Talousarvioesitys 2025
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Lukuun on budjetoitu rakentamisen ja asumisen edistämiseen tähtäävät määrärahat hallinnonalalla.
Asuntopoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on huolehtia riittävästä asuntorakentamisesta, tukea talouskasvua ja työllisyyttä, uudistaa asuntokantaa, edistää rakennusalan kilpailua, lisätä kotitalouksien valinnanvapautta sekä vastata ihmisten asumistarpeisiin. Toimivat asuntomarkkinat edistävät kasvavien kaupunkiseutujen hallittua yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja luovat edellytyksiä seutujen taloudelliselle elinvoimalle sekä erilaisten palvelujen tehokkaalle järjestämiselle. Kysyntään joustavasti reagoiva riittävä asuntotarjonta on avainasemassa kasvavien keskusten asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumisessa ja seudun kilpailukyvyn parantumisessa. Kaupungistumisen lisäksi väestön ikääntyminen, kasvava tarve työvoimalle ja lisääntynyt maahanmuutto ylläpitävät asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa. Väestöltään vähenevillä alueilla kehitetään ratkaisuja tyhjenevien asuntojen ongelmaan erityisesti tuetun asuntokannan suhteen. Valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon perusteena ovat asuntojen pitkäaikainen käyttötarve sekä hankkeiden taloudellinen kestävyys. Tuettu asuntotuotanto kohdistetaan pääsääntöisesti suurille kaupunkiseuduille, joilla tarve kohtuuhintaiselle asumiselle on suurin ja ihmisille, joiden on vaikea vuokrata asuntoa vapailta markkinoilta.
Kulttuuriympäristöjen arvot ja myönteiset vaikutukset ihmisten hyvinvoinnissa sekä yhdyskuntien ja elinkeinoelämän kehittämisessä tunnistetaan ja niitä hyödynnetään hyvän elinympäristön luomisessa ja vahvistamisessa. Alueiden käytössä, rakentamisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon tunnistetut kulttuuriympäristöt ja turvataan niiden arvojen säilyminen. Edistetään kulttuuriympäristöjen joustavaa käyttöä ja saavutettavuutta. Avustuksilla rakennusperinnön hoitoon säilytetään arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä osana kansallista kulttuuriperintöä ja tuetaan korjausrakentamisen työtapojen säilymistä.
Ikääntyneen väestön asumisen edellytyksiä edistetään ja huolehditaan ikääntyneiden tarpeita vastaavien asumisratkaisujen tarjonnasta. Erityisryhmien avustukset kohdistetaan hallitusohjelman ja kehysriihen linjausten mukaisesti erityisesti pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten asumisen kohteisiin. Asunnottomuusohjelmalla vahvistetaan valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien välistä yhteistyötä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Asumisneuvonnalla ehkäistään asumisen ongelmia, jotka voivat johtaa asunnon menettämiseen ja asunnottomuuteen. Asumisen jatkuvuuden turvaaminen helpottaa ratkaisemaan asukkaan taloudellisia ja muita elämänhallinnan ongelmia edistäen siten hyvinvointia ja ehkäisten syrjäytymistä.
Rakennetun ympäristön tiedonhallinnassa on käynnissä muutos, jossa alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot tuodaan entistä helpommin saataville koneluettavana ja kansallisesti sovitussa yhteentoimivassa muodossa. Uusi toimintamalli syntyy yhteisesti sovituista tiedonrakenteista, lainsäädännöstä ja siitä, että tiedot ovat saatavilla yhdestä paikasta, valtakunnallisesta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä Ryhtistä. Kunnat ja maakuntien liitot ovat keskeisessä osassa rakennetun ympäristön digitalisaatiouudistuksen toteutuksessa. Ympäristöministeriö myöntää avustuksia kunnille ja maakuntien liitoille tiedonhallinnan uudistuksen toimeenpanoon siten, että maakunta-, yleis- ja asemakaavan sekä rakentamisen lupiin liittyvät tiedot ovat saatavilla uudessa, valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietojärjestelmässä ja kansallisesti määriteltävässä koneluettavassa muodossa. Siirtymäajan jälkeen kuntien ja maakuntien liittojen rakennetun ympäristön tiedon hallinta kevenee ja päällekkäisistä viranomaisille toimitettavista tiedoista voidaan luopua. Digitalisaation avulla parannetaan alueidenkäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien tietojen saatavuutta, tietoturvaa ja suunnittelun ymmärrettävyyttä sekä edistetään osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa.
Asuntotuotannon alue- ja tyyppijakauma
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| ARA-tuotanto (lainapäätökset) | |||
| Kasvukeskukset | 5 800 | 7 800 | 5 000 |
| Muu maa | 1 000 | 800 | 600 |
| Erityisryhmien investointiavustuksella rahoitetut asunnot valtion tukemassa asuntotuotannossa | 2 800 | 1 400 | 400 |
| Takauslainoitetut vuokra-asunnot | - | 500 | 500 |
Helsingin seudun MAL-sopimuksen toteutuminen sopimuskunnissa
| Tavoite | Pitkän aikavälin tavoite/v |
2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
| Uudet kaavat (asuntoa) | 16 500 | 16 500 | 16 500 | 16 500 |
| Koko asuntotuotanto (alkava) | 16 500 | 10 000 | 10 000 | 15 000 |
Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2023 ja arvio vuosista 2024—2025
| 2023 toteutuma asuntoa |
2024 arvio asuntoa |
2025 arvio ja valtuudet asuntoa |
|
| Aloitetut uudet asunnot yhteensä | 19 500 | 20 000 | 25 200 |
| — asuntolainojen korkotuki | 8 600 | 10 000 | 7 000 |
| — takauslainoitetut vuokra-asunnot | - | 500 | 500 |
| — vapaarahoitteiset ym. asunnot | 10 900 | 9 500 | 17 700 |
| Korjaustoiminnan korkotukilainoitus | 4 400 | 4 000 | 3 000 |
| Perusparannuksen takauslainoitus | - | - | 8 000 |
| Asuntojen hankinta | |||
| — asuntosäästöpalkkiojärjestelmä | 4 700 | 6 000 | 8 000 |
| — korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot | - | 500 | 500 |
| Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus1) | 12 000 | 12 000 | 12 000 |
1) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.
