Talousarvioesitys 2025
30. Sairausvakuutus
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääke- ja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden hankkia terveyspalveluja yksityiseltä sektorilta kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi turvataan riittävä toimeentulo tasaamalla lyhytaikaisesta sairaudesta sekä vanhempainvapaasta aiheutuvaa työtulojen menetystä.
Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.
Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan osa avohoidon lääkemenoista, matkakuluista sekä Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen kustannuksista. Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan myös osa yksityisen terveydenhuollon lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista.
Työtulovakuutuksesta maksetaan sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, erityishoitorahaa sekä äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityisäitiysrahaa sekä työnantajille maksettavaa perhevapaakorvausta. Lisäksi työtulovakuutuksesta korvataan osa työnantajien ja yrittäjien järjestämän työterveyshuollon kustannuksista sekä vanhempainloma-ajalta kertyvistä vuosilomakustannuksista.
Toiminnan laajuus 2023—2025
| 2023 toteutunut |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Päivärahat | |||
| Sairauspäivärahan saajat | 306 200 | 304 000 | 306 300 |
| — miehiä | 120 000 | 120 000 | 121 800 |
| — naisia | 186 200 | 184 000 | 184 500 |
| Vanhempainpäivärahan saajat | 137 300 | 145 600 | 144 300 |
| — miehiä | 62 000 | 67 400 | 67 000 |
| — naisia | 75 300 | 78 200 | 77 300 |
| Keskimääräinen sairauspäiväraha (€/pv) | 60,00 | 63,00 | 60,70 |
| — miehillä | 62,30 | 65,80 | 63,30 |
| — naisilla | 58,20 | 60,80 | 58,60 |
| Keskimääräinen vanhempainpäiväraha (€/pv) | 78,40 | 82,90 | 86,10 |
| — miehillä | 98,40 | 106,10 | 111,40 |
| — naisilla | 74,70 | 77,90 | 81,00 |
| Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistaso (€/pv) | 31,99 | 31,99 | 31,99 |
| Lääkkeet | |||
| Lääkkeiden omavastuukerrat (1 000 kpl) | 33 200 | 34 200 | 33 300 |
| Sairausvakuutuksen korvaama osuus lääkkeistä (%) | 75,7 | 76,0 | 76,0 |
| Lääkkeiden lisäkorvausraja (€) | 592,16 | 626,94 | 635,79 |
| Lääkkeiden lisäkorvausta saaneet henkilöt | 331 800 | 344 400 | 348 500 |
| Sairaanhoitokorvaukset | |||
| Vuonna 2023 sairausvakuutus korvasi kustannuksista lääkärinpalkkioiden osalta 7,9 %, hammaslääkärinpalkkioista 12,2 %, tutkimuksen ja hoidon osalta 14,7 % sekä matkojen osalta 86,4 %. |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin. Pahoinvointi on kuitenkin lisääntynyt ja myös kasautuu voimakkaasti. Usein perhetausta määrittää lasten mahdollisuuksia elämässä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat monen eri sektorin toimet. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on kokonaisvastuu nuorten hyvinvointityön johtamisesta ja Valtakunnallisesta nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta (VANUPO). Kuntien ja hyvinvointialueiden toimilla on suuri merkitys kuten myös kolmannella sektorilla. Seuraavassa tarkastellaan eräitä kokonaisuuksia ja hallituksen määrärahapanostuksia lasten ja nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Perustason mielenterveyspalvelut.Nuorten kokema mielenterveyskuormitus ja oireilu ovat kasvaneet ja mielenterveyshäiriöiden diagnoosit lisääntyneet. Valiokunnan saaman tiedon mukaan mielenterveyspalveluiden kysyntä ja käyttö ovat lisääntyneet tasaisesti jo vuosien ajan. Ikäluokkaan suhteutettuna eniten palveluita käyttävät parikymppiset nuoret. Mielenterveyssyistä tehtyjen käyntien painopiste on tavoitteen mukaisesti siirtymässä perusterveydenhoitoon, mikä näkyy terveydenhuollon rekisteritiedoissa.
Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perustason palveluiden yhdenvertaista saatavuutta turvaa se, että kiireettömän perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaika säilytetään nykyisessä 14 vuorokaudessa. Lisäksi 1.5.2025 voimaan tuleva terapiatakuu parantaa pääsyä perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Terapiatakuun toimeenpanoon on varattu vuositasolla 35 milj. euroa (hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus momentilla 28.89.31). Tämä on merkittävä panostus ja parannus verrattuna nykytilaan.
Matalan kynnyksen mielenterveysapu.Matalan kynnyksen mielenterveysavun lisäpanostukset täydentävät lasten ja nuorten terapiatakuuta. Momentille 33.60.39 osoitetaan 2 milj. euroa matalan kynnyksen mielenterveysavun ja -palvelujen saatavuuteen. Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia 1—3-vuotisiin matalan kynnyksen toimintamallin mukaisiin mielenterveysavun ja -palvelujen kehittämishankkeisiin järjestöille, seurakunnille ja hyvinvointialueille. Lisäksi momentilla 33.90.50 on 500 000 euron lisäys matalan kynnyksen chat-palveluihin. Anonyymit chat-palvelut ovat erityisesti nuorille tärkeitä tuen ja avun saamisen kanavia.
Vakavasti oireilevien nuorten palvelujen kehittäminen.Vuosille 2025—2027 on tarkoitus osoittaa yhteensä 7,5 milj. euroa toimiin, jotka kohdentuvat vakavasti päihteidenkäytöllä, rikoksilla ja väkivallalla oireilevien lasten ja nuorten auttamiseen. Tähän liittyen momentilla 33.01.05 on 2,5 milj. euron lisäys edellä todetussa tilanteessa olevien lasten kuntouttavan palvelun perustamiseen. Tässä ryhmässä asiakasnuorten tarpeet ovat monialaiset, ja turvallinen arki edellyttää myös väkivaltariskin huomioimista.
Talousarvioesitys sisältää myös 500 000 euroa (momentti 33.60.39) lastensuojelun niin sanotun hybridimallin kehittämiseen. Vuoden 2025 rahoitus on tarkoitettu valtionavustukseksi mallin kehittämis- ja perustamiskustannuksiin julkiselle sektorille. Kyseessä olisi vakavasti väkivaltaisille ja itsetuhoisille lapsille tarkoitettu lastensuojelupalvelu, jossa yhdistyisivät muun muassa lastensuojelun, lasten- ja/tai nuorisopsykiatrian ja opiskeluhuollon palvelut. Lastensuojelulainsäädäntöä ollaan uudistamassa, ja valiokunnan saaman tiedon mukaan lastensuojelun hybridimallin edellyttävät säädösmuutokset on tarkoitus arvioida ja valmistella osana tätä uudistusta.
Nuorten huumekuolemien ehkäisyyn on varattu rahoitusta 3,5 milj. euroa momentilla 33.60.31. Valiokunnan saaman tiedon mukaan sisällöllinen suunnittelutyö on käynnissä ja suuntaviivat vahvistuvat loppuvuoden aikana. Suunnittelussa otetaan huomioon muun muassa Otkesin teematutkinta sekä THL:n huumekuolemien ehkäisytyöryhmän suositukset. Nuorten huumekuolemien ehkäiseminen edellyttää laaja-alaisia toimia. Huumevalistustyöhön on lisäksi uusi 500 000 euron määräraha momentilla 33.70.50. Samalla momentilla on myös edelleen rahoitusta nuoriin kohdistuvaan erityiseen huolenpitoon (2,5 milj. euroa).
Kuntoutusetuudet.Hallitus on päättänyt saattaa Kelan kuntoutusrahaetuuksien ikärajat vastaamaan ajankohtaa, jolloin nuoren oppivelvollisuuslain mukainen oppivelvollisuus päättyy. Nuorten ammatillinen kuntoutus kohdistetaan jatkossa lainsäätäjän alkuperäistä tarkoitusta vastaavasti opiskelun ja työelämän ulkopuolella tai muutoin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Kohderyhmän tarkentaminen turvaa heille kuntoutuksen saatavuuden. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että kuntoutuksella on positiivisia vaikutuksia nuorten toimintakykyyn ja kokonaistilanteeseen. Kuulemisessa on tuotu esiin huoli siitä, että muutokset voivat lisätä syrjäytymisriskiä ja eriarvoisuutta.
Hallitus on talousarvioesityksessään turvannut Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahoitusta siten, että vuonna 2025 tarkoitukseen on käytettävissä 80,8 milj. euroa. Valiokunta pitää tätä perusteltuna, sillä muun muassa lapsia ja nuoria koskevilla LAKU-perhekuntoutuksella ja Oma väylä -kuntoutuksella on ollut kysyntää.
Kokonaisuuden huomioiminen.Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on kiitetty nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyspalveluiden saatavuuteen kohdennetuista panostuksista, mutta esitetty huolta toimien pysyvän rahoituksen riittävyydestä sekä mielenterveysavun ja -palveluiden järjestelmän sirpaleisuudesta. Valiokunta yhtyy näihin näkemyksiin. Valiokunta pitää lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä mielenterveyspalveluiden nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden parantamista tärkeänä ja päätöstä terapiatakuusta merkittävänä. Kokonaisuudessa tarvitaan niin ennalta ehkäiseviä, matalan kynnyksen, perustason kuin erikoistason palveluita. Palvelujen kokonaisvaltaisuuden tärkeys korostuu lapsilla ja nuorilla, jotka tarvitsisivat monimuotoista tukea.
50. Korvaukset rajat ylittävästä terveydenhuollosta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 9 §:n nojalla henkilölle maksettaviin korvauksiin.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää tilanteessa, jossa henkilölle rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain nojalla maksetaan korvausta, kun hän varta vasten on matkustanut toiseen EU- tai ETA-valtioon, Sveitsiin tai Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan tarkoituksenaan käyttää siellä terveydenhuollon palvelua ja hän on itse maksanut kaikki palvelusta aiheutuneet kustannukset. Sen sijaan sitä ei käytetä tilanteessa, joissa henkilö on sairastunut äkillisesti tilapäisen oleskelunsa aikana tai hänelle on annettu EU-asetuksen 883/2004 20 artiklan tai kansainvälisessä sopimuksessa olevan vastaavan sisältöisen määräyksen mukainen ennakkolupa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arvioiden tarkentuminen | -4 000 |
| Yhteensä | -4 000 |
| 2025 talousarvio | 6 000 000 |
| 2024 talousarvio | 10 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 3 827 336 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 9 §:n nojalla henkilölle maksettaviin korvauksiin.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 4 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu tarvearvion muutoksesta.
| 2025 II lisätalousarvio | -4 000 000 |
| 2025 talousarvio | 6 000 000 |
| 2024 tilinpäätös | 368 458 |
| 2023 tilinpäätös | 3 827 336 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentilta vähennetään 4 000 000 euroa.
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 1 866 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen
2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen
3) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 14, 19, 20, 20 a §:n sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 987/2009 25 artiklan mukaisten korvausten maksamiseen.
Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 64 300 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 7 800 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoitovakuutuksen menoista EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset ja osan Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen menoista valtio rahoittaa 52 % ja vakuutetut 48 %. Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajien, palkansaajien, yrittäjien ja valtion osuuksilla. Valtio rahoittaa vähimmäismääräisistä päivärahoista ja kuntoutusrahoista osuuden, joka ylittää vakuutetun vuositulon perusteella lasketun etuuden määrän. Lisäksi valtio rahoittaa osuuden yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon menoista sekä turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.
Vuonna 2025 sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseksi sairaanhoitomaksuna kaikilta vakuutetuilta peritään 1,07 % tuloista, paitsi eläke- ja etuustuloista 1,46 %. Työtulovakuutuksen rahoittamiseksi vähintään 16 872 euron vuositulon osalta peritään sairausvakuutuksen päivärahamaksua palkansaajilta 0,83 % ja yrittäjiltä 1,03 %. Alle 16 872 euroa alittavan vuositulon osalta palkansaajien päivärahamaksua ei peritä ja yrittäjiltä peritään päivärahamaksua 0,20 %. Työnantajien sairausvakuutusmaksu on 1,75 %.
Erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon tehtävistä muutoksista aiheutuva kustannusten lisäys on vuositasolla enintään 8 400 000 euroa.
Sairausvakuutuksen arvioidut menot ja valtionosuudet vuonna 2025 (milj. euroa)
| Menot | |
| Työtulovakuutus | |
| Sairauspäivärahat | 998 |
| Vanhempainpäivärahat | 1 270 |
| Perhevapaakorvaus | 53 |
| Mata-päivärahat | 4 |
| Kuntoutusrahat | 259 |
| Työterveyshuolto | 481 |
| Yrittäjien lisäpäivät | 10 |
| Rahaston 8 %:n osuus | 3 |
| Yhteensä | 3 078 |
| Sairaanhoitovakuutus | |
| Lääkekorvaukset | 1 977 |
| Matkat | 361 |
| Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin | 59 |
| Lääkäripalkkiot | 150 |
| Hammaslääkärinpalkkiot | 61 |
| Muut sairaanhoitokorvaukset | 14 |
| Kuntoutuspalvelut | 555 |
| Rahaston 8 %:n osuus | 15 |
| Yhteensä | 3 192 |
| Menot yhteensä | 6 270 |
| Tulot | |
| Työtulovakuutuksen tuotot | |
| Vakuutettujen maksut | 913 |
| Työnantajamaksut | 2 024 |
| Yrittäjien lisäpäivät | 11 |
| Valtion rahoitusosuus | 233 |
| Vuoden 2024 maksuyli-/alijäämä | 0 |
| Yhteensä | 3 181 |
| Sairaanhoitovakuutuksen tuotot | |
| Palkansaajien ja yrittäjien maksut | 975 |
| Etuudensaajien maksut | 505 |
| Valtion rahoitusosuus | 1 543 |
| Ulkomailta maksetut EU-korvaukset | 7 |
| Vuoden 2024 yli-/alijäämä | 7 |
| Yhteensä | 3 037 |
| Tulot yhteensä | 6 218 |
| Valtion osuudet yhteensä | 1 866 |
| Työtulovakuutus | |
| Osuus sairauspäivärahoista | 40 |
| Osuus tartuntatautipäivärahoista | - |
| Osuus vanhempainpäivärahoista | 28 |
| Osuus kuntoutusrahoista | 162 |
| Osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta | 2 |
| Sairaanhoitovakuutus | |
| Osuus sairaanhoidosta | 1 589 |
| Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin | 45 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kannan korotuksen vaikutus lääkekorvausmenoihin | 37 400 |
| ALV-kannan korotuksen vaikutus matka- ja kuntoutusmenoihin | 6 500 |
| Kanavointiratkaisun vaikutus (Kanavointi) (BudjL) | -601 000 |
| Kansaneläkkeen ja kuntoutusrahan ikärajan nosto 16 vuodesta 18 vuoteen (Lisätoimet 2024) (BudjL) | -5 800 |
| Kelakorvausten uudistaminen (HO 2023) (BudjL) | 4 700 |
| Kuntoutusrahan määrä ammatillisen kuntoutuksen ajalta samalle tasolle kuntoutujalle myönnettävän sairauspäivärahan kanssa (HO 2023) | -100 |
| Laittomasti maassa olevien henkilöiden oikeus vain kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin (HO 2023) (BudjL) | -300 |
| Lääkekorvaukset, lääkkeiden alkuomavastuun nosto (Lisätoimet 2024) (BudjL) | -14 700 |
| Lääkekorvaukset ja apteekkitalous, viitehintajärjestelmän muutos (Lisätoimet 2024) (BudjL) | -20 800 |
| Lääkesäästöt hoitajamitoituksen rahoittamiseksi | -8 000 |
| Lääkkeiden ehdollinen korvattavuus ja lääkkeiden viitehintajärjestelmän muutokset, lisäsäästö perhevapaakorvauksen ja vanhempainpäivärahan alentamisen sijaan (HO 2023) (BudjL) | -24 100 |
| Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasolle (HO 2023) | -13 000 |
| Nuorten ammatillinen kuntoutus (HO 2023) (BudjL) | -21 600 |
| Sairauspäivärahojen laskentaperusteiden muutos (Lisätoimet 2024) (BudjL) | -4 000 |
| Tarvearvion muutos | 244 700 |
| Vuoden 2024 panostus lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutukseen (HO 2023) | -16 750 |
| Yhteensä | -436 850 |
| 2025 talousarvio | 1 866 300 000 |
| 2024 talousarvio | 2 303 150 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 275 817 546 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 1 851 380 000 euroa.
Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 72 780 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 10 300 000 euroa, josta 2 500 000 euroa kohdennetaan lääkkeiden vuosiomavastuun osittamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 1 866 300 000 euroon nähden on 14 920 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 300 000 euroa liittyen laittomasti maassa olevien henkilöiden oikeudesta vain kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin annettavan hallituksen esityksen aikataulumuutokseen, 2 500 000 euroa lääkekorvausten vuosiomavastuun luotottamiseen rajatulle asiakasryhmälle, 1 000 000 euroa ensihoidon ambulanssimatkojen korvauksiin liittyen sairaaloiden päivystysten muutoksiin ja 8 480 000 euroa harkinnanvaraiseen kuntoutustukeen sekä vähennyksenä 27 200 000 euroa Kela-korvausten uudistamisesta johtuen.
Hallitus antaa eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta.
| 2025 talousarvio | 1 851 380 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | -60 150 000 |
| 2024 talousarvio | 2 303 150 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 275 817 546 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Eduskunnalle on annettu seuraavat hallituksen esitykset: hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta (HE 174/2024 vp) ja hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta (HE 195/2024 vp). Näihin liittyy yhteensä 18,5 milj. euron valtion rahoitusosuus vuonna 2025. Kyseiset määrärahat on tarkoitus kattaa hallituksen investointiohjelmasta.
Valiokunta vähentää momentilta 18 500 000 euroa Kela-korvausten uudistamisen määrärahoja, koska edellä todettujen hallituksen esitysten käsittely on eduskunnassa kesken.
Lisäksi valiokunta korjaa päätösosan vastaamaan täydentävässä talousarvioesityksessä tehtyä Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen lisäystä. Hallituksen esityksessä (HE 191/2024 vp) momentin päätösosassa olevaan "enintään" -erään oli epähuomiossa lisätty vain valtionosuuden lisäys, vaikka luku kuvaa Kelan kustannuksia, joissa on huomioitu myös vakuutettujen rahoitusosuus. Hallituksen esityksessä summa on virheellisesti 72 780 000 euroa, kun sen tulisi olla 80 800 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 1 832 880 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen
2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen
3) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 14, 19, 20, 20 a §:n sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 987/2009 25 artiklan mukaisten korvausten maksamiseen.
Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 80 800 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 10 300 000 euroa, josta 2 500 000 euroa kohdennetaan lääkkeiden vuosiomavastuun osittamiseen.
Määräraha budjetoidaan harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 8/2025 vp (27.2.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 16 300 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Kansaneläkelaitos saa käyttää, valtion ja vakuutettujen rahoitusosuudet yhteensä huomioiden, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 80 800 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 12 664 000 euroa, josta 4 864 000 euroa kohdennetaan lääkkeiden vuosiomavastuun osittamiseen.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Kela-korvauksia koskevista lainsäädännön muutoksista, joilla parannetaan ja laajennetaan Kela-korvauksia sekä palautetaan hedelmöityshoidot Kela-korvausten piiriin.
Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta (HE 174/2024 vp) ja laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta (HE 195/2024 vp).
Perustelujen muutos aiheutuu lääkkeiden vuosiomavastuun osittamisen kokeilussa huomioitavasta vakuutettujen rahoitusosuudesta. Valtion osuus sairaanhoitovakuutuksen rahoituksesta on 51,4 prosenttia ja vakuutettujen osuus 48,6 prosenttia.
| 2025 I lisätalousarvio | 16 300 000 |
| 2025 talousarvio | 1 832 880 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | -60 150 000 |
| 2024 talousarvio | 2 303 150 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 275 817 546 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp (18.3.2025)
Hallituksen lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan momentille 16,3 milj. euron lisäystä, mikä aiheutuu säädösmuutoksista, joilla parannetaan ja laajennetaan Kela-korvauksia sekä palautetaan hedelmöityshoidot Kela-korvausten piiriin.
Valiokunta vähentää momentilta 100 000 euroa hedelmöityshoitoja koskevan säädösmuutoksen voimaantulon myöhentymisen takia. Lisätalousarvioesityksen valmistelun yhteydessä arvioitiin, että hedelmöityshoitoja koskeva muutos olisi tullut voimaan 1.4.2025, mutta sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (HE 174/2024 vp — StVM 5/2025 vp) mukaisesti muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2025.
Muutokset nostavat yllä todettu tarkennus huomioiden Kela-korvausmenoja kaikkiaan noin 31,5 milj. eurolla vuonna 2025, josta valtion osuus on noin 16,2 milj. euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 12/2025 vp (21.3.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 16 200 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Kansaneläkelaitos saa käyttää, valtion ja vakuutettujen rahoitusosuudet yhteensä huomioiden, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 80 800 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 12 664 000 euroa, josta 4 864 000 euroa kohdennetaan lääkkeiden vuosiomavastuun osittamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 15 300 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Kansaneläkelaitos saa käyttää, valtion ja vakuutettujen rahoitusosuudet yhteensä huomioiden, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 80 800 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 13 634 000 euroa, josta 4 864 000 euroa kohdennetaan lääkkeiden vuosiomavastuun osittamiseen ja 970 000 euroa valinnanvapauskokeilun tutkimuksen toteuttamiseen.
Selvitysosa:Lisäyksestä 14 800 000 euroa aiheutuu yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksien kohdentamisesta 65 vuotta täyttäneiden vakuutettujen yleislääkäripalveluihin kokeiluluonteisesti ja 500 000 euroa kokeiluun kohdennettavan tutkimuksen rahoittamisesta.
Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 36/2025 vp).
Perustelujen muutos aiheutuu 65 vuotta täyttäneiden valtakunnalliseen valinnanvapauskokeiluun kohdennettavasta tutkimusrahoituksesta valtion ja vakuutettujen rahoitusosuudet yhteensä huomioiden. Valtion osuus sairaanhoitovakuutuksen rahoituksesta on 51,4 prosenttia ja vakuutettujen osuus 48,6 prosenttia.
| 2025 II lisätalousarvio | 15 300 000 |
| 2025 I lisätalousarvio | 16 200 000 |
| 2025 talousarvio | 1 832 880 000 |
| 2024 tilinpäätös | 2 206 019 386 |
| 2023 tilinpäätös | 2 275 817 546 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 15 300 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Kansaneläkelaitos saa käyttää, valtion ja vakuutettujen rahoitusosuudet yhteensä huomioiden, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 80 800 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 13 634 000 euroa, josta 4 864 000 euroa kohdennetaan lääkkeiden vuosiomavastuun osittamiseen ja 970 000 euroa valinnanvapauskokeilun tutkimuksen toteuttamiseen.