Hoppa till innehåll
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2025

01. Ympäristöhallinnon toimintamenotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Selvitysosa:Ympäristöhallinto rakentaa kestävää elinympäristöä ja tukee vihreää kasvua sekä puhtaita ratkaisuja. Tavoitteena on parempi ympäristö tuleville sukupolville. Ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuotetaan tietoa, arvioidaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja kehitetään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään sekä muita lupa- ja viranomaismenettelyjä tehostetaan.

Ympäristöhallinnon henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio.

Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen ja uudistamiseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.

Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01. Ympäristöministeriö asettaa niihin alustavan tulostavoitteen: Vihreän siirtymän investointien lupamenettelyt vauhdittuvat.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:

Hiilinegatiivinen Suomi on pysäyttänyt luontokadon ja saastumisen
  • — Kasvihuonekaasujen päästöt vähentyneet suunnitelmien, ohjelmien, hankkeiden ja yhteistyön tuloksena
  • — Vesienhoidon ja merenhoidon toimenpiteet ovat toteutuneet
  • — Luonnon monimuotoisuus on vahvistunut sekä luonnonsuojelualueverkoston kattavuus ja kytkeytyneisyys parantunut
  • — Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian tavoitteiden toteutumista ja kunnostamisosaamista on edistetty
  • — Päästöjä ympäristöön on vähennetty nollapäästötavoitteen mukaisesti ja ympäristöllisiä lupamenettelyjä sekä riskinarviointiin perustuvaa valvontaa on tehostettu.
Vihreä siirtymä on kasvun perusta
  • — Puhtaan siirtymän hankkeita on edistetty ennakollisuuden ja viranomaisyhteistyön kautta
  • — Jätealan lainsäädännön toimeenpanoa on tehostettu ja edistetty luonnonvarojen kestävää käyttöä toteuttaen kiertotalousohjelman, valtakunnallisen jätesuunnitelman ja muovitiekartan toimenpiteitä.
Elinympäristöt ja uudet ratkaisut tukevat sujuvaa arkea kaikissa elämäntilanteissa
  • — Yhdyskuntarakenteen eheys ja elinympäristön kestävyys sekä laatu ovat vahvistuneet
  • — Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat toteutuneet kaavoituksessa.
Yhteiskunnallinen päätöksenteko ohjaa vihreään siirtymään
  • — Puhtaan siirtymän investointien toteutus vauhdittuu.

Tunnuslukuja

Indikaattori 2023
toteutuma
2024
tavoite
2025
tavoite
       
METSO-alueiden suojelu, ha 4 434 3 000 3 200
Soiden suojelu, ha 5 903 5 000 5 500
Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl 2 121 2 400 2 400
Valtion jätehuoltotyönä ja valtionavustusjärjestelmän kautta toteutetut pilaantuneiden alueiden selvitykset, kpl 40 40 50
Valtion jätehuoltotyönä ja valtionavustusjärjestelmän kautta toteutetut pilaantuneiden alueiden puhdistukset, kpl 15 10 10
KAJAK-kohteiden selvitykset ja seuranta 1 4 0
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva taajamarakenne kaupunkiseuduilla (vähintään 20 as/ha alueella asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä), % 64,6 64,6 64,6

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että ympäristölupamenettelyiden yhden luukun palveluiden kehittäminen etenee suunnitellusti. Lupien käsittelyä voidaan tehostaa, käsittelyaikaa lyhentää ja laatua parantaa valtakunnallisen toimivallan, menettelyjen yhdentämisen ja tätä koskevien toimintatapojen sekä lainsäädännön kehittämisen kautta. Tavoitteena on, että tarvittavat lakimuutokset ovat voimassa vuoden 2026 alussa yhdessä virastouudistuksen kanssa. Sujuvan ja laadukkaan lupaprosessin varmistamiseksi on tärkeää, että viranomaisilla on myös riittävästi osaamista ja paikallista ymmärtämystä.

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 433 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) rakennustuotteet

2) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä

3) rakennustuoteyhteyspisteen ylläpito.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) korvauksiin Ympäristömerkintä Suomi Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan sekä muiden siirtomenojen maksamiseen Metsähallituksen luontopalveluille yhteishankkeisiin

2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen, hankekohtaisten Life-avustusten ja Life-hankkeiden valmisteluavustusten maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 2 500 000 euroa lupamenettelyjen ja viranomaisuudistusten voimavaroihin (REPowerEU) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita.

Tulostavoitteet

Vaikuttavuustavoite Toiminnallinen tulostavoite
   
1. Hiilinegatiivinen Suomi on pysäyttänyt luontokadon ja saastumisen Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen keskinäiset riippuvuudet on tunnistettu ja ne ratkaistaan yhdessä.
  Hiilineutraaliustavoite on saavutettu, Suomi on hiilinegatiivinen.
  Ympäristöön, maaperään, ilmaan ja vesistöihin ei kulkeudu haitallisia päästöjä. Ympäristöriskit ovat hallinnassa.
  Yhdyskuntien kehittäminen ehkäisee luontokatoa ja hillitsee ilmastonmuutosta.
2. Vihreä siirtymä on kasvun perusta Vihreän siirtymän ratkaisut ovat Suomen talouden veturi.
  Vihreä siirtymä vahvistaa luontopääomaa ja huoltovarmuutta.
  Kiertotalous on talouden valtavirtaa, ja luonnonvaroja käytetään planeetan kantokyvyn mukaan.
  Kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuutta parannetaan ja rakennusten elinkaari on vähähiilinen ja materiaalitehokas.
3. Elinympäristöt ja uudet ratkaisut tukevat sujuvaa arkea kaikissa elämäntilanteissa Kunnat, kaupungit ja alueet luovat edellytykset kestävälle elämäntavalle.
  Asuntoja on riittävästi erilaisille väestöryhmille ja ne vastaavat asukkaiden tarpeita.
  Rakennettu ympäristö tukee ihmisten hyvinvointia, luontosuhdetta ja sujuvaa arkea.
  Kestävien valintojen tekeminen on helppoa, houkuttelevaa ja taloudellisesti kannustavaa.
4. Yhteiskunnallinen päätöksenteko ohjaa vihreään siirtymään Lainsäädäntö ja hallinnon rakenteet tukevat kestävää muutosta.
  Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö ohjaa pääomia ja vihreän siirtymän toimia.
  Ympäristötietoa ja digitalisaatiota hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti — tieto ohjaa vihreää siirtymää ja kulutusvalintoja.
  Suomi vaikuttaa ennakoivasti ja tuloksellisesti EU:ssa ja kansainvälisesti.
  Oikeudenmukaista siirtymää valmistellaan vuorovaikutuksessa kansalaisyhteiskunnan sekä sidosryhmien kanssa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Bruttomenot 40 576 37 164 43 133
Bruttotulot 1 061 1 000 1 700
Nettomenot 39 515 36 164 41 433
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 19 689    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 14 262    

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 40 533 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 900 000 euroa.

Määrärahasta käytetään 2 500 000 euroa ympäristöluvituksen vauhdittamiseen liittyviin toimiin ja yhden luukun palvelut -kokonaisuuden kehittämiseen sekä ympäristöllisten tietovarantojen digitalisaatiohankkeeseen (REPowerEU) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Määrärahasta käytetään tutkimus- ja kehittämistoimintaan arviolta 4 000 000 euroa.

Hallitus on päättänyt siirtää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnot ympäristöministeriöön vuodesta 2025 alkaen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan lakkauttaminen (siirto momentilta 35.20.01) 6 136
Jätelain 2. vaiheen toimeenpano (siirto momentilta 32.01.02) 35
Jätelain 2. vaiheen toimeenpanorahoituksen muutos -35
Kansainvälisten vesiasioiden koordinaattori (siirto momentilta 24.01.01) 20
Laki ympäristövahinkorahastosta, toimeenpano -195
Ministereiden, heidän valtiosihteereidensä ja erityisavustajiensa sihteereiden palkkamenot (siirto momentille 23.01.02) (HO 2023) -1
Ohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen (HO 2023) 350
Purkumateriaali- ja rakennusjäterekisterin määrärahan tarkennus -70
Rakennuslain uudistus, purkumateriaali- ja rakennusjätetietokannan ylläpito -180
REPowerEU T&K-skenaariot -600
REPowerEU YLP -500
REPowerEU YTY-digi 200
Suomen EU-edustuston ympäristöasiantuntijat (siirto momentille 24.01.01) -34
Terveet tilat 2028 periaatepäätöksen kumoaminen -500
Tuottavuuden parantaminen ympäristölupa- ja valvontamenettelyjen digitalisaatiota kehittämällä -hanke (LUVAKE) (v. 2023 rahoitus) (tasomuutos) 1 200
Tuottavuuden parantaminen ympäristölupa- ja valvontamenettelyjen digitalisaatiota kehittämällä -hanke (LUVAKE) (v. 2024 rahoitus) (siirto momentille 28.70.01) -1 228
Tuottavuuden parantaminen ympäristölupa- ja valvontamenettelyjen digitalisaatiota kehittämällä -hanke (LUVAKE) (v. 2025 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.01) 1 166
Palkkausten tarkistukset 85
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) -400
Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) -60
Tasomuutos -120
Yhteensä 5 269

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2025 talousarvio 41 433 000
2024 II lisätalousarvio 1 136 000
2024 talousarvio 36 164 000
2023 tilinpäätös 34 088 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 433 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 41 433 000 euroon nähden on 1 000 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 1 700 000 euroa siirtona momentille 35.20.01 ja lisäyksenä 700 000 euroa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanosta ja asumisen kehittämisestä, mikä rahoitetaan tuloutuksena Valtion asuntorahastosta.

Vastaava tulo on budjetoitu momentille 12.35.20.


2025 talousarvio 40 433 000
2024 II lisätalousarvio 1 136 000
2024 talousarvio 36 164 000
2023 tilinpäätös 34 088 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 433 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) rakennustuotteet

2) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä

3) rakennustuoteyhteyspisteen ylläpito.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) korvauksiin Ympäristömerkintä Suomi Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan sekä muiden siirtomenojen maksamiseen Metsähallituksen luontopalveluille yhteishankkeisiin

2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen, hankekohtaisten Life-avustusten ja Life-hankkeiden valmisteluavustusten maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 2 500 000 euroa lupamenettelyjen ja viranomaisuudistusten voimavaroihin (REPowerEU) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 2 270 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 300 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista, 840 000 euroa siirrosta momentilta 35.20.01 ja 1 130 000 euroa momentilta 35.20.01 peruutetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista.


2025 II lisätalousarvio 2 270 000
2025 talousarvio 40 433 000
2024 tilinpäätös 37 300 000
2023 tilinpäätös 34 088 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 2 270 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)

Momentilta vähennetään 750 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 23.01.01, mistä 741 000 euroa aiheutuu Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) tukipalvelu- ja vuokrakustannuksista ja 9 000 euroa matkustamisen neuvonnasta ja tuesta.


2025 III lisätalousarvio -750 000
2025 II lisätalousarvio 2 270 000
2025 talousarvio 40 433 000
2024 tilinpäätös 37 300 000
2023 tilinpäätös 34 088 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)

Momentilta vähennetään 750 000 euroa.

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 384 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) yhteisrahoitteisessa toiminnassa ja yhteistoiminnassa hankkeiden rahoittajien rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen

3) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille vähäisten rahoitusennakoiden maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille.

Määrärahasta on varattu 4 190 000 euroa lupamenettelyjen ja viranomaisuudistusten voimavaroihin (REPowerEU) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (Syke) kehittää uutta tietoa ja uusia ratkaisumalleja kestävän kehityksen edistämiseksi valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Ratkaisujen pohjaksi Syke tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia. Syke huolehtii myös useista EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.

Syke hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Syken toimintamenoista näihin tehtäviin kohdennetaan n. 1 500 000 euroa. Syken toimintamenomäärärahaa arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin n. 20 henkilötyövuoden ja erillisrahoitusta n. 16 henkilötyövuoden kustannusten kattamiseen. Muutokset tarkennetaan yhteisen suunnittelun kautta.

Syke keskittyy kansallisesti Agenda 2030:n toimeenpanossa erityisesti Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitteen edistämiseen.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Suomen ympäristökeskuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet kiinnittyvät suoraan ympäristöministeriön hallinnonalan vaikuttavuustavoitteisiin, joiden toteutumiseen Syke vaikuttaa tuottamalla ja välittämällä uutta tietoa sekä uusia ratkaisumalleja. Tiedon keskeisiä käyttäjiä ovat valtioneuvosto, aluehallinto, kunnat, maakuntien liitot, elinkeinoelämä, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset.

Vaikuttavuustavoitteet ovat:

1) Hiilinegatiivinen Suomi on pysäyttänyt luontokadon ja saastumisen

2) Vihreä siirtymä on kasvun perusta

3) Elinympäristöt ja uudet ratkaisut tukevat sujuvaa arkea kaikissa elämäntilanteissa

4) Yhteiskunnallinen päätöksenteko ohjaa vihreään siirtymään.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat tulostavoitteet:

Tuloksellisuusmittarit

  2023
toteutuma
2024
arvio
2025
tavoite
       
Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit/T&K-htv 0,63 0,8 1,0
Ammattiyhteisöille suunnatut artikkelit ja blogit/htv 0,26 0,35 0,40
Julkaisut/htv 0,9 1,1 1,1
Julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 94 95 100
Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 104 105 105
Tutkimuksen ja asiantuntijatyön laatu      
Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit (kpl) 222 250 290
Julkaisuiden tieteellinen vaikuttavuus (TOP 10 -viittausindeksi) 1,56 1,55 1,45
Tieteellisten julkaisuiden laatu (tasoille JUFO2 ja JUFO3 luokiteltujen artikkeleiden osuus, %) 53 50 50
Ammattiyhteisölle suunnatut artikkelit (kpl) 175 200 220
Dataa, aineistot ja sähköiset palvelut      
Verkkosivuvierailujen määrä      
— syke.fi (1 000 kpl/v) 0,45 0,5 Tavoitetaso määritellään myöhemmin
— temaattiset verkkosivut yhteensä: ymparisto.fi, itameri.fi, vesi.fi (1 000 kpl/a) 3,23 3,33 Tavoitetaso määritellään myöhemmin
Paikkatietoaineistojen rajapintojen käyttömäärä (milj. kpl) 243 Uudistettu laskentatapa — ei vielä arviota Tavoitetaso määritellään myöhemmin
Palvelukyvykkyys      
Tyytyväisyys Syken palvelukykyyn kokonaisuutena (YM, MMM, ELYt) 3,5/5 (mitataan kahden vuoden välein) 3,5/5
Tyytyväisyys Syken asiantuntijatukeen (YM, MMM, ELYt) 3,0/5 (mitataan kahden vuoden välein) 3,5/5
Voimavarojen hallinta

Syken kokonaishenkilötyövuosien arvioidaan olevan 660 vuonna 2025. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä vastaa 270 henkilötyövuotta. Henkilöstön kokonaismäärä riippuu ensisijaisesti ulkopuolisen rahoituksen kehittymisestä. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden sekä käytettävissä olevan rahoituksen mukaisesti.

Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuodet vuosina 2023—2025

  2023
toteutuma
2024
arvio
2025
arvio
       
Henkilötyövuosien määrä (htv) 682 680 660

Syken tuloarvio vuodelle 2025 on n. 41,0 milj. euroa. Tuotoista 5,3 milj. euroa kertyy maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloista, joista vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan noin kolmannes.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Bruttomenot 74 011 77 136 77 332
Bruttotulot 47 264 44 000 40 948
Nettomenot 26 747 33 136 36 384
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 383    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 235    

Yhteistoiminnan kustannusten korvauksia kertynee 15 milj. euroa ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja n. 20,0 milj. euroa. EU:n osuus yhteistoiminnan kustannusten korvauksista on 8,0 milj. euroa ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista 0,2 milj. euroa.

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 15 996 11 000 10 000
— EU:lta saatava rahoitus 5 498 7 500 8 000
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 924 2 000 1 800
Tuotot yhteensä 23 418 20 500 19 800
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 33 301 31 538 31 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) 9 883 11 038 11 200
Omarahoitusosuus, % 30 35 36

Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan. Syken yhteisrahoitteisen toiminnan laajuuteen vaikuttaa vuonna 2023 tehty tarkennus valtion sisäisen rahoituksen jakautumisesta yhteisrahoitteisen toiminnan ja yhteistoiminnan kustannusten korvausten välillä.

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 36 284 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 100 000 euroa.

Määrärahasta käytetään arviolta 20 400 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Arvioon sisältyy REPowerEU -rahoituksella toteutettava hanke, 4 110 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentille 32.20.50) -1 589
EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (v. 2025 rahoitus) 2 332
Rakennuslain uudistus, purkumateriaali- ja rakennusjätetietokannan ylläpito 180
REPowerEU T&K 90
RYTJ ylläpito 1 800
Tutkimuslaitosten post doc -ohjelma 450
Ympäristötiedon tiedonhallinnan kokonaisuus (v. 2024 rahoitus) -1 500
Ympäristötiedon tiedonhallinnan kokonaisuus (v. 2025 rahoitus) 1 750
Palkkausten tarkistukset 65
Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) -330
Yhteensä 3 248

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2025 talousarvio 36 384 000
2024 II lisätalousarvio 300 000
2024 talousarvio 33 136 000
2023 tilinpäätös 26 599 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 384 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) yhteisrahoitteisessa toiminnassa ja yhteistoiminnassa hankkeiden rahoittajien rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen

3) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille vähäisten rahoitusennakoiden maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille.

Määrärahasta on varattu 4 190 000 euroa lupamenettelyjen ja viranomaisuudistusten voimavaroihin (REPowerEU) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 274 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2025 II lisätalousarvio 274 000
2025 talousarvio 36 384 000
2024 tilinpäätös 33 436 000
2023 tilinpäätös 26 599 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 274 000 euroa.

29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 12 435 000 euroa.

Selvitysosa:

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2025 talousarvio 12 435 000
2024 talousarvio 12 435 000
2023 tilinpäätös 11 182 523

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 12 435 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)

Momentilta vähennetään 1 935 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu tarvearvion muutoksesta.


2025 III lisätalousarvio -1 935 000
2025 talousarvio 12 435 000
2024 tilinpäätös 10 446 314
2023 tilinpäätös 11 182 523

 

Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)

Momentilta vähennetään 1 935 000 euroa.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 2 025 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) avustuksiin valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) avustuksiin ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvään vapaaehtoistyöhön

6) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.

Selvitysosa:Harkinnassa huomioidaan avustuksen tarpeellisuus toiminnan laatuun ja laajuuteen sekä yhteisön talouteen ja muihin tukiin nähden.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Metsästäjäliitto ry -150
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) -400
Yhteensä -550

2025 talousarvio 2 025 000
2024 talousarvio 2 575 000
2023 tilinpäätös 3 298 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Momentille esitetään noin 2,0 milj. euroa, joka on 550 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksiin mm. valtakunnallisille luonnonsuojelu-, ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöille sekä ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvään vapaaehtoistyöhön. Määrärahasta on vähennetty hallituksen tekemä toimintamenosäästö (400 000 euroa) ja eduskunnan tekemä kertaluonteinen lisäys (150 000 euroa). Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus on sisällyttänyt esitykseensä Pidä Saaristo Siistinä ry:lle 235 000 euroa, joka vastaa eduskunnan vuoden 2024 talousarvioon tekemää lisäystä.

Valiokunta korostaa, että avustusta saavien järjestöjen työ on merkittävää ja arvokasta. Järjestöjen toiminta ja hankkeet tavoittavat kansalaisia usein paremmin kuin viranomaistoiminta. Niiden tuottamat palvelut ovat niin ikään tehokkaita ja edullisia. Vallitsevassa valtiontalouden tilanteessa valiokunta kuitenkin kannustaa järjestöjä myös kehittämään omaa varainhankintaansa ja etsimään uusia yhteistyökumppaneita. Lisäksi hallituksen tulisi harkita henkilöverotuksessa lahjoitusvähennyksen käytön laajentamista ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöihin.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Suomen Metsästäjäliitto ry:lle ympäristötöihin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 2 175 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) avustuksiin valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) avustuksiin ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvään vapaaehtoistyöhön

6) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.