Valtion tukema asuntotuotanto lisää valtion takausvastuiden määrää. Uuden tuetun tuotannon kohdentaminen pääosin suurille kaupunkiseuduille pienentää kuitenkin uusiin lainoihin liittyviä takausriskejä. Aravalainakanta supistuu odotetusti samalla kun valtion asuntorahoituksen takauskanta sekä korkotukilainakannan määrä kasvavat.
Vanhojen maksuviiveisten aravalainojen osuus koko lainakannasta on säilynyt n. 0,8 %:n tasolla. Ongelmissa olevilla kohteilla ja yhtiöillä ongelmat ovat pitkäkestoisempia ja syvempiä, mikä saattaa johtaa aiempaa suurempiin luottotappioihin. Valtiokonttorin riskimallin mukaan aravalainapääomista n. 70 % kohdistuu pienen tai erittäin pienen riskin kuntiin. Valtiontakauksellisista lainoista suurin osa kuuluu erittäin pienen riskin kuntariskiluokkaan. Maksuongelmat keskittyvät pääosin väestöltään väheneville alueille ja johtuvat lähinnä tyhjilleen jääneiden asuntojen aiheuttamista taloudellisista rasitteista yhteisöille.
Ongelmiin ajautuneiden yhteisöjen taloudellista tilannetta helpotetaan lainoihin liittyvien erilaisten tervehdyttämistoimenpiteiden ja rahoitusjärjestelyiden avulla sekä yksittäisten kohteiden vapauttamisella niihin kohdistuvista rajoituksista. Toimenpiteissä painotetaan kustannustehokkuutta. Asuinrakennusten perusparantamisen yhteydessä mahdollinen tuki kohdennetaan kohteisiin, joiden käyttö on jatkossakin pitkäaikaista.
Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveet ovat suhteessa lainakantaan vähäisiä. Takauskorvausten määrä, joka on vaihdellut vuodesta 2009 lähtien n. 200 000 euron ja 900 000 euron välillä vuodessa, oli vuonna 2023 noin 500 000 euroa.
Aravalainakanta ja valtion takaukset
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 2 100 | 1 800 | 1 600 |
| Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 17 500 | 18 500 | 19 500 |
| Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 1 800 | 1 800 | 1 800 |
| Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % | 0,2 | 0,2 | 0,2 |
| Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja) | 4 500 | 4 500 | 4 500 |
Asumisen tuen kehitys vuosina 2023—2025 (milj. euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Talousarviosta maksettavat tuet | |||
| — Avustukset korjaustoimintaan 35.20.55 | 0,45 | 9,55 | 7,55 |
| — Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen 35.20.31 | 4,0 | 2,0 | 2,0 |
| — Avustus kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen 35.20.34 | 10,86 | - | - |
| — Avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi 35.20.56 | 40,6 | - | - |
| Asumistuki 33.10.54 | 1 744 | 1 739 | 1 406 |
| Eläkkeensaajan asumistuki 33.40.60 | 679 | 700 | 679 |
| Opiskelijoiden asumislisä 29.70.55 | 19 | 19 | 179,2 |
| Valtion asuntorahastosta maksettavat tuet 35.20.60 | |||
| Korkotuet | |||
| — asuntolainojen korkotuki | 92,4 | 180 | 215,9 |
| Avustusten myöntämisvaltuudet | |||
| — korkotukilainoituksen käynnistysavustus | 39,0 | - | - |
| — avustukset erityisryhmille | 120,0 | 63,0 | 15,0 |
| — tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille | 2,6 | 2,6 | 2,6 |
| — purkuavustukset | 5,0 | 5,0 | 5,0 |
| — avustus kunnallistekniikan rakentamiseen | 25,0 | - | - |
| — aravatalojen purkuakordit | 8,0 | 6,0 | 6,0 |
| — aravatalojen rajoitusakordit | 2,0 | 2,0 | 2,0 |
| — korjausavustukset | 21,0 | - | - |
| — käyttötarkoituksen muutosavustus | 1,0 | - | - |
| — avustus asuntojen kunnostamiseksi ikääntyneille | 5,0 | - | - |
| — energia-avustus asuinrakennuksille | 98,67 | - | - |
| Asumisen tutkimus- ja kehittämisrahoitus | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
| Korkotukilainojen ja takausten hyväksymisvaltuudet | |||
| Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus | 1 950 | 1 500 | 1 750 |
| Valtion takausvaltuus täytetakauksellisen välimallin vuokratalojen rakentamislainoille | 285 | 285 | 100 |
| Valtion takausvaltuus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainoille | 100 | 100 | 100 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Asuntopoliittisia toimenpiteitä katetaan sekä luvun 35.20 määrärahoin että Valtion asuntorahaston (VAR) varoin. Tässä kokonaisuudessa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 24.6.2024, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) tehtävät siirretään ympäristöministeriöön vuonna 2025. Ympäristöministeriössä aloittaa 1.3.2025 Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, joka vastaa Aralle aiemmin kuuluneista valtion asuntopolitiikan toimeenpanon lakisääteisistä tehtävistä. Muutos aiheuttaa määrärahasiirron Aran toimintamenomomentilta (35.20.01) ympäristöministeriön toimintamenoihin (35.01.01). Ministerivaliokunta linjasi myös, että VAR:n toiminta talousarvion ulkopuolisena rahastona lakkautetaan ja rahasto sulautetaan osaksi valtion talousarviota vuoden 2026 alusta alkaen.
Aran tehtävien siirto toteutetaan melko nopeassa aikataulussa, mikä voi vaikeuttaa muutoksen hallittua toteutusta muun muassa henkilöstön ja järjestelmien kannalta. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että marraskuussa 2024 siirtoa päätettiin lykätä kahdella kuukaudella myöhäisemmäksi, mikä turvaa Aran toimintakykyä loppuvuonna 2024 valtion asuntopolitiikan toimeenpanossa ja päätösten valmistelussa.
Valiokunnan saaman tiedon mukaan VAR:n lakkauttamista koskeva säädösvalmistelu on vasta alkamassa. Rahaston alasajoon kuitenkin osaltaan kytkeytyy vuonna 2025 tehtävä ylimääräinen 200 milj. euron tuloutus valtion talousarvioon hallituksen investointiohjelman rahoittamiseksi.
Valiokunta toteaa, että tiedossa on jo pitkään ollut, että aravalainakannan pienentymisen, rahaston tuottojen vähentymisen ja korkotason nousun myötä VAR:n kassa tulee ehtymään. Tämän vaalikauden tuloutukset talousarvioon vain nopeuttavat muutosta. Rahaston mahdollisista uusista tulonlähteistä on keskusteltu pitkään, mutta toteutuskelpoisia vaihtoehtoja ei ole löydetty. VAR:n lakkauttamisen myötä korkotuet, takaukset ja avustukset tulevat osaksi valtion talousarviota. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on nostettu esille huolta siitä, heikkeneekö muutoksen myötä sekä valtion asuntopolitiikan ennakoitavuus että mahdollisuus vastasykliseen rakennusalan elvytykseen.
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan lakkauttaminen (siirto momentille 35.01.01) | -6 136 |
| Palkkausten tarkistukset | 20 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -100 |
| Yhteensä | -6 216 |
| 2025 talousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 6 216 000 |
| 2023 tilinpäätös | 8 170 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 700 000 euroa.
Selvitysosa:Momentti palautetaan talousarvioesitykseen.
Määräraha on siirtoa momentilta 35.01.01 ja aiheutuu siitä, että hallituksen eduskunnalle antaman esityksen voimaantulo laiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamisesta (HE 136/2024 vp) on viivästynyt.
Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2025, minkä vuoksi momentille varataan kahden kuukauden rahoitus.
| 2025 talousarvio | 1 700 000 |
| 2024 talousarvio | 6 216 000 |
| 2023 tilinpäätös | 8 170 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 700 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 840 000 euroa.
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 130 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 35.01.01. Laki Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamisesta tuli voimaan 1.3.2025, minkä johdosta momentilta jäi käyttämättä vuoden 2025 määrärahaa 840 000 euroa.
Peruutettava määräraha uudelleenbudjetoidaan momentille 35.01.01.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2025 II lisätalousarvio | -840 000 |
| 2025 talousarvio | 1 700 000 |
| 2024 tilinpäätös | 6 216 000 |
| 2023 tilinpäätös | 8 170 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentilta vähennetään 840 000 euroa.
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 130 000 euroa.
(04.) Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja alustan luominen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2024 talousarvio | 3 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 300 000 |
31. Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023—2027 annetun lain (1036/2022) mukaisiin avustuksiin.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Selvitysosa:Asumisneuvonnalla ehkäistään asumisen ongelmia, jotka voivat johtaa asunnon menettämiseen.
Avustuksen käsittelyyn liittyvät määrärahat on budjetoitu momentille 35.20.01.
| 2025 talousarvio | 2 000 000 |
| 2024 talousarvio | 2 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 4 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentin määrärahasta myönnetään asumisneuvonnan tukea kunnille lain (1036/2022) mukaisiin avustuksiin vuosina 2023—2027. Vuoden 2025 tasoksi esitetään 2 milj. euroa, mikä vastaa vuoden 2024 varsinaisen talousarvion tasoa.
Vuodelle 2024 avustusta haettiin 3,5 milj. eurolla. Määrärahan alenemisen ja hakijoiden lisääntymisen myötä avustusosuudet olivat alempia kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2024 avustuksen piirissä on yhteensä 89 asumisneuvojaa 39 kunnassa.
Valiokunta pitää asumisneuvontaa tärkeänä ja vaikuttavana keinona asumisen ongelmien ennaltaehkäisyssä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asumisneuvontaan tulleiden yhteydenottojen määrä on ollut eri puolilla Suomea kasvussa ja niiden arvioidaan jatkavan kasvua ottaen huomioon muun muassa kustannustason nousun, häätömäärien kasvun sekä sosiaaliturvan ehtojen muutokset. Ulosottolaitoksen tilastojen mukaan toimeenpannut häädöt lisääntyivät 13 prosenttia vuonna 2023 ja vuoden 2024 syyskuun lopussa häätöjen määrä oli kasvanut jälleen noin 14 prosenttia verrattuna vuoteen 2023 (esimerkiksi Helsingissä jopa 33 prosenttia).
