Talousarvioesitys 2025
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalalla ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat.
Itämeren ja vesien suojelua ohjaavat kuuden vuoden välein tarkistettavat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat, monikansalliset ympäristösopimukset ja näiden sekä muiden kansainvälisten tahojen sitoumukset. Tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää pinta- ja pohjavesien sekä meriympäristön hyvä tila. Saaristomeren osalta tavoitteena on saada alueen maatalouden ravinnekuormitus pois Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien hot spot -listalta. Suunnitelmien ja sitoumuksien toimeenpanoa vahvistetaan vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelman toteutuksella. Tavoitteena on hallituskaudella 2023—2027 saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Jatketaan vedenalaisen meriluonnon inventointeja (Velmu) Itämeren suojelutoimien kohdentamiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön ohjaamiseksi. Jatketaan yhteistyötä HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelman (BSAP) ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanemiseksi. Lisäksi vesien- ja merenhoidon tiedonhallintaa uudistetaan.
Ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tinkimättä. Päästöjä ympäristöön vähennetään nollapäästötavoitteen mukaisesti.
Pilaantuneiden riskikohteiksi luokiteltavien maa-alueiden selvityksiä ja puhdistuksia edistetään valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman mukaisesti. Kiireellisiä isännättömiä kohteita kunnostetaan pilaantuneiden alueiden puhdistamiseen osoitetuilla määrärahoilla. Jatketaan mainitun määrärahan puitteissa myös käytöstä poistettujen ja hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle tai terveydelle mahdollista vaaraa aiheuttavien kaivannaisjätteiden jätealueiden (KAJAK) tarkempia kohdetutkimuksia, riskinarviointeja sekä vastuuselvityksiä.
Varaudutaan merkittäviin ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusriskeihin. Turvataan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yhteisen, alueellisesti hoidettavan ympäristövahinkopäivystyksen toiminta. Valmistellaan uutta lainsäädäntöä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan jälkeisistä jälkitoimista (jälkitorjunta). Ympäristövahinkorahasto aloittaa toimintansa vuodesta 2025 alkaen toissijaisena ympäristövastuujärjestelmänä.
Ilman epäpuhtauksista aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja vähennetään. Jatketaan kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 toimeenpanoa.
Vaikutetaan EU:n kemikaalistrategian aloitteiden valmisteluun ja valmistaudutaan niiden kansalliseen täytäntöönpanoon. Toteutetaan kansallista kemikaaliohjelmaa.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen vuosien 2030—2050 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia kaikilla sektoreilla. Vaikutetaan aktiivisesti Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaiseen toimeenpanoon ja muuhun kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön. Osallistutaan aktiivisesti EU:n 2030 ilmasto- ja energialainsäädännön toimeenpanoon, tuetaan komission suositusta asettaa EU:lle päästöt ja poistumat kattava 90 prosentin nettopäästövähennystavoite vuodelle 2040 ja edistetään EU:n 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta. Korostetaan, että toimeenpanon pääpainon tulisi olla kustannustehokkaissa päästövähennyksissä, jäsenmaiden päästövähennysvelvoitteiden välisten erojen tulisi kaventua merkittävästi tai poistua vuoteen 2040 mennessä ja ydinenergian tulisi säilyä osana energiapalettia sekä tulisi luoda kannustimia teknisten nielujen käyttöönotolle. Lisäksi toimeenpanossa huomioitava maankäyttösektorin nykytilanne ja epävarmuudet sekä maatalouden haasteet ja sen ensisijainen ruoantuotantotehtävä.
Päivitetyllä ilmastolailla on vahvempi ohjausvaikutus. Ilmastolain edellyttämää uutta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa (KAISU) valmistellaan ja nykyisen KAISU:n toimeenpanoa edistetään; KAISU:n kustannustehokkailla ja vaikuttavilla toimenpiteillä tavoitellaan osaltaan hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Suomen ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumisesta ja toimista raportoidaan eduskunnalle ilmastolain mukaisesti.
Ilmastotoimien kustannustehokkuus sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen edellyttävät tuekseen tutkittua tietoa. Tuetaan ilmastopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa kansallisen ilmastopaneelin avulla. Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua. Se tuottaa, koostaa ja erittelee tieteellistä tietoa ja tunnistaa tietotarpeita ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta. Paneeli tukee päätöksentekoa myös antamalla lausuntoja ilmastopolitiikan asiakirjoista.
Kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapoja edesauttaa vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja sekä innovaatioita julkisella sektorilla sekä kuluttajavalinnoissa.
Jatketaan johdonmukaista kansallista ja EU-työtä kiertotalousmurroksen toteuttamiseksi. Kiertotalous tuo ratkaisuja niin ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen tuhlauksen kuin luontokadon hillintään.
Jatketaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. Edistetään vuonna 2023 voimaan tulleen uuden luonnonsuojelulain toimeenpanoa ja ohjeistusta. Edistetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation ja luonnonarvomarkkinoiden käyttöönottoa.
Käynnistetään YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian pohjalta laadittavan Suomen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman toimeenpano. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien alueiden hankintaa ja korvausmenettelyjä etenkin osana Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta sekä EU:n vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelun sitoumusta. METSO-ohjelmalle laaditaan vuodesta 2026 alkava jatkokausi.
Jatketaan Helmi-elinympäristöohjelman 2021—2030 toimeenpanoa hallitusohjelman ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla uhanalaisia luontotyyppejä kuten perinnebiotooppeja, lintukosteikkoja, rantoja, pienvesiä, lehtoja ja muita metsäisiä ympäristöjä. Jatketaan uudistetun luonnonsuojelulain mukaisten suojeltujen ja tiukasti suojeltujen luontotyyppien inventointia, suojelupäätösten valmistelua ja maanomistajien tiedottamista tiukasti suojelluista luontotyypeistä. Lisäksi parannetaan luontotiedon laatua ja sen saatavuutta luontotyyppi- ja lajistoinventointien, seurannan sekä tiedonhallinnan kehittämisen avulla. Kohdennetaan suojelutoimet Suomen luonnon keskeisten uhkien torjumiseksi ja viestitään tuloksista aktiivisesti. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua ja kansallisten kaupunkipuistojen verkoston kehittämistä jatketaan.
Lajien suojelua toteutetaan mm. turvaamalla ja hoitamalla uhanalaisten ja kiireellisesti suojeltavien lajien sekä luonnonsuojeludirektiivien lajien esiintymispaikkoja sekä täydentämällä tietopohjaa lajien esiintymisestä ja populaatioiden nykytilasta.
Luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa tuetaan Suomen Luontopaneelin avulla.
