Talousarvioesitys 2025
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista ja valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallinnonalansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua sekä niiden toimeenpanoa ja informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyen.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu hallinnonalan strategisista tavoitteista erityisesti seuraaviin:
- — hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
- — toiminta- ja työkyky ovat parantuneet
- — elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt
- — oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
- — hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta haetaan:
- — päätöksenteon tuella, mm. hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arvioimisella
- — tietotuotannon parantamisella
- — tutkitun tiedon välittämisellä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kansalaisten käyttöön.
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 80 191 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuihin, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen
4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (784/2021), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (254/2015) mukaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2025. Tavoitteet määritellään ministeriön ja laitoksen välisessä tulossopimuksessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. THL toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi THL toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. THL vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaustehtävistä.
THL:n toiminnan perusta on laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strateginen visio eheästä yhteiskunnasta ja kestävästä hyvinvoinnista. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.
Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.
Voimavarojen supistuessa THL on tarkistanut toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit on minimoitu. Sopeutusten yhtenä kohdentamisperusteena on THL:n strategia. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranevat. THL:n tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. THL:n tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. THL:n hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistumista. THL:n rahoitusrakenne on tasapainoinen laitoksen tehtäviin nähden.
THL kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. THL:n henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtamistehtävissä toimivien osaamista kehitetään, jotta johtaminen on ammattimaista ja kannustavaa. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan ja työnantajakuvaa kehitetään. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuutta ja pitkäjänteisyyttä parannetaan.
Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)
| Alkoholitutkimussäätiölle | 343 000 |
| Suomalainen Lääkäriseura Duodecimille | 892 000 |
| Suomen Syöpäyhdistykselle | 1 031 000 |
| Näkövammaisten keskusliitolle | 133 000 |
| Hoitotyön tutkimussäätiölle | 720 000 |
| Yhteensä | 3 119 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Bruttomenot | 132 952 | 131 053 | 128 191 |
| Bruttotulot | 51 801 | 50 200 | 48 000 |
| Nettomenot | 81 151 | 80 853 | 80 191 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 18 797 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 16 811 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot, myyntituotot | 9 890 | 8 900 | 8 500 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 5 037 | 5 470 | 5 470 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 2 278 | 2 370 | 2 370 |
| Kustannukset yhteensä | 7 315 | 7 840 | 7 840 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 2 575 | 1 060 | 660 |
| Kustannusvastaavuus, % | 135 | 114 | 108 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 28 310 | 24 700 | 24 700 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 4 616 | 3 500 | 3 500 |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 6 057 | 5 900 | 5 900 |
| — yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | - | 600 | 600 |
| Tuotot yhteensä | 38 983 | 34 700 | 34 700 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 55 003 | 49 000 | 49 000 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -16 020 | -14 300 | -14 300 |
| Omarahoitusosuus, % | 29 | 29 | 29 |
THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet osastoittain
| 2023 toteutuma |
htv | 2024 arvio |
htv | 2025 tavoite |
htv | |
| Hyvinvointivaikuttajat | 57 249 | 560 | 53 763 | 537 | 46 900 | 463 |
| Terveysturvaajat | 23 040 | 227 | 22 026 | 220 | 35 450 | 352 |
| Valtion palvelut | 28 963 | 286 | 29 234 | 292 | 24 602 | 244 |
| Tiedonvälittäjät | 23 700 | 222 | 26 030 | 260 | 21 239 | 206 |
| Yhteensä | 132 952 | 1 295 | 131 053 | 1 309 | 128 191 | 1 265 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 77 072 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 3 119 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 23,3 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentille 32.20.50) | -190 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (v. 2025 rahoitus) | 5 264 |
| ICD-11 -diagnoosiluokituksen kansallinen käyttöönotto | -670 |
| Kansallinen varautuminen lääkkeiden hankintaan ja jakeluun (9 htv) | 500 |
| Kiinteistömenojen kohdentaminen (siirto momentille 33.02.20) | -580 |
| Kyberhyökkäysten ja häiriötilanteiden havainnoinnin kehittäminen | -250 |
| Käypä hoito -suositukset (ruotsinkieliset käännökset) | -42 |
| Laaturekisteritoiminnan kehittäminen ja laajentaminen | -500 |
| Lakisääteisten tehtävien turvaaminen (TA 2023) | -1 000 |
| Lintuinfluenssaepidemian torjunta | -410 |
| Potilasvastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annettava laki | -50 |
| Palkkausten tarkistukset | 216 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -750 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -2 200 |
| Yhteensä | -662 |
| 2025 talousarvio | 80 191 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 150 000 |
| 2024 talousarvio | 80 853 000 |
| 2023 tilinpäätös | 79 165 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 80 233 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 42 000 euroa talousarvioesityksen 80 191 000 euroon nähden liittyy Käypä hoito -suositusten ruotsinkielisiin käännöksiin.
