Talousarvioesitys 2025

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomessa taloudellinen eriarvoisuus on kansainvälisesti vertaillen vähäistä, mutta varallisuuserot ovat kasvaneet. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin, että yhteiskunnan vakauden kannalta. Tämä on korostunut covid-19-pandemian sekä Ukrainan hyökkäyssodan myötä, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin ja elämälaatuun sekä yhteiskuntaan kaikilla tasoilla. Erityisesti energiakriisi ja hintojen nousu vaikuttavat suomalaisten elintasoon. Monikriisien aika haastaa mielenterveyttä ja luottoa tulevaisuuteen.

Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on vahva ja välittävä Suomi, joka pärjää maailman myrskyissä. Vahva ja välittävä Suomi pystyy turvaamaan kaikenikäisille palvelut, varhaiskasvatuksesta koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoivaan, tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Hyvinvoinnin perusta on kestävä talous. Tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (36 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (30 %), työttömyysturva (12 %) ja sairausvakuutus (12 %).

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Sosiaali- ja terveysministeriön strategian Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi 2030 mukaisesti ministeriön tavoitteena on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan säädösvalmistelun, monipuolisen ohjauksen sekä poikkihallinnollisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.

Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on sosiaali- ja terveysministeriön strategisena vaikuttavuustavoitteena ja sen raportointiin on kolme sukupuolten tasa-arvon edistämistä mittaavaa indikaattoria. Lisäksi muita indikaattoreita tarkastellaan erikseen sukupuolittain. Ministeriön tehtävä on kahtalainen: toisaalta sukupuolten tasa-arvoa edistetään osana ministeriön ja hallinnonalan toimintaa eli valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulmaa ja toisaalta ministeriöllä on vastuu tasa-arvopolitiikasta ja -lainsäädännöstä sekä kansainvälisestä ja EU-yhteistyöstä sukupuolten tasa-arvoon liittyen.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa sekä kansainvälisessä toiminnassa. Näitä tavoitteita edistetään ja ne huomioidaan hallitusohjelman mukaisissa uudistuksissa.

Tasa-arvopolitiikassa tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa mm. laatimalla hallituksen tasa-arvo-ohjelma ja kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma, jossa laaditaan taloustieteellinen vaikuttavuusanalyysi. Vuonna 2025 valmistuu tasa-arvobarometritutkimus ja jaetaan valtioneuvoston kansainvälinen tasa-arvopalkinto (IGEP).

Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle päivitettiin vuoden 2024 alussa. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on yksi hyvinvointialueiden järjestämien sosiaali- ja terveyspalveluiden tavoitteista ja konkreettisesti hyvinvointialueilta edellytetään toiminnallisen ja henkilöstöpoliittisen suunnitelman laatimista, joiden kehittymistä THL arvioi. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sisällöllistä kehittämistä rahoitetaan ja ohjataan vuosina 2022—2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, jonka yhtenä yleisenä tavoitteena on tasa-arvon edistäminen.

Sosiaaliturvakomitean työ jatkuu uudella hallituskaudella. Uudistamisehdotukset sisältävät myös sukupuolten tasa-arvoa edistäviä sosiaaliturvan kehittämisesityksiä. Valtion rahoitukseen turvakotitoiminnan menoihin varataan 27,55 milj. euroa. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnalle (NAPE) on varattu 150 000 euroa. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön on osoitettu 46 000 euroa. Alaikäisille suunnatun Lastenasiaintalo/Barnahus-toimintamallin vakiinnuttamiseen osoitetaan vuodelle 2025 2,8 milj. euroa. Seritukikeskukset auttavat täysi-ikäisiä seksuaaliväkivaltaa kohdanneita hyvinvointialueiden omalla rahoituksella. Tasa-arvopolitiikassa tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa mm. laatimalla hallituksen tasa-arvo-ohjelma ja kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma.

Iäkkäiden toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen tukemiseen sekä omaishoitajien hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden edistämiseen kohdennetaan vuosina 2024—2027 terveyden edistämisen määrärahaa 27 milj. euroa. Noin 50 000 omaishoitajasta 70 % on naisia. Vuonna 2025 huomio on erilaisissa kuormittavissa tilanteissa.

Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan myös esim. vammaispalvelulain soveltamisalaa koskevassa säädösvalmistelussa.

Kestävä kehitys

Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnassa painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan vuonna 2025 erityisesti hallitusohjelman mukaisten säästöjen toimeenpanossa, sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksessa, sosiaaliturvauudistuksen ja tasa-arvo-ohjelman valmistelussa sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanossa.

Seurantaindikaattorit 2023—2025

VAIKUTTAVUUSTAVOITE	2023 toteutuma	2024 arvio	2025 arvio

Turvaamme väestön hyvinvoinnin kaikissa tilanteissa
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0—80 vuotta/100 000 asukasta
— Yhteensä	5 750¹⁾	5 800¹⁾	5 820¹⁾
— Miehet	7 480¹⁾	7 500¹⁾	7 520¹⁾
— Naiset	3 970¹⁾	4 000¹⁾	4 000¹⁾
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20—64-vuotiaat
— Yhteensä	51,0¹⁾	51,0¹⁾	52,0¹⁾
— Miehet	50,0¹⁾	50,0¹⁾	51,0¹⁾
— Naiset	52,0¹⁾	52,0¹⁾	53,0¹⁾
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista
— Yhteensä	26,6	26,8¹⁾	26,8¹⁾
— Pojat	16,7	16,9¹⁾	16,9¹⁾
— Tytöt	36,1	36,7¹⁾	36,7¹⁾
Varmistamme vaikuttavat etuudet ja palvelut kestävällä tavalla
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv. hoidon tarpeen arvioinnista, (%) toteutuneista käynneistä	47,5	47,0¹⁾	47,0¹⁾
Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet 31.12./10 000 asukasta	48,0	47,5¹⁾	47,5¹⁾
1.10.—31.3. aikana lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, (%)	88,4	89,5¹⁾	89,7¹⁾
Ehkäisemme ja vähennämme ihmisten eriarvoistumista
Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18—24-vuotiaat, (%) vastaavan ikäisistä
— Yhteensä	14,7¹⁾	14,4¹⁾	14,4¹⁾
— Miehet	16,9¹⁾	16,5¹⁾	16,5¹⁾
— Naiset	12,4¹⁾	12,2¹⁾	12,2¹⁾
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet kotitaloudet vuoden aikana (lkm)	78 345¹⁾	80 500¹⁾	82 500¹⁾
Pitkittyneesti pienituloisten lasten lukumäärä asuntoväestössä	53 500¹⁾	54 500¹⁾	54 500¹⁾
Pitkäaikaistyöttömät, (lkm)
— Yhteensä	90 608	93 000¹⁾	93 000¹⁾
— Miehet	54 476	56 000¹⁾	56 000¹⁾
— Naiset	36 132	37 000¹⁾	37 000¹⁾
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet työeläkejärjestelmän kautta (lkm)
— Yhteensä	17 705	17 700	17 700
— alle 35-v.	1 941	2 000¹⁾	2 000¹⁾
Edistämme sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista
Palkansaajien säännöllisen työajan kuukausiansioiden ero sukupuolittain²⁾	15,6	15,3¹⁾	15,3¹⁾
Isien osuus (%) kaikista korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä	13,5	15,6¹⁾	16,5¹⁾
Kunnilla on voimassaoleva suunnitelma sukupuolten tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden edistämiseksi, (%)	