Talousarvioesitys 2025
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien vahvistaminen, mikä on keskeistä myös väestönkasvun hallinnassa, sekä koulutus ja ilmastotoimet. Suomi ajaa tavoitteitaan myös EU:n kehityspolitiikassa, kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa ja YK-järjestöissä. Suomi edistää tehokkaasti suomalaisten yritysten osallistumista EU:n Global Gateway -aloitteen puitteissa rahoitettaviin investointihankkeisiin.
Suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia kehitysmaissa sekä yritysten edellytyksiä hakea rahoitusta YK:lta, EU:lta ja kehitysrahoituslaitoksilta edistetään ja lisätään suomalaisten yritysten hyödyntämistä kehitysyhteistyössä ja kehityssijoituksissa. Painotetaan kehityspoliittisia finanssisijoituksia, joilla edistetään pääomien kohdistumista yritystoimintaan. Kehitysrahoituksen eri muodot täydentävät toisiaan. Tuloksellisen kehityspolitiikan saavuttamiseksi tarvitaan sekä lahjamuotoista että laina- ja sijoitusmuotoista kehitysrahoitusta.
Kehittyvissä maissa edistetään suomalaista osaamista hyödyntävää kestävää metsätaloutta ja metsityshankkeita sekä muita hankkeita, jotka parantavat paikallisia elinoloja ja kasvattavat globaalia hiilinielua.
Suomi jatkaa humanitaarisen avun antamista painottaen kaikkein haavoittuvimpien auttamista. Tavoitteena on myös edistää ja kasvattaa suomalaista rauhanvälitysosaamista myös yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.
Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Tuki Ukrainalle -momentille ohjataan yhteensä 47 milj. euroa v. 2025. Momentilta on siirretty 10,1 milj. euroa valtiovarainministeriön pääluokkaan Ukrainaan kohdistuvaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin rahoitusta varten. Kaikessa tuessa otetaan huomioon oikeusvaltiorakenteiden vahvistaminen sekä korruptiontorjunta.
Suomen kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle. Palautuspolitiikka ja takaisinottojen sujuminen huomioidaan osana Suomen kokonaisvaltaista kumppanuutta kolmansissa maissa ja sitä koskevassa kannanmuodostuksessa ja päätöksenteossa. Hallitus edistää rakentavasti EU:n kehitys- ja kauppapolitiikan sekä ulkosuhteiden hyödyntämistä kolmansien maiden kansalaisten palautussopimusten syntymisen edistämiseksi. Suomi ei jaa kehitysapua hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti. Mikäli väärinkäytöksiä havaitaan, tämä johtaa tuen leikkaamiseen tai lakkauttamiseen ja mahdollisuuksien mukaan takaisinperintään.
Varsinaisen kehitysyhteistyön taso v. 2025 on n. 534 milj. euroa hallitusohjelman mukaisten sekä keväällä 2024 päätettyjen lisäsopeutustoimien myötä. Lisäksi jatketaan kehittyvien maiden tukemista laina- ja sijoitusmuotoisella kehitysyhteistyörahoituksella n. 70 milj. eurolla. Arvion mukaan valtio kohdistaa kehitysyhteistyöhön, mukaan lukien eri ministeriöiden laskennalliset osuudet, yhteensä 1,064 mrd. euroa, mikä vastaa n. 0,36 % bruttokansantulosta.
Jatketaan kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistamista tulosohjauksen avulla. Edistetään tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, riskienhallintaa, tulosten ja vaikutusten mittaamista, raportointia ja arviointia.
Kehitysyhteistyölle annettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut
| 2023 toteutuma |
2024 ennakoitu |
2025 tavoite |
|
| Edistetään ilmastotoimia, erityisesti kestävää metsätaloutta ja metsitystä (milj. euroa) | 216 | 330 | 225 |
| Tuetaan tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta (milj. euroa) | 77 | 67 | 54 |
| Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuki (milj. euroa) | 89 | 88 | 98 |
| Humanitaarinen apu ml. Ukraina (osuus kehitysyhteistyöstä, %) | 21 | 16 | 15 |
| Kehittyvien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä tuetaan toimivaa demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa (osuus kehitysyhteistyöstä, %) | 50 | 50 | 49 |
Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta
| 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 20231) | 2024 | |
| Määrärahat yhteensä | 881,2 | 886,3 | 988,7 | 1 082,3 | 1 257,0 | 1 274,7 | 1 177,4 | 1 208,9 |
| Maksatukset | 961,4 | 832,8 | 1 010,1 | 1 121,4 | 1 218,9 | 1 535,9 | 1 452,2 | |
| %-osuus BKTL:sta | 0,43 | 0,36 | 0,42 | 0,46 | 0,48 | 0,57 | 0,52 |
1) Maksatukset ja BKTL-osuus ovat ennakkotietoja.
Suomen julkinen kehitysyhteistyö sisältää varsinaisen kehitysyhteistyömomentin ja laina- ja sijoitusmuotoisen momentin lisäksi muita kehitysyhteistyöksi raportoitavia eriä sekä ulkoministeriön että eri ministeriöiden hallinnonaloilta. Merkittävimpinä erinä valtiovarainministeriön EU-jäsenmaksun velvoittavat rahoitusosuudet sekä useamman ministeriön alaiset pakolaiskulujen kehitysyhteistyökelpoiset osuudet.