| 2025 talousarvio | 80 233 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 150 000 |
| 2024 talousarvio | 80 853 000 |
| 2023 tilinpäätös | 79 165 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Toimintamenosäästöt.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenoihin kohdistuu yhteensä 28,7 milj. euron säästö ja muille momenteille 0,6 milj. euron säästö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) osuus toimintamenosäästöstä on 3 milj. euroa vuonna 2025, ja laitos on jo ennakoivasti sopeuttanut toimintaansa laskevaan määrärahatasoon alkuvuonna 2024. Euromääräisesti suurin tuottavuusohjelmiin liittyvä vähennys kohdistuu Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakuluihin (20 milj. euroa).
Laaturekisterit.Laaturekisteritoiminnassa kerätään ja analysoidaan tietoa, jotta ymmärretään sosiaali- ja terveydenhuollon toimien vaikutuksia ja kustannusvaikuttavuutta valituilla sairausalueilla. Toiminta sisältää yhdeksän laaturekisteriä. Kansalliseen laaturekisteritoimintaan on suunnattu lisärahoitusta vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden hankkeesta sekä eduskunnan lisäyksin. Vuonna 2024 kansalliseen laaturekisteritoimintaan on ollut käytettävissä 2,4 milj. euroa. Kuluneen vuoden aikana toiminnassa on kehitetty tietotuotantoa, tietojen raportointia ja tulosten hyötykäyttöä erityisesti vertaiskehittämisen keinoin. Lisäksi syöpähoitojen laatutietoa on kehitetty yhdessä muun muassa Syöpärekisterin kanssa valmistellen syöpähoitojen laatu- ja vaikuttavuustiedon systematisointia. Laaturekisteritoiminnan kehittämiseksi ja laajentamiseksi on käynnistetty konkreettisten vaikuttavuustavoitteiden muotoilu, joiden avulla pyritään valitsemaan uusia ilmiöitä ja/tai sairausryhmiä laaturekisteritoimintaan. Uusien laaturekisterien perustaminen on kallis ja pitkäaikainen investointi, joten rekisterien valinnan arviointia on tehtävä huolella.
Valiokunta pitää laaturekisteritoimintaa erittäin tärkeänä (ks. myös VaVM 14/2023 vp) sosiaali- ja terveydenhuollon laadun, vaikuttavuuden ja kustannusten hillinnän näkökulmasta ja pitää tärkeänä rekisteritoiminnan kehittämistä ja laajentamista. Myös hoitotyön laadun ja vaikuttavuuden tulee olla mukana valtakunnallisessa vaikuttavuustyössä ja laaturekistereiden kehittämisessä.
Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa laaturekisteritoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen.
Hoitotyön tutkimus.Hoitotyön tutkimussäätiölle (Hotus) osoitettava valtionavustus on 720 000 euroa, mikä on 80 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2024, mutta ylittää vuoden 2023 tason. Hyvinvointialueilla on kasvava tarve kehittää palveluja näyttöön ja tutkittuun tietoon perustuen sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Koska hoitotyöntekijät muodostavat suuren osan sote-henkilöstöstä, heidän työnsä vaikuttaa suoraan hoidon laatuun ja kustannuksiin merkittävällä tavalla. Valiokunnan saaman tiedon mukaan tämä on näkynyt myös Hotukselle tulleina lisääntyneinä yhteydenottoina.
Valiokunta pitää hoitotieteellistä tutkimusta ja näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämistä keskeisenä hoitotyön käytäntöjen parantamisessa, kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä, hoidon tasalaatuisuuden kehittämisessä ja koko hoitoketjun kehittämisessä. Kansalliset Hotus-hoitosuositukset ovat vakiinnuttaneet asemansa. Valiokunta on toistuvasti nostanut hoitotyön tutkimuksen rahoitusta, mutta hallituksen esitys vuodelle 2025 on taas vähän kuluvaa vuotta alemmalla tasolla.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Hoitotyön tutkimussäätiölle hoitotyön tutkimukseen.
Valiokunta tarkastelee sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitusta momentin 33.60.32 yhteydessä ja vaikuttavuuden merkitystä luvun 28.89 yhteydessä.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 80 833 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuihin, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen
4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (784/2021), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (254/2015) mukaisiin tehtäviin.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 752 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 652 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 100 000 euroa siirrosta momentilta 33.01.01 hyvinvointialueiden ohjauksen tehostamiseen.
| 2025 II lisätalousarvio | 752 000 |
| 2025 talousarvio | 80 833 000 |
| 2024 tilinpäätös | 81 003 000 |
| 2023 tilinpäätös | 79 165 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 752 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 235 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 33.03.63 hyvinvointialueiden poikkeusmenettelyjä koskevien tehtävien hoitamiseksi.
| 2025 III lisätalousarvio | 235 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 752 000 |
| 2025 talousarvio | 80 833 000 |
| 2024 tilinpäätös | 81 003 000 |
| 2023 tilinpäätös | 79 165 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 235 000 euroa.
25. Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittavasta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmasta aiheutuviin kustannuksiin
2) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen
3) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitetyn, palkkaamiseen vuodessa hankkeiden ohjaus- ja asiantuntijatehtäviin sekä niistä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittavan ohjelman tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön uudistamalla rakenteita ja menettelytapoja, joilla alan dataa, infrastruktuuria, tutkimustuloksia, digitalisaatiota ja teknologiaa hyödynnetään TKI-toiminnassa.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 4 500 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 500 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 4,5 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
| 2025 talousarvio | 5 000 000 |
| 2024 talousarvio | 5 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Selvitysosa:Talousarvioesitykseen nähden momentin nimike on muutettu.
| 2025 talousarvio | 5 000 000 |
| 2024 talousarvio | 5 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittavasta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmasta aiheutuviin kustannuksiin
2) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen
3) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitetyn, palkkaamiseen vuodessa hankkeiden ohjaus- ja asiantuntijatehtäviin sekä niistä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) poikkihallinnollisen kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman toimeenpanoon
2) ohjelman toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, hyvinvointialueille, Kansaneläkelaitokselle, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille
3) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
4) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen
5) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän, myös virkaan nimitettyjen, palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan poikkihallinnollista ja yhdessä järjestöjen kanssa toteutetaan kolmevuotista kansallista terveys- ja hyvinvointiohjelmaa, jolla vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta ottamalla käyttöön vaikuttaviksi arvioituja käytäntöjä sekä kehitetään uusia ratkaisuja perustuen kokonaistaloudelliseen hyötyyn ja kustannusvaikuttavuuteen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansallinen terveyden- ja hyvinvoinnin ohjelma (investointiohjelma) | 1 500 |
| Yhteensä | 1 500 |
| 2025 talousarvio | 3 500 000 |
| 2024 talousarvio | 2 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Hallituksen investointiohjelmasta kohdennetaan vaalikauden ajalle yhteensä 9 milj. euroa kansalliseen terveys- ja hyvinvointiohjelmaan (Terveydeksi-ohjelma). Vuoden 2025 määrärahataso on 3,5 milj. euroa. Ohjelman tavoitteena on vähentää keskeisten kansansairauksien ja niiden riskitekijöiden aiheuttamaa hyvinvointivajetta ja tautitaakkaa, lisätä työ- ja toimintakykyä sekä vähentää väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja. Ohjelman toteutukseen tullee osallistumaan laajasti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä toimijoita, mukaan lukien kunnat ja yleishyödylliset järjestöt.