Jatketaan toimia kiertotalouteen siirtymiseksi mm. Kiertotalousohjelman, muovitiekartan ja valtakunnallisen jätesuunnitelman toimia sekä kansallista green deal -sitoumusta toteuttamalla, lainsäädäntöä ja vapaaehtoisia sopimuksia kehittämällä, hyödyntämällä ja kehittämällä sähköisiä alustoja ja tietojärjestelmiä sekä toteuttamalla kokeiluja. Tavoitteena on vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta, kaksinkertaistaa resurssituottavuus sekä kaksinkertaistaa materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Toimilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, luonnonvarojen kulutusta ja jätteiden syntyä sekä hillitään luontokatoa.
Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin 35.10.52 perusteluissa.
Eräiden luonnon- ja ympäristönsuojelun kohteiden jakautuminen momenteittain (1 000 euroa)
| METSO | Helmi | Vedet | Ilmasto | Kiertotalous | Maaperä | |
| 35.10.21 Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) | 480 | 12 000 | ||||
| 35.10.22 Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) | 1 260 | 520 | 1 250 | |||
| 35.10.23 Itämeren ja vesien suojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 15 335 | |||||
| 35.10.52 Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) | 4 000 | |||||
| 35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon tukeminen (siirtomääräraha 3 v) | 4 521 | 1 521 | ||||
| 35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) | 20 880 | 5 500 | ||||
| Yhteensä | 21 360 | 21 500 | 19 856 | 1 260 | 520 | 2 771 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Ympäristön- ja luonnonsuojeluun esitetään yhteensä noin 135,7 milj. euroa, joka on noin 3,2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Tästä luonnonsuojeluun ja luonnon virkistyskäyttöön on varattu yhteensä noin 104 milj. euroa (momenteille 35.10.21, 35.10.52 ja 35.10.63).
Valiokunta nostaa esiin 18.8.2024 voimaan tulleen EU:n ennallistamisasetuksen, jonka tavoitteet on tunnistettu luontokadon pysäyttämisen kannalta keskeisiksi. Kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimiseen on aikaa kaksi vuotta. Tämän hetken tiedon mukaan tarkoitukseen ei ole tulossa erillistä EU-rahoitusta. Valtiovarainvaliokunta korostaa ympäristövaliokunnan tavoin (YmVL 16/2024 vp), että suunnitelman kokonaisvaikutusten arviointi tulee tehdä perusteellisesti, jotta voidaan minimoida ennakoimattomat, ei-toivotut vaikutukset sekä varmistaa toimenpiteiden optimaalinen kohdentaminen.
20. Ympäristövahinkojen ehkäiseminen ja jälkihoito (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 1 260 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja torjunnan järjestämisestä, näihin toimiin välittömästi liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä avustusten takaisinperinnästä johtuvista oikeudenkäynneistä ja konkurssimenettelyistä aiheutuviin menoihin
2) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia saada heti perityksi aiheuttajalta
3) menoihin, jotka liittyvät ympäristövahingon seurauksena likaantuneiden eläinten hoitamiseen varautumiseen öljy- ja kemikaalionnettomuuksien yhteydessä
4) menoihin, jotka aiheutuvat ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurannasta, saneerauksien valmistelusta ja saneerauksesta
5) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
6) alueellisen ympäristövahinkopäivystyksen järjestämisestä aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään menoihin, jotka aiheutuvat valtiolle ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja jälkitoimista ympäristön pilaantumisesta tai muusta haitallisesta muuttumisesta johtuvissa vaaratilanteissa. Viranomaisten tarve toimia koskee erityisesti maksukyvyttömyystilanteita ja tilanteita, joissa vastuutaho on tuntematon tai tavoittamattomissa. Viranomaiselle aiheutuvat kustannukset ovat tapauskohtaisia ja vaikeasti ennakoitavia. Kustannusten takaisinperintä laissa määritellyltä vastuutaholta voi asian luonteen vuoksi olla vaikea toteuttaa.
Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. Korvauksia arvioidaan saatavan 150 000 euroa.
Määrärahaa käytetään menoihin, jotka aiheutuvat ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurantaan ja saneerauksien valmisteluun sekä ympäristövahingon seurauksena likaantuneiden eläinten hoitamiseen varautumiseen. Näistä vastaa Suomen ympäristökeskus, jolle aiheutuvia kuluja korvataan määrärahasta.
Määrärahasta 100 000 euroa on tarkoitettu ympäristövahinkopäivystyksen aiheuttamiin kustannuksiin, joita ovat päivystäjille maksettavat korvaukset, päivystyksen puhelinkulut, päivystykseen liittyvät koulutuskulut sekä arviointikulut.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -500 |
| Tasomuutos | -500 |
| Yhteensä | -1 000 |
| 2025 talousarvio | 1 260 000 |
| 2024 talousarvio | 2 260 000 |
| 2023 tilinpäätös | 5 620 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 1 260 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja torjunnan järjestämisestä, näihin toimiin välittömästi liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä avustusten takaisinperinnästä johtuvista oikeudenkäynneistä ja konkurssimenettelyistä aiheutuviin menoihin
2) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia saada heti perityksi aiheuttajalta
3) menoihin, jotka liittyvät ympäristövahingon seurauksena likaantuneiden eläinten hoitamiseen varautumiseen öljy- ja kemikaalionnettomuuksien yhteydessä
4) menoihin, jotka aiheutuvat ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurannasta, saneerauksien valmistelusta ja saneerauksesta
5) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
6) alueellisen ympäristövahinkopäivystyksen järjestämisestä aiheutuviin menoihin.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 300 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen aiheutuu panssarilaiva Ilmarisen hylyn öljyntyhjennysoperaatiossa tarvittavien hankintojen viivästymisestä.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2025 III lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 1 260 000 |
| 2024 tilinpäätös | 2 260 000 |
| 2023 tilinpäätös | 5 620 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 300 000 euroa.
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 15 540 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoon sekä luonnonsuojelulain luontotyyppien, yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon ja hoidon tukemiseen sekä maisemanhoitoalueiden valmisteluun ja hoitoon
2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toimeenpanon ja metsien suojelun edistämiseen
3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen, EU:n CITES-asetuksen edellyttämiin kansallisen tieteellisen viranomaisen tehtäviin sekä rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen
4) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen
5) kohtiin 1)—4) liittyen enintään 110 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuviin kuluihin
6) Suomen Luontopaneelin toiminnan rahoitukseen
7) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten ja muiden tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään luonnonsuojelualueiden, Natura-verkoston, uhanalaisten eliölajien ja luontotyyppien inventointiin, hoitoon ja seurantaan. Lisäksi määrärahalla tehostetaan luonnonsuojelun toteutusta kuten METSO-ohjelmaa ja Helmi-ohjelman soidensuojelua mm. määräaikaisella henkilöstöllä, viestinnällä ja kohdetarjontaa lisäävillä hankkeilla. Lisäksi voidaan hankkia luonnonsuojelun kehittämiseksi tarvittavat selvitykset. Määrärahalla toimeenpannaan myös lajiensuojelun toimintaohjelmaa ja pölyttäjästrategiaa.
Määrärahasta pääosa käytetään Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoon. Ohjelmalla suojellaan, kunnostetaan ja hoidetaan etenkin soiden, arvokkaiden lintuvesien, perinnebiotooppien, pienvesien, rantojen ja metsäisten elinympäristöjen heikentyneitä kohteita ja parannetaan uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelutasoa. Ohjelman puitteissa parannetaan luontotiedon laatua, kattavuutta ja saatavuutta.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 14 540 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 1 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Heinolan Lintutarha: luonnonvaraisten eläinten hoitaminen | -50 |
| Yhteensä | -50 |
| 2025 talousarvio | 15 540 000 |
| 2024 talousarvio | 15 590 000 |
| 2023 tilinpäätös | 12 790 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 15,5 milj. euroa, joka on lähes vuoden 2024 varsinaisen talousarvion tasolla. Momentin määrärahaa käytetään muun muassa METSO- ja Helmi-ohjelmien toimeenpanoon, joita toteutetaan yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa (katso momentti 30.40.45).
METSO-ohjelmaan esitetään yhteensä noin 21,3 milj. euroa (myös momentti 35.10.63). Ohjelmaa on toteutettu vuodesta 2014 alkaen, ja ympäristöministeriön hallinnonalalla kokonaistavoitteena on suojella 96 000 hehtaaria metsää vuoden 2025 loppuun mennessä. Saadun selvityksen mukaan ohjelman toteuttaminen on edennyt aikataulussa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että METSO-ohjelman jatkokauden valmistelu on aloitettu ja uusi ohjelmakausi on tarkoitus saada voimaan vuoden 2026 alussa.
Helmi-elinympäristöohjelman toteutukseen esitetään hallinnonalalla yhteensä noin 21,5 milj. euroa (myös momentit 35.10.52 ja 35.10.63). Helmi-ohjelman tarkoituksena on parantaa heikentyneiden luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tilaa koko maassa. Hallinnonalan vastuulla olevista toimenpiteistä arvioidaan toteutettavan vajaa kolmannes vuoden 2024 loppuun mennessä. Esitetyllä rahoitustasolla tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta vuoteen 2030 mennessä.
Valiokunta pitää näitä vapaaehtoisuuteen perustuvia ohjelmia keskeisenä osana luonnon monimuotoisuuden suojelun tavoitteiden toimeenpanoa.
Luonnonvaraisten eläinten hoito.Momentilta myönnetään avustuksia myös mm. vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoidon järjestämiseen. Saadun selvityksen mukaan tarkoitukseen on käytössä 220 000 euroa. Valiokunta pitää määrärahaa tärkeänä ja tarvetta esitettyä laajempana.
Valiokunta lisää momentille 30 000 euroa Heinolan Lintutarhalle luonnonvaraisten eläinten hoitoon.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 15 570 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoon sekä luonnonsuojelulain luontotyyppien, yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon ja hoidon tukemiseen sekä maisemanhoitoalueiden valmisteluun ja hoitoon
2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toimeenpanon ja metsien suojelun edistämiseen
3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen, EU:n CITES-asetuksen edellyttämiin kansallisen tieteellisen viranomaisen tehtäviin sekä rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen
4) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen
5) kohtiin 1)—4) liittyen enintään 110 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuviin kuluihin
6) Suomen Luontopaneelin toiminnan rahoitukseen
7) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten ja muiden tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 4 310 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoimintaan ja sen kehittämiseen sekä seurantaan
2) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen
3) ilmastopolitiikan selvityksiin, kehittämiseen ja toimeenpanoon
4) kierto- ja biotaloutta edistäviin kehittämistehtäviin ja hankkeisiin
5) enintään 53 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 13 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 2) sekä 40 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Valtionavustuslain (688/2001) nojalla voidaan myöntää valtionavustusta ja yhteistoiminnan tai yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitusta saamelaisen ilmastoneuvoston toimintaan enintään 150 000 euroa. Valtionavustuslain (688/2001) ja asetuksen (684/2020) nojalla voidaan myöntää valtionavustusta ja yhteistoiminnan tai yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitusta ilmastopaneelin toimintaan enintään 750 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ympäristön kunnostaminen ja maaperänsuojelun kehittäminen | 1 250 000 |
| Ympäristöhallinnon ohjaus, kehittäminen ja ympäristötutkimuksen tuki | 1 280 000 |
| Kiertotalouden edistäminen | 520 000 |
| Ilmastopaneeli, saamelainen ilmastoneuvosto ja ilmastohankkeet | 1 260 000 |
| Yhteensä | 4 310 000 |
Määrärahasta käytetään 1 250 000 euroa maaperänsuojeluun sekä pilaantuneisiin maa- ja pohjavesialueisiin liittyvään selvitys- ja puhdistustoimintaan sekä niiden kehittämiseen sekä valtion vastuulla olevien käytöstä poistettujen ja hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle tai terveydelle mahdollista vaaraa aiheuttavien kaivannaisjätteiden jätealueiden (KAJAK) seurantaan, selvityksiin ja riskienhallintatoimenpiteisiin.
Määrärahaa käytetään myös kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin, uuden keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun ja toimeenpanoon sekä mm. saamelaisen ilmastoneuvoston toimintaan (150 000 euroa). Ilmastopaneelin toimintaan käytetään vuositasolla 750 000 euron määräraha, jolla varmistetaan mm. tiedesihteeristön toiminta ja hankerahoitus.
Määrärahasta 1 280 000 euroa on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa, aluehallintovirastoissa ja ympäristöministeriössä. Määräraha kohdennetaan osana tulosohjausprosessia tukemaan ympäristöhallinnon tehokasta toimintaa.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 3 410 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 900 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 700 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -2 810 |
| Yhteensä | -2 810 |
| 2025 talousarvio | 4 310 000 |
| 2024 talousarvio | 7 120 000 |
| 2023 tilinpäätös | 11 615 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 4,3 milj. euroa, joka on noin 2,8 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että momentin määrärahalla (0,52 milj. euroa) jatketaan kansallista kiertotalousohjelmaa, jota ympäristöministeriö toteuttaa yhteistyössä muun julkishallinnon, toimialajärjestöjen ja yritysten kanssa. Ohjelman tavoitteena on parantaa resurssituottavuutta ja kiertotalousastetta sekä kääntää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus laskuun vuoteen 2035 mennessä. Tarkoitus on luoda puitteet, jotka mahdollistavat vapaaehtoisten Kiertotalouden green deal -sitoumusten tekemisen, toteuttamisen ja arvioinnin. Määrärahalla rahoitetaan myös kiertotalouden ohjauskeinojen, kuten kiertotalouslain ja jäteveron, laajentamista tukevia vaikutusarviointeja. Valiokunta painottaa, että lisätoimille on tarvetta, sillä kiertotalousliiketoiminnalla on suuri kasvupotentiaali ja se tukee samalla yritysten omavaraisuutta.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 4 310 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoimintaan ja sen kehittämiseen sekä seurantaan
2) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen
3) ilmastopolitiikan selvityksiin, kehittämiseen ja toimeenpanoon
4) kierto- ja biotaloutta edistäviin kehittämistehtäviin ja hankkeisiin
5) enintään 53 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 13 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 2) sekä 40 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Valtionavustuslain (688/2001) nojalla voidaan myöntää valtionavustusta ja yhteistoiminnan tai yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitusta saamelaisen ilmastoneuvoston toimintaan enintään 150 000 euroa. Valtionavustuslain (688/2001) ja asetuksen (684/2020) nojalla voidaan myöntää valtionavustusta ja yhteistoiminnan tai yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitusta ilmastopaneelin toimintaan enintään 750 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 53 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 17 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 2) sekä 36 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin.
Selvitysosa:Perustelujen muutos on tarpeen henkilötyövuosirajauksen muuttamiseksi vastaamaan suunniteltua käyttötarkoitusta.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2025 II lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 4 310 000 |
| 2024 tilinpäätös | 7 120 000 |
| 2023 tilinpäätös | 11 615 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 53 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 17 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 2) sekä 36 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin.
23. Itämeren ja vesien suojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 15 335 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Itämeren, pinta- ja pohjavesien suojelun edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arviointiin ja niiden kehittämiseen
2) vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen
3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi
4) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan
5) enintään 51 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
7) siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Saaristomeriohjelma ja panostus vesiensuojeluun | 3 000 000 |
| Itämeren ja vesien suojelun edistäminen | 4 310 000 |
| Ympäristötehtävien palvelujen hankinta | 5 025 000 |
| Vesitietojärjestelmän uudistaminen | 3 000 000 |
| Yhteensä | 15 335 000 |
Määrärahasta käytetään 7 310 000 euroa Saaristomeren tilan ja ravinteiden kierrätyksen edistämiseen ja vesien ja meren tilan parantamiseen Ahti-ohjelmalla, vesien- ja merenhoidon suunnitteluun, pohjavesialueiden tarkistamiseen sekä pohjavesien riskienhallinnan edistämiseen, vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kartoitukseen ja kestävän käytön tukemiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen.
Määrärahasta käytetään 5 025 000 euroa vesi- ja meriseurantojen maasto- ja laboratoriotehtäviin, seurannan kehittämiseen sekä vesien- ja merenhoidon tiedonhallinnan palveluiden hankintaan. Määrärahasta 3 600 000 euroa on lisäystä liittyen hallituksen esitykseen vesienhoidon ympäristötavoitteista ja niistä poikkeamisesta. Lisäyksestä 3 000 000 euroa on tarkoitettu tiedon käsittelyn, hallinnan ja tiedon saatavuuden edistämiseen, jotta tieto saadaan laajasti käyttöön lupamenettelyssä luvanhakijoille ja valvontaan osana yhden luukun palvelua ja 600 000 euroa lisävoimavaroihin vesien seurantaan.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 14 765 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 570 000 euroa.
Määrärahasta käytetään tutkimus- ja kehittämistoimintaan arviolta 1 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vesitietojärjestelmän uudistaminen ja vesienhoidon seuranta | 3 600 |
| Yhteensä | 3 600 |
| 2025 talousarvio | 15 335 000 |
| 2024 talousarvio | 11 735 000 |
| 2023 tilinpäätös | 12 635 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 15,3 milj. euroa, joka on 3,6 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2024. Lisäys osoitetaan PISARA-vesitietojärjestelmän uudistamiseen ja vesienhoidon seurantaan. Tarkoitus on mm. parantaa luvanhakijoiden ja valvonnan tiedon saatavuutta.
Suomi on sitoutunut EU:n vesipuitedirektiivin mukaiseen vesien hyvän tilan saavuttamiseen vuoteen 2027 mennessä. Alkuperäisenä tavoitteena hyvän tilan saavuttaminen oli pinta- ja pohjavesissä vuoteen 2015 ja meriympäristössä vuoteen 2020 mennessä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykytilanteessa 13 prosenttia järvien pinta-alasta, 32 prosenttia jokivesistä ja 2 prosenttia pohjavesistä ei yllä hyvään tilaan. Rannikkovesien osalta tilanne on heikompi, kun 87 prosenttia alueista on alle asetetun tavoitteen. Suurin ongelma on edelleen rehevöityminen.
Momentin määrärahalla jatketaan mm. vesien- ja merenhoitosuunnitelmien (vuodet 2022—2027) toimeenpanoa, joilla tavoitellaan vesien ja Itämeren hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Toimenpiteitä rahoitetaan yhteensä noin 19,9 milj. eurolla (sisältäen myös momentin 35.10.61 rahoituksen).
Valiokunta painottaa, että niukkenevat resurssit tulee kohdentaa kustannustehokkaasti vaikuttavuuden perusteella ja tavoitella kuormituksen pysyvää vähentämistä. Myös lainsäädännön ja taloudellisten ohjauskeinojen tulee olla johdonmukaisia, kuten Valtiontalouden tarkastusvirasto raportissaan vesien- ja merenhoidon ohjauksesta1) toteaa. Valiokunta kiirehtii tuloksellisuutta parantavien toimien toteuttamista ja pitää myönteisenä, että vaikuttavuusperusteisten rahoitusmallien käyttöönoton selvittäminen on aloitettu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä.
Valiokunnan mielestä on tärkeää, että vesien- ja merenhoitosuunnitelmat toteuttavat edelleen myös Saaristomeri-ohjelmaa ja Itämeren toimintaohjelmaa (Baltic Sea Action Plan, HELCOM). Saaristomeri on Suomen ainoa Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien ns. hot spot -listalla oleva kohde.
Valiokunta pitää hyvänä, että Saaristomeren ravinteiden kokonaiskuormitus on laskenut vuosina 1995—2023. Kokonaiskuormituksen vähenemä johtuu etenkin pistemäisen kuormituksen vähenemisestä, lähinnä yhdyskuntien jätevesien puhdistuksen paranemisesta. Myös fosforin hajakuormitus, joka on pääasiassa maataloudesta peräisin, on vuoden 2023 kuormitustietojen perusteella ensimmäistä kertaa pysyvämpiluonteisessa laskussa. Typen hajakuormituksen laskusuuntaa sen sijaan ei ole havaittavissa. Ympäristöministeriön on tarkoitus vuoden 2025 alussa antaa Itämeren suojelukomissiolle tilannearvio Saaristomeren valuma-alueen poistamisesta Itämeren pahimpien kuormittajien listalta vuoden 2027 loppuun mennessä.
Valiokunta painottaa, että hot spot -listalta poisto edellyttää Saaristomeri-ohjelman jatkamista hallitusohjelman mukaisesti mm. painottaen mittakaavaltaan merkittäviä ravinnekierron parantamiseen johtavia toimenpiteitä. Kuormitusta vähentäviä toimia valuma-alueella ovat mm. maatalouspolitiikan (CAP-suunnitelman) ympäristötoimenpiteet, ravinteiden kierrätys, peltojen kipsikäsittely ja vesistökunnostukset. Vesien ja meren tilan parantamiseen tähtäävän Ahti-ohjelman (2023—2027) kautta valtio myöntää myös avustuksia ja mahdollistaa asiantuntijatuen toimien toteuttamisen sekä edistää toimijoiden, kuten kuntien, yritysten ja yhdistysten yhteistyötä.
Merialueiden ohella on tärkeää vauhdittaa sisävesien tilan parantamista, mikä myös edellyttää mittavia toimenpiteitä ympäristöministeriön hallinnonalan lisäksi muun muassa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 15 335 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Itämeren, pinta- ja pohjavesien suojelun edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arviointiin ja niiden kehittämiseen
2) vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen
3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi
4) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan
5) enintään 51 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
7) siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 48 398 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla sekä kulttuurihistoriallisilla kohteilla niiden suojelu- ja käyttötarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta
4) luontopalveluiden tehtäviin liittyvien tietojärjestelmien, mukaan lukien luonnonsuojeluhallinnolle yhteisten paikkatietojärjestelmien, kehittämiseen ja ylläpitoon
5) edellä mainittuihin tehtäviin liittyen, EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Julkisten hallintotehtävien toiminnan yhteiset vaikuttavuustavoitteet maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön toimialojen osalta ovat:
- — Luonnon monimuotoisuutta suojellaan sekä lajien populaatioiden elinympäristöjen tilaa parannetaan niin maalla, sisävesissä kuin merillä
- — Luonnonsuojelualueverkoston arvot sekä riista- ja kalavarojen kestävä käyttö turvataan ajantasaiseen tietoon perustuvalla suunnittelulla ja edunvalvonnalla
- — Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö sekä metsästys ja kalastus on kestävää, eettistä ja vastuullista
- — Monipuoliset ja asiakaslähtöiset luonto- ja eräpalvelut lisäävät hyvinvointia ja luovat elinvoimaa
- — Kulttuuriomaisuutta vaalitaan ja saamelaisten kotiseutualueella turvataan saamelaisen kulttuurin harjoittamisen edellytykset
- — Luonnon arvostus lisääntyy ja yhtenäinen asiakaskokemus rakentuu monikanavaisen asiakaspalvelun kautta.
Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:
Määrälliset tavoitteet
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
|
| Helmi-ohjelmaan sisältyvä ennallistaminen ja luonnonhoito, osuus kokonaistavoitteesta vuosille 2020—2030, % | 30 | 34 | 38 |
| Luontotyyppi- ja lajitiedon laatu, osuus tiedosta ajantasaista % | 65 | 79 | 77 |
| Natura-alueiden (yhteensä 1 121 kpl) tila-arviointien (NATA) lukumäärä, kpl | 54 | 50 | 100 |
| Hyvässä kunnossa olevat kulttuurihistorialliset arvokohteet, % | 52 | 52 | 52 |
| Kokonaiskäyntimäärät: kansallispuistot ja muut yleisökohteet (milj. kävijää) | 8,7 | 8,8 | 8,8 |
| Kävijöiden rahankäytön aikaansaama paikallistalousvaikutus, milj. euroa | 413 | 418 | 420 |
| Luontokeskusten ja maastopalveluiden asiakastyytyväisyys (1—5 arvoasteikko) | 4,5 | 4,5 | 4,3 |
- — toteuttaa luonto- ja lintudirektiivin lajien ja luontotyyppien suojelutason parantamisen ja ylläpitämisen edellyttämiä toimenpiteitä
- — toimii lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toteuttaen mm. Helmi-ohjelman luonnonhoito- ja ennallistamistoimia
- — jatkaa yritysyhteistyötä sekä pilotoi ja laajentaa yksityisen rahoituksen kanavointia luonnonhoito- ja ennallistamistoimiin hyvien käytäntöjen pohjalta
- — vahvistaa Metsähallituksen vastuualueiden yhteissuunnittelun ja toteutuksen keinoin monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen kytkeytyneisyyttä
- — vastaa luonnonsuojelualueiden, luontotyyppien ja lajiston tietojärjestelmien (ULJAS) ylläpidosta ja tietosisältöjen laadun parantamisesta ja jatkaa luonnonsuojelun tietojärjestelmien uudistamistyötä
- — ylläpitää kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden suojelu- ja käyttöarvoja
- — edistää eri toimenpitein eri asiakasryhmien mahdollisuuksia päästä luontoon sekä turvallisuuden tunnetta näissä kohtaamisissa
- — kehittää kysyntälähtöisesti, kustannustehokkaasti ja vastuullisesti tuotettuja luonnon virkistys- ja matkailukäytön palveluja.
Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä arvioidaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja arviolta 5 100 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansallispuistot, luonto- ja kulttuurikohteet | -1 540 |
| Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien ARVO -hanke (v. 2024 rahoitus) (siirto momentille 28.70.01) | -1 885 |
| Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien ARVO -hanke (v. 2025 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.01) | 1 985 |
| Tiilikkajärven kansallispuisto | 200 |
| Palkkausten tarkistukset | 198 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -200 |
| Yhteensä | -1 242 |
| 2025 talousarvio | 48 398 000 |
| 2024 talousarvio | 49 640 000 |
| 2023 tilinpäätös | 53 522 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 48 723 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla sekä kulttuurihistoriallisilla kohteilla niiden suojelu- ja käyttötarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien kiinteistöjen hankkimiseen sisältäen rakennukset ja maa-alueet.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2).
Lisäys 325 000 euroa talousarvioesityksen 48 398 000 euroon nähden aiheutuu yleisen arvolisäverokannan korotuksesta 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen.
| 2025 talousarvio | 48 723 000 |
| 2024 talousarvio | 49 640 000 |
| 2023 tilinpäätös | 53 522 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 48,7 milj. euroa, joka on noin 0,9 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Määrärahaa käytetään kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden, luonnonsuojeluun varattujen alueiden ja kulttuuriperintökohteiden hoitoon sekä uhanalaisten eliölajien ja luontotyyppien suojeluun. Määrärahatasoa alentavat lähinnä eduskunnan tekemien lisäysten poisto (noin 1,5 milj. euroa) ja hallinnonalalle linjatut säästöt (0,2 milj. euroa). Metsähallituksen eräitä julkisia hallintotehtäviä rahoitetaan myös maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta noin 7,1 milj. eurolla (momentti 30.64.50).
Metsähallituksen Luontopalvelujen vastuut ovat lisääntyneet vuosien varrella mm. uusien kansallispuistojen perustamisen myötä. Monet uusista tehtävistä on annettu hoidettavaksi ilman pysyvää rahoitusta. Tulevaisuudessa perusrahoituksen on kuitenkin riitettävä kaikkeen tekemiseen, ml. EU-projektien omavastuuosuuksiin.
Valiokunta nostaa esiin avolaitosvankien työpanoksen, joka on mahdollistanut merkittävän osan eteläisen Suomen retkeilyinfran hoidosta. Vangit ovat edelleen oikeusministeriön laatiman selvityksen mukaan tilaajille maksutonta työvoimaa. Yhteistyökumppaneille maksettuihin korvauksiin esitetään kuitenkin säästöjä, jotka lisäävät Metsähallituksen perusrahoituksen tarvetta. Metsähallitus on näin ollen ilmoittanut luopuvansa avolaitosvankien työllistämisestä. Valiokunta pitää tilannetta valitettavana, koska saadun selvityksen mukaan työvoiman käytöstä on ollut molemminpuolista hyötyä, vaikka toiminta on toisaalta ollut välillä epävarmaa ja vaatinut normaalia enemmän valvontaa.
Valtiontalouden heikossa tilanteessa on tärkeää, että Metsähallituksen tehtäviä priorisoidaan ja palveluverkostoa tarkastellaan kriittisesti. Kahden viime vuoden aikana on esimerkiksi henkilöstön määrä lähes puolitettu (350 henkilötyövuoteen), organisaatiorakennetta yksinkertaistettu ja palveluiden hankintaa keskitetty. Lisäksi käynnissä on kiinteistöomaisuuden (noin 2 500 rakennuksen) arviointi, jolla haetaan säästöjä ylläpitokustannuksiin, sekä laaja, tuottavuutta lisäävä tietojärjestelmä- ja arkkitehtuuriuudistus. Valiokunta pitää ympäristövaliokunnan tavoin (YmVL 16/2024 vp) tarpeellisena, että niukan perusrahoituksen lisänä pyritään järjestämään myös muita rahoitusvaihtoehtoja, kuten vapaaehtoiset käyntimaksut ja yrityskumppanuudet.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että virkistys- ja luontokohteiden korjausvelkaa on pienennetty erillisrahoituksella. Lisärahoituksen päätyttyä on siirrytty ylläpitovaiheeseen, joka tulee hoitaa perusrahoituksen turvin. Myös kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennuskohteiden korjausvelan purku on ratkaistava. Asiaa arvioitiin Valtion strategiset vajaakäyttöiset kiinteistöt (STRAVA) -työryhmässä, joka esitti Luontopalvelujen osalta kolmesta kohteesta luopumista (Kajaanin rauniolinna, Svartholman merilinnoitus ja valtion osuus Kärnäkosken linnoituksesta). Luovuttamisen vaatimiin toimenpiteisiin arvioidaan tarvittavan noin 2 milj. euroa. Lisäksi muiden kohteiden hoidon arvioitiin edellyttävän vuositasolla vajaan 2,8 milj. euron lisäystä.
Valiokunta korostaa Metsähallituksen merkittävää roolia kansalaisten hyvinvoinnin ja ulkoilun edistämisessä ja pitää tärkeänä, että kattavasta ja turvallisesta retkeilyverkostosta kansallispuistoissa ja suojelualueilla pidetään huolta. Myös riittävien esteettömien reittien ylläpito on keskeistä. Metsähallituksen suojelualueilla vaikutetaan niin ikään asetettujen monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseen ja toteutetaan ennallistamis- ja luonnonhoitotöitä kustannustehokkaasti.
Valiokunta lisää momentille 1 410 000 euroa, josta kohdennetaan
- — 340 000 euroa Aulangon näkötornin seinämuurien peruskorjaukseen
- — 220 000 euroa Säpin majakkasaaren rakennusten kunnostamiseen
- — 200 000 euroa Metsähallituksen mailla sijaitsevien Unesco Global Geopark -kohteiden kehittämiseen
- — 150 000 euroa Tiilikkajärven kansallispuiston ja Rautavaaran Hataanmäen sillan korjaukseen
- — 150 000 euroa Evon retkeilyalueen perusreitistön kunnostukseen
- — 100 000 euroa Raaseporin rauniolinnan peruskorjaukseen
- — 100 000 euroa Svartholmin rauniolinnan palveluvarustukseen ja alueen kehittämiseen
- — 100 000 euroa Urho Kekkosen kansallispuiston autiotupien korjausvelkaan Saariselällä ja
- — 50 000 euroa Maailmanperintöalueen luontoasemien energiatalouden kehittämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 50 133 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla sekä kulttuurihistoriallisilla kohteilla niiden suojelu- ja käyttötarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien kiinteistöjen hankkimiseen sisältäen rakennukset ja maa-alueet
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta
4) luontopalveluiden tehtäviin liittyvien tietojärjestelmien, mukaan lukien luonnonsuojeluhallinnolle yhteisten paikkatietojärjestelmien, kehittämiseen ja ylläpitoon
5) edellä mainittuihin tehtäviin liittyen, EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Julkisten hallintotehtävien toiminnan yhteiset vaikuttavuustavoitteet maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön toimialojen osalta ovat:
- — Luonnon monimuotoisuutta suojellaan sekä lajien populaatioiden elinympäristöjen tilaa parannetaan niin maalla, sisävesissä kuin merillä
- — Luonnonsuojelualueverkoston arvot sekä riista- ja kalavarojen kestävä käyttö turvataan ajantasaiseen tietoon perustuvalla suunnittelulla ja edunvalvonnalla
- — Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö sekä metsästys ja kalastus on kestävää, eettistä ja vastuullista
- — Monipuoliset ja asiakaslähtöiset luonto- ja eräpalvelut lisäävät hyvinvointia ja luovat elinvoimaa
- — Kulttuuriomaisuutta vaalitaan ja saamelaisten kotiseutualueella turvataan saamelaisen kulttuurin harjoittamisen edellytykset
- — Luonnon arvostus lisääntyy ja yhtenäinen asiakaskokemus rakentuu monikanavaisen asiakaspalvelun kautta.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 2 192 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 2 120 000 euroa Itä-Suomen ohjelman luontomatkailun toimenpidekokonaisuuden toteuttamisesta ja 222 000 euroa palkkausten tarkistuksista sekä vähennyksenä 150 000 euroa siirrosta momentille 30.64.50 Evon retkeilyalueen perusreitistön kunnostukseen.
| 2025 II lisätalousarvio | 2 192 000 |
| 2025 talousarvio | 50 133 000 |
| 2024 tilinpäätös | 49 640 000 |
| 2023 tilinpäätös | 53 522 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp (17.6.2025)
Valiokunta korjaa hallituksen esitykseen jääneen teknisen virheen. Momentin rahoitusta esitetään lisättäväksi eikä vähennettäväksi, joten momentin päätösosan sanamuoto korjataan tämän mukaiseksi.
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 2 192 000 euroa.
61. Vesien- ja ympäristönhoidon tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 6 042 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen ja tavoitteiden edistämisen avustuksiin ja tukiin sisältäen ravinteiden kierrätyksen ja Saaristomeren tilan parantamisen sekä näiden myöntämisestä aiheutuviin kulutusmenoihin
2) laissa pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta (246/2019) tarkoitettujen avustusten maksamiseen ja järjestämistehtävänä toteutettavaan maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen sekä vireillä olevien kumotun jätelain (1072/1993) 35 §:ssä tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden loppuun saattamiseen
3) hankkeista aiheutuvien enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelma | 3 000 000 |
| Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toteuttaminen | 1 521 000 |
| Pilaantuneiden alueiden kunnostus | 1 521 000 |
| Yhteensä | 6 042 000 |
Määrärahasta käytetään 4 521 000 euroa vesien- ja merenhoidon käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen pohja- ja pintavesien sekä meren hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi. Erityisesti panostetaan Saaristomeren tilaa parantaviin toimiin. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestökentän yhteistyötä, verkostoja ja kumppanuuksia vahvistetaan. Samalla edistetään Suomen vesialan liiketoimintaa, kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia tukemalla uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen jakamista.
Määrärahasta käytetään 1 521 000 euroa isännättömien pilaantuneiden maa- ja pohjavesialueiden sekä pilaantuneiden sedimenttien selvitys- ja puhdistushankkeiden koordinoinnista, järjestämisestä tai avustamisesta aiheutuviin menoihin ympäristö- tai terveysriskien kannalta merkittävissä kohteissa, jotka on priorisoitu yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja joiden toteuttamisesta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa keskitetysti.
Määrärahalla edistettäviä hankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoidusta momentin 32.01.02 määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 900 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 5 142 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kuusinkijoki-hankkeen Kuusinkijoki-Piilijoki kunnostustoimenpiteet | -50 |
| Loutinojan kunnostustoimenpiteet Tuusulanjärvellä | -200 |
| Yhteensä | -250 |
| 2025 talousarvio | 6 042 000 |
| 2024 talousarvio | 6 292 000 |
| 2023 tilinpäätös | 47 892 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 6,0 milj. euroa, joka on 0,25 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Vuonna 2023 määrärahaa oli vielä noin 47,9 milj. euroa.
Valiokunta pitää määrärahaa tärkeänä, koska sillä rahoitetaan vesien- ja merenhoitosuunnitelmia sekä niitä edistäviä Ahti-ohjelmaa toteuttavia avustus- ja tukihankkeita. Valtionavustukset auttavat sitouttamaan alueellisia toimijoita ja kanavoimaan yksityistä rahoitusta vesien ja meren tilaa parantaviin hoitotoimiin. Vesien ja meren hyvän tilan saavuttaminen edellyttää useissa sadoissa järvi-, joki-, rannikko- ja pienvesikohteissa ulkoisen kuormituksen vähentämistä sekä vesien kunnostusta.
Pilaantuneiden alueiden kunnostukseen esitetään käytettäväksi noin 1,5 milj. euroa, jolla rahoitetaan PIMA-tukilain (246/2019) mukaisesti muun muassa valtakunnallisesti priorisoitujen riskikohteiden kunnostuksia. Lisäksi momentilta 35.10.22 esitetään noin 1,3 milj. euron rahoitusta, joka kattaa esimerkiksi Maaperä kuntoon -ohjelman toimeenpanoa (isännättömien priorisoitujen riskikohteiden pilaantumisen selvittämisen ja tarvittavan asiantuntijatyön).
Valiokunta pitää tärkeänä, että ensisijaisesti pilaantuneen alueen selvittämisen ja puhdistamisen maksaa pilaantumisen aiheuttaja. Toissijaisesti vastuussa on alueen haltija tai maanomistaja ja vasta viime kädessä valtio. Määrärahat ovat tarpeeseen nähden niukat, joten eri vuosien määrärahojen yhdistäminen on välttämätöntä vaikuttavuuden ja ympäristön kannalta merkittävimpien kohteiden puhdistamiseen. Tarpeita todennäköisesti edelleen lisää valmistelussa oleva maaperän seurantaa ja kestokykyä koskeva EU:n direktiivi.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 6 042 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen ja tavoitteiden edistämisen avustuksiin ja tukiin sisältäen ravinteiden kierrätyksen ja Saaristomeren tilan parantamisen sekä näiden myöntämisestä aiheutuviin kulutusmenoihin
2) laissa pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta (246/2019) tarkoitettujen avustusten maksamiseen ja järjestämistehtävänä toteutettavaan maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen sekä vireillä olevien kumotun jätelain (1072/1993) 35 §:ssä tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden loppuun saattamiseen
3) hankkeista aiheutuvien enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Kurikan kaupungissa sijaitsevan Panfurin vanhan turkismuokkaamoalueen pilaantuneen maaperän ja valtakunnallisesti merkittävän pohjavesiesiintymän puhdistamisesta. Alueella on tehty puhdistustoimenpiteitä vuodesta 2005 lähtien. Tehdyillä puhdistustoimilla ei ole saatu poistettua turkismuokkaamorakennuksen alla olevaa klooratuilla liuottimilla voimakkaasti pilaantunutta aluetta.
| 2025 II lisätalousarvio | 500 000 |
| 2025 talousarvio | 6 042 000 |
| 2024 tilinpäätös | 16 292 000 |
| 2023 tilinpäätös | 47 892 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 11 550 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää ravinteiden kierrätyksen ja talteenoton sekä energiatehokkuuden investointi- ja TKI-hankkeiden avustuksiin, hankintamenoihin ja muihin kulutusmenoihin.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 11 550 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia, jolla varmistetaan ravinteiden kierrätyksen ja energiatehokkuuden avustushankkeiden toteuttaminen ja Pien-Saimaan alueen kosteikkojen kunnostaminen.
Määrärahan peruuttaminen aiheutuu hankkeiden viivästymisestä.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2025 III lisätalousarvio | 11 550 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 500 000 |
| 2025 talousarvio | 6 042 000 |
| 2024 tilinpäätös | 16 292 000 |
| 2023 tilinpäätös | 47 892 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 11 550 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää ravinteiden kierrätyksen ja talteenoton sekä energiatehokkuuden investointi- ja TKI-hankkeiden avustuksiin, hankintamenoihin ja muihin kulutusmenoihin.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 11 550 000 euroa.
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 39 380 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen luonnonsuojelulain (9/2023) 108 §:n mukaisesti
2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 47, 48, 64 ja 77 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä
3) korvausten maksamiseen luonnonsuojelulain 111 §:n mukaisista valtion korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvista haitoista
4) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 110 ja 113 §:n, alueidenkäyttölain (132/1999) 197 §:n sekä yksityistielain (560/2018) 21 §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin
5) maa-aineslain (555/1981) 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin
6) luonnonsuojelulain 124 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin
7) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkintäpalvelujen hankkimisesta aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin
8) enintään 100 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten tai Helmi-ohjelman suoalueiden suojelua edistävien tarjousten käsittelyä
9) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 95 §:n 1 momentin mukainen
10) rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain (15/2022) mukaisiin avustuksiin ja korvauksiin
11) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua
12) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Helmi-ohjelman toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2025 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin sekä korvausmenettelyllä turvataan luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä alueita. Erityisesti toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) ja soidensuojelua osana Helmi-ohjelmaa. Määrärahalla toimeenpannaan myös valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, Natura 2000 -verkostoa, erityisesti suojeltavien lajien suojelua ja kaavojen suojelualuevarauksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa suojelualuehankintoja tarvittaessa.
METSO-ohjelman mukaisten metsäalueiden hankintaan ja korvauksiin varataan alustavasti yhteensä 20 880 000 euroa ja soidensuojeluun osana Helmi-ohjelmaan alustavasti 5 500 000 euroa. Loput määrärahoista kohdentuvat Natura-verkoston ja vanhojen luonnonsuojeluohjelmien korvauksiin sekä muihin luonnonsuojelun korvauksiin. Lisäksi määrärahasta maksetaan rauhoitettujen lajien aiheuttamat vahingot.
Luonnonsuojeluhankintoja tekevän määräaikaisen henkilöstön palkkauskulut sekä METSO-ohjelman edistämisen kuluja kuten viestintä- ja hankekuluja maksetaan momentilta 35.10.21.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2026 | 2027 | 2028 | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Vuoden 2025 sitoumukset | 5 000 | 3 000 | 2 000 | 10 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 330 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 39 050 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| METSO- ja Helmi-ohjelma | 1 750 |
| Yhteensä | 1 750 |
| 2025 talousarvio | 39 380 000 |
| 2024 talousarvio | 37 630 000 |
| 2023 tilinpäätös | 46 630 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 39 380 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen luonnonsuojelulain (9/2023) 108 §:n mukaisesti
2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 47, 48, 64 ja 77 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä
3) korvausten maksamiseen luonnonsuojelulain 111 §:n mukaisista valtion korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvista haitoista
4) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 110 ja 113 §:n, alueidenkäyttölain (132/1999) 197 §:n sekä yksityistielain (560/2018) 21 §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin
5) maa-aineslain (555/1981) 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin
6) luonnonsuojelulain 124 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin
7) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkintäpalvelujen hankkimisesta aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin
8) enintään 100 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten tai Helmi-ohjelman suoalueiden suojelua edistävien tarjousten käsittelyä
9) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 95 §:n 1 momentin mukainen
10) rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain (15/2022) mukaisiin avustuksiin ja korvauksiin
11) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua
12) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Helmi-ohjelman toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2025 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2025 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että päätösosan toisesta kappaleesta poistetaan seuraava kohta:
"8) enintään 100 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten tai Helmi-ohjelman suoalueiden suojelua edistävien tarjousten käsittelyä."
Selvitysosa:Perustelujen muutos aiheutuu suojelualueiden välitystoiminnan palkkiotoimintamallin muuttumisesta ELY-keskuksille tarpeettomaksi ja välittäville organisaatioille taloudellisesti kannattamattomaksi. Toimintamalliin varattu määräraha voidaan käyttää kokonaan luonnonsuojelualueiden hankintaan.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2025 II lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 39 380 000 |
| 2024 tilinpäätös | 37 630 000 |
| 2023 tilinpäätös | 46 630 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että päätösosan toisesta kappaleesta poistetaan seuraava kohta:
"8) enintään 100 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten tai Helmi-ohjelman suoalueiden suojelua edistävien tarjousten käsittelyä."
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 2 062 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille
2) kehitysmaiden edustajien kansainvälisiin ympäristökokouksiin, sopimusneuvotteluihin ja asiantuntijaseminaareihin osallistumisen tukemiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ilmasto ja ilmakehä | 320 000 |
| Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus | 520 000 |
| Itämeri, vesistöt ja vesivarat | 700 000 |
| Materiaalitehokkuus ja kemikaalit | 220 000 |
| Asuminen ja rakennettu ympäristö | 42 000 |
| Muut maksut ulkomaille | 260 000 |
| Yhteensä | 2 062 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vapaaehtoisten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien vähentäminen (Lisätoimet 2024) | -100 |
| Yhteensä | -100 |
| 2025 talousarvio | 2 062 000 |
| 2024 talousarvio | 2 162 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 162 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 2 062 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille
2) kehitysmaiden edustajien kansainvälisiin ympäristökokouksiin, sopimusneuvotteluihin ja asiantuntijaseminaareihin osallistumisen tukemiseen.
67. Siirto ympäristövahinkorahastolle (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristövahinkorahastosta annetun lain (1262/2022) 20 §:ssä tarkoitettuihin torjuntakaluston hankintakustannusten maksamiseen.
Selvitysosa:Ympäristövahinkorahasto myöntää avustusta ympäristövahinkojen torjuntaan pelastustoiminnassa käytettävän kaluston hankkimisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten osittaiseen kattamiseen.
| 2025 talousarvio | 3 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristövahinkorahastosta annetun lain (1262/2022) 20 §:ssä tarkoitettuihin torjuntakaluston hankintakustannusten maksamiseen.