Asumisen taloudelliset haasteet ovat kasvaneet erityisesti suurissa kaupungeissa niin työssä käyvillä kuin työttömillä. Asumis- ja toimeentulotuen muutosten takia yhä useampi pyrkii muuttamaan edullisempiin asuntoihin, joita ei kuitenkaan välttämättä ole kysyntään nähden riittävästi tarjolla suurimmissa kaupungeissa. Tämä luo painetta asumisneuvontaan sekä uhkaa lisätä myös asunnottomuutta.
Valiokunta on huolissaan häätömäärien kasvusta sekä siitä, onko asumisneuvontaa riittävästi saatavilla suhteessa tarpeeseen. Valiokunnan tietoon on tuotu, että erityisesti pienemmissä kunnissa joudutaan harkitsemaan, pystytäänkö palvelua jatkossa tuottamaan omarahoitusosuuden noustua.
Valiokunta sen sijaan pitää hyvänä sitä, että valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnoissa otetaan käyttöön tulorajat vuoden 2025 alusta (valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 172/2024). Valiokunta toteaa, että ARA-vuokra-asunnot kohdentuvat jatkossa nykyistä selvemmin pienituloisille ruokakunnille, mikä helpottanee asunnon löytymistä.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023—2027 annetun lain (1036/2022) mukaisiin avustuksiin.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
33. Ohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 3 650 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hallitusohjelman mukaisen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävän ohjelman toteuttamiseen.
Selvitysosa:Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vaatii niin kuntien vastuulla olevan asuntotoimen kuin hyvinvointialueiden vastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamista. Määrärahalla tuetaan ohjelman puitteissa hankkeita, joilla vähennetään asunnottomuutta, kehitetään ohjelmakaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä, jotta pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen liittyviin haasteisiin voidaan muuttuneessa hallintorakenteessa vastata tehokkaasti.
Avustuksen käsittelyyn liittyvät määrärahat on budjetoitu momentille 35.01.01.
| 2025 talousarvio | 3 650 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 1 825 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Ympäristöministeriö on hallitusohjelman mukaisesti käynnistänyt määräaikaisen ohjelman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Ohjelmaan on kutsuttu suurimmat kaupungit ja niiden alueilla toimivat hyvinvointialueet. Näiden yhteishankkeille on varattu 3,65 milj. euroa vuoden 2025 talousarvioon. Tarkoituksena on kehittää pysyviä toimintamalleja ja -rakenteita pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteistyö asunnottomuustyössä on eri vaiheissa eri alueilla. Myös asunnottomien tarpeisiin vastaavien asumispalveluiden riittävyys vaihtelee alueittain, samoin kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnan tilanne.
Valiokunta toteaa, että asunnottomuuden tilastokehitys oli suotuisaa vielä vuonna 2023, mutta kuten momentin 35.20.31 yhteydessä on todettu, niin kuluvan vuoden häätötilastot enteilevät käännettä heikompaan. Valiokunta pitää näin ollen hyvänä sitä, että pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen haetaan pysyviä ratkaisuja kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä. Yleisesti ottaen asunnottomuuden ratkaisemisessa myös muut toimet, kuten kasvukeskusten riittävä kohtuuhintainen vuokra-asuntojen saatavuus, ovat keskeisessä asemassa.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 3 650 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hallitusohjelman mukaisen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävän ohjelman toteuttamiseen.
34. Avustukset kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen (siirtomääräraha 3 v)
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään 4 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla kunnille myönnettävään avustukseen kunnan omistaman rakennuksen öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen öljylämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin.
Avustusta voidaan myöntää kunnille kustannuksiin, jotka aiheutuvat kunnan omistaman rakennuksen öljylämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta muihin lämmitysjärjestelmiin. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos lämmitysjärjestelmä muutetaan fossiilisia polttoaineita käyttäväksi rakennuskohtaiseksi lämmitysjärjestelmäksi tai öljylämmitysjärjestelmä muutetaan uusiutuvalla polttoöljyllä toimivaksi.
Avustusta myönnetään 30 % avustuspäätöksessä avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista. Avustusta korotetaan 5 prosenttiyksiköllä, jos kunta on liittynyt vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen.
Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksyttäisiin tavanomaiset lämmitysjärjestelmän muuttamisesta aiheutuneet suunnittelu-, purku-, kierrätys-, laite- ja asennuskustannukset, mukaan lukien liittymän rakentamisesta aiheutuvat kustannukset sekä ohjaus- ja automaatiojärjestelmästä sekä öljysäiliön poistamisesta aiheutuvat kustannukset. Avustus myönnetään suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan.
Valtionapuviranomaisena toimii ympäristöministeriö.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 600 000 euroa.
Selvitysosa:Määräraha on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia, jolla jatketaan avustuksen myöntämistä kuntien öljylämmityksestä luopumiseksi vuonna 2026.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2025 II lisätalousarvio | 4 600 000 |
| 2023 tilinpäätös | 10 860 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään 4 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla kunnille myönnettävään avustukseen kunnan omistaman rakennuksen öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen öljylämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin.
Avustusta voidaan myöntää kunnille kustannuksiin, jotka aiheutuvat kunnan omistaman rakennuksen öljylämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta muihin lämmitysjärjestelmiin. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos lämmitysjärjestelmä muutetaan fossiilisia polttoaineita käyttäväksi rakennuskohtaiseksi lämmitysjärjestelmäksi tai öljylämmitysjärjestelmä muutetaan uusiutuvalla polttoöljyllä toimivaksi.
Avustusta myönnetään 30 % avustuspäätöksessä avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista. Avustusta korotetaan 5 prosenttiyksiköllä, jos kunta on liittynyt vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen.
Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksyttäisiin tavanomaiset lämmitysjärjestelmän muuttamisesta aiheutuneet suunnittelu-, purku-, kierrätys-, laite- ja asennuskustannukset, mukaan lukien liittymän rakentamisesta aiheutuvat kustannukset sekä ohjaus- ja automaatiojärjestelmästä sekä öljysäiliön poistamisesta aiheutuvat kustannukset. Avustus myönnetään suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan.
Valtionapuviranomaisena toimii ympäristöministeriö.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 600 000 euroa.
35. Avustukset alueiden käytön ja rakentamisen digitalisaatioon (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 3 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla kunnille ja maakuntien liitoille rakennetun ympäristön tietojärjestelmälain (431/2023), rakentamislain (751/2023) ja alueidenkäyttölain (132/1999) uusien digivelvoitteiden aiheuttamien muutosten kustannuksiin.
Avustusta myönnetään täysimääräisenä avustuspäätöksessä avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kohtuullisista ja tarkoituksenmukaisista kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan toimenpiteeseen.
Avustusta voidaan myöntää lainsäädännön muutoksesta aiheutuviin seuraaviin toimenpiteisiin sekä niistä aiheutuviin kohtuullisiin kotimaan matkustuskustannuksiin:
- — järjestelmämuutokset ja -hankinnat, tietojen tietomallimuutokset sekä nykyisten ja uusien tietojen tuottaminen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään
- — henkilöstön koulutus ja osaamisen lisääminen
- — kunnan tai maakunnan liiton henkilöstöresursoinnit.
Selvitysosa:Avustuksen tavoitteena on tukea kuntien ja maakuntien liittojen rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistuksen toimeenpanoa ja maankäytön avoimen datan direktiivin arvokkaiden tietoaineistojen valtakunnallista saatavuutta. Avustuksella varmistetaan kuntien ja maakuntien liittojen hallittu siirtyminen siirtymäaikojen puitteissa yllä mainittujen lakien uusien digivelvoitteiden mukaiseen viranomaistyön toteuttamiseen.
Valtionapuviranomaisena toimii ympäristöministeriö, joka tekee avustuspäätöksen toimitetun hakemuksen, toteuttamissuunnitelman, kustannusarvion ja hakuilmoituksen rajoitusten mukaisesti.
| 2025 talousarvio | 3 700 000 |
| 2024 talousarvio | 3 700 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 880 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 3 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla kunnille ja maakuntien liitoille rakennetun ympäristön tietojärjestelmälain (431/2023), rakentamislain (751/2023) ja alueidenkäyttölain (132/1999) uusien digivelvoitteiden aiheuttamien muutosten kustannuksiin.
Avustusta myönnetään täysimääräisenä avustuspäätöksessä avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kohtuullisista ja tarkoituksenmukaisista kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan toimenpiteeseen.
Avustusta voidaan myöntää lainsäädännön muutoksesta aiheutuviin seuraaviin toimenpiteisiin sekä niistä aiheutuviin kohtuullisiin kotimaan matkustuskustannuksiin:
- — järjestelmämuutokset ja -hankinnat, tietojen tietomallimuutokset sekä nykyisten ja uusien tietojen tuottaminen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään
- — henkilöstön koulutus ja osaamisen lisääminen
- — kunnan tai maakunnan liiton henkilöstöresursoinnit.
37. Avustukset vihreää siirtymää tukevan rakentamisen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään 60 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vihreän siirtymän investointihankkeiden maksatustarkastuksien, muiden hallinnollisten tehtävien ja komission RRP-raportoinnin edellyttämiin resursseihin ja henkilöstön palkkaamiseen EU:n Elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpanokauden loppuun.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 60 000 euroa.
Selvitysosa:Määräraha on peruutetun kansallisen määrärahan uudelleenbudjetointia, jolla varmistetaan maksatustarkastuksiin, muihin hallinnollisiin tehtäviin ja komission RRP-raportointiin tarvittavat resurssit EU:n Elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpanokauden loppuun.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2025 II lisätalousarvio | 60 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 355 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään 60 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vihreän siirtymän investointihankkeiden maksatustarkastuksien, muiden hallinnollisten tehtävien ja komission RRP-raportoinnin edellyttämiin resursseihin ja henkilöstön palkkaamiseen EU:n Elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpanokauden loppuun.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 60 000 euroa.
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 7 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisiin avustuksiin.
Selvitysosa:Avustuksia myönnetään erityisesti iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen esteettömyyden sekä turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta välttämättömään korjaamiseen, hissien jälkiasentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa olemassa olevien hissien esteettömyyskorjauksia lukuun ottamatta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| InvestEU kansallinen rahoitusosuus (siirto momentille 35.20.95) | -2 000 |
| Yhteensä | -2 000 |
| 2025 talousarvio | 7 550 000 |
| 2024 talousarvio | 9 550 000 |
| 2023 tilinpäätös | 450 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 7 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisiin avustuksiin.
56. Avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi (siirtomääräraha 3 v)
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään 14 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001) nojalla pientalojen omistajille myönnettävään avustukseen öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen öljylämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin siten kuin asetuksella (803/2021) säädetään
2) valtionavustuslain (688/2001) nojalla pientalojen omistajille myönnettävään avustukseen pientalon maakaasua käyttävän pääasiallisen lämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen kaasulämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin
3) avustuksesta viestimiseksi sekä avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin valmisteluun sekä hakijoiden informaatiotukeen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen.
Maakaasusta lämmitysjärjestelmänä luovuttaessa avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan pientalon fossiilista maakaasua käyttävän pääasiallisen lämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta muihin lämmitysjärjestelmiin, lukuun ottamatta fossiilisia polttoaineita käyttäviä rakennuskohtaisia lämmitysjärjestelmiä. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos kaasulämmitysjärjestelmä muutetaan biokaasulla toimivaksi. Avustusta myönnetään 4 000 euroa pientalon kaasulämmitysjärjestelmää kohti, kun pientalossa siirrytään kaasulämmityksestä kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun, ja 2 500 euroa pientalon kaasulämmitysjärjestelmää kohti, kun pientalossa siirrytään kaasulämmityksestä muihin lämmitysjärjestelmiin. Avustus myönnetään suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 7.4.2022 jälkeen. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan. Avustusta ei myönnetä siltä osin kuin kustannukset kuuluvat asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) tai yhtiöjärjestyksen nojalla asunto-osakeyhtiön maksettavaksi.
Avustuksen myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja maksatuksen hoitaa ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen tai jos asuinrakennusta käytetään EU-oikeuden valtiontukisäännöissä tarkoitettuun taloudelliseen toimintaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 14 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määräraha on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia, jolla varmistetaan jäljellä olevan avustusmäärärahan myöntämisen avustusehdot täyttäviin hankkeisiin ja avustusohjelmaan tarvittavat henkilöresurssit.
Määrärahan peruuttaminen aiheutuu hankehakemusten käsittelyresurssien rajallisuudesta.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2025 II lisätalousarvio | 14 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 40 600 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään 14 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001) nojalla pientalojen omistajille myönnettävään avustukseen öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen öljylämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin siten kuin asetuksella (803/2021) säädetään
2) valtionavustuslain (688/2001) nojalla pientalojen omistajille myönnettävään avustukseen pientalon maakaasua käyttävän pääasiallisen lämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen kaasulämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin
3) avustuksesta viestimiseksi sekä avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin valmisteluun sekä hakijoiden informaatiotukeen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen.
Maakaasusta lämmitysjärjestelmänä luovuttaessa avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan pientalon fossiilista maakaasua käyttävän pääasiallisen lämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta muihin lämmitysjärjestelmiin, lukuun ottamatta fossiilisia polttoaineita käyttäviä rakennuskohtaisia lämmitysjärjestelmiä. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos kaasulämmitysjärjestelmä muutetaan biokaasulla toimivaksi. Avustusta myönnetään 4 000 euroa pientalon kaasulämmitysjärjestelmää kohti, kun pientalossa siirrytään kaasulämmityksestä kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun, ja 2 500 euroa pientalon kaasulämmitysjärjestelmää kohti, kun pientalossa siirrytään kaasulämmityksestä muihin lämmitysjärjestelmiin. Avustus myönnetään suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 7.4.2022 jälkeen. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan. Avustusta ei myönnetä siltä osin kuin kustannukset kuuluvat asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) tai yhtiöjärjestyksen nojalla asunto-osakeyhtiön maksettavaksi.
Avustuksen myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja maksatuksen hoitaa ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen tai jos asuinrakennusta käytetään EU-oikeuden valtiontukisäännöissä tarkoitettuun taloudelliseen toimintaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 14 000 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 950 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennyksestä 60 000 euroa on siirtoa momentille 28.40.01 avustusten hakemusneuvontaan ja 890 000 euroa on siirtoa momentille 32.01.02 avustusten hakemus- ja maksatuskäsittelyyn sekä kirjaamotehtäviin.
| 2025 III lisätalousarvio | -950 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 14 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 40 600 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 950 000 euroa.
60. Siirto Valtion asuntorahastoon
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2025 saa Valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 750 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Vuonna 2025 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2025 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2025 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 600 000 000 euroa vuoden 2025 lopussa.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2025 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Vuonna 2025 Valtiokonttori saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa Valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla, tai mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2025 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 8 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.
Vuonna 2025 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa. Vammaisten asumiseen liittyvien investointikohteiden avustukset turvataan.
Vuonna 2025 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2025 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2025 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
Selvitysosa:Valtion asuntorahaston siirtotalouden kulut koostuvat korkotuista, avustuksista ja takauskorvauksista pankeille. Rahaston varat kertyvät myönnetyistä aravalainoista, korkotuotoista ja takausmaksuista.
Valtion asuntorahastosta annetun lain (1144/1989) mukaan rahaston varoja käytetään lainojen myöntämiseen ja muuhun asuntorahoituksen tukemiseen. Valtion asuntorahastosta maksetaan rahoituslaitosten valtion tukemaan asuntotuotantoon myöntämien korkotukilainojen korkotuet ja asumiseen liittyvät avustukset. Rahasto vastaa lisäksi valtion tukeman asuntotuotannon täytetakauksista, omistusasuntolainojen ja takauslainojen valtiontakauksista sekä vanhoihin aravalainoihin liittyvien ensisijaislainojen takauksista.
Tuotto- ja kululaskelman mukaan rahaston vuoden 2023 tilikauden alijäämä oli 343,7 milj. euroa. Rahaston taseen loppusumma 31.12.2023 oli 5 262,7 milj. euroa ja taseen loppusumma pieneni edellisestä vuodesta 344,1 milj. euroa. Aravalainakanta oli vuoden 2023 lopussa 2,04 mrd. euroa ja korkotukilainakannan määrä noin 21,7 mrd. euroa.
Talousarvioesityksen mukaan vuonna 2025 rahastosta voitaisiin myöntää yhteensä noin 23,3 milj. euron avustukset, jotka kuuluvat valtiontalouden menokehykseen. Vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon sisältyi yhteensä 71,3 milj. euron avustusten myöntövaltuus. Avustusvaltuuden vähenemiseen vaikuttavat vaalikauden mittaiseksi tarkoitettujen avustusten poistuminen sekä erityisryhmien investointiavustukseen kohdistuva säästö. Vuonna 2023 rahaston varoista maksettiin korkotukea yhteensä 92,4 milj. euroa. Korkotukien määrä nousee voimakkaasti korkotason noustessa ja vaikuttaa asuntorahaston tulokseen. Korkotukimenojen määrä nousee rahaston riskiraportin mukaan 221 milj. euroon vuonna 2024 ja on 216 milj. euroa vuonna 2025.
Valtion asuntorahasto on velaton eikä asuntorahastolla ole tarvetta uuteen varainhankintaan asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden kattamiseksi.
| 2025 talousarvio | — |
| 2024 I lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | — |
| 2023 tilinpäätös | — |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2025 saa Valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 750 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Vuonna 2025 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2025 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2025 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 600 000 000 euroa vuoden 2025 lopussa.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2025 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Vuonna 2025 Valtiokonttori saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa Valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla, tai mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2025 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 8 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.
Vuonna 2025 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa. Vammaisten asumiseen liittyvien investointikohteiden avustukset turvataan.
Vuonna 2025 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2025 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Perustelujen muutos talousarvioesitykseen nähden aiheutuu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen lakkauttamisesta ja 700 000 euron tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehittämisvaltuuden tulouttamisesta talousarvioon.
| 2025 talousarvio | — |
| 2024 I lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | — |
| 2023 tilinpäätös | — |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Rakennusinvestoinnit ovat laskeneet yhtäjaksoisesti vuoden 2022 lopulta asti, ja rakennuslupien määrä laskee edelleen. Asuntoaloituksia oli vuonna 2023 noin 18 000 kappaletta, ja kesäkuun lopussa 2024 liukuva 12 kuukauden aloitusmäärä oli noin 16 000 kappaletta. Vuodelle 2024 Rakennusteollisuus RT ennakoi 20 000 asuntoaloitusta.
Asuntorakentaminen nojaa tällä hetkellä vahvasti ARA-tuotantoon, jossa aloituksia on vuonna 2024 arviolta noin 10 000 asuntoa. ARA-tuotannon osuuden arvioidaan olevan jopa 60 prosenttia asuntorakentamisesta vuonna 2024 (vuonna 2022 osuus oli noin 15 prosenttia ja vuonna 2023 noin 48 prosenttia). Vuonna 2025 ARA-aloitusten määrän arvioidaan vähenevän noin 6 000—7 000 asuntoon erityisryhmien investointiavustusten pienentyessä ja korkotukivaltuuden laskiessa.
Kuluttajien luottamuksen lisääntymisen, korkotason laskun, inflaation hidastumisen ja ostovoiman kasvamisen myötä käytettyjen asuntojen kauppa on piristynyt syksyllä 2024 ja rakennusalan ennustetaan kääntyvän kasvuun vuoden 2025 aikana. Asuntorakentaminen lisääntyy kuitenkin hitaasti, koska myymättömiä uusia asuntoja on runsaasti. Asuntojen korjausrakentamisen arvioidaan kääntyvän pieneen kasvuun loppuvuodesta 2024 ja kasvun jatkuvan ensi vuonna. Rakennusalan työllisyydessä käännettä odotetaan vuodelle 2025.
Korkotukilainavaltuudet valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ovat 1,75 mrd. euroa, takauslainavaltuudet 100 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakaukset 100 milj. euroa vuonna 2025. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurille kaupunkiseuduille.
Valiokunta pitää kuulemiensa asiantuntijoiden tavoin tärkeänä sitä, että valtion tukema asuntotuotanto mitoitetaan suhdannetilanteen mukaisesti nousu- ja laskusuhdanteissa. Näin ollen on hyvä, että kuluvan vuoden korkotukilainavaltuus nostettiin lisätalousarviossa 2,25 mrd. euroon ja että asumisoikeusasuntojen korkotukilainojen hyväksyntää päätettiin jatkaa 31.12.2025 asti. Asumisoikeusasunnoilla on ollut tärkeä roolinsa muun muassa segregaation ehkäisemisessä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päätöksiä korkotukilainavaltuuden käytöstä on tehty kuluvana vuonna selvästi enemmän kuin vuonna 2023 vastaavaan aikaan. Ara on kuitenkin joutunut hylkäämään tai lykkäämään lyhyen korkotuen lainahakemusten käsittelyä, koska nykyisellä korkotasolla kohteiden vuokrat tulisivat olemaan vähintään markkinavuokrien tasolla. Potentiaalia koko 2,25 mrd. euron valtuuden käyttöön on olemassa, mutta toimeenpanoon voi vaikuttaa niin Aran lakkauttamisen tilanne kuin asiakkaiden aktiivisuus.
Vuoden 2025 korkotukilainavaltuus (1,75 mrd. euroa) on edelleen kohtuullisen korkea, vaikka aleneekin 500 milj. euroa vuodesta 2024. Valiokunta pitää tasoa suhdannetilanteeseen nähden hyvänä, mutta asuntorakentamisen tilannetta ja korkotukilainavaltuuden riittävyyttä on syytä seurata edelleen vuoden 2025 aikana.
Hallituksen lähtökohtana on, että kohtuuhintaista asumista ei synny vain valtion tukeman asuntotuotannon kautta, vaan myös vapaarahoitteisesti. Vapaarahoitteisen tuotannon kohtuuhintaisuutta edistetään muun muassa purkamalla rakentamisen sääntelyä ja sujuvoittamalla kaavoituslainsäädäntöä. Kaupunkien kanssa neuvotelluilla MAL-sopimuksilla tavoitellaan asuntotuotannon kasvua.
Valtio tukee erityisryhmien asumista korkotukilainoilla ja investointiavustuksilla. Avustuksilla on tarkoitus kattaa kohteissa tarvittavista erityisratkaisuista aiheutuvia lisäkustannuksia. Osana valtiontalouden säästöjen kokonaisuutta investointiavustuksen tasoa on jouduttu alentamaan. Sen sijaan valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainojen taso on edelleen korkea vaikean suhdannetilanteen vuoksi.
Erityisryhmien investointiavustuksiin osoitetaan 15 milj. euroa. Avustukset kohdennetaan erityisesti pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten asumisen tukemiseen siten, että vammaisten asumiseen liittyvät hankkeet turvataan.
Valiokunta pitää valitettavana sitä, että erityisryhmien investointiavustus alenee merkittävästi (taso oli 63 milj. euroa vuonna 2024 ja 120 milj. euroa vuonna 2023). Valiokunnan saaman tiedon mukaan Aran käsittelyssä on monin verroin enemmän erityisryhmien hankkeita verrattuna avustusvaltuuteen. Haku on tällä hetkellä suljettuna eikä uutta olla avaamassa ennen kuin nykyisten hankkeiden tilanne selviää. Avustusvaltuuden taso on niin matala, että se ei riitä jatkossa enää ikääntyneiden ja opiskelijoiden asumisen tukemiseen.
Erityistä huomiota valiokunta kiinnittää ikääntyneiden asumisen investointitarpeisiin, jotka ovat keskeisiä väestön ikääntymisen ja laitoshoidon lopettamisvelvoitteen takia. Hyvinvointialueilla on painetta niin ympärivuorokautisen asumisen kuin erityisesti kevyempien yhteisöllisen asumisen ratkaisuihin ja Aran käsittelyjonossa on runsaasti ikäihmisten asumisen hankkeita. Suurimmissa kaupungeissa ikääntyneiden käyttöön soveltuvia asuntoja syntyy myös vapaarahoitteisesti, mikä osin helpottaa tilannetta erityisesti maksukykyisten osalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että ikääntyneiden asumisen haasteisiin löydetään yhteiskunnan kannalta kokonaistaloudellisesti kestäviä ratkaisuja.
Myös opiskelija-asumisen hankkeita on runsaasti vireillä. Ilman investointiavustusta niitä voidaan edelleen edistää korkotukilainoituksella edellyttäen, että hankkeisiin on järjestettävissä tarvittava oma pääoma (5 prosenttia). Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on nostettu esiin huoli opiskelija-asuntojen riittävästä saatavuudesta. Lisäksi on nostettu harkittavaksi, voisiko korkotukilainan osuutta hankkeissa nostaa ja voisiko ilman avustusta ja avustuksella tehtyjen opiskelija-asuntojen vuokrien keskinäisen tasaamisen mahdollistaa.
Valiokunta toteaa, että käynnissä olevassa valtion tukeman asuntorakentamisen kehittämisen työryhmässä (1.5.2024—31.12.2024) käsitellään muun muassa edellä todettuja erityisryhmien asumisen kysymyksiä.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2025 saa Valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 750 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Vuonna 2025 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2025 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2025 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 600 000 000 euroa vuoden 2025 lopussa.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2025 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Vuonna 2025 Valtiokonttori saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa Valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla, tai mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2025 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 8 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.
Vuonna 2025 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa. Vammaisten asumiseen liittyvien investointikohteiden avustukset turvataan.
Vuonna 2025 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2025 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 1 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin yksityisille omistajille, kunnille, kuntayhtymille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen
2) rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin
3) alueidenkäyttölain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille
4) viranomaisen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 17 §:n nojalla teettämien välttämättömien kunnostus- ja ennalleen saattamistöiden kustannuksiin.
Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien sekä rakennusperinnön hoitoa omistajan tai haltijana edistävien yhteisöjen avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla.
| 2025 talousarvio | 1 700 000 |
| 2024 talousarvio | 1 700 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 700 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 1 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin yksityisille omistajille, kunnille, kuntayhtymille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen
2) rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin
3) alueidenkäyttölain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille
4) viranomaisen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 17 §:n nojalla teettämien välttämättömien kunnostus- ja ennalleen saattamistöiden kustannuksiin.
Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.
95. InvestEU-ohjelman kansallinen rahoitusosuus (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 5 830 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää InvestEU-ohjelman kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| InvestEU lainatakausjärjestelyn tappiovarausmaksu | 3 830 |
| Siirto momentilta 35.20.55 | 2 000 |
| Yhteensä | 5 830 |
| 2025 talousarvio | 5 830 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 5 830 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää InvestEU-ohjelman kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen.