Hoppa till innehåll
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2025

52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 312 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen

4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta

5) työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki- ja starttirahapäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty palkkatuen ja starttirahan rahoituksesta

6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisina.

Selvitysosa:Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha rahoitetaan valtion varoista, kunnan rahoitusosuudella ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.

Työmarkkinatuki rahoitetaan valtion varoista ja työmarkkinatuen saajan kotikunnan rahoitusosuudella.

Peruspäiväraha rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksun tuotoilla sekä valtion varoista ja työmarkkinatuki vain valtion varoista siihen saakka, kunnes henkilölle on tullut maksetuksi työttömyyspäivärahaa yhteensä 100 päivältä. Tämän jälkeen saajan kotikunnan rahoitusosuus kasvaa työttömyyskauden keston mukaan siten, että kunnan osuus on 10 prosenttia siihen saakka, kunnes henkilölle on tullut maksetuksi työttömyyspäivärahaa yhteensä 200 päivältä. Työttömyyspäivien 200—300 väliseltä ajalta kunnan rahoitusosuus on 20 prosenttia, 300—400 työttömyyspäivän väliseltä ajalta 30 prosenttia ja 400—700 työttömyyspäivän väliseltä ajalta 40 prosenttia. Tämän jälkeiseltä ajalta kunnan rahoitusosuus on 50 prosenttia.

Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen ja peruspäivärahan osalta (maksuvalmiussuoritus).

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Työmarkkinatuet  
— työttömyysajalta 1 215 600 000
— kuntien rahoitusosuus -614 200 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 476 000 000
— kulukorvaukset 65 700 000
— liikkuvuusavustus 1 000 000
— korotusosa 4 500 000
Työmarkkinatuki yhteensä 1 148 600 000
   
Peruspäiväraha  
— työttömyysajalta 203 700 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 20 100 000
— korotusosa 600 000
— kulukorvaus 4 500 000
Kuntien rahoitusosuus -26 900 000
Palkansaajan tt-maksun osuus -59 000 000
Peruspäiväraha yhteensä 143 000 000
   
Vähimmäismäärän muutos, työmarkkinatuki 17 600 000
Vähimmäismäärän muutos, peruspäiväraha 3 300 000
Yhteensä 1 312 500 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aktiiviajan korotusosista luopuminen (Lisätoimet 2024) (BudjL) -23 500
Kanavointiratkaisun vaikutus (Kanavointi) (BudjL) 50 300
Lapsikorotusten lakkauttaminen 1.1.2024 (HO 2023) -21 000
Nuorten ammatillinen kuntoutus (HO 2023) (BudjL) 2 600
Pakolaiskiintiön alentaminen 850:stä 500:aan (HO 2023) -400
Tarvearvion muutos -4 583
TE24: Palkkatuki (siirto momentille 28.90.30) -136 000
TE24: Peruspäivärahan kuntaosuuden tarkentuminen (siirto momentille 28.90.30) -24 326
TE24: Peruspäivärahan vähimmäismäärä 3 300
TE24: Työmarkkinatuen kuntaosuuden tarkentuminen (siirto momentille 28.90.30) -112 421
TE24: Työmarkkinatuen vähimmäismäärän muutos 17 600
Tuloperusteinen työssäoloehto (euroistaminen) 1.9.2024 (HO 2023) -20 000
Työmarkkinatuen tarveharkinnan kiristäminen (Lisätoimet 2024) (BudjL) -3 400
Työssäoloehdon kertymisen lakkauttaminen palkkatuetusta työstä 1.9.2024 (HO 2023) 25 000
Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luopuminen 1.9.2024 (HO 2023) 45 000
Työttömyysturvan suojaosista luopuminen 1.4.2024 (HO 2023) -6 000
Työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen 1.9.2024 (HO 2023) 112 800
Velvoitetyön siirtymäsäännös, poistuminen -2 800
Vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttaminen (HO 2023) -70
Yhteensä -97 900

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2025 talousarvio 1 312 500 000
2024 talousarvio 1 410 400 000
2023 tilinpäätös 1 319 253 969

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen

4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen ja kolmannen kappaleen.

Talousarvioesitykseen nähden päätösosan toisen kappaleen kohdat 5) ja 6) sekä kolmas kappale on poistettu.


2025 talousarvio 1 312 500 000
2024 III lisätalousarvio -30 000 000
2024 talousarvio 1 410 400 000
2023 tilinpäätös 1 319 253 969

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 312 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen

4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.

 

II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 53 500 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu työttömyysasteen noususta.


2025 II lisätalousarvio 53 500 000
2025 talousarvio 1 312 500 000
2024 tilinpäätös 1 365 555 411
2023 tilinpäätös 1 319 253 969

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 53 500 000 euroa.