Hoppa till innehåll
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              63. Eräät erityishankkeet
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2025

50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 23 556 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen

3) enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työterveyslaitoksen tavoitteet noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ne vahvistetaan ministeriön ja Työterveyslaitoksen väliseen tulossopimukseen. Toiminnan painopisteet ovat työkyvyn varmistaminen työn murroksessa, työelämän digitalisaatio muutoksen johtaminen sekä kestävän kehityksen huomioiminen työelämän kehittämisessä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Työterveyslaitoksen toiminnallisen tuloksellisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

Pienennetään työkyvyttömyysriskejä kehittämällä työterveyshuoltoa hybridityön, henkisen jaksamisen ja moniroolisuuden paineessa
  • — Kehitetään työterveyshuollon ennaltaehkäisevää ja työkykyä edistävää toimintaa sekä parannetaan työterveysyhteistyötä. Uudistetaan kolmikantaisesti työterveyshuollon menetelmiä ja toimintamalleja
  • — Arvioidaan työterveyshuollossa käytössä olevien menetelmien ja prosessien toimivuutta ja vaikuttavuutta
  • — Kehitetään ratkaisuja henkistä työkykyä ja mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön työpaikoille ja työterveyshuoltoihin.
Vähennetään sairauspoissaoloja
  • — Varmistetaan työterveyshuollon toiminnallinen integraatio hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään
  • — Juurrutetaan TYÖOTE valtakunnallisesti kaikkiin merkittäviin sairausryhmiin
  • — Laajennetaan työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen välistä yhteistyötä
  • — Kehitetään opiskelijaterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä.
Varmistetaan työterveyshuollon toiminnallinen integraatio osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää
  • — Tehostetaan julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä saumattoman hoitoketjun toimintamallilla
  • — Kehitetään ja uudistetaan ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa.
Helpotetaan työvoima- ja osaajapulaa luomalla toimintamalli täsmätyökyvyn johtamiseen
  • — Kehitetään työelämävalmiuksia työurasiirtymien tukemiseksi työuran nivelkohdissa
  • — Kehitetään työkyvyn tuen palveluja sekä ammattilaisten osaamista sote-keskuksissa
  • — Tutkitaan kehittämisohjelmien vaikutuksia palvelujen käyttäjien työ- ja toimintakykyyn
  • — Toteutetaan projekteja nuorten työelämään kiinnittymisen tukemiseksi, urajumien tunnistamiseksi ja työuralta syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Vähennetään modernin työelämän mielenterveysongelmia erityisesti nuorilla
  • — Kehitetään mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin tukea työssä kokonaisuutena huomioiden sekä työyhteisöt että yksilöt
  • — Luodaan työpaikoille parempia valmiuksia mielenterveyden edistämiseen, riskien tunnistamiseen ja mielenterveysasioihin tarttumiseen
  • — Jatketaan Työelämän ja hyvän mielenterveyden -toimenpideohjelman toimeenpanoa.
Turvataan hyvän työn edellytykset sote-sektorilla
  • — Parannetaan työvoiman saatavuutta ja riittävyyttä sote-sektorilla vahvistamalla työhön liittyviä veto- ja pitovoimatekijöitä
  • — Levitetään sotetyöpaikoilla hyvinvointia edistäviä keinoja yhteistyössä soteorganisaatioiden kanssa
  • — Seurataan keinojen toimivuutta ja vaikutuksia.
Työelämän resilienssin vahvistaminen kriisi- ja poikkeusoloissa
  • — Tuetaan yhteiskunnan toimintakykyä ja väestön henkistä kestävyyttä häiriö- ja kriisitilanteissa sekä kehitetään työterveyshuollon ja työsuojelun kykyä vastata toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin.
Tuetaan teollisuuden vihreän siirtymän toteuttamista ja varmistetaan työntekijöiden turvallisuus
  • — Tuetaan teollisuuden vihreää siirtymää arvioimalla uusien materiaalien, energiatehokkaiden prosessien ja vihreän energian lähteiden työympäristöriskejä sekä kehittämällä riskien hallintakeinoja yhdessä yritysten kanssa
  • — Kehitetään työyhteisöjen kykyä pärjätä digitaalisessa murroksessa ja ottaa käyttöön uusia työn sujuvuutta ja työhyvinvointia parantavia teknologioita
  • — Luodaan malleja, kehittämisvälineitä ja käsitteistöä johtaa hybridityötä
  • — Tuetaan TYÖ2030-ohjelman toteutusta. Jatketaan työturvallisuuden kehittämistä tason nostamista yhteistyössä työpaikkojen kanssa.

Työterveyslaitoksen toiminnan rahoittamiseksi suoritetaan valtion vuotuisessa talousarviossa hyväksytyn toiminnan laajuuden mukaan vuosittain valtionosuutena neljä viidesosaa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän laitoksen talousarvion mukaisista kustannuksista. Talousarvion rajoissa Työterveyslaitokselle voidaan työsuojelu- ja työterveysalan tutkimus- ja palvelutoimintaan liittyvien erityistehtävien suorittamista tai erityistä tukea tarvitsevia toimintoja varten antaa lisättyä valtionosuutta.

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin joiden arvioidaan vuonna 2025 olevan 52 660 000 euroa, esitetään myönnettäväksi valtionosuutta 23 556 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan tuottojen arvioidaan olevan suurempia kuin viidesosa valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan menoista. Ylimenevät tuotot käytetään Työterveyslaitoksen t&k-toimintaan ja vaikuttamistoimintaan.

Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan 2025 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus vuosina 2023—2025 (1 000 euroa)

    Menot   Oma rahoitus   Valtionosuus
  2023
tot.
2024
arvio
2025
arvio
2023
tot.
2024
arvio
2025
arvio
2023
tot.
2024
arvio
2025
arvio
                   
Tutkimus ja kehittäminen 17 233 20 000 20 390 10 166 9 980 11 050 7 067 10 020 9 340
Vaikuttaminen 17 907 15 856 15 770 1 330 1 458 1 554 16 577 14 398 14 216
Muu valtionosuustoiminta - 3 864 4 000 - 3 864 4 000 - - -
Yhteensä 35 140 39 720 40 160 11 496 15 302 16 604 23 644 24 418 23 556
Liiketoiminta 14 930 13 280 12 500 14 930 13 280 12 500 - - -
Yhteensä 50 070 53 000 52 660 26 426 28 582 29 104 23 644 24 418 23 556
Rahoitusosuus, %       53 54 55 47 46 45

Määrärahasta käytetään arviolta 9,8 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentille 32.20.50) -107
EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (v. 2025 rahoitus) 260
Potilasasiavastaavista annettavan lain toimeenpanoon liittyvät ICT-kustannukset -15
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) -300
Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) -700
Yhteensä -862

2025 talousarvio 23 556 000
2024 talousarvio 24 418 000
2023 tilinpäätös 23 644 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 23 556 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen

3) enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.