuttaminen ja siihen liittyvät varautumistarpeet on tunnistettu.

Huolehtiminen hyvästä hallinnosta, oikeusjärjestelmän selkeydestä ja jatkuvuudesta, kansalaisten oikeusturvasta ja tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta on entistäkin tärkeämpää. Panostaminen kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuuteen, samoin kuin yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukykyyn on tärkeää. Haavoittuvassa ja heikommassa asemassa olevien turvaaminen on entistäkin tärkeämpää.

Oikeusministeriön toimintaan vaikuttavat keskeiset muutostekijät ovat:

  • — demokratia ja oikeusvaltiokehitys
  • — eriarvoistumisen ja yhdenvertaisuuden ristiriitainen kehitys
  • — informaatioympäristön murros
  • — turvallisuus.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2023
toteutuma
2024
arvio
2025
arvio
       
Jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hyvä hyvä hyvä
Oikeusjärjestys turvaa toimintamahdollisuudet ja edistää vakautta hyvä hyvä hyvä
Laadukas lainvalmistelu on edellytys toimivalle yhteiskunnalle hyvä hyvä hyvä
Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla tyydyttävä tyydyttävä hyvä
Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät tyydyttävä tyydyttävä hyvä
Suunnitelmallinen uudistuminen pohjaa ennakointiin tyydyttävä tyydyttävä hyvä

Oikeusministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2023
toteutuma
2024
arvio
2025
arvio
       
Oikeusministeriö 261 260 250
Oikeushallinnon erityisviranomaiset 182 185 200
Oikeusrekisterikeskus 209 240 220
Tuomioistuinlaitos 3 453 3 600 3 700
Oikeuspalveluvirasto 1 233 1 300 1 330
Ulosottolaitos 1 146 1 140 1 140
Syyttäjälaitos 624 660 695
Rikosseuraamuslaitos 2 552 2 630 2 700
Yhteensä 9 660 10 015 10 235
Sukupuolten tasa-arvo

Oikeusministeriö työskentelee määrätietoisesti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi yhteiskunnassa. Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi Suomessa.

Kansalaisten ylivelkaantuminen näkyy ulosottovelallisten määrän ja perinnässä olevien asioiden määrän kasvuna. Naisten osuus ulosottovelallisista on n. 39 %. Vuoden 2023 lopussa miehillä oli ulosottovelkaa keskimäärin 27 400 euroa ja naisilla 19 200 euroa. Miehillä oli vireillä keskimäärin 7,9 ja naisilla 8,1 ulosottoasiaa.

Vuonna 2023 vangeista n. 8 % ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavista n. 12 % oli naisia. Huomioidaan vankilan toiminnassa eri asiakasryhmien, kuten naisten ja nuorten, erilaiset tarpeet.

Kestävä kehitys

Oikeusministeriö toteuttaa hallituksen visiota vahvasta ja välittävästä Suomesta, jossa on vahva demokratia ja itsenäinen oikeusvaltio ja jossa jokaista arvostetaan tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö vahvistaa kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa ja pitää huolta heikoimmasta sekä vahvistaa ihmisten osallisuutta ja keskinäistä luottamusta. Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö vahvistaa kansalaisten luottamusta oikeudenmukaisesti toimivaan yhteiskuntaan. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti edistetään oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruptiontorjuntaa EU:ssa.

Oikeusministeriön kestävyystyön lähtökohtana on kestävä oikeusvaltio ja toimiva demokratia. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Oikeusministeriön kestävän kehityksen visio vuodelle 2030 on demokraattinen, perus- ja ihmisoikeudet turvaava oikeusvaltio sekä kestävä oikeushallinto. Oikeusministeriö tekee työtä erityisesti seuraavilla painopistealueilla:

  • — Perus- ja ihmisoikeudet turvaava demokraattinen ja yhdenvertainen yhteiskunta
  • — Toimiva oikeusvaltio
  • — Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä oikeushallinto.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ministeriö ja hallinto 184 717 0 611 16 818 202 146
01. Oikeusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
22 147 344 22 491
03. Oikeushallinnon erityisviranomaiset -viraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
20 744 176 9 20 929
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 548 91 9 8 648
20. Erityismenot
(arviomääräraha)
13 943 7 300 21 243
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
1 601 1 601
22. Oikeusministeriön hallinnonalan ICT-kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
19 170 19 170
27. Kuurojen totuus- ja sovintoprosessi
(siirtomääräraha 3 v)
643 643
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
57 000 9 500 66 500
50. Avustukset
(kiinteä määräraha)
13 464 13 464
51. Eräät valtion maksamat korvaukset
(arviomääräraha)
27 000 27 000
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(arviomääräraha)
457 457
10. Tuomioistuimet 371 196 0 2 970 89 374 255
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 017 88 10 105
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
15 010 116 -3 500 11 626
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
346 169 2 766 3 589 352 524
15. Oikeuspalvelut 176 313 0 837 11 745 188 895
01. Oikeuspalveluviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
95 903 837 -3 955 92 785
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
(arviomääräraha)
80 410 15 700 96 110
20. Ulosotto 110 856 0 988 27 111 871
01. Ulosottolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
110 856 988 27 111 871
30. Syyttäjät 64 619 0 601 27 65 247
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
64 619 601 27 65 247
40. Rangaistusten täytäntöönpano 294 201 0 9 791 9 304 001
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
294 201 9 791 9 304 001
50. Vaalimenot 10 384 0 0 0 10 384
01. Vaalipiirilautakuntien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 0 10
20. Vaalimenot
(arviomääräraha)
10 374 0 10 374
  Yhteensä 1 212 286 0 15 798 28 715 1 256 799

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 9 660 10 015 10 230    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoiksi esitetään noin 1,2 mrd. euroa, mikä on noin 35 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon. Määrärahatasoa korottavat oikeudenhoidon selontekoon (VNS 13/2022 vp) pohjautuvat yhteensä 65 milj. euron määrärahalisäykset oikeudenhoidon tehtäviin. Lisäys on yhteensä 35 milj. euroa verrattuna vuoteen 2024.

Hallituksen säästöpäätökset koskevat myös oikeusministeriön hallinnonalaa, mutta säästövelvoite on maltillinen, sillä hallituksen painopisteenä on huolehtia Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä. Oikeusministeriön hallinnonalalle kohdistuu yhteensä 19,8 milj. euron säästö, josta 1,9 milj. euroa on erillistä avustussäästöä. Varsinaista tuottavuusohjelman mukaista säästöä on 17,9 milj. euroa, josta 13,6 milj. euroa kohdentuu toimintamenomomenteille. Oikeudenhoidon turvaamiseksi säästöjä kohdennettiin myös muille kuin toimintamenomomenteille (avolaitostöiden työnantajakorvaukset, ICT-menot, avustukset). Lisäksi siirtomäärärahojen leikkauksia on hyödynnetty kertaluonteisesti.

Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltiomme ydintoimintoja. Vakaa ja luotettava oikeusjärjestelmä on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. On keskeistä, että jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen lain edessä sekä oikeusprosessien sujuvuuteen.

Valiokunta pitää näin ollen erittäin myönteisenä sitä, että valtiontalouden vaikeasta tilanteesta huolimatta oikeudenhoidon resursointiin on panostettu selonteon mukaisesti ja oikeusministeriön alaa on suojattu mittavilta säästöiltä. Kokonaisuudessaan oikeudenhoidon toimintaedellytykset kehittyvät ensi vuonna suotuisasti. On tärkeää, että käsittelyaikojen lyhentämiseen kiinnitetään edelleen huomiota. Hallinnonalan tuottavuutta voidaan parantaa ja oikeudenhoidon laatua kehittää panostamalla prosessien sujuvuuteen koko toimintaketjussa.