Talousarvioesitys 2025
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 534 055 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, ja kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen
3) Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 10 % Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteisen pääomamäärän vasta-arvosta enintään 150 000 000 euroa. Vuonna 2025 Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen määrärahaa saa käyttää 1 508 000 euroa
4) Business Finlandin hallinnoimaan Developing Markets Platform -alustan kehitysinnovaatioiden rahoittamiseen Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana Developing Markets Platform -alustaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
5) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi
6) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen.
Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 193 463 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 112 310 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 22 000 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 35 962 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 55 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot | 4 770 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 1 600 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 97 950 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 11 000 000 |
| Yhteensä | 534 055 000 | |
1) Sisältää Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 1 508 000 euroa.
Vuoden 2025 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2024 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 625 623 000 euroa.
Vuonna 2025 saa sitoutua Afrikan kehityspankin takuupääoman korotukseen yhteensä 510 000 000 eurolla.
Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa.
Selvitysosa:
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 125 623 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | 102 090 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | - |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 32 610 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 24 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot | 3 300 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | - |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 320 000 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 18 000 000 |
| Yhteensä | 625 623 000 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 403 329 | 264 161 | 267 233 | 231 439 | 469 344 | 1 635 506 |
| Vuoden 2025 sitoumukset | 147 060 | 149 898 | 145 015 | 183 650 | 625 623 | |
| Menot yhteensä | 403 329 | 411 221 | 417 131 | 376 454 | 652 994 | 2 261 129 |
Momentilta rahoitettavat erät tilastoidaan ja raportoidaan kokonaisuudessaan Suomen julkisena kehitysapuna (Official Development Assistance, ODA) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle (OECD).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 193 463 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä 125 623 000 euroa.
Merkittävä osa määrärahoista käytetään Suomen maksuosuuksiin Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten lisärahoituksissa. Toinen kanava ovat yleisavustukset YK:lle. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan rahoittaa myös mainittujen toimijoiden kanssa tehtävää maailmanlaajuista teemakohtaista kehitysyhteistyötä sekä niiden jäsenmaksuja ja kumppanuusohjelmia.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan mm. Maailmanpankkiryhmää, YK:n väestörahastoa (UNFPA), Afrikan kehityspankkiryhmää, YK:n lastenrahastoa (UNICEF) ja YK:n tasa-arvojärjestöä (UN Women).
Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien monenkeskisten toimijoiden kanssa perustuu vaikuttamistavoitteisiin, joita on laadittu kehitysyhteistyön tulosohjauksen puitteiksi. Tärkeimmillä Suomen tukemilla monenkeskisillä toimijoilla on käytössään tulosperustainen toimintamalli.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 112 310 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä 102 090 000 euroa.
Määrärahojen kohdentamisen perustana ovat vuonna 2025 päättyvät maaohjelmat, jotka määrittävät yhteistyötä kumppanien kanssa. Suomi tekee kahdenvälistä yhteistyötä seuraavien kumppanimaiden kanssa: Etiopia, Tansania, Somalia ja Nepal. Suomi tukee ohjelmia tai hankkeita myös seuraavilla alueilla: Lähi-itä ja, Palestiinalaisalue, eräät alueelliset ja maakohtaiset hankkeet Afrikassa ja Aasiassa. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kumppanimaiden sektoriohjelmien yhteisrahastoja tai hankemuotoista tukea kumppanimaiden hallituksille, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtionavustuksia suomalaisille ja kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja säätiöille. Määrärahalla voidaan hankkia asiantuntijapalveluita ohjelmien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Määrärahaa voidaan ohjata myös Suomen linjauksen mukaiseen humanitaariseen apuun toiminnan kannalta merkittävien maiden tai alueiden pitkittyneiden kriisien tai äkillisten kriisien ja katastrofien hoitamiseen sekä näiden kriisien ja katastrofien ennaltaehkäisyyn tai niistä toipumiseen.
Määrärahoja käytetään myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin sekä kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen.
Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja maaohjelmamekanismin kautta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 22 000 000 euroa.
Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan Cotonoun sopimukseen perustuvaa EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välistä kehitysyhteistyötä. Tuki kohdennetaan Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Osaa varoista hallinnoi Euroopan investointipankki (EIB). Suomi toimii sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti EIB:n kautta takaajana AKT-maille myönnettävissä lainoissa. EKR-osuuden maksukaton lisäksi varaudutaan mahdollisiin lainatakausmaksuihin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 35 962 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä 32 610 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysinnovaatio- ja liikekumppanuusohjelmia, humanitaarista miinanraivausta sekä YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen ja kehitysrahoituslaitosten sekä muiden monenkeskisten järjestöjen muita kuin tiettyyn maahan tai alueeseen liittyviä temaattisia hankkeita sekä kansainvälisten järjestöjen asiantuntijaohjelmia ja näihin liittyviä rekrytointikuluja.
Käyttösuunnitelmakohdalta myönnetään tukea korkeakouluohjelmiin sekä valtionavustuksia kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 55 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä 24 000 000 euroa.
Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja puolikuun liikkeen kautta.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan yleisavustukset keskeisille kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, joita ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Määrärahasta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC). Yleisavustusten lisäksi käyttösuunnitelmakohdalta tuetaan maakohtaisia ja alueellisia avustusoperaatioita.
Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä vaikuttamissuunnitelmien avulla.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 4 770 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä 3 300 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa käytetään mm. kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen sekä sitä tukevien asiantuntijapalvelujen hankkimiseen, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutukseen, kehitysviestintään ja kehityskasvatukseen, kehityspoliittiseen suunnittelu- ja tutkimustoimintaan sekä asianajokuluihin ja asian selvittämisestä aiheutuviin muihin kuluihin väärinkäyttöepäilytapauksissa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahoja käytetään myös vapaaehtoisrahoituksena OECD:n kehitysapukomitean ja tilastokomitean alaiseen työhön, kansainvälisen kehitysyhteistyön avoimuutta ja korruption vastaista työtä sekä Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen sekä toimialakohtaista kehittämistä tukeviin hankkeisiin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 1 600 000 euroa.
Evaluointitoiminnan tavoitteena on tietoperustainen päätöksenteko. Kehitysyhteistyön evaluointitoimi on järjestelmällistä ja kattaa kaikki kehitysyhteistyömuodot ja rahoituskanavat. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysyhteistyötä koskevat keskitetyt evaluoinnit ja tuetaan evaluointitoiminnan kehittämistä ja evaluointiedon hyödyntämistä ulkoministeriössä ja sen yhteistyökumppanien parissa.
Sisäinen tarkastus arvioi ja antaa suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan edelleen kehittämiseksi kehitysyhteistyössä.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 97 950 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä 320 000 000 euroa.
Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavalla avulla vahvistetaan kehittyvien maiden elinvoimaista, moniarvoisuuteen ja oikeusperustaisuuteen pohjautuvaa ja aktiivista kansalaisuutta edistävää yhteiskuntaa. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista.
Merkittävin osa määrärahoista kohdennetaan suomalaisten järjestöjen kautta ohjelmatukena. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan myös muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. Lisäksi tukea myönnetään kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin.
Ohjelmatukijärjestöille tehtävistä myönnöistä osa rahoituksesta kohdennetaan Euroopan komission pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun pääosaston myöntämän erityisstatuksen omaavien järjestöjen humanitaariseen työhön ja muun myönnetyn rahoituksen osalta avustuksen saaja voi myöhemmin kumppanimaiden tai -alueiden kohdatessa äkillisen kriisin tai katastrofin esittää käyttötarkoituksen muutosta humanitaariseen apuun.
Käyttösuunnitelmakohdalta myönnettävien valtionavustusten hakijoille asetetaan valtionavustuslain mukainen vaatimus omarahoitusosuudesta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 11 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä 18 000 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehittyvien maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehittyviin maihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000). Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voi käyttää myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan, hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvän teknisen avun tukemiseen. Määrärahaa ohjataan myös uuteen investointitukeen kehittyville maille (Public Sector Investment Facility).
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 21 363 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 512 692 000 euroa.
Momentin määrärahasta on valtuuksilla sidottu noin 7,6 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU-rahoituksen erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 24.01.01) | -290 |
| Euroopan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinen NDICI (siirto momentille 28.92.69) | -8 655 |
| Kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten ja hankinnat ja investoinnit -erityisasiantuntija Suomen Washingtonin-suurlähetystössä (siirto momentilta 24.01.01) | 150 |
| Kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdennetun säästön aikaistus (Lisätoimet 2024) | -45 000 |
| Kehitysyhteistyön määrärahatason alentaminen (Lisätoimet 2024) | -50 000 |
| Kehitysyhteistyön rahoituksen vähentäminen (HO 2023) | -40 000 |
| Rahoitustaso (BKTL-osuus) | 56 151 |
| Yhteistoimintahankkeiden menot | -6 887 |
| Yhteensä | -94 531 |
| 2025 talousarvio | 534 055 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -11 775 000 |
| 2024 talousarvio | 628 586 000 |
| 2023 tilinpäätös | 714 488 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 534,1 milj. euroa, joka on vajaat 95 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Sitoumusvaltuuksiksi seuraaville vuosille esitetään 626 milj. euroa.
Momentin suurimmat käyttökohteet ovat edelleen Monenkeskinen kehitysyhteistyö (193 milj. euroa) ja Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö (112 milj. euroa). Niukkenevia varoja siirretään kuitenkin pois kahdenvälisistä valtioiden välisistä maaohjelmista, mikä vähentää maaohjelmien määrää. Tukea kohdennetaan aiempaa enemmän kotimaisten kansalaisjärjestöjen tukeen, ja myös niiden mahdollisuuksia kansainvälisen rahoituksen (esim. EU, YK, säätiöt) hankintaan sekä monitoimijahankkeisiin osallistumiseen vahvistetaan. Viestintä- ja globaalikasvatuksen tuki järjestöjen toimintaan Suomessa sen sijaan päättyy, eikä uutta hakukierrosta enää järjestetä.
Hallitusohjelman mukaisesti Suomen kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen tukemiselle. Suomi ei myöskään jaa tukea hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa.
Valiokunta pitää myönteisenä, että tukea kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön voidaan lisätä. Määrärahojen uudelleenkohdennuksen myötä tuki kasvaa 10 milj. eurolla (lähes 98 milj. euroon). Järjestöjen tekemää työtä pidetään tehokkaana, tuloksellisena ja monipuolisena. Sen nähdään myös saavuttavan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Lisäksi järjestöjen avun katsotaan usein vahvistavan kohdemaiden omia kansalaisyhteiskuntia ja tukevan demokratiakehitystä.
Valiokunta pitää myös tärkeänä, että Suomi jatkaa humanitaarisen avun antamista painottaen haavoittuvimpien auttamista. Samoin keskeisten YK-järjestöjen tukea jatketaan, joista suurimmat ovat YK:n väestörahasto UNFPA, tasa-arvojärjestö UN Women ja lastenrahasto UNICEF.
Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Suomen Somalia-verkostolle.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 534 105 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, ja kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen
3) Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 10 % Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteisen pääomamäärän vasta-arvosta enintään 150 000 000 euroa. Vuonna 2025 Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen määrärahaa saa käyttää 1 508 000 euroa
4) Business Finlandin hallinnoimaan Developing Markets Platform -alustan kehitysinnovaatioiden rahoittamiseen Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana Developing Markets Platform -alustaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
5) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi
6) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen.
Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 193 463 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 112 310 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 22 000 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 35 962 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 55 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot | 4 770 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 1 600 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 98 000 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 11 000 000 |
| Yhteensä | 534 105 000 | |
1) Sisältää Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 1 508 000 euroa.
Vuoden 2025 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2024 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 625 623 000 euroa.
Vuonna 2025 saa sitoutua Afrikan kehityspankin takuupääoman korotukseen yhteensä 510 000 000 eurolla.
Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 10 616 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 5 411 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 193 463 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 115 388 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 12 209 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 35 962 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 55 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot | 4 770 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 1 600 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 98 000 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 7 097 000 |
| Yhteensä | 523 489 000 | |
1) Sisältää Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 5 411 000 euroa.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 941 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Kuuballe myönnettyjen kehitysluottojen maksamatta oleva pääoma ja pääomalle kertyneet sopimuskorot, yhteensä 2 839 000 euroa täsmäytyspäivän 30.9.2024 mukaan, järjestellään uudelleen Pariisissa tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti siten, että Kuuba maksaa koko jäljellä olevan, vielä erääntymättömän pääoman ja vuoden 2019 jälkeen rästiin jääneet maksamattomat korot ja pääomaerien lyhennykset kokonaisuudessaan takaisin vuodesta 2030 alkaen 15 vuoden takaisinmaksuajalla sovituilla koroilla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että päätösosasta poistetaan seuraava valtuus: "Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa."
Selvitysosa:Vähennyksestä 825 000 euroa on siirtoa momentille 24.01.01 kehitysyhteistyöhön liittyvien Team Finland -asiantuntijoiden palkkaus- ja muihin menoihin Suomen edustustoissa Brasiliassa, Bangkokissa, Pretoriassa ja New Delhissä ja se kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2.
Vähennyksestä 9 791 000 euroa on siirtoa momentille 28.92.69 komission maksuennusteen mukaisesti ja se siirretään valtiovarainministeriöön EU:n rahoituskehysten mukaisiin rahoitusosuuksiin NDICI-instrumenttiin käyttösuunnitelmakohdasta 3.
Käyttösuunnitelmakohdasta 9. vähennetään 3 903 000 euroa, joka kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2. Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen. Vuoden 2024 aikana Finnfund toimitti vielä kaksi erityisriskirahoituksen korvaushakemusta koskien tansanialaista yhtiötä, jonka tarkoitus oli tuottaa FSC-sertifioita puuta käytettäväksi soittimissa sekä Sierra Leonessa toimivaa kestävää palmuöljyä tuottavaa yhtiötä. Tappiot tulevat ulkoministeriön korvattavaksi vuoden 2025 aikana.
Suomi on myöntänyt Kuuballe kaksi kehitysluottoa. Sopimus ensimmäisestä, 8 milj. Suomen markan suuruisesta kehitysluotosta, tehtiin 26.1.1973 ja toisesta, 10 milj. Suomen markan suuruisesta kehitysluotosta, 10.11.1973. Sopimusten mukainen luoton sopimuskorko on 2 %. Kehitysluotot on nostettu ja ne ovat erääntyneet kokonaisuudessaan. Kehitysluottojen maksamatta oleva pääoma ja pääomalle kertyneet korot ovat yhteensä 2 838 842 euroa täsmäytyspäivän 30.9.2024 mukaan. Tämä saatava järjestellään uudelleen Pariisissa tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti siten, että Kuuba maksaa koko jäljellä olevan, vielä erääntymättömän pääoman ja vuoden 2019 jälkeen rästiin jääneet maksamattomat korot ja pääomaerien lyhennykset kokonaisuudessaan sovituilla koroilla. Nämä erät muodostavat uuden suunnitelman mukaisen velan pääoman. Velan lyhennysvapaa jakso kestää lokakuusta 2024 syyskuuhun 2029, minkä jälkeen takaisinmaksu tapahtuu 15 erässä syyskuusta 2030 syyskuuhun 2044 takapainotteisesti. Lyhennysvapauden aikana Kuuba maksaa 1,5 % korkoa, josta osa pääomitetaan vuosittain. Vuonna 2030 korko on 1,5 %, minkä jälkeen se nousee 2 prosenttiin vuodessa. Aiemmin sovitut anteeksiannettavat viivästyskorot poistetaan asteittain vuosina 2030—2040, edellyttäen, että Kuuba noudattaa maksusuunnitelmaa.
Finnfundin erityisriskirahoituksesta ei uusia sitoumuksia enää tehdä vuoden 2024 jälkeen. Vanhojen sitoumusten osalta ulkoministeriölle tulee yhä korvattavaa.
Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa)
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | 3 078 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | -9 791 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | -3 903 000 |
| Yhteensä | -10 616 000 | |
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2025 II lisätalousarvio | -10 616 000 |
| 2025 talousarvio | 534 105 000 |
| 2024 tilinpäätös | 616 811 000 |
| 2023 tilinpäätös | 714 488 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentilta vähennetään 10 616 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 5 411 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 193 463 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 115 388 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 12 209 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 35 962 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 55 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot | 4 770 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 1 600 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 98 000 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 7 097 000 |
| Yhteensä | 523 489 000 | |
1) Sisältää Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 5 411 000 euroa.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 941 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Kuuballe myönnettyjen kehitysluottojen maksamatta oleva pääoma ja pääomalle kertyneet sopimuskorot, yhteensä 2 839 000 euroa täsmäytyspäivän 30.9.2024 mukaan, järjestellään uudelleen Pariisissa tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti siten, että Kuuba maksaa koko jäljellä olevan, vielä erääntymättömän pääoman ja vuoden 2019 jälkeen rästiin jääneet maksamattomat korot ja pääomaerien lyhennykset kokonaisuudessaan takaisin vuodesta 2030 alkaen 15 vuoden takaisinmaksuajalla sovituilla koroilla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että päätösosasta poistetaan seuraava valtuus: "Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa."