Talousarvioesitys 2025
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 48 398 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla sekä kulttuurihistoriallisilla kohteilla niiden suojelu- ja käyttötarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta
4) luontopalveluiden tehtäviin liittyvien tietojärjestelmien, mukaan lukien luonnonsuojeluhallinnolle yhteisten paikkatietojärjestelmien, kehittämiseen ja ylläpitoon
5) edellä mainittuihin tehtäviin liittyen, EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Julkisten hallintotehtävien toiminnan yhteiset vaikuttavuustavoitteet maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön toimialojen osalta ovat:
- — Luonnon monimuotoisuutta suojellaan sekä lajien populaatioiden elinympäristöjen tilaa parannetaan niin maalla, sisävesissä kuin merillä
- — Luonnonsuojelualueverkoston arvot sekä riista- ja kalavarojen kestävä käyttö turvataan ajantasaiseen tietoon perustuvalla suunnittelulla ja edunvalvonnalla
- — Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö sekä metsästys ja kalastus on kestävää, eettistä ja vastuullista
- — Monipuoliset ja asiakaslähtöiset luonto- ja eräpalvelut lisäävät hyvinvointia ja luovat elinvoimaa
- — Kulttuuriomaisuutta vaalitaan ja saamelaisten kotiseutualueella turvataan saamelaisen kulttuurin harjoittamisen edellytykset
- — Luonnon arvostus lisääntyy ja yhtenäinen asiakaskokemus rakentuu monikanavaisen asiakaspalvelun kautta.
Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:
Määrälliset tavoitteet
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
|
| Helmi-ohjelmaan sisältyvä ennallistaminen ja luonnonhoito, osuus kokonaistavoitteesta vuosille 2020—2030, % | 30 | 34 | 38 |
| Luontotyyppi- ja lajitiedon laatu, osuus tiedosta ajantasaista % | 65 | 79 | 77 |
| Natura-alueiden (yhteensä 1 121 kpl) tila-arviointien (NATA) lukumäärä, kpl | 54 | 50 | 100 |
| Hyvässä kunnossa olevat kulttuurihistorialliset arvokohteet, % | 52 | 52 | 52 |
| Kokonaiskäyntimäärät: kansallispuistot ja muut yleisökohteet (milj. kävijää) | 8,7 | 8,8 | 8,8 |
| Kävijöiden rahankäytön aikaansaama paikallistalousvaikutus, milj. euroa | 413 | 418 | 420 |
| Luontokeskusten ja maastopalveluiden asiakastyytyväisyys (1—5 arvoasteikko) | 4,5 | 4,5 | 4,3 |
- — toteuttaa luonto- ja lintudirektiivin lajien ja luontotyyppien suojelutason parantamisen ja ylläpitämisen edellyttämiä toimenpiteitä
- — toimii lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toteuttaen mm. Helmi-ohjelman luonnonhoito- ja ennallistamistoimia
- — jatkaa yritysyhteistyötä sekä pilotoi ja laajentaa yksityisen rahoituksen kanavointia luonnonhoito- ja ennallistamistoimiin hyvien käytäntöjen pohjalta
- — vahvistaa Metsähallituksen vastuualueiden yhteissuunnittelun ja toteutuksen keinoin monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen kytkeytyneisyyttä
- — vastaa luonnonsuojelualueiden, luontotyyppien ja lajiston tietojärjestelmien (ULJAS) ylläpidosta ja tietosisältöjen laadun parantamisesta ja jatkaa luonnonsuojelun tietojärjestelmien uudistamistyötä
- — ylläpitää kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden suojelu- ja käyttöarvoja
- — edistää eri toimenpitein eri asiakasryhmien mahdollisuuksia päästä luontoon sekä turvallisuuden tunnetta näissä kohtaamisissa
- — kehittää kysyntälähtöisesti, kustannustehokkaasti ja vastuullisesti tuotettuja luonnon virkistys- ja matkailukäytön palveluja.
Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä arvioidaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja arviolta 5 100 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansallispuistot, luonto- ja kulttuurikohteet | -1 540 |
| Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien ARVO -hanke (v. 2024 rahoitus) (siirto momentille 28.70.01) | -1 885 |
| Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien ARVO -hanke (v. 2025 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.01) | 1 985 |
| Tiilikkajärven kansallispuisto | 200 |
| Palkkausten tarkistukset | 198 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -200 |
| Yhteensä | -1 242 |
| 2025 talousarvio | 48 398 000 |
| 2024 talousarvio | 49 640 000 |
| 2023 tilinpäätös | 53 522 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 48 723 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla sekä kulttuurihistoriallisilla kohteilla niiden suojelu- ja käyttötarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien kiinteistöjen hankkimiseen sisältäen rakennukset ja maa-alueet.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2).
Lisäys 325 000 euroa talousarvioesityksen 48 398 000 euroon nähden aiheutuu yleisen arvolisäverokannan korotuksesta 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen.
| 2025 talousarvio | 48 723 000 |
| 2024 talousarvio | 49 640 000 |
| 2023 tilinpäätös | 53 522 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 48,7 milj. euroa, joka on noin 0,9 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Määrärahaa käytetään kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden, luonnonsuojeluun varattujen alueiden ja kulttuuriperintökohteiden hoitoon sekä uhanalaisten eliölajien ja luontotyyppien suojeluun. Määrärahatasoa alentavat lähinnä eduskunnan tekemien lisäysten poisto (noin 1,5 milj. euroa) ja hallinnonalalle linjatut säästöt (0,2 milj. euroa). Metsähallituksen eräitä julkisia hallintotehtäviä rahoitetaan myös maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta noin 7,1 milj. eurolla (momentti 30.64.50).
Metsähallituksen Luontopalvelujen vastuut ovat lisääntyneet vuosien varrella mm. uusien kansallispuistojen perustamisen myötä. Monet uusista tehtävistä on annettu hoidettavaksi ilman pysyvää rahoitusta. Tulevaisuudessa perusrahoituksen on kuitenkin riitettävä kaikkeen tekemiseen, ml. EU-projektien omavastuuosuuksiin.
Valiokunta nostaa esiin avolaitosvankien työpanoksen, joka on mahdollistanut merkittävän osan eteläisen Suomen retkeilyinfran hoidosta. Vangit ovat edelleen oikeusministeriön laatiman selvityksen mukaan tilaajille maksutonta työvoimaa. Yhteistyökumppaneille maksettuihin korvauksiin esitetään kuitenkin säästöjä, jotka lisäävät Metsähallituksen perusrahoituksen tarvetta. Metsähallitus on näin ollen ilmoittanut luopuvansa avolaitosvankien työllistämisestä. Valiokunta pitää tilannetta valitettavana, koska saadun selvityksen mukaan työvoiman käytöstä on ollut molemminpuolista hyötyä, vaikka toiminta on toisaalta ollut välillä epävarmaa ja vaatinut normaalia enemmän valvontaa.
Valtiontalouden heikossa tilanteessa on tärkeää, että Metsähallituksen tehtäviä priorisoidaan ja palveluverkostoa tarkastellaan kriittisesti. Kahden viime vuoden aikana on esimerkiksi henkilöstön määrä lähes puolitettu (350 henkilötyövuoteen), organisaatiorakennetta yksinkertaistettu ja palveluiden hankintaa keskitetty. Lisäksi käynnissä on kiinteistöomaisuuden (noin 2 500 rakennuksen) arviointi, jolla haetaan säästöjä ylläpitokustannuksiin, sekä laaja, tuottavuutta lisäävä tietojärjestelmä- ja arkkitehtuuriuudistus. Valiokunta pitää ympäristövaliokunnan tavoin (YmVL 16/2024 vp) tarpeellisena, että niukan perusrahoituksen lisänä pyritään järjestämään myös muita rahoitusvaihtoehtoja, kuten vapaaehtoiset käyntimaksut ja yrityskumppanuudet.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että virkistys- ja luontokohteiden korjausvelkaa on pienennetty erillisrahoituksella. Lisärahoituksen päätyttyä on siirrytty ylläpitovaiheeseen, joka tulee hoitaa perusrahoituksen turvin. Myös kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennuskohteiden korjausvelan purku on ratkaistava. Asiaa arvioitiin Valtion strategiset vajaakäyttöiset kiinteistöt (STRAVA) -työryhmässä, joka esitti Luontopalvelujen osalta kolmesta kohteesta luopumista (Kajaanin rauniolinna, Svartholman merilinnoitus ja valtion osuus Kärnäkosken linnoituksesta). Luovuttamisen vaatimiin toimenpiteisiin arvioidaan tarvittavan noin 2 milj. euroa. Lisäksi muiden kohteiden hoidon arvioitiin edellyttävän vuositasolla vajaan 2,8 milj. euron lisäystä.
Valiokunta korostaa Metsähallituksen merkittävää roolia kansalaisten hyvinvoinnin ja ulkoilun edistämisessä ja pitää tärkeänä, että kattavasta ja turvallisesta retkeilyverkostosta kansallispuistoissa ja suojelualueilla pidetään huolta. Myös riittävien esteettömien reittien ylläpito on keskeistä. Metsähallituksen suojelualueilla vaikutetaan niin ikään asetettujen monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseen ja toteutetaan ennallistamis- ja luonnonhoitotöitä kustannustehokkaasti.
Valiokunta lisää momentille 1 410 000 euroa, josta kohdennetaan
- — 340 000 euroa Aulangon näkötornin seinämuurien peruskorjaukseen
- — 220 000 euroa Säpin majakkasaaren rakennusten kunnostamiseen
- — 200 000 euroa Metsähallituksen mailla sijaitsevien Unesco Global Geopark -kohteiden kehittämiseen
- — 150 000 euroa Tiilikkajärven kansallispuiston ja Rautavaaran Hataanmäen sillan korjaukseen
- — 150 000 euroa Evon retkeilyalueen perusreitistön kunnostukseen
- — 100 000 euroa Raaseporin rauniolinnan peruskorjaukseen
- — 100 000 euroa Svartholmin rauniolinnan palveluvarustukseen ja alueen kehittämiseen
- — 100 000 euroa Urho Kekkosen kansallispuiston autiotupien korjausvelkaan Saariselällä ja
- — 50 000 euroa Maailmanperintöalueen luontoasemien energiatalouden kehittämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 50 133 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla sekä kulttuurihistoriallisilla kohteilla niiden suojelu- ja käyttötarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien kiinteistöjen hankkimiseen sisältäen rakennukset ja maa-alueet
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta
4) luontopalveluiden tehtäviin liittyvien tietojärjestelmien, mukaan lukien luonnonsuojeluhallinnolle yhteisten paikkatietojärjestelmien, kehittämiseen ja ylläpitoon
5) edellä mainittuihin tehtäviin liittyen, EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Julkisten hallintotehtävien toiminnan yhteiset vaikuttavuustavoitteet maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön toimialojen osalta ovat:
- — Luonnon monimuotoisuutta suojellaan sekä lajien populaatioiden elinympäristöjen tilaa parannetaan niin maalla, sisävesissä kuin merillä
- — Luonnonsuojelualueverkoston arvot sekä riista- ja kalavarojen kestävä käyttö turvataan ajantasaiseen tietoon perustuvalla suunnittelulla ja edunvalvonnalla
- — Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö sekä metsästys ja kalastus on kestävää, eettistä ja vastuullista
- — Monipuoliset ja asiakaslähtöiset luonto- ja eräpalvelut lisäävät hyvinvointia ja luovat elinvoimaa
- — Kulttuuriomaisuutta vaalitaan ja saamelaisten kotiseutualueella turvataan saamelaisen kulttuurin harjoittamisen edellytykset
- — Luonnon arvostus lisääntyy ja yhtenäinen asiakaskokemus rakentuu monikanavaisen asiakaspalvelun kautta.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 2 192 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 2 120 000 euroa Itä-Suomen ohjelman luontomatkailun toimenpidekokonaisuuden toteuttamisesta ja 222 000 euroa palkkausten tarkistuksista sekä vähennyksenä 150 000 euroa siirrosta momentille 30.64.50 Evon retkeilyalueen perusreitistön kunnostukseen.
| 2025 II lisätalousarvio | 2 192 000 |
| 2025 talousarvio | 50 133 000 |
| 2024 tilinpäätös | 49 640 000 |
| 2023 tilinpäätös | 53 522 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp (17.6.2025)
Valiokunta korjaa hallituksen esitykseen jääneen teknisen virheen. Momentin rahoitusta esitetään lisättäväksi eikä vähennettäväksi, joten momentin päätösosan sanamuoto korjataan tämän mukaiseksi.
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 2 192 000 euroa.