Valtion kehitysyhteistyöksi laskettavat menot vuonna 2025 hallinnonaloittain (1 000 euroa), arvio
| Ulkoministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66 | 532 547 |
| Ulkoministeriön hallinnonalan muilla momenteilla | 205 451 |
| Sisäministeriön hallinnonalalla | 20 727 |
| Valtiovarainministeriön hallinnonalalla | 235 016 |
| Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla | 5 721 |
| Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla | 295 |
| Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla | 1 683 |
| Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla | 58 909 |
| Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla | 3 235 |
| Ympäristöministeriön hallinnonalalla | 465 |
| Yhteensä | 1 064 049 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 1,064 mrd. euroa, mikä vastaa noin 0,36 prosenttia bruttokansantulosta. Osana valtiontaloutta tasapainottavia toimia hallitusohjelmassa linjattiin kehitysyhteistyövaroihin yhteensä 1,030 mrd. euron säästöt vuosille 2024—2027 ja kevään 2024 kehysriihessä sovittiin vielä 100 milj. euron lisäsäästöistä vuodelle 2025. Leikkaukset vaikuttavat merkittävästi kehitysyhteistyömäärärahojen käytön suunnitteluun ja Suomen mahdollisuuksiin saavuttaa YK:n yhteisesti asettama tavoite kohdentaa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön.
Kehitysyhteistyön päämäärät perustuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden toteutumista Suomi edistää. Valtiovarainvaliokunta pitää ulkoasiainvaliokunnan tavoin (UaVL 6/2024 vp) tärkeänä, että kehityspolitiikkamme painopisteet ovat säilyneet talousarvioesityksen mukaan ennallaan. Suomi painottaa naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien vahvistamista sekä koulutusta ja ilmastotoimia. Määrärahojen vähentyessä painopisteiden merkitys ja niiden edistäminen myös EU:n kehityspolitiikassa, kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja YK-järjestöissä on entistäkin tärkeämpää.
Valiokunta korostaa, että tuloksellisen kehityspolitiikan saavuttamiseksi tarvitaan sekä lahjamuotoista että laina- ja sijoitusmuotoista kehitysrahoitusta. Näin ollen valiokunta on tyytyväinen siihen, että suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia kehitysmaissa sekä yritysten edellytyksiä hakea rahoitusta YK:lta, EU:lta ja kehitysrahoituslaitoksilta edistetään. Kehitysyhteistyössä keskitytään entistä enemmän myös kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen. Yksityiset investoinnit tarvitsevat tuekseen julkista kehitysrahoitusta toimintaympäristöjen vakaan kehityksen edistämiseksi.
Vähenevistä määrärahoista huolimatta on oleellista kiinnittää huomiota edellä mainitun 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuden lisäksi muihin kansainvälisesti asetettuihin tavoitteisiin, kuten vähiten kehittyneiden LDC-maiden rahoitusosuuteen. Tarpeen on myös arvioida myönnettävää ilmastorahoitusta ja luonnon monimuotoisuuden tukemista sekä pitää kiinni siitä, että 85 prosenttia uusista kehitysyhteistyöhankkeista sisältää sukupuolten tasa-arvoa edistäviä tavoitteita.
Valiokunta pitää prosenttiosuustavoitteitakin tärkeämpänä myönnetyn rahoituksen vaikuttavuutta. Keskeistä on myös, että varojen käyttöä valvotaan tehokkaasti ja väärinkäytökset johtavat tuen leikkaamiseen, lakkauttamiseen ja mahdollisuuksien mukaan takaisinperintään.
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään aiemmat tehdyt sitoumukset mukaan lukien 168 188 000 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.
| 2025 talousarvio | — |
| 2024 talousarvio | — |
| 2023 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään aiemmat tehdyt sitoumukset mukaan lukien 168 188 000 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 534 055 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, ja kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen
3) Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 10 % Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteisen pääomamäärän vasta-arvosta enintään 150 000 000 euroa. Vuonna 2025 Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen määrärahaa saa käyttää 1 508 000 euroa
4) Business Finlandin hallinnoimaan Developing Markets Platform -alustan kehitysinnovaatioiden rahoittamiseen Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana Developing Markets Platform -alustaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
5) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi
6) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen.
Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 193 463 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 112 310 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 22 000 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 35 962 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 55 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot | 4 770 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 1 600 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 97 950 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 11 000 000 |
| Yhteensä | 534 055 000 | |
1) Sisältää Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 1 508 000 euroa.
Vuoden 2025 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2024 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 625 623 000 euroa.
Vuonna 2025 saa sitoutua Afrikan kehityspankin takuupääoman korotukseen yhteensä 510 000 000 eurolla.
Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa.
Selvitysosa:
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 125 623 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | 102 090 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | - |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 32 610 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 24 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot | 3 300 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | - |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 320 000 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 18 000 000 |
| Yhteensä | 625 623 000 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 403 329 | 264 161 | 267 233 | 231 439 | 469 344 | 1 635 506 |
| Vuoden 2025 sitoumukset | 147 060 | 149 898 | 145 015 | 183 650 | 625 623 | |
| Menot yhteensä | 403 329 | 411 221 | 417 131 | 376 454 | 652 994 | 2 261 129 |
Momentilta rahoitettavat erät tilastoidaan ja raportoidaan kokonaisuudessaan Suomen julkisena kehitysapuna (Official Development Assistance, ODA) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle (OECD).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 193 463 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä 125 623 000 euroa.
Merkittävä osa määrärahoista käytetään Suomen maksuosuuksiin Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten lisärahoituksissa. Toinen kanava ovat yleisavustukset YK:lle. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan rahoittaa myös mainittujen toimijoiden kanssa tehtävää maailmanlaajuista teemakohtaista kehitysyhteistyötä sekä niiden jäsenmaksuja ja kumppanuusohjelmia.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan mm. Maailmanpankkiryhmää, YK:n väestörahastoa (UNFPA), Afrikan kehityspankkiryhmää, YK:n lastenrahastoa (UNICEF) ja YK:n tasa-arvojärjestöä (UN Women).
Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien monenkeskisten toimijoiden kanssa perustuu vaikuttamistavoitteisiin, joita on laadittu kehitysyhteistyön tulosohjauksen puitteiksi. Tärkeimmillä Suomen tukemilla monenkeskisillä toimijoilla on käytössään tulosperustainen toimintamalli.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 112 310 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä 102 090 000 euroa.
Määrärahojen kohdentamisen perustana ovat vuonna 2025 päättyvät maaohjelmat, jotka määrittävät yhteistyötä kumppanien kanssa. Suomi tekee kahdenvälistä yhteistyötä seuraavien kumppanimaiden kanssa: Etiopia, Tansania, Somalia ja Nepal. Suomi tukee ohjelmia tai hankkeita myös seuraavilla alueilla: Lähi-itä ja, Palestiinalaisalue, eräät alueelliset ja maakohtaiset hankkeet Afrikassa ja Aasiassa. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kumppanimaiden sektoriohjelmien yhteisrahastoja tai hankemuotoista tukea kumppanimaiden hallituksille, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtionavustuksia suomalaisille ja kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja säätiöille. Määrärahalla voidaan hankkia asiantuntijapalveluita ohjelmien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Määrärahaa voidaan ohjata myös Suomen linjauksen mukaiseen humanitaariseen apuun toiminnan kannalta merkittävien maiden tai alueiden pitkittyneiden kriisien tai äkillisten kriisien ja katastrofien hoitamiseen sekä näiden kriisien ja katastrofien ennaltaehkäisyyn tai niistä toipumiseen.
Määrärahoja käytetään myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin sekä kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen.
Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja maaohjelmamekanismin kautta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 22 000 000 euroa.
Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan Cotonoun sopimukseen perustuvaa EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välistä kehitysyhteistyötä. Tuki kohdennetaan Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Osaa varoista hallinnoi Euroopan investointipankki (EIB). Suomi toimii sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti EIB:n kautta takaajana AKT-maille myönnettävissä lainoissa. EKR-osuuden maksukaton lisäksi varaudutaan mahdollisiin lainatakausmaksuihin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 35 962 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä 32 610 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysinnovaatio- ja liikekumppanuusohjelmia, humanitaarista miinanraivausta sekä YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen ja kehitysrahoituslaitosten sekä muiden monenkeskisten järjestöjen muita kuin tiettyyn maahan tai alueeseen liittyviä temaattisia hankkeita sekä kansainvälisten järjestöjen asiantuntijaohjelmia ja näihin liittyviä rekrytointikuluja.
Käyttösuunnitelmakohdalta myönnetään tukea korkeakouluohjelmiin sekä valtionavustuksia kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 55 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä 24 000 000 euroa.
Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja puolikuun liikkeen kautta.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan yleisavustukset keskeisille kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, joita ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Määrärahasta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC). Yleisavustusten lisäksi käyttösuunnitelmakohdalta tuetaan maakohtaisia ja alueellisia avustusoperaatioita.
Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä vaikuttamissuunnitelmien avulla.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 4 770 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä 3 300 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa käytetään mm. kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen sekä sitä tukevien asiantuntijapalvelujen hankkimiseen, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutukseen, kehitysviestintään ja kehityskasvatukseen, kehityspoliittiseen suunnittelu- ja tutkimustoimintaan sekä asianajokuluihin ja asian selvittämisestä aiheutuviin muihin kuluihin väärinkäyttöepäilytapauksissa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahoja käytetään myös vapaaehtoisrahoituksena OECD:n kehitysapukomitean ja tilastokomitean alaiseen työhön, kansainvälisen kehitysyhteistyön avoimuutta ja korruption vastaista työtä sekä Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen sekä toimialakohtaista kehittämistä tukeviin hankkeisiin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 1 600 000 euroa.
Evaluointitoiminnan tavoitteena on tietoperustainen päätöksenteko. Kehitysyhteistyön evaluointitoimi on järjestelmällistä ja kattaa kaikki kehitysyhteistyömuodot ja rahoituskanavat. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysyhteistyötä koskevat keskitetyt evaluoinnit ja tuetaan evaluointitoiminnan kehittämistä ja evaluointiedon hyödyntämistä ulkoministeriössä ja sen yhteistyökumppanien parissa.
Sisäinen tarkastus arvioi ja antaa suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan edelleen kehittämiseksi kehitysyhteistyössä.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 97 950 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä 320 000 000 euroa.
Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavalla avulla vahvistetaan kehittyvien maiden elinvoimaista, moniarvoisuuteen ja oikeusperustaisuuteen pohjautuvaa ja aktiivista kansalaisuutta edistävää yhteiskuntaa. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista.
Merkittävin osa määrärahoista kohdennetaan suomalaisten järjestöjen kautta ohjelmatukena. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan myös muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. Lisäksi tukea myönnetään kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin.
Ohjelmatukijärjestöille tehtävistä myönnöistä osa rahoituksesta kohdennetaan Euroopan komission pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun pääosaston myöntämän erityisstatuksen omaavien järjestöjen humanitaariseen työhön ja muun myönnetyn rahoituksen osalta avustuksen saaja voi myöhemmin kumppanimaiden tai -alueiden kohdatessa äkillisen kriisin tai katastrofin esittää käyttötarkoituksen muutosta humanitaariseen apuun.
Käyttösuunnitelmakohdalta myönnettävien valtionavustusten hakijoille asetetaan valtionavustuslain mukainen vaatimus omarahoitusosuudesta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 11 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä 18 000 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehittyvien maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehittyviin maihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000). Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voi käyttää myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan, hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvän teknisen avun tukemiseen. Määrärahaa ohjataan myös uuteen investointitukeen kehittyville maille (Public Sector Investment Facility).
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 21 363 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 512 692 000 euroa.
Momentin määrärahasta on valtuuksilla sidottu noin 7,6 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU-rahoituksen erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 24.01.01) | -290 |
| Euroopan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinen NDICI (siirto momentille 28.92.69) | -8 655 |
| Kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten ja hankinnat ja investoinnit -erityisasiantuntija Suomen Washingtonin-suurlähetystössä (siirto momentilta 24.01.01) | 150 |
| Kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdennetun säästön aikaistus (Lisätoimet 2024) | -45 000 |
| Kehitysyhteistyön määrärahatason alentaminen (Lisätoimet 2024) | -50 000 |
| Kehitysyhteistyön rahoituksen vähentäminen (HO 2023) | -40 000 |
| Rahoitustaso (BKTL-osuus) | 56 151 |
| Yhteistoimintahankkeiden menot | -6 887 |
| Yhteensä | -94 531 |
| 2025 talousarvio | 534 055 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -11 775 000 |
| 2024 talousarvio | 628 586 000 |
| 2023 tilinpäätös | 714 488 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 534,1 milj. euroa, joka on vajaat 95 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Sitoumusvaltuuksiksi seuraaville vuosille esitetään 626 milj. euroa.
Momentin suurimmat käyttökohteet ovat edelleen Monenkeskinen kehitysyhteistyö (193 milj. euroa) ja Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö (112 milj. euroa). Niukkenevia varoja siirretään kuitenkin pois kahdenvälisistä valtioiden välisistä maaohjelmista, mikä vähentää maaohjelmien määrää. Tukea kohdennetaan aiempaa enemmän kotimaisten kansalaisjärjestöjen tukeen, ja myös niiden mahdollisuuksia kansainvälisen rahoituksen (esim. EU, YK, säätiöt) hankintaan sekä monitoimijahankkeisiin osallistumiseen vahvistetaan. Viestintä- ja globaalikasvatuksen tuki järjestöjen toimintaan Suomessa sen sijaan päättyy, eikä uutta hakukierrosta enää järjestetä.
Hallitusohjelman mukaisesti Suomen kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen tukemiselle. Suomi ei myöskään jaa tukea hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa.
Valiokunta pitää myönteisenä, että tukea kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön voidaan lisätä. Määrärahojen uudelleenkohdennuksen myötä tuki kasvaa 10 milj. eurolla (lähes 98 milj. euroon). Järjestöjen tekemää työtä pidetään tehokkaana, tuloksellisena ja monipuolisena. Sen nähdään myös saavuttavan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Lisäksi järjestöjen avun katsotaan usein vahvistavan kohdemaiden omia kansalaisyhteiskuntia ja tukevan demokratiakehitystä.
Valiokunta pitää myös tärkeänä, että Suomi jatkaa humanitaarisen avun antamista painottaen haavoittuvimpien auttamista. Samoin keskeisten YK-järjestöjen tukea jatketaan, joista suurimmat ovat YK:n väestörahasto UNFPA, tasa-arvojärjestö UN Women ja lastenrahasto UNICEF.
Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Suomen Somalia-verkostolle.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 534 105 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, ja kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen
3) Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 10 % Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteisen pääomamäärän vasta-arvosta enintään 150 000 000 euroa. Vuonna 2025 Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen määrärahaa saa käyttää 1 508 000 euroa
4) Business Finlandin hallinnoimaan Developing Markets Platform -alustan kehitysinnovaatioiden rahoittamiseen Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana Developing Markets Platform -alustaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
5) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi
6) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen.
Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 193 463 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 112 310 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 22 000 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 35 962 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 55 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot | 4 770 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 1 600 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 98 000 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 11 000 000 |
| Yhteensä | 534 105 000 | |
1) Sisältää Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 1 508 000 euroa.
Vuoden 2025 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2024 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 625 623 000 euroa.
Vuonna 2025 saa sitoutua Afrikan kehityspankin takuupääoman korotukseen yhteensä 510 000 000 eurolla.
Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 10 616 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 5 411 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 193 463 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 115 388 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 12 209 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 35 962 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 55 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot | 4 770 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 1 600 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 98 000 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 7 097 000 |
| Yhteensä | 523 489 000 | |
1) Sisältää Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 5 411 000 euroa.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 941 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Kuuballe myönnettyjen kehitysluottojen maksamatta oleva pääoma ja pääomalle kertyneet sopimuskorot, yhteensä 2 839 000 euroa täsmäytyspäivän 30.9.2024 mukaan, järjestellään uudelleen Pariisissa tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti siten, että Kuuba maksaa koko jäljellä olevan, vielä erääntymättömän pääoman ja vuoden 2019 jälkeen rästiin jääneet maksamattomat korot ja pääomaerien lyhennykset kokonaisuudessaan takaisin vuodesta 2030 alkaen 15 vuoden takaisinmaksuajalla sovituilla koroilla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että päätösosasta poistetaan seuraava valtuus: "Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa."
Selvitysosa:Vähennyksestä 825 000 euroa on siirtoa momentille 24.01.01 kehitysyhteistyöhön liittyvien Team Finland -asiantuntijoiden palkkaus- ja muihin menoihin Suomen edustustoissa Brasiliassa, Bangkokissa, Pretoriassa ja New Delhissä ja se kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2.
Vähennyksestä 9 791 000 euroa on siirtoa momentille 28.92.69 komission maksuennusteen mukaisesti ja se siirretään valtiovarainministeriöön EU:n rahoituskehysten mukaisiin rahoitusosuuksiin NDICI-instrumenttiin käyttösuunnitelmakohdasta 3.
Käyttösuunnitelmakohdasta 9. vähennetään 3 903 000 euroa, joka kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2. Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen. Vuoden 2024 aikana Finnfund toimitti vielä kaksi erityisriskirahoituksen korvaushakemusta koskien tansanialaista yhtiötä, jonka tarkoitus oli tuottaa FSC-sertifioita puuta käytettäväksi soittimissa sekä Sierra Leonessa toimivaa kestävää palmuöljyä tuottavaa yhtiötä. Tappiot tulevat ulkoministeriön korvattavaksi vuoden 2025 aikana.
Suomi on myöntänyt Kuuballe kaksi kehitysluottoa. Sopimus ensimmäisestä, 8 milj. Suomen markan suuruisesta kehitysluotosta, tehtiin 26.1.1973 ja toisesta, 10 milj. Suomen markan suuruisesta kehitysluotosta, 10.11.1973. Sopimusten mukainen luoton sopimuskorko on 2 %. Kehitysluotot on nostettu ja ne ovat erääntyneet kokonaisuudessaan. Kehitysluottojen maksamatta oleva pääoma ja pääomalle kertyneet korot ovat yhteensä 2 838 842 euroa täsmäytyspäivän 30.9.2024 mukaan. Tämä saatava järjestellään uudelleen Pariisissa tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti siten, että Kuuba maksaa koko jäljellä olevan, vielä erääntymättömän pääoman ja vuoden 2019 jälkeen rästiin jääneet maksamattomat korot ja pääomaerien lyhennykset kokonaisuudessaan sovituilla koroilla. Nämä erät muodostavat uuden suunnitelman mukaisen velan pääoman. Velan lyhennysvapaa jakso kestää lokakuusta 2024 syyskuuhun 2029, minkä jälkeen takaisinmaksu tapahtuu 15 erässä syyskuusta 2030 syyskuuhun 2044 takapainotteisesti. Lyhennysvapauden aikana Kuuba maksaa 1,5 % korkoa, josta osa pääomitetaan vuosittain. Vuonna 2030 korko on 1,5 %, minkä jälkeen se nousee 2 prosenttiin vuodessa. Aiemmin sovitut anteeksiannettavat viivästyskorot poistetaan asteittain vuosina 2030—2040, edellyttäen, että Kuuba noudattaa maksusuunnitelmaa.
Finnfundin erityisriskirahoituksesta ei uusia sitoumuksia enää tehdä vuoden 2024 jälkeen. Vanhojen sitoumusten osalta ulkoministeriölle tulee yhä korvattavaa.
Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa)
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | 3 078 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | -9 791 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | -3 903 000 |
| Yhteensä | -10 616 000 | |
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2025 II lisätalousarvio | -10 616 000 |
| 2025 talousarvio | 534 105 000 |
| 2024 tilinpäätös | 616 811 000 |
| 2023 tilinpäätös | 714 488 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentilta vähennetään 10 616 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 5 411 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 193 463 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 115 388 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 12 209 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 35 962 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 55 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot | 4 770 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 1 600 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 98 000 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 7 097 000 |
| Yhteensä | 523 489 000 | |
1) Sisältää Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 5 411 000 euroa.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 941 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Kuuballe myönnettyjen kehitysluottojen maksamatta oleva pääoma ja pääomalle kertyneet sopimuskorot, yhteensä 2 839 000 euroa täsmäytyspäivän 30.9.2024 mukaan, järjestellään uudelleen Pariisissa tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti siten, että Kuuba maksaa koko jäljellä olevan, vielä erääntymättömän pääoman ja vuoden 2019 jälkeen rästiin jääneet maksamattomat korot ja pääomaerien lyhennykset kokonaisuudessaan takaisin vuodesta 2030 alkaen 15 vuoden takaisinmaksuajalla sovituilla koroilla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että päätösosasta poistetaan seuraava valtuus: "Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa."
67. Demokratia- ja oikeusvaltiotuki (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 2 904 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäville toimijoille.
Määrärahasta myönnettävä valtionavustus voi kattaa avustuksen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahan käytön tulee liittyä demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen. Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määrärahasta on tarkoitus myöntää valtionavustusta Demo Finlandille ja Oikeusvaltiokeskukselle. Demo Finland on suomalaisten eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö ja edistää moniarvoista demokratiakehitystä. Oikeusvaltiokeskus on Helsingin yliopistoon perustettu verkostomainen toimija, joka tukee oikeusvaltioperiaatteiden vahvistamista kokoamalla yhteen suomalaista oikeusalan asiantuntemusta ja edesauttamalla tämän osallistumista alan yhteistyöhön kehittyvissä maissa.
Momentilta myönnettävään rahoitukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
| 2025 talousarvio | 2 904 000 |
| 2024 talousarvio | 2 904 000 |
| 2023 tilinpäätös | 3 060 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 2 904 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäville toimijoille.
Määrärahasta myönnettävä valtionavustus voi kattaa avustuksen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
68. Kehitysyhteistyön yhteistoimintahankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 14 081 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ministeriön ja muiden kehitysyhteistyön avunantajamaiden ministeriöiden, edustustojen tai virastojen sekä ODA-kelpoisten kansainvälisten järjestöjen ja Euroopan unionin toimielinten yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen niistä saatujen tulojen puitteissa.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ministeriön ja yhteistoimintahankkeiden menojen osuus yhteensä 14 081 000 euroa, josta Euroopan komission kontribuutiot ovat hankkeittain: Kestäviä vesi- ja sanitaatiopalveluita kaikille -hanke Nepalissa 2 890 000 euroa, Luonnonvarat ja ilmastonmuutos kunnissa -hanke 6 078 000 euroa, Teknisen tuen yhteistyö koulutussektorilla -hanke Nepalissa 935 000 euroa, Säteilyturvakeskuksen (STUK) kontribuutio ydinmateriaalivalvonnan vahvistamiseksi Afrikan unionin alaisen ydinenergiakomission (AFCONE) kautta Afrikassa 810 000 euroa sekä EU:n Kiertotalouskeskus — EU CERC -hanke Sitran ja Belgian kehitysyhteistyöviraston (ENABEL) kautta 3 368 000 euroa.
Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99. Lisäys ei kasvata ulkoministeriön rahoitusosuutta hankkeille eikä vaikuta Suomen julkisen kehitysavun määrään.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Yhteistoimintahankkeet | 14 081 |
| Yhteensä | 14 081 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 14 081 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 14,1 milj. euroa, jota saa käyttää ministeriöiden ja muiden kehitysyhteistyön avunantajamaiden ministeriöiden, edustustojen ja virastojen sekä ODA-kelpoisten kansainvälisten järjestöjen ja Euroopan unionin toimielinten yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen niistä saatujen tulojen puitteissa. Hallitus esittää uuden momentin perustamista, koska mm. EU-komission yhteistyöhankkeiden määrä on voimakkaassa kasvussa ulkoministeriön hallinnonalalla. Valiokunta pitää mm. läpinäkyvyyden kannalta hyvänä, että määrärahat esitetään erilliselle momentille.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 14 081 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ministeriön ja muiden kehitysyhteistyön avunantajamaiden ministeriöiden, edustustojen tai virastojen sekä ODA-kelpoisten kansainvälisten järjestöjen ja Euroopan unionin toimielinten yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen niistä saatujen tulojen puitteissa.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 805 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 1 505 000 euroa aiheutuu ulkoministeriön hallinnoiman Suomen ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeen Africa Europe Digital Innovation Bridge 2.0 (AEDIB 2.0) komission rahoitusosuudesta. Hanke edistää Afrikan digitaalista transformaatiota ja puhdasta siirtymää kumppanuuksien ja digitaalisten innovaatioiden kautta.
Lisäyksestä 300 000 euroa aiheutuu ulkoministeriön hallinnoiman EU Digital Ethiopia Skills and TVET Action (DESTA) -hankkeen komission rahoitusosuudesta. Hankkeessa tuetaan Etiopian ammattikoulutusjärjestelmää siten, että se kykenee vastaamaan digitaalisen talouden ja digitaalisen yrittäjyyden vahvistamiseen.
Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99. Lisäys ei kasvata ulkoministeriön rahoitusosuutta hankkeille eikä vaikuta Suomen julkisen kehitysavun määrään.
| 2025 II lisätalousarvio | 1 805 000 |
| 2025 talousarvio | 14 081 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 805 000 euroa.
