Talousarvioesitys 2025
23. Itämeren ja vesien suojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 15 335 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Itämeren, pinta- ja pohjavesien suojelun edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arviointiin ja niiden kehittämiseen
2) vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen
3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi
4) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan
5) enintään 51 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
7) siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Saaristomeriohjelma ja panostus vesiensuojeluun | 3 000 000 |
| Itämeren ja vesien suojelun edistäminen | 4 310 000 |
| Ympäristötehtävien palvelujen hankinta | 5 025 000 |
| Vesitietojärjestelmän uudistaminen | 3 000 000 |
| Yhteensä | 15 335 000 |
Määrärahasta käytetään 7 310 000 euroa Saaristomeren tilan ja ravinteiden kierrätyksen edistämiseen ja vesien ja meren tilan parantamiseen Ahti-ohjelmalla, vesien- ja merenhoidon suunnitteluun, pohjavesialueiden tarkistamiseen sekä pohjavesien riskienhallinnan edistämiseen, vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kartoitukseen ja kestävän käytön tukemiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen.
Määrärahasta käytetään 5 025 000 euroa vesi- ja meriseurantojen maasto- ja laboratoriotehtäviin, seurannan kehittämiseen sekä vesien- ja merenhoidon tiedonhallinnan palveluiden hankintaan. Määrärahasta 3 600 000 euroa on lisäystä liittyen hallituksen esitykseen vesienhoidon ympäristötavoitteista ja niistä poikkeamisesta. Lisäyksestä 3 000 000 euroa on tarkoitettu tiedon käsittelyn, hallinnan ja tiedon saatavuuden edistämiseen, jotta tieto saadaan laajasti käyttöön lupamenettelyssä luvanhakijoille ja valvontaan osana yhden luukun palvelua ja 600 000 euroa lisävoimavaroihin vesien seurantaan.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 14 765 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 570 000 euroa.
Määrärahasta käytetään tutkimus- ja kehittämistoimintaan arviolta 1 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vesitietojärjestelmän uudistaminen ja vesienhoidon seuranta | 3 600 |
| Yhteensä | 3 600 |
| 2025 talousarvio | 15 335 000 |
| 2024 talousarvio | 11 735 000 |
| 2023 tilinpäätös | 12 635 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 15,3 milj. euroa, joka on 3,6 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2024. Lisäys osoitetaan PISARA-vesitietojärjestelmän uudistamiseen ja vesienhoidon seurantaan. Tarkoitus on mm. parantaa luvanhakijoiden ja valvonnan tiedon saatavuutta.
Suomi on sitoutunut EU:n vesipuitedirektiivin mukaiseen vesien hyvän tilan saavuttamiseen vuoteen 2027 mennessä. Alkuperäisenä tavoitteena hyvän tilan saavuttaminen oli pinta- ja pohjavesissä vuoteen 2015 ja meriympäristössä vuoteen 2020 mennessä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykytilanteessa 13 prosenttia järvien pinta-alasta, 32 prosenttia jokivesistä ja 2 prosenttia pohjavesistä ei yllä hyvään tilaan. Rannikkovesien osalta tilanne on heikompi, kun 87 prosenttia alueista on alle asetetun tavoitteen. Suurin ongelma on edelleen rehevöityminen.
Momentin määrärahalla jatketaan mm. vesien- ja merenhoitosuunnitelmien (vuodet 2022—2027) toimeenpanoa, joilla tavoitellaan vesien ja Itämeren hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Toimenpiteitä rahoitetaan yhteensä noin 19,9 milj. eurolla (sisältäen myös momentin 35.10.61 rahoituksen).
Valiokunta painottaa, että niukkenevat resurssit tulee kohdentaa kustannustehokkaasti vaikuttavuuden perusteella ja tavoitella kuormituksen pysyvää vähentämistä. Myös lainsäädännön ja taloudellisten ohjauskeinojen tulee olla johdonmukaisia, kuten Valtiontalouden tarkastusvirasto raportissaan vesien- ja merenhoidon ohjauksesta1) toteaa. Valiokunta kiirehtii tuloksellisuutta parantavien toimien toteuttamista ja pitää myönteisenä, että vaikuttavuusperusteisten rahoitusmallien käyttöönoton selvittäminen on aloitettu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä.
Valiokunnan mielestä on tärkeää, että vesien- ja merenhoitosuunnitelmat toteuttavat edelleen myös Saaristomeri-ohjelmaa ja Itämeren toimintaohjelmaa (Baltic Sea Action Plan, HELCOM). Saaristomeri on Suomen ainoa Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien ns. hot spot -listalla oleva kohde.
Valiokunta pitää hyvänä, että Saaristomeren ravinteiden kokonaiskuormitus on laskenut vuosina 1995—2023. Kokonaiskuormituksen vähenemä johtuu etenkin pistemäisen kuormituksen vähenemisestä, lähinnä yhdyskuntien jätevesien puhdistuksen paranemisesta. Myös fosforin hajakuormitus, joka on pääasiassa maataloudesta peräisin, on vuoden 2023 kuormitustietojen perusteella ensimmäistä kertaa pysyvämpiluonteisessa laskussa. Typen hajakuormituksen laskusuuntaa sen sijaan ei ole havaittavissa. Ympäristöministeriön on tarkoitus vuoden 2025 alussa antaa Itämeren suojelukomissiolle tilannearvio Saaristomeren valuma-alueen poistamisesta Itämeren pahimpien kuormittajien listalta vuoden 2027 loppuun mennessä.
Valiokunta painottaa, että hot spot -listalta poisto edellyttää Saaristomeri-ohjelman jatkamista hallitusohjelman mukaisesti mm. painottaen mittakaavaltaan merkittäviä ravinnekierron parantamiseen johtavia toimenpiteitä. Kuormitusta vähentäviä toimia valuma-alueella ovat mm. maatalouspolitiikan (CAP-suunnitelman) ympäristötoimenpiteet, ravinteiden kierrätys, peltojen kipsikäsittely ja vesistökunnostukset. Vesien ja meren tilan parantamiseen tähtäävän Ahti-ohjelman (2023—2027) kautta valtio myöntää myös avustuksia ja mahdollistaa asiantuntijatuen toimien toteuttamisen sekä edistää toimijoiden, kuten kuntien, yritysten ja yhdistysten yhteistyötä.
Merialueiden ohella on tärkeää vauhdittaa sisävesien tilan parantamista, mikä myös edellyttää mittavia toimenpiteitä ympäristöministeriön hallinnonalan lisäksi muun muassa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 15 335 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Itämeren, pinta- ja pohjavesien suojelun edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arviointiin ja niiden kehittämiseen
2) vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen
3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi
4) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan
5) enintään 51 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
7) siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.