Talousarvioesitys 2025
60. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukeminen
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöstön yliopistollisesta erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja valtion rahoituksesta lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin. Lisäksi luvun menoissa on mukana sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Suomen kestävän kasvun ohjelman elpymis- ja palautumistukivälineen pilarin 4 toimenpiteiden rahoitukseen ohjatut rahat.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokkaan. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on momentilla 28.89.31.
Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) perusteella valtion korvausta kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta sekä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta. Lisäksi sosiaalihuoltolain (1301/2014) nojalla maksetaan valtion rahoitusta yliopistotasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille sekä suoritetaan yliopistoille korvausta sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistollisesta erikoistumiskoulutuksesta (momentit 33.60.32 ja 33.60.33). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden ja yliopistojen osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden erikoistumiskoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Sosiaalityön tutkimuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee vuosittain tutkimuksen painoalueet ja toimenpiteet.
Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Suomen kestävän kasvun ohjelman elpymis- ja palautumistukivälineen pilarin 4 investointien tavoitteena on purkaa covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, nopeuttaa hoitoon pääsyä pysyvästi koko maassa ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumista. Tähän tarkoitukseen on vuonna 2025 varattu 30 milj. euroa. Tavoitteena on tuoda palvelut kaikkien saataville sekä uudistaa niitä kustannusvaikuttavasti ja ihmislähtöisesti. Vuonna 2025 kehittämistyö jatkuu aiempien valtionavustushakujen rahoituspäätösten myöntöajalta.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalihuollosta aiheutuvista kustannuksista suoritetaan hyvinvointialueille korvaus sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti.
Hyvinvointialueiden järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja
| 2023 toteutunut |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Sosiaalipalvelut | |||
| Kotihoito, saajia vuoden aikana | 110 000 | 112 000 | 114 000 |
| Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12.1) | 2 200 | 1 800 | 1 400 |
| Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana | 50 500 | 53 000 | 55 000 |
| Ympärivuorokautinen palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12. | 48 000 | 50 000 | 50 000 |
| Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin2) | 18 000 | 18 200 | 18 500 |
| Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12. | 450 | 400 | 350 |
| Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana | 86 491 | 88 000 | 90 000 |
| Kansanterveystyö | |||
| Hoitopäivät (milj.) | 2,4 | 2,5 | 2,5 |
| Avohoitokäynnit (milj.) | |||
| — Lääkärin luona | 10,9 | 11,0 | 11,0 |
| — Muun ammattihenkilön luona | 15,8 | 15,0 | 15,0 |
| — Hammashuollon käynnit | 4,9 | 5,0 | 5,0 |
| — Kotisairaanhoidon käynnit | 4,2 | 6,0 | 6,0 |
| Somaattinen erikoissairaanhoito | |||
| Hoitopäiviä (milj.) | 2,3 | 2,5 | 2,5 |
| Päättyneet hoitojaksot (milj.) | 0,6 | 0,7 | 0,7 |
| Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) | 3,7 | 3,5 | 3,5 |
| Avohoitokäynnit (milj.) | 6,9 | 9,2 | 9,2 |
| Psykiatrinen erikoissairaanhoito | |||
| Hoitopäiviä (milj.) | 0,6 | 1,0 | 1,0 |
| Päättyneet hoitojaksot (milj.) | 0,04 | 0,04 | 0,04 |
| Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) | 23,4 | 25,0 | 25,0 |
| Avohoitokäynnit (milj.) | 1,6 | 2,4 | 2,4 |
1) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat.
2) Lukuun on laskettu mukaan kehitysvammaisten autetun ja ohjatun asumisen asiakkaat vuoden lopussa sekä vaikeavammaisten palveluasumisen asiakkaat vuoden aikana.
Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta
| 2023 toteutunut |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) | 1 460 | 1 450 | 1 450 |
| Tutkintokorvaus, euroa | 42 000 | 43 000 | 43 000 |
| Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa | 840 | 830 | 830 |
Mielentilatutkimustoiminta
| 2023 toteutunut |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä | 93 | 100 | 100 |
| — valtion yksiköt | 64 | 69 | 69 |
| — kunnalliset sairaalat | 21 | 22 | 22 |
| — vankeinhoitolaitoksen sairaalat | 8 | 9 | 9 |
30. Valtion korvaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 350 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien häiriötilanteiden ja onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen
3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
Selvitysosa:Suuremmissa onnettomuus- ja erityisissä häiriötilanteissa yksittäisen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat sekä osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eivätkä johtamiseen. STM on nimennyt ja valtuuttanut HUS-yhtymän sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiksi toimijoiksi erillistehtävien hoitamiseksi (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 52 §), ja ne ovat toimineet häiriötilanteissa ja varautuneet lääkinnälliseen evakuointiin ja psykososiaaliseen tukeen liittyviin tukitehtäviin kaikille hyvinvointialueille. Lisäksi STM on nimennyt Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtakunnalliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valmiustoimijaksi, ja sen toteuttamia valtakunnallisen valmiussuunnitteluportaalin ylläpito- ja kehittämiskustannuksia voidaan kattaa tältä momentilta. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia häiriötilanteiden varautumiseen ja toimintaan liittyviä kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.
| 2025 talousarvio | 350 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2024 talousarvio | 350 000 |
| 2023 tilinpäätös | 350 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 350 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien häiriötilanteiden ja onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen
3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 6 300 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Suomen Punaisen Ristin Veripalvelulle maksettaviin valtionavustuksiin kansallisen verihuollon varautumisen tason nostamiseksi.
Selvitysosa:Määrärahan lisäys ja perustelujen täydennys aiheutuvat kansallisen verihuollon varautumisen tason parantamisesta.
| 2025 II lisätalousarvio | 6 300 000 |
| 2025 talousarvio | 350 000 |
| 2024 tilinpäätös | 350 000 |
| 2023 tilinpäätös | 350 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 6 300 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Suomen Punaisen Ristin Veripalvelulle maksettaviin valtionavustuksiin kansallisen verihuollon varautumisen tason nostamiseksi.
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 7 405 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) lastenasiaintalojen perustamista tukevien valtionavustusten maksamiseen
2) nuorten huumekuolemien ehkäisyyn liittyvien valtionavustusten maksamiseen
3) enintään 1 105 000 euroa valtionavustuksina HUS-yhtymän, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja Pirkanmaan hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä tukeviin määräaikaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
4) enintään kolmeatoista ja puolta henkilötyövuotta vuosittain vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin, lastenasiaintalojen perustamiseen ja edellä mainittujen toimien kehittämiseen, ohjaukseen ja tukeen sekä palkkauksesta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:LASTA-hankkeessa kehitetty lastenasiaintalomalli levitetään valtakunnallisesti. Lastenasiaintalossa selvitetään moniammatillisesti seksuaalirikoksen uhriksi epäillyn lapsen ja nuoren asia lapsiystävällisessä ympäristössä ja huolehditaan yhteistyössä lapselle turvallinen kasvu ja kehitys. Kehittämisessä hyödynnetään Seri-tukikeskuksissa jo käytössä olevia toimintamalleja sekä yliopistosairaaloiden lasten oikeuspsykiatrisissa yksiköissä kehitettyä yhteistyömallia ja muita toimintakäytäntöjä.
Momentilta kohdennetaan rahoitusta toimiin, joiden tavoitteena on nuorten huumeiden käytön ehkäisy ja nuorten huumekuolemien vähentäminen.
Momentilta kohdennetaan rahoitusta EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen valtionavustuksina. Määräraha on tarkoitettu hyvinvointialueiden lakisääteisiä tehtäviä tukeviin määräaikaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, joita hyvinvointialueet voivat hyvinvointialueista säädetyn lain 6 §:n mukaisesti ottaa hoitaakseen. Valtionavustus HUS-yhtymälle, Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle ja Pirkanmaan hyvinvointialueelle kohdistetaan siinä suhteessa kuin ko. organisaatiot ovat saaneet EU-rahoitusta T&K-hankkeisiin kuluvan puiteohjelmakauden aikana.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 700 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 6 705 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (v. 2025 rahoitus) | 1 105 |
| Nuorten huumekuolemien ehkäisy | 3 500 |
| Yhteensä | 4 605 |
| 2025 talousarvio | 7 405 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 552 000 |
| 2024 talousarvio | 2 800 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 800 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Selvitysosa:Talousarvioesitykseen nähden momentin nimike on muutettu.
| 2025 talousarvio | 7 405 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | 3 700 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 552 000 |
| 2024 talousarvio | 2 800 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 800 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 7 405 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) lastenasiaintalojen perustamista tukevien valtionavustusten maksamiseen
2) nuorten huumekuolemien ehkäisyyn liittyvien valtionavustusten maksamiseen
3) enintään 1 105 000 euroa valtionavustuksina HUS-yhtymän, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja Pirkanmaan hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä tukeviin määräaikaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
4) enintään kolmeatoista ja puolta henkilötyövuotta vuosittain vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin, lastenasiaintalojen perustamiseen ja edellä mainittujen toimien kehittämiseen, ohjaukseen ja tukeen sekä palkkauksesta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kolmeatoista ja puolta henkilötyövuotta vuosittain vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin, lastenasiaintalojen perustamiseen, nuorten huumekuolemien ehkäisyyn ja edellä mainittujen toimien kehittämiseen, ohjaukseen, tukeen ja viestintään sekä palkkauksesta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Perustelujen täydennyksellä mahdollistetaan nuorten huumekuolemien ehkäisyä koskevan määrärahan käyttö määräaikaiseen kehittämishankkeeseen liittyvien valtionavustusten maksamiseen sekä kehittämishankkeen ohjaukseen, tukeen ja viestintään.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2025 II lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 7 405 000 |
| 2024 tilinpäätös | 7 052 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 800 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kolmeatoista ja puolta henkilötyövuotta vuosittain vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin, lastenasiaintalojen perustamiseen, nuorten huumekuolemien ehkäisyyn ja edellä mainittujen toimien kehittämiseen, ohjaukseen, tukeen ja viestintään sekä palkkauksesta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen sekä sosiaalityön tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee terveyden tutkimuksen osalta tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella. Sosiaalityön tutkimuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee vuosittain tutkimuksen painoalueet ja toimenpiteet ja myöntää tutkimusrahoitusta tutkimushankkeille, joiden arvioidaan sopivan yhteen sosiaalityön tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden kanssa. Painoalueet ja tavoitteet valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa arviointiryhmässä, joka myös seuraa hankkeiden toteutumista.
Määräraha käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Yliopistotasoisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoituksen kasvattaminen (Lisätoimet 2024) | 5 000 |
| Yhteensä | 5 000 |
| 2025 talousarvio | 40 000 000 |
| 2024 talousarvio | 35 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 30 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että T&K-rahoituksen lisäpanostuksia kohdennetaan sosiaali- ja terveysalan tutkimukseen. Tässä yhteydessä valiokunta tarkastelee alan T&K-toimintaa myös muilla momenteilla olevan rahoituksen osalta.
VTR-rahoitus.Momentille 33.60.32 osoitetaan 40 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys jatkaa tälle momentille edellisvuosina tehtyjä korotuksia. Määräraha jakautuu yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen.
Suomen Akatemian valtuuskorotukset.Hyvinvointialueiden T&K-toiminnan vahvistamiseen osoitetaan kertaluonteisesti 8 milj. euron myöntövaltuus Suomen Akatemian momentilla 29.40.51. Rahoitushaku avataan keväällä 2025 yhteistyöalueilla sijaitsevien yliopistollisten sairaaloiden haettavaksi. Rahoitettavaksi on tarkoitus valita kolmivuotisia hankkeita (2026—2028).
Lisäksi korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen rahoitukseen osoitetaan 10 milj. euron pysyvä valtuuslisäys. Lisärahoitus täydentää Suomen Akatemian kliinisen tutkijan tehtävän rahoitusmuotoa (3 milj. euroa vuosittain). Tarkoituksena on toteuttaa kunnianhimoisia tutkimushankkeita, joiden tulokset ovat hyödynnettävissä laajasti sosiaali- ja terveydenhuollossa tuoden laajaa vaikuttavuutta. Ensimmäinen rahoitushaku suunnitellaan avattavan keväällä 2025.
Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma.Kokonaisuutta täydentää 5 milj. euron rahoitus (momentti 33.03.25) terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittavalle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmalle, josta rahoitusta kohdentuu muun muassa kansallisille osaamiskeskittymille. Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyöohjelman tavoitteena on tuoda ratkaisuja globaaleihin terveys- ja hyvinvointialan haasteisiin, kuten palvelujen saatavuuteen, vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen sekä henkilöstön riittävyyteen. Ohjelman toimilla pyritään vahvistamaan TKI-toimijoiden yhteistyötä ja tuoda suomalaista osaamista näkyväksi myös kansainvälisille yrityksille.
Kansalliset tutkimuslaitokset.Hallinnonalan tutkimuslaitosten (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Säteilyturvakeskus, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) T&K-toiminnan näkymät ovat toimintamenosäästöistä huolimatta kohtuullisen hyvät. Tutkimuslaitosten rahoitukseen tuovat lisäystä post doc -ohjelman kohdennukset, joista sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimuslaitoksille osoitetaan noin 5,4 milj. euroa vuosille 2025—2027. EU-hankkeiden vastinrahoituksen lisäykset hyvinvointialueille ja tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioille kannustavat osallistumaan myös EU:n rahoittamaan T&K-toimintaan. Vuonna 2025 tutkimuslaitoksille kohdentuu noin 6 milj. euroa ja hyvinvointialueille noin 1 milj. euroa.
Valiokunta on tyytyväinen sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen lisäpanostuksiin. Tutkimustiedon ja uusien innovaatioiden avulla voidaan parantaa sote-sektorin tuottavuutta, vaikuttavuutta ja hoidon laatua. T&K-toiminta voi tuottaa uudenlaisia palveluita ja tuotteistamista, aiempaa parempia ja tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitokäytänteitä sekä yhteistyöverkostojen laajentumista ja tiedon laajempaa leviämistä. Kaikella tällä on merkitystä myös alan kustannusten kasvun hillinnässä.
Rahoitettavien hankkeiden vaikuttavuutta on tärkeää seurata, ja jatkovuosina tehtävissä T&K-lisärahoituspäätöksissä tulisi harkita vaikuttavuuden lisäämiseksi T&K-rahoituksen suuntaamista edelleen sote-alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mikä tukisi myös sote-uudistuksen ja terveysalan kasvustrategian tavoitteita. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että hoitotyön tutkimuksen rahoitustasoa ei ole saatu kasvu-uralle.
Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden kehittämistä tarkastellaan mietinnössä luvun 28.89 yhteydessä.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.
33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 108 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 94 200 000 euroa terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen
2) enintään 500 000 euroa terveydenhuoltolain 60 a §:n mukaisen rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen korvaukseen
3) enintään 1 300 000 euroa sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 a § ja 60 b § mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistolliseen erikoistumiskoulutukseen
4) enintään 12 000 000 euroa sosiaalihuoltolain 60 d §:n ja terveydenhuoltolain 60 b §:n nojalla sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyvän ammattitaitoa edistävän harjoittelun korvaukseen.
Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 61 700 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen hyvinvointialueelle, jossa on yliopistollinen sairaala ja HUS-yhtymälle, 29 400 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, 3 100 000 euroa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta sekä 1 300 000 euroa sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistotasoista erikoistumiskoulutusta antaville yliopistoille, 500 000 euroa rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen korvaukseen sekä 12 000 000 euroa korvauksen maksamiseen hyvinvointialueille ja muille toimintayksiköille sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyvästä ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta.
| 2025 talousarvio | 108 000 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 108 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 92 611 370 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 108 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 94 200 000 euroa terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen
2) enintään 500 000 euroa terveydenhuoltolain 60 a §:n mukaisen rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen korvaukseen
3) enintään 1 300 000 euroa sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 a § ja 60 b § mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistolliseen erikoistumiskoulutukseen
4) enintään 12 000 000 euroa sosiaalihuoltolain 60 d §:n ja terveydenhuoltolain 60 b §:n nojalla sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyvän ammattitaitoa edistävän harjoittelun korvaukseen.
34. Valtion korvaus erinäisistä terveydenhuollon kustannuksista (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 15 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen
2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen
3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen
4) pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen
5) kohdissa 1) —4) tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen
6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista hyvinvointialueille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena hyvinvointialueille
8) terveydenhuoltolain 68 a §:ssä tarkoitettujen lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamisesta tuomioistuimille niiden pyynnöstä ja asiaan liittyvästä todistelusta sekä lausuntopyyntöjen ja lausuntojen hallinnoinnista yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille suoritettavien valtion korvausten maksamiseen
9) mielenterveyslain (1116/1990) 3 tai 4 luvun nojalla määrätyn tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon kustannuksiin niissä tapauksissa, kun henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoidon maksaja määräydy minkään muun lainsäädännön nojalla.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 4 600 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 10 000 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 500 000 euroa, josta 25 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi ja 500 000 euroa tahdosta riippumattoman hoidon kustannuksiin kotikunnattomille sekä lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen ja pitkäaikaisvankien riskiarvioiden antamisen menoihin 100 000 euroa.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 15 600 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 100 000 euroa.
| 2025 talousarvio | 15 700 000 |
| 2024 talousarvio | 15 700 000 |
| 2023 tilinpäätös | 13 029 703 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 15 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen
2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen
3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen
4) pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen
5) kohdissa 1) —4) tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen
6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista hyvinvointialueille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena hyvinvointialueille
8) terveydenhuoltolain 68 a §:ssä tarkoitettujen lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamisesta tuomioistuimille niiden pyynnöstä ja asiaan liittyvästä todistelusta sekä lausuntopyyntöjen ja lausuntojen hallinnoinnista yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille suoritettavien valtion korvausten maksamiseen
9) mielenterveyslain (1116/1990) 3 tai 4 luvun nojalla määrätyn tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon kustannuksiin niissä tapauksissa, kun henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoidon maksaja määräydy minkään muun lainsäädännön nojalla.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 500 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 33.01.04.
| 2025 II lisätalousarvio | -500 000 |
| 2025 talousarvio | 15 700 000 |
| 2024 tilinpäätös | 13 826 832 |
| 2023 tilinpäätös | 13 029 703 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentilta vähennetään 500 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 100 000 euroa.
Momentin perustelut muutetaan seuraaviksi:
Määrärahaa saa käyttää:
1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen
2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen
3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen
4) kohdissa 1)—3) tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen
5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista hyvinvointialueille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena hyvinvointialueille
7) terveydenhuoltolain 68 a §:ssä tarkoitettujen lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamisesta tuomioistuimille niiden pyynnöstä ja asiaan liittyvästä todistelusta sekä lausuntopyyntöjen ja lausuntojen hallinnoinnista yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille suoritettavien valtion korvausten maksamiseen
8) mielenterveyslain (1116/1990) 3 tai 4 luvun nojalla määrätyn tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon kustannuksiin niissä tapauksissa, kun henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoidon maksaja määräydy minkään muun lainsäädännön nojalla.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 33.01.06.
Momentin perusteluja on muutettu siten, että päätösosan toisen kappaleen kohta 4) on poistettu.
| 2025 III lisätalousarvio | -100 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | -500 000 |
| 2025 talousarvio | 15 700 000 |
| 2024 tilinpäätös | 13 826 832 |
| 2023 tilinpäätös | 13 029 703 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 100 000 euroa.
Momentin perustelut muutetaan seuraaviksi:
Määrärahaa saa käyttää:
1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen
2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen
3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen
4) kohdissa 1)—3) tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen
5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista hyvinvointialueille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena hyvinvointialueille
7) terveydenhuoltolain 68 a §:ssä tarkoitettujen lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamisesta tuomioistuimille niiden pyynnöstä ja asiaan liittyvästä todistelusta sekä lausuntopyyntöjen ja lausuntojen hallinnoinnista yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille suoritettavien valtion korvausten maksamiseen
8) mielenterveyslain (1116/1990) 3 tai 4 luvun nojalla määrätyn tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon kustannuksiin niissä tapauksissa, kun henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoidon maksaja määräydy minkään muun lainsäädännön nojalla.