Valiokunta pitää tärkeänä panostamista ennalta ehkäisevään terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan. Tässä valtiolla, kunnilla ja järjestöillä on kaikilla tärkeä rooli. Valiokunnan saaman tiedon mukaan ohjelma tulee tekemään yhteistyötä myös Suomi liikkeelle -ohjelman kanssa kansanterveyden edistämisen piloteissa. Suomi liikkeelle -ohjelmaa tarkastellaan mietinnössä luvun 29.90 yhteydessä.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) poikkihallinnollisen kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman toimeenpanoon
2) ohjelman toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, hyvinvointialueille, Kansaneläkelaitokselle, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille
3) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
4) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen
5) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän, myös virkaan nimitettyjen, palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.
50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 23 556 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen
3) enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Selvitysosa:Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työterveyslaitoksen tavoitteet noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ne vahvistetaan ministeriön ja Työterveyslaitoksen väliseen tulossopimukseen. Toiminnan painopisteet ovat työkyvyn varmistaminen työn murroksessa, työelämän digitalisaatio muutoksen johtaminen sekä kestävän kehityksen huomioiminen työelämän kehittämisessä.
Työterveyslaitoksen toiminnallisen tuloksellisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat:
- — Kehitetään työterveyshuollon ennaltaehkäisevää ja työkykyä edistävää toimintaa sekä parannetaan työterveysyhteistyötä. Uudistetaan kolmikantaisesti työterveyshuollon menetelmiä ja toimintamalleja
- — Arvioidaan työterveyshuollossa käytössä olevien menetelmien ja prosessien toimivuutta ja vaikuttavuutta
- — Kehitetään ratkaisuja henkistä työkykyä ja mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön työpaikoille ja työterveyshuoltoihin.
- — Varmistetaan työterveyshuollon toiminnallinen integraatio hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään
- — Juurrutetaan TYÖOTE valtakunnallisesti kaikkiin merkittäviin sairausryhmiin
- — Laajennetaan työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen välistä yhteistyötä
- — Kehitetään opiskelijaterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä.
- — Tehostetaan julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä saumattoman hoitoketjun toimintamallilla
- — Kehitetään ja uudistetaan ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa.
- — Kehitetään työelämävalmiuksia työurasiirtymien tukemiseksi työuran nivelkohdissa
- — Kehitetään työkyvyn tuen palveluja sekä ammattilaisten osaamista sote-keskuksissa
- — Tutkitaan kehittämisohjelmien vaikutuksia palvelujen käyttäjien työ- ja toimintakykyyn
- — Toteutetaan projekteja nuorten työelämään kiinnittymisen tukemiseksi, urajumien tunnistamiseksi ja työuralta syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
- — Kehitetään mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin tukea työssä kokonaisuutena huomioiden sekä työyhteisöt että yksilöt
- — Luodaan työpaikoille parempia valmiuksia mielenterveyden edistämiseen, riskien tunnistamiseen ja mielenterveysasioihin tarttumiseen
- — Jatketaan Työelämän ja hyvän mielenterveyden -toimenpideohjelman toimeenpanoa.
- — Parannetaan työvoiman saatavuutta ja riittävyyttä sote-sektorilla vahvistamalla työhön liittyviä veto- ja pitovoimatekijöitä
- — Levitetään sotetyöpaikoilla hyvinvointia edistäviä keinoja yhteistyössä soteorganisaatioiden kanssa
- — Seurataan keinojen toimivuutta ja vaikutuksia.
- — Tuetaan yhteiskunnan toimintakykyä ja väestön henkistä kestävyyttä häiriö- ja kriisitilanteissa sekä kehitetään työterveyshuollon ja työsuojelun kykyä vastata toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin.
- — Tuetaan teollisuuden vihreää siirtymää arvioimalla uusien materiaalien, energiatehokkaiden prosessien ja vihreän energian lähteiden työympäristöriskejä sekä kehittämällä riskien hallintakeinoja yhdessä yritysten kanssa
- — Kehitetään työyhteisöjen kykyä pärjätä digitaalisessa murroksessa ja ottaa käyttöön uusia työn sujuvuutta ja työhyvinvointia parantavia teknologioita
- — Luodaan malleja, kehittämisvälineitä ja käsitteistöä johtaa hybridityötä
- — Tuetaan TYÖ2030-ohjelman toteutusta. Jatketaan työturvallisuuden kehittämistä tason nostamista yhteistyössä työpaikkojen kanssa.
Työterveyslaitoksen toiminnan rahoittamiseksi suoritetaan valtion vuotuisessa talousarviossa hyväksytyn toiminnan laajuuden mukaan vuosittain valtionosuutena neljä viidesosaa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän laitoksen talousarvion mukaisista kustannuksista. Talousarvion rajoissa Työterveyslaitokselle voidaan työsuojelu- ja työterveysalan tutkimus- ja palvelutoimintaan liittyvien erityistehtävien suorittamista tai erityistä tukea tarvitsevia toimintoja varten antaa lisättyä valtionosuutta.
Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin joiden arvioidaan vuonna 2025 olevan 52 660 000 euroa, esitetään myönnettäväksi valtionosuutta 23 556 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan tuottojen arvioidaan olevan suurempia kuin viidesosa valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan menoista. Ylimenevät tuotot käytetään Työterveyslaitoksen t&k-toimintaan ja vaikuttamistoimintaan.
Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan 2025 seuraavaksi:
Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus vuosina 2023—2025 (1 000 euroa)
| Menot | Oma rahoitus | Valtionosuus | |||||||
| 2023 tot. |
2024 arvio |
2025 arvio |
2023 tot. |
2024 arvio |
2025 arvio |
2023 tot. |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Tutkimus ja kehittäminen | 17 233 | 20 000 | 20 390 | 10 166 | 9 980 | 11 050 | 7 067 | 10 020 | 9 340 |
| Vaikuttaminen | 17 907 | 15 856 | 15 770 | 1 330 | 1 458 | 1 554 | 16 577 | 14 398 | 14 216 |
| Muu valtionosuustoiminta | - | 3 864 | 4 000 | - | 3 864 | 4 000 | - | - | - |
| Yhteensä | 35 140 | 39 720 | 40 160 | 11 496 | 15 302 | 16 604 | 23 644 | 24 418 | 23 556 |
| Liiketoiminta | 14 930 | 13 280 | 12 500 | 14 930 | 13 280 | 12 500 | - | - | - |
| Yhteensä | 50 070 | 53 000 | 52 660 | 26 426 | 28 582 | 29 104 | 23 644 | 24 418 | 23 556 |
| Rahoitusosuus, % | 53 | 54 | 55 | 47 | 46 | 45 | |||
Määrärahasta käytetään arviolta 9,8 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentille 32.20.50) | -107 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (v. 2025 rahoitus) | 260 |
| Potilasasiavastaavista annettavan lain toimeenpanoon liittyvät ICT-kustannukset | -15 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -300 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -700 |
| Yhteensä | -862 |
| 2025 talousarvio | 23 556 000 |
| 2024 talousarvio | 24 418 000 |
| 2023 tilinpäätös | 23 644 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 23 556 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen
3) enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 4 537 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeiden läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän, myös virkaan nimitettyjen, palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 4 000 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 537 000 euroa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.
Määrärahasta käytetään arviolta 2 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hyvän työn ohjelman rahoitus (HO 2023) | -1 000 |
| Kansallisen syöpästrategia laadinta | -80 |
| Kriisinhallintaveteraanit | 250 |
| Kriisiraskaustilanteiden hanke | -40 |
| Ruoka-apujärjestöjen tuki, toiminnan vakinaistaminen (siirto momentille 33.70.54) (HO 2023) | -3 000 |
| Sisäilmasairastuneiden ja kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) potilaiden tarvitseman tuen selvityshanke | -80 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -150 |
| Yhteensä | -4 100 |
| 2025 talousarvio | 4 537 000 |
| 2024 talousarvio | 8 637 000 |
| 2023 tilinpäätös | 6 937 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Ruoka-apu.Valiokunta on useita kertoja osoittanut lisäresursseja ruoka-aputoimintaan ja pitänyt tärkeänä, että toiminta saadaan vakiinnutettua siten, ettei se ole eduskunnan myöntämän lisärahoituksen varassa. On myönteistä, että ruoka-aputoiminta on vakiinnutettu 3 milj. euron tasolla omalle momentilleen 33.70.54.
Hyvän työn ohjelma.Hyvän työn ohjelmalle on osoitettu yhteensä 9 milj. euroa hallituskaudelle 2024—2027, ja se sisältää sekä pitkän että lyhyen aikavälin toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastusalan henkilöstöpulan helpottamiseksi. Ohjelmaan osoitetaan 2,5 milj. euroa vuodelle 2025. Ohjelma sisältää toimia koulutetun henkilökunnan saatavuuden parantamiseksi, osaamisen, työhyvinvoinnin ja hyvän johtamisen edistämiseksi sekä ammattilaisten saumattoman yhteistyön mahdollistamiseksi. Lisäksi vahvistetaan hyvinvointialueiden välistä työnjakoa, yhteistyötä ja yhteensovittamista erityisosaamisen saatavuutta koskevissa kysymyksissä. Ohjelmassa pyritään tukemaan alueita sijaispoolin kehittämisessä ja arvioidaan mahdollisuuksia hillitä kallista lyhytaikaisen vuokratyövoiman käyttöä.
Valiokunta pitää ohjelmaa hyvänä työkaluna riittävän osaavan henkilöstön saatavuuden haasteiden ratkaisemissa. Sote-henkilöstön saatavuuden haasteita käsitellään mietinnössä luvun 28.89 yhteydessä.
Sairaanhoitajien kliininen erikoistumiskoulutus.Vuonna 2024 selvitettiin kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoitu tarve erikoisaloittain hyvinvointialueilla1). Ennakoitu lisätarve on yhteensä noin 8 000 erikoiskoulutettua vuoteen 2028 mennessä. Tavoitteena on käynnistää sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutuksen kansallinen järjestäminen sekä hyvinvointialueiden ja korkeakoulujen alueellinen ennakointi- ja koulutusyhteistyön toimintamalli. Vuonna 2025 valtion rahoituksella olisi mahdollista käynnistää väestön palvelutarpeisiin ja hyvinvointialueiden arvioon perustuen 1—2 keskeistä kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutusta ja niiden suunnittelu. Hoitotyön laadun sekä alan pito- ja vetovoiman lisäämiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että sairaanhoitajien kliinisen erikoistumisvaihtoehtojen kehittämistä jatketaan.
Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa edellä todettuun tarkoitukseen.
Kansallinen syöpästrategia.Syöpästrategian laadinnasta on tehty sopimus Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) kanssa keväällä 2024. Strategiassa tehdään tutkittuun tietoon perustuen ehdotukset muun muassa syövän ehkäisyn, varhaisen toteamisen ja kuntoutumisen tueksi. Valiokunnan saaman tiedon mukaan strategian toimeenpanoa on mahdollista tukea terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelmasta. Valiokunta pitää strategian valmiiksi saattamista ja toimeenpanoa tärkeänä muun muassa kustannustehokkaiden hoitojen yhdenvertaisuuden saatavuuden tukemisessa.
Valiokunta lisää momentille 80 000 euroa kansallisen syöpästrategian toimeenpanoon.
Perhehoidon kartoittamisen hanke.Perhehoito on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi monien iäkkäiden ihmisten palvelutarpeisiin. Hallitusohjelmassa on linjattu, että ikääntyvien perhehoitoa lisätään. Hyvinvointialueet ovat eriytyneet perhehoidon järjestämisessä ja kehittämisessä. Näin ollen olisi tarpeen selvittää perhehoidon (mukaan lukien kiertävän perhehoidon) nykytilanne sekä koota alueilla käytössä olevia hyviä toimintamalleja.
Valiokunta lisää momentille 30 000 euroa ikääntyneiden perhehoidon kartoittamisen hankkeeseen.
Lisäksi valiokunta lisää momentille 935 000 euroa, joka kohdistetaan valtionavustuksiin seuraavasti:
- — 200 000 euroa Pelastusarmeijan Pelastusrenkaan KOHO-koulutukseen
- — 150 000 euroa Finlands Svenska psykoterapiförening rf:lle ruotsinkielisen psykoterapeuttikoulutuksen kehittämiseen yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa
- — 80 000 euroa Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n Muudi-hankkeeseen rasismia kohdanneiden nuorten tukemiseksi
- — 70 000 euroa Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:lle, Lapinlahden kriisikodin toimintaan
- — 50 000 euroa Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:lle, Loviisan ja Porvoon klubitalon erillishanke ruotsinkielisen ja kaksikielisen toiminnan vahvistamiseksi
- — 50 000 euroa Kiusaamisesta Kipu ry:lle, Vantaa
- — 50 000 euroa Suomen Sydänliitto ry:lle sydäniskurirekisterin (defi-palvelu) ylläpitoon
- — 50 000 euroa Tampereen NNKY:lle pääkaupunkiseudun toimipisteen ITU-työn hankkeeseen
- — 50 000 euroa Tampereen NMKY:lle vanhempi-lapsitoimintaan, perheitä tukeva työ
- — 50 000 euroa Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry:lle valtakunnallisen toiminnan kehittämishankkeeseen
- — 35 000 euroa Klubitalo Fontana Karjaa, toimitilan ja toiminnan kehittämiseen
- — 30 000 euroa Punaisen Ristin Turunmaan piirille
- — 30 000 euroa Suomen Caritas ry:lle, maahanmuuttajatyöhön
- — 20 000 euroa Hämeen Mokia ry:lle ja
- — 20 000 euroa Kaippari mielenterveys ry:lle.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 6 082 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeiden läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän, myös virkaan nimitettyjen, palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu siirrosta momentilta 29.40.20 kaksiportaisen psykoterapeuttikoulutuksen kehittämiseen.
| 2025 II lisätalousarvio | 2 000 000 |
| 2025 talousarvio | 6 082 000 |
| 2024 tilinpäätös | 8 637 000 |
| 2023 tilinpäätös | 6 937 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 360 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennyksestä 235 000 euroa on siirtoa momentille 33.03.04 hyvinvointialueiden poikkeusmenettelyjä koskevien tehtävien hoitamiseen ja 125 000 euroa momentille 27.10.01 kriisinhallintaveteraanien digitaalisen palvelukeskuksen perustamiseen.
| 2025 III lisätalousarvio | -360 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 2 000 000 |
| 2025 talousarvio | 6 082 000 |
| 2024 tilinpäätös | 8 637 000 |
| 2023 tilinpäätös | 6 937 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 360 000 euroa.