Talousarvioesitys 2025
20. Työttömyysturva
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen, joka edellyttää 26 viikon työhistoriaa. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.
Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin. Työttömyysturvaa on kehitetty siten, että se kannustaa aktiivisuuteen ja työllistymiseen. Ansiopäivärahan kesto on porrastettu päivärahan keston mukaan.
Työttömyysetuutta maksetaan paitsi työttömyyden myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Tällöin hakijalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä työttömänä ollessaan olisi oikeus. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan kulukorvausta. Lisäksi työttömiä kannustetaan ammatillisten valmiuksien parantamiseen tai yritystoiminnan aloittamista tukeviin opintoihin mahdollistamalla lyhytkestoinen päätoiminen opiskelu työttömyyden aikana.
Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai palauttaminen. Kunta järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.
Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä on päätetty edistää poistamalla työttömyysturvan lisäpäivät vaiheittain vuoden 2023 jälkeen.
Toiminnan laajuus 2023—2025
| 2023 toteutunut |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Työttömyysaste (%) | 7,2 | 8,0 | 7,6 |
| Kuntouttava työtoiminta | |||
| Toimintaan osallistuvat henkilöt keskimäärin vuodessa | 31 000 | 43 000 | 43 000 |
| Toimintapäiviä keskimäärin vuodessa/osallistuja | 70 | 70 | 70 |
| Ansiopäiväraha | |||
| Saajia keskimäärin kuukaudessa | 109 008 | 130 000 | 99 000 |
| — miehiä | 57 405 | 68 000 | 52 000 |
| — naisia | 51 603 | 62 000 | 47 000 |
| Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 26,5 | 32,0 | 24,0 |
| — työttömyysajalta | 24,6 | 29,0 | 22,0 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yht. | 1,9 | 3,0 | 2,0 |
| Keskimääräinen päiväraha (€/pv) | 70,12 | 70,00 | 58,00 |
| Peruspäiväraha | |||
| Saajia keskimäärin kuukaudessa | 30 136 | 32 500 | 26 600 |
| — miehiä | 15 237 | 17 000 | 14 000 |
| — naisia | 14 899 | 15 400 | 12 600 |
| Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 7,7 | 9,0 | 7,0 |
| — työttömyysajalta | 6,9 | 8,0 | 6,0 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 0,8 | 1,0 | 1,0 |
| Keskimääräinen päiväraha (€/pv) | 34,42 | 33,40 | 32,80 |
| — miehillä | 36,07 | 35,00 | 34,40 |
| — naisilla | 32,61 | 31,60 | 31,10 |
| Työmarkkinatuki | |||
| Saajia keskimäärin kuukaudessa | 159 760 | 169 900 | 180 800 |
| — miehiä | 84 031 | 89 900 | 95 700 |
| — naisia | 75 729 | 80 000 | 85 100 |
| Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 41,7 | 45,0 | 47,0 |
| — työttömyysajalta | 30,2 | 32,0 | 34,0 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 11,5 | 12,0 | 13,0 |
| Keskimääräinen työmarkkinatuki (€/pv) | 39,86 | 37,70 | 37,2 |
| — miehillä | 39,18 | 37,10 | 36,5 |
| — naisilla | 40,62 | 38,40 | 37,90 |
31. Valtion korvaus hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 30 484 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Hyvinvointialueille maksettava korvaus on 10,09 euroa toimintapäivää ja toimintaan osallistujaa kohti. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan vuonna 2025 noin 43 160 henkilöä ja toimintapäiviä arvioidaan olevan keskimäärin 70 osallistujaa kohti. Valtion korvausta maksetaan jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään neljältä päivältä viikossa.
| 2025 talousarvio | 30 484 000 |
| 2024 talousarvio | 30 484 000 |
| 2023 tilinpäätös | 13 478 656 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 30 484 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 12 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu tarvearvion tarkentumisesta.
| 2025 III lisätalousarvio | -12 000 000 |
| 2025 talousarvio | 30 484 000 |
| 2024 tilinpäätös | 17 150 023 |
| 2023 tilinpäätös | 13 478 656 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 12 000 000 euroa.
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 539 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti
4) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
5) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta
6) työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki- ja starttirahapäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty palkkatuen ja starttirahan rahoituksesta
7) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisina.
Selvitysosa:Ansiopäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Ansiopäivärahan rahoittavat Työllisyysrahasto, työttömyyskassat, valtio ja kunnat. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 % kuitenkin siten, että ansioturvan korotusosat Työllisyysrahasto rahoittaa kokonaan. Valtio ja kunnat rahoittavat peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Kuntien rahoitusosuus perusosasta kasvaa työttömyyden keston pitkittyessä. Valtio ei osallistu lomautusajalta eikä ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset.
Vuorottelukorvaus rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksetuista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Valtionosuus maksetuista päivärahoista | |
| — työttömyysajalta | 465 000 000 |
| — työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta | 46 000 000 |
| Kulukorvaukset | 10 000 000 |
| Liikkuvuusavustus | 3 800 000 |
| Valtionosuus hallintokuluihin | 15 000 000 |
| Yhteensä | 539 800 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| 55+ vuotiaiden etuusmenot | -1 750 |
| 55+ vuotiaiden palkkatuki | 1 750 |
| Liikkuvuusavustusten korotusosista luopuminen (Lisätoimet 2024) (BudjL) | -200 |
| Tarvearvion muutos | 24 874 |
| TE24: Ansiopäivärahan kuntaosuuden tarkentuminen (siirto momentille 28.90.30) | -79 334 |
| TE24: Palkkatuki (siirto momentille 28.90.30) | -39 000 |
| Tuloperusteinen työssäoloehto (euroistaminen) 1.9.2024 (HO 2023) | 16 000 |
| Työssäoloehdon kertymisen lakkauttaminen palkkatuetusta työstä 1.9.2024 (HO 2023) | -25 000 |
| Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luopuminen 1.9.2024 (HO 2023) | -30 000 |
| Työttömyysturvan suojaosista luopuminen 1.4.2024 (HO 2023) | -5 000 |
| Työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen 1.9.2024 (HO 2023) | -90 000 |
| Vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttaminen (HO 2023) | -12 000 |
| Yhteensä | -239 660 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 539 800 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 32 000 000 |
| 2024 talousarvio | 779 460 000 |
| 2023 tilinpäätös | 743 369 175 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti
4) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
5) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen ja kolmannen kappaleen.
Talousarvioesitykseen nähden päätösosan toisen kappaleen kohdat 6) ja 7) sekä kolmas kappale on poistettu.
| 2025 talousarvio | 539 800 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 32 000 000 |
| 2024 talousarvio | 779 460 000 |
| 2023 tilinpäätös | 743 369 175 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 539 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti
4) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
5) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu työttömyysasteen noususta.
| 2025 II lisätalousarvio | 50 000 000 |
| 2025 talousarvio | 539 800 000 |
| 2024 tilinpäätös | 797 203 371 |
| 2023 tilinpäätös | 743 369 175 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 33 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu työttömyysasteen noususta.
| 2025 III lisätalousarvio | 33 000 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 50 000 000 |
| 2025 talousarvio | 539 800 000 |
| 2024 tilinpäätös | 797 203 371 |
| 2023 tilinpäätös | 743 369 175 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 33 000 000 euroa.
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 312 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta
5) työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki- ja starttirahapäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty palkkatuen ja starttirahan rahoituksesta
6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisina.
Selvitysosa:Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha rahoitetaan valtion varoista, kunnan rahoitusosuudella ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.
Työmarkkinatuki rahoitetaan valtion varoista ja työmarkkinatuen saajan kotikunnan rahoitusosuudella.
Peruspäiväraha rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksun tuotoilla sekä valtion varoista ja työmarkkinatuki vain valtion varoista siihen saakka, kunnes henkilölle on tullut maksetuksi työttömyyspäivärahaa yhteensä 100 päivältä. Tämän jälkeen saajan kotikunnan rahoitusosuus kasvaa työttömyyskauden keston mukaan siten, että kunnan osuus on 10 prosenttia siihen saakka, kunnes henkilölle on tullut maksetuksi työttömyyspäivärahaa yhteensä 200 päivältä. Työttömyyspäivien 200—300 väliseltä ajalta kunnan rahoitusosuus on 20 prosenttia, 300—400 työttömyyspäivän väliseltä ajalta 30 prosenttia ja 400—700 työttömyyspäivän väliseltä ajalta 40 prosenttia. Tämän jälkeiseltä ajalta kunnan rahoitusosuus on 50 prosenttia.
Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen ja peruspäivärahan osalta (maksuvalmiussuoritus).
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Työmarkkinatuet | |
| — työttömyysajalta | 1 215 600 000 |
| — kuntien rahoitusosuus | -614 200 000 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 476 000 000 |
| — kulukorvaukset | 65 700 000 |
| — liikkuvuusavustus | 1 000 000 |
| — korotusosa | 4 500 000 |
| Työmarkkinatuki yhteensä | 1 148 600 000 |
| Peruspäiväraha | |
| — työttömyysajalta | 203 700 000 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 20 100 000 |
| — korotusosa | 600 000 |
| — kulukorvaus | 4 500 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -26 900 000 |
| Palkansaajan tt-maksun osuus | -59 000 000 |
| Peruspäiväraha yhteensä | 143 000 000 |
| Vähimmäismäärän muutos, työmarkkinatuki | 17 600 000 |
| Vähimmäismäärän muutos, peruspäiväraha | 3 300 000 |
| Yhteensä | 1 312 500 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aktiiviajan korotusosista luopuminen (Lisätoimet 2024) (BudjL) | -23 500 |
| Kanavointiratkaisun vaikutus (Kanavointi) (BudjL) | 50 300 |
| Lapsikorotusten lakkauttaminen 1.1.2024 (HO 2023) | -21 000 |
| Nuorten ammatillinen kuntoutus (HO 2023) (BudjL) | 2 600 |
| Pakolaiskiintiön alentaminen 850:stä 500:aan (HO 2023) | -400 |
| Tarvearvion muutos | -4 583 |
| TE24: Palkkatuki (siirto momentille 28.90.30) | -136 000 |
| TE24: Peruspäivärahan kuntaosuuden tarkentuminen (siirto momentille 28.90.30) | -24 326 |
| TE24: Peruspäivärahan vähimmäismäärä | 3 300 |
| TE24: Työmarkkinatuen kuntaosuuden tarkentuminen (siirto momentille 28.90.30) | -112 421 |
| TE24: Työmarkkinatuen vähimmäismäärän muutos | 17 600 |
| Tuloperusteinen työssäoloehto (euroistaminen) 1.9.2024 (HO 2023) | -20 000 |
| Työmarkkinatuen tarveharkinnan kiristäminen (Lisätoimet 2024) (BudjL) | -3 400 |
| Työssäoloehdon kertymisen lakkauttaminen palkkatuetusta työstä 1.9.2024 (HO 2023) | 25 000 |
| Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luopuminen 1.9.2024 (HO 2023) | 45 000 |
| Työttömyysturvan suojaosista luopuminen 1.4.2024 (HO 2023) | -6 000 |
| Työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen 1.9.2024 (HO 2023) | 112 800 |
| Velvoitetyön siirtymäsäännös, poistuminen | -2 800 |
| Vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttaminen (HO 2023) | -70 |
| Yhteensä | -97 900 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 1 312 500 000 |
| 2024 talousarvio | 1 410 400 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 319 253 969 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen ja kolmannen kappaleen.
Talousarvioesitykseen nähden päätösosan toisen kappaleen kohdat 5) ja 6) sekä kolmas kappale on poistettu.
| 2025 talousarvio | 1 312 500 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | -30 000 000 |
| 2024 talousarvio | 1 410 400 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 319 253 969 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 312 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 53 500 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu työttömyysasteen noususta.
| 2025 II lisätalousarvio | 53 500 000 |
| 2025 talousarvio | 1 312 500 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 365 555 411 |
| 2023 tilinpäätös | 1 319 253 969 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 53 500 000 euroa.
55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 1 595 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutusetuuksista annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan yrittäjien aikuiskoulutustuki. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Työllisyysrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen 1.8.2024 (HO 2023) | -2 000 |
| Tarvearvion muutos | -205 |
| Yhteensä | -2 205 |
| 2025 talousarvio | 1 595 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 1 327 000 |
| 2024 talousarvio | 3 800 000 |
| 2023 tilinpäätös | 3 049 855 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 1 595 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutusetuuksista annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 890 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu vuoden 2024 alijäämän maksusta.
| 2025 III lisätalousarvio | 890 000 |
| 2025 talousarvio | 1 595 000 |
| 2024 tilinpäätös | 5 126 166 |
| 2023 tilinpäätös | 3 049 855 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 890 000 euroa.