69. Tuki Ukrainalle (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 47 276 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Ukrainaa tukeviin kahden- ja monenvälisiin hankkeisiin, ml. alueelliset hankkeet
2) humanitaariseen apuun Ukrainalle
3) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja näitä vastaavien organisaatioiden Ukraina-hankkeisiin ja näissä toimivien rahastojen tukemiseen
4) kansainvälisissä järjestöissä ja niitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen
5) Ukrainan tukemiseen liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, ja Suomen Kiovan suurlähetystön turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen
6) Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 80 % Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteisen pääomamäärän vasta-arvosta enintään 20 000 000 euroa
7) Ukrainan sekaluottoinstrumenttiin, Ukraine Investment Facility (UIF).
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on toteuttavien hankkeiden kannalta välttämätöntä.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Vuoden 2025 aikana saa tehdä uusia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 40 000 000 euroa.
Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 20 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti.
Määrärahaa käytetään Ukrainan tukemiseen ml. humanitaarisen tilanteen, yhteiskunnan kriittisten toimintojen, materiaalisten tarpeiden sekä pitkän aikavälin kehitysyhteistyön tukemiseen sekä Suomen Kiovan-suurlähetystön paikallisen yhteistyön hankkeisiin. Määrärahaa käytetään myös Ukrainan jälleenrakennuksen valmistelun, toteuttamisen ja seurannan tukemiseen. Määrärahaa voidaan kohdentaa käytettäväksi alueellisesti Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksiin vastaamiseksi ja ukrainalaisten tukemiseksi.
Määrärahasta rahoitetaan sektoriohjelmien yhteisrahastoja, sektoribudjettitukea, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtionavustuksia suomalaisille tai kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, virastoille, korkeakouluille, toisen asteen oppilaitoksille, kaupungeille ja kunnille sekä säätiöille.
Suomen kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman mukaisesti Finnfundin pääomaa korotettiin 25 milj. eurolla vuonna 2024. Pääomakorotus ja erityisriskirahoitus Ukrainassa on osa identifioituja rahoitusratkaisuja, joilla helpotetaan suomalaisten yritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen. Mahdolliset tappiot tulevat korvattavaksi aikaisintaan vuonna 2025. Tappiokorvauksen tarkemmista ehdoista päättää valtioneuvosto.
Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja soveltuvin osin maaohjelmamekanismin kansallisen Ukrainan jälleenrakennussuunnitelman kautta.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 3 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 44 276 000 euroa. Kulutusmenot pitävät sisällään Suomen Kiovan suurlähetystön turvallisuus- ja kiinteistömenot.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 10 000 | 10 000 | 10 000 | 10 000 | 40 000 |
| Vuoden 2025 sitoumukset | 10 000 | 10 000 | 20 000 | 40 000 | |
| Menot yhteensä | 10 000 | 20 000 | 20 000 | 30 000 | 80 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Finnfundin pääoman korottaminen; Ukrainaan kohdistuvat lainat ja sijoitukset (siirto momentilta 24.30.88) | 25 000 |
| Kehityspolitiikan erityisasiantuntijalla Suomen Kiovan suurlähetystössä (siirto momentille 24.01.01) | -195 |
| Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen Kiovan suurlähetystössä (siirto momentille 24.01.01) | -16 |
| Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin pääoman korottamisesta (siirto momentille 28.92.68) | -10 100 |
| Team Finland -asiantuntija Suomen Kiovan suurlähetystössä (siirto momentille 24.01.01) | -195 |
| Team Finland -asiantuntija ulkoministeriössä (siirto momentille 24.01.01) | -39 |
| Yhteensä | 14 455 |
| 2025 talousarvio | 47 276 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -217 000 |
| 2024 talousarvio | 32 821 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 47,3 milj. euron määrärahaa sekä 40 milj. euron sitoumusvaltuuksia. Lisäksi momentilta esitetään siirrettäväksi 10,1 milj. euroa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) lisäpääomitukseen valtiovarainministeriön pääluokkaan (momentille 28.92.68) käytettäväksi Ukrainan jälleenrakentamiseen. Ukrainaan kohdennetaan myös merkittävästi humanitaarista apua (noin 20 milj. euroa vuodessa).
Valiokunta pitää hyvänä, että Suomen vahva tuki Ukrainalle näkyy myös kehityspolitiikassa. Tärkeää on myös, että kaikessa tuessa otetaan huomioon oikeusvaltiorakenteiden vahvistaminen ja korruptiontorjunta. Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde hallituskaudella.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 47 276 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Ukrainaa tukeviin kahden- ja monenvälisiin hankkeisiin, ml. alueelliset hankkeet
2) humanitaariseen apuun Ukrainalle
3) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja näitä vastaavien organisaatioiden Ukraina-hankkeisiin ja näissä toimivien rahastojen tukemiseen
4) kansainvälisissä järjestöissä ja niitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen
5) Ukrainan tukemiseen liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, ja Suomen Kiovan suurlähetystön turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen
6) Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 80 % Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteisen pääomamäärän vasta-arvosta enintään 20 000 000 euroa
7) Ukrainan sekaluottoinstrumenttiin, Ukraine Investment Facility (UIF).
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on toteuttavien hankkeiden kannalta välttämätöntä.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Vuoden 2025 aikana saa tehdä uusia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 40 000 000 euroa.
Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 20 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 40 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 24.01.01 kehitysyhteistyöhön liittyvän ulkoministeriön Ukrainan Team Finland -asiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin.
| 2025 II lisätalousarvio | -40 000 |
| 2025 talousarvio | 47 276 000 |
| 2024 tilinpäätös | 32 604 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentilta vähennetään 40 000 euroa.
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Finnfundin pääoman korottaminen; Ukrainaan kohdistuvat lainat ja sijoitukset (siirto momentille 24.30.69) | -25 000 |
| Pääomakorotuksen alentaminen (Lisätoimet 2024) | -5 000 |
| Yhteensä | -30 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 5 000 000 |
| 2024 talousarvio | 35 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 9 999 910 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään 5,0 milj. euroa uusien osakkeiden hankintaan, mikä on puolet vähemmän kuin tavanomainen taso vuonna 2024. Finnfund tulee siten enenevässä määrin rahoittamaan toimintaansa yksityisellä pääomalla. Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
Vuonna 2023 Finnfund valmisteli 256 milj. eurolla 35 uutta sijoitushanketta. Finnfundin sijoitussalkun koko oli vuoden 2023 lopussa 1,23 mrd. euroa (mukaan lukien tehdyt sijoituspäätökset sekä maksusitoumukset). Vaikuttavuusluvut valmistuvat viiveellä, joten viimeisimmän tiedon mukaan Finnfundin toiminta tarjosi vuonna 2022 työtä ja toimeentuloa yli 270 000 ihmiselle ja vaikutti epäsuorasti 1,5 miljoonan työpaikan ylläpitoon ja luomiseen sekä tuotti ruokaa määrän, joka vastaa 500 000 henkilön vuotuista kalorintarvetta. Lisäksi arvoketjuihin osallistuminen hyödytti yli 6:ta miljoonaa pienviljelijäkotitaloutta ja salkkuyhtiöt rahoittivat yli 6:ta miljoonaa pienyritystä, joista 68 prosenttia oli naisten omistamia.
Valiokunta pitää Finnfundin toimintaa vaikuttavana ja tehokkaana. Siihen sijoitetut varat menevät kokonaisuudessaan suoraan kehitysmaihin ilman ylimääräisiä hallintokuluja, koska kulut maksetaan toiminnan tuotoista. Valtion varat kiertävät tuottoineen uusiin hankkeisiin valtio-omistajan asettamien ja eduskunnan hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Tärkeää on myös, että Finnfundin toimintaa arvioidaan edelleen tarkasti mm. ulkoministeriön, Valtiontalouden tarkastusviraston sekä EU:n toimesta.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.
89. Kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 69 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sijoituksiin rahastoihin ja muihin rahoitusvälineisiin osana Suomen kehitysyhteistyötä
2) lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä
3) enintään 150 000 euroa laina- ja sijoitustoiminnasta aiheutuvien neuvonantajapalveluiden sekä oikeudellisten palveluiden kustannusten maksamiseen.
Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta sekä etuoikeusasemaltaan alisteisina lainansaajan muille vieraan pääoman ehtoisille lainoille (laki valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta 449/1988 4 §; 4 a §).
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määräraha on tarkoitus käyttää kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote. Määrärahaa käytetään v. 2024 aikana laadittavan sijoitusstrategian mukaisesti. Hallitusohjelman mukaisesti määrärahan käytössä painotetaan sijoituksia, joilla edistetään pääomien kohdistumista yritystoimintaan.
Kehityspoliittiset lainat raportoidaan noin 60—70 -prosenttisesti ja kehityspoliittiset sijoitukset sekä laina- ja sijoitustoiminnasta aiheutuvat menot 100-prosenttisesti Suomen julkisena kehitysapuna (ODA) OECD:lle.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 150 000 euroa ja sijoitusmenojen osuudeksi 69 580 000 euroa.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 69 730 000 |
| 2024 talousarvio | 69 730 000 |
| 2023 tilinpäätös | 129 730 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Kehittyvien maiden tukemista laina- ja sijoitusmuotoisella kehitysyhteistyörahoituksella esitetään jatkettavaksi noin 69,7 milj. eurolla. Määrärahaa käytetään kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote. Määräraha on kehyksen ulkopuolinen. Momentin varoista on tarkoitus tehdä sijoitus mm. Finnfundin hallinnoimaan rahastoon, joka sijoittaa digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin kehittyvissä maissa.
Valiokunta pitää edelleen (kuten VaVM 14/2023 vp) määrärahaa tärkeänä ja korostaa, että yksityisten sijoitusten mukaan saaminen kehitysyhteistyön rahoitukseen on keskeinen keino kehitysyhteistyölle asetettujen mittavien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 69 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sijoituksiin rahastoihin ja muihin rahoitusvälineisiin osana Suomen kehitysyhteistyötä
2) lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä
3) enintään 150 000 euroa laina- ja sijoitustoiminnasta aiheutuvien neuvonantajapalveluiden sekä oikeudellisten palveluiden kustannusten maksamiseen.
Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta sekä etuoikeusasemaltaan alisteisina lainansaajan muille vieraan pääoman ehtoisille lainoille (laki valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta 449/1988 4 §; 4 a §).