35. Valtionosuus korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 72 732 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää enintään 71 532 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle opiskeluterveydenhuollon tuottamiseen. Määrärahan mitoitus perustuu 94 170 000 euron kokonaiskustannukseen.
Määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisen liittyvien valtionavustusten maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle.
Selvitysosa:Kansaneläkelaitos vastaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä valtakunnallisesti. Kansaneläkelaitos huolehtii palvelujen riittävästä saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä hyväksyy opiskeluterveydenhuollon palveluverkon. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tuottaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut valtakunnallisesti. Säätiö tuottaa palvelut pääosin omana toimintanaan. Jos lain mukaista tuottamisvelvollisuutta ei voida muuten toteuttaa, säätiö voi hankkia täydentäviä palveluja muulta palveluntuottajalta.
Koordinaatioasetuksen (EU 883/2004) tulkinnan muutoksen myötä sen piiriin arvioidaan kuuluvan noin 2 000 EU/ETA-opiskelijaa.
Hyväksyttävät kokonaiskustannukset perustuvat 306,7 euron opiskelijakohtaiseen hyväksyttävään kustannukseen ja 307 000 opiskelijan määrään.
Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kustannukset
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| YTHS kokonaiskustannukset | 90 610 191 | 94 125 674 | 95 667 400 |
| Talousarviolla rahoitettavat kokonaiskustannukset | 87 166 919 | 89 900 000 | 94 170 000 |
| Opiskelijakohtainen kustannus talousarviolla rahoitettu | 298,1 | 296,7 | 306,7 |
| Keskimääräinen opiskelijamäärä | 292 415 | 303 000 | 307 000 |
| Valtion rahoitusosuus | 65 708 332 | 68 500 000 | 72 700 000 |
| Valtion rahoitusosuus, % | 75,4 | 77,0 | 77,0 |
| Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen (erillinen valtionavustus) | 1 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hoitotakuu (Lisätoimet 2024) | -900 |
| Opiskelijamäärän kasvu | 3 688 |
| Terapiatakuu (voimaan 1.5.2025) (Lisätoimet 2024) | 1 232 |
| Yhteensä | 4 020 |
| 2025 talousarvio | 72 732 000 |
| 2024 talousarvio | 68 712 000 |
| 2023 tilinpäätös | 67 500 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Määrärahaa saa käyttää enintään 71 732 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle opiskeluterveydenhuollon tuottamiseen. Määrärahan mitoitus perustuu 94 170 000 euron kokonaiskustannukseen.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.
Talousarvioesitykseen nähden kyseessä on tekninen korjaus.
| 2025 talousarvio | 72 732 000 |
| 2024 talousarvio | 68 712 000 |
| 2023 tilinpäätös | 67 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 72 732 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää enintään 71 732 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle opiskeluterveydenhuollon tuottamiseen. Määrärahan mitoitus perustuu 94 170 000 euron kokonaiskustannukseen.
Määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisen liittyvien valtionavustusten maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle.
36. Valtionavustus sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 2 662 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 562 000 euroa valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen hyvinvointialueille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi
2) enintään 1 100 000 euroa valtionavustuksen maksamiseksi Pohjanmaan hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen kehittämistehtäviin
3) enintään 1 000 000 euroa valtionavustuksen maksamiseksi Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueiden ruotsinkielisten palveluiden määräaikaiseen kehittämishankkeeseen.
Selvitysosa:Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden parantaminen. Lisäksi tavoitteena on myös ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.
| 2025 talousarvio | 2 662 000 |
| 2024 talousarvio | 2 662 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 662 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 2 662 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 562 000 euroa valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen hyvinvointialueille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi
2) enintään 1 100 000 euroa valtionavustuksen maksamiseksi Pohjanmaan hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen kehittämistehtäviin
3) enintään 1 000 000 euroa valtionavustuksen maksamiseksi Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueiden ruotsinkielisten palveluiden määräaikaiseen kehittämishankkeeseen.
37. Valtion korvaus hyvinvointialueille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 12 a §:n mukaisiin hyvinvointialueille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksista.
Selvitysosa:Turvapaikkahakemuksia tuli Suomeen 4 559 kpl vuonna 2023 (sisältää uusintahakemukset) ja vuonna 2024 hakemuksia arvioidaan tulevan 5 350 kpl ja vuonna 2025 5 450 kpl. Turvapaikkapäätöksiä tehtiin vuonna 2023 yhteensä 3 586. Vuonna 2023 kielteisten päätösten osuus turvapaikkapäätöksistä oli 21 %. Osa kielteisen päätöksen saaneista ei poistu maasta, vaan jää oleskelemaan Suomeen laittomasti. Näille henkilöille voidaan antaa kunnissa kiireellistä sosiaalipalvelua sosiaalihuoltolain nojalla. Hyvinvointialueet voivat hakea tilapäisestä majoituksesta, ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä aiheutuneista kustannuksista korvausta Kansaneläkelaitokselta.
| 2025 talousarvio | 2 000 000 |
| 2024 talousarvio | 2 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 378 863 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 12 a §:n mukaisiin hyvinvointialueille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksista.
38. Valtion korvaus Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään 104 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 53 b ja 53 c §:n mukaisesti Puolustusvoimien sodan ajan välttämättömien terveydenhuollon laitteiden, välineiden, tilojen ja lääkkeiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen hyvinvointialueille.
Selvitysosa:Sotilaalliseen voimakäyttöön varautuminen suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, hyvinvointialueiden ja Puolustusvoimien kesken. Tavoitteena on vahvistaa ja varmistaa terveydenhuollon riittävät suorituskyvyt sotilaallisen voimankäytön tilanteessa turvaten kansallisen terveydenhuollon toimivuus. Puolustusvoimien ja hyvinvointialueiden poikkeusoloihin varautumiseksi tehtävä yhteistyö pitää sisällään hyvinvointialueen kriittisten toimintojen suojaamista ja hajauttamista sekä materiaalisen varautumisen tason nostoa.
| 2025 III lisätalousarvio | 104 300 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään 104 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 53 b ja 53 c §:n mukaisesti Puolustusvoimien sodan ajan välttämättömien terveydenhuollon laitteiden, välineiden, tilojen ja lääkkeiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen hyvinvointialueille.
39. Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 2 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoon
2) lastensuojelun hybridimallin käynnistämiseen
3) matalan kynnyksen mielenterveysavun ja -palvelujen saatavuuden lisäämiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan itsemurhien ehkäisyohjelmaa, käynnistetään lastensuojelun hybridimalli ja lisätään matalan kynnyksen mielenterveysavun ja -palvelujen saatavuutta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Lastensuojelun hybridimallin käynnistäminen | 500 |
| Matalan kynnyksen mielenterveysapu ja -palvelu | 2 000 |
| Yhteensä | 2 500 |
| 2025 talousarvio | 2 800 000 |
| 2024 talousarvio | 300 000 |
| 2023 tilinpäätös | 9 500 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 300 000 euroa itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoon
2) enintään 500 000 euroa lastensuojelun hybridimallin käynnistämiseen
3) enintään 2 000 000 euroa matalan kynnyksen mielenterveysavun ja -palvelun määräaikaisista kehittämishankkeista aiheutuviin valtionavustuksiin seurakunnille ja järjestöille sekä hyvinvointialueille niiden lakisääteisistä tehtävistä erillisiin kehittämishankkeisiin.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.
Enintään-erillä varmistetaan määräaikaisten kehittämishankkeiden määrärahojen oikea kohdentuminen eri hankkeisiin. Matalan kynnyksen mielenterveysavun ja -palvelujen määräraha on tarkoitettu matalan kynnyksen -toimintamallin mukaisen mielenterveysavun ja -palvelujen määräaikaisiin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Valtionavustusta voidaan kohdentaa hyvinvointialueille, järjestöille, seurakunnille sekä muille toimijoille, joilla on yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hyvinvointialueiden osalta uudet toimintamallit täydentäisivät lakisääteisiä tehtäviä, mutta olisivat lakisääteisistä tehtävistä erillisiä.
| 2025 talousarvio | 2 800 000 |
| 2024 talousarvio | 300 000 |
| 2023 tilinpäätös | 9 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 2 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 300 000 euroa itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoon
2) enintään 500 000 euroa lastensuojelun hybridimallin käynnistämiseen
3) enintään 2 000 000 euroa matalan kynnyksen mielenterveysavun ja -palvelun määräaikaisista kehittämishankkeista aiheutuviin valtionavustuksiin seurakunnille ja järjestöille sekä hyvinvointialueille niiden lakisääteisistä tehtävistä erillisiin kehittämishankkeisiin.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 500 000 euroa lastensuojelun hybridimallin kehittämiseen ja käynnistämiseen liittyvien valtionavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Perustelujen täydennyksellä mahdollistetaan lastensuojelun hybridimallin määräaikaiseen kehittämishankkeeseen liittyvän valtionavustuksen maksaminen kunnalle, kuntayhtymälle, yleishyödylliselle yhteisölle, yritykselle tai hyvinvointialueelle niiden lakisääteisistä tehtävistä erilliseen kehittämistoimintaan. Kehittämishankkeessa kehitettäisiin uusi toimintamalli, jossa lastensuojelun laitospalveluun integroitaisiin tarvittavat psykiatrian palvelut.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2025 II lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 2 800 000 |
| 2024 tilinpäätös | 300 000 |
| 2023 tilinpäätös | 9 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 500 000 euroa lastensuojelun hybridimallin kehittämiseen ja käynnistämiseen liittyvien valtionavustusten maksamiseen.
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 40 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menoihin
Määräraha maksetaan FinnHEMS Oy:lle valtionavustuksen ennakkoina menojen ajoittumisen perusteella.
Selvitysosa:Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon, valtion omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuottamisesta. Yhteistyöalueiden ensihoitokeskukset vastaavat terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta.
Suurin menoerä toiminnassa on varsinainen lentotoiminta. Lisäksi ylläpidettävään palveluun kuuluvat lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt eli ambulanssit, helikoptereiden tarvitsemat tukikohdat ja niiden ylläpito sekä toiminnan hallinnointiin kuuluvat kulut.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arvonlisäverokannan nosto 10 prosentista 14 prosenttiin | 1 300 |
| Tasomuutos | -8 400 |
| Yhteensä | -7 100 |
| 2025 talousarvio | 40 400 000 |
| 2024 talousarvio | 47 500 000 |
| 2023 tilinpäätös | 36 635 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 40 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menoihin
Määräraha maksetaan FinnHEMS Oy:lle valtionavustuksen ennakkoina menojen ajoittumisen perusteella.
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 27 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan koordinointi-, ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis-, koulutus-, arviointi- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.
Selvitysosa:Valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain tarkoituksena on turvata valtakunnallisesti laadukkaat ja kokonaisvaltaiset turvakotipalvelut henkilöille, joihin kohdistuu lähisuhteessa väkivaltaa tai jotka elävät tällaisen väkivallan uhan alla. Turvakotitoiminnan valtakunnallinen yhteensovittaminen kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka valitsee turvakotipalvelun tuottajat.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 27 039 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 511 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Turvakotipalvelujen riittävän rahoituksen varmistaminen | 1 000 |
| Yhteensä | 1 000 |
| 2025 talousarvio | 27 550 000 |
| 2024 talousarvio | 26 550 000 |
| 2023 tilinpäätös | 25 150 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Suomessa joka kolmas 15—74-vuotias nainen joutuu lähisuhteissaan väkivallan kohteeksi tai sen uhan alaiseksi. Näissä tilanteissa on osallisina myös suuri määrä lapsia. Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen1), ja sen toimeenpanon koordinoinnista, seurannasta ja arvioinnista vastaa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta (NAPE). NAPE:n pääsihteerin tehtävä on THL:ssa, ja sopimuksen toimeenpanon koordinointiin on vuosittain 150 000 euroa (momentti 33.03.04). Toimeenpanoa tehdään lähtökohtaisesti budjettikehysten puitteissa osana ministeriöiden ja muiden vastuutahojen työtä. Istanbulin sopimukseen liittyvää Nollalinja-puhelinpalvelua rahoitetaan momentilta 25.01.50.
Istanbulin sopimuksen ratifioinnin myötä valtiolla on vastuu turvakotitoiminnan rahoituksesta. Turvakotilaki, kansainväliset sopimukset ja direktiivit velvoittavat Suomea varmistamaan, että turvakotipaikkoja on riittävästi. Vuoden 2024 alussa oli yhteensä 29 turvakotia (yhteensä 235 perhepaikkaa). THL:n arvion mukaan Suomeen tarvittaisiin kuitenkin vähintään 262 perhepaikkaa. Turvakodit on tarkoitettu sekä naisille että miehille ja heidän kanssaan tuleville lapsille, ja niiden tarvetta osoittaa jatkuvasti nouseva käyttäjämäärä. Turvakotitoimintaan osoitetaan 27,55 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Edellinen tasokorotus tehtiin vuodelle 2024 (2 milj. euron lisäys). Valiokunta pitää edellisen vuoden tavoin (VaVM 14/2023 vp) tärkeänä sitä, että turvakotiverkoston ylläpitämiseen ja kehittämiseen on riittävä rahoitus.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 27 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan koordinointi-, ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis-, koulutus-, arviointi- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.
61. Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahasta on varattu osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa:
1) enintään 10 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevan tietopohjan sekä vaikuttavuusperusteisen ohjauksen vahvistamiseen (RRF pilari4)
2) enintään 20 000 000 euroa hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon (RRF pilari4)
3) viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen, palkkaamiseen vuodessa sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen ohjelman hallinnointia ja koordinointia varten.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahasta 29 000 000 euroa kohdentuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisen ja kustannusvaikuttavuuden (pilari4) investointeihin. Investointien tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä pysyvästi koko maassa uudistamalla toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumista. Tavoitteena on uudistaa palveluja kustannusvaikuttavasti ja ihmislähtöisesti.
Rahoitusta voidaan jakaa valtionavustuksina hyvinvointialueille, kunnille, kuntayhtymille, elinkeinoelämälle ja kolmannen sektorin toimijoille. Lisäksi sitä voidaan osoittaa sopimuksella käytettäväksi julkisen sektorin laitoksille ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin ja sen kansalliseen koordinointiin sekä hallinnointiin.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 29 000 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 1 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -13 000 |
| Yhteensä | -13 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 30 000 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 106 000 000 |
| 2024 talousarvio | 43 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 149 786 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahasta on varattu osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa:
1) enintään 10 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevan tietopohjan sekä vaikuttavuusperusteisen ohjauksen vahvistamiseen (RRF pilari4)
2) enintään 20 000 000 euroa hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon (RRF pilari4)
3) viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen, palkkaamiseen vuodessa sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen ohjelman hallinnointia ja koordinointia varten.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 56 200 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 34 880 000 euroa hoitotakuun toteutumisen edistämiseen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun (RRF pilari4), enintään 7 590 000 euroa hoitotakuun toteutumista edistävien ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistamiseen (RRF pilari4), enintään 13 300 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevan tietopohjan sekä vaikuttavuusperusteisen ohjauksen vahvistamiseen (RRF pilari4), enintään 29 800 000 euroa hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon (RRF pilari4), enintään 25 000 euroa Työkykyohjelman ja IPS Sijoita ja valmenna -mallin toimenpiteiden laajentamiseen (RRF pilari3) ja enintään 605 000 euroa mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseen työelämässä (RRF pilari3).
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 56 200 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudellenbudjetointia ja sillä varmistetaan EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavan Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpano. Ohjelman on käynnissä vuosina 2021—2025.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2025 II lisätalousarvio | 56 200 000 |
| 2025 talousarvio | 30 000 000 |
| 2024 tilinpäätös | 149 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 149 786 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 56 200 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 34 880 000 euroa hoitotakuun toteutumisen edistämiseen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun (RRF pilari4), enintään 7 590 000 euroa hoitotakuun toteutumista edistävien ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistamiseen (RRF pilari4), enintään 13 300 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevan tietopohjan sekä vaikuttavuusperusteisen ohjauksen vahvistamiseen (RRF pilari4), enintään 29 800 000 euroa hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon (RRF pilari4), enintään 25 000 euroa Työkykyohjelman ja IPS Sijoita ja valmenna -mallin toimenpiteiden laajentamiseen (RRF pilari3) ja enintään 605 000 euroa mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseen työelämässä (RRF pilari3).
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 56 200 000 euroa.
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 1 250 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.
Selvitysosa:Alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten alueiden tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001). Hallituksen päätöksen mukaisesti osaamiskeskuksien määrää vähennetään.
Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä hyvinvointialueiden, kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.
Määräraha käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Määräaikaisen rahoituksen päättyminen | -200 |
| Osaamiskeskuksien määrän vähentäminen (Lisätoimet 2024) | -1 000 |
| Yhteensä | -1 200 |
| 2025 talousarvio | 1 250 000 |
| 2024 talousarvio | 2 450 000 |
| 2023 tilinpäätös | 3 500 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävänä on kehittää sosiaalialan osaamista sekä turvata perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolista yhteyttä. Eduskunta on useana vuonna täydentänyt sosiaalialan osaamiskeskuksille esitetyn rahoituksen tasoa, ja vuoden 2024 rahoitus oli eduskunnan lisäyksen jälkeen 2,45 milj. euroa. Hallitus on linjannut momentille säästöjä, ja vuonna 2025 osaamiskeskuksille maksettava valtionavustus olisi 1,25 milj. euroa, eli se vähenisi lähes puoleen aiemmasta.
Sosiaalialan osaamiskeskuksia on tällä hetkellä kymmenen, mutta niiden lukumäärää ja toimialueita on tarkoitus muuttaa siten, että jokaisella yhteistoiminta-alueella olisi yksi osaamiskeskus. Lisäksi olisi yksi ruotsinkielinen osaamiskeskus, jonka toimialue olisi koko maa. Näin osaamiskeskusten toimialueet vastaisivat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä varten luotuja rakenteita, mikä mahdollistaisi tiiviimmän yhteistyön terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden sekä alueen koulutusjärjestelmän kanssa. Muutos tulisi voimaan 1.7.2025.
Valiokunta pitää hyvänä sosiaalialan osaamiskeskusten määrän ja toimialueiden muutosta, mutta pitää säästöpäätöstä haasteellisena. Sosiaalialan osaamisen turvaaminen on tärkeää kustannusvaikuttavan toiminnan varmistamiseksi. Valiokunnan saaman tiedon mukaan säästö tulee hankaloittamaan sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaa erityisesti vanhojen rakenteiden aikana alkuvuonna.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 1 450 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi
2) enintään 70 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin
3) rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sovittelun tietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystehtäviin.
Selvitysosa:Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005, 7 §) mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on velvollinen järjestämään sovittelutoiminnan siten, että palvelua on saatavissa asianmukaisesti toteutettuna koko maassa.
Valtion korvauksen arvioidaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvauksen yhteismäärä maksetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) käytettäväksi THL:n kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle sovittelutoiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (267/2006) mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos maksaa korvauksen ennakkona palveluntuottajille ja huolehtii korvauksen käytön valvonnasta.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 6 950 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 150 000 euroa.
| 2025 talousarvio | 7 100 000 |
| 2024 talousarvio | 7 100 000 |
| 2023 tilinpäätös | 7 100 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi
2) enintään 70 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin
3) rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sovittelun tietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystehtäviin.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu rikosasioiden sovittelun toimintaedellytysten turvaamisesta kustannusten kasvaessa.
| 2025 II lisätalousarvio | 300 000 |
| 2025 talousarvio | 7 100 000 |
| 2024 tilinpäätös | 7 100 000 |
| 2023 tilinpäätös | 7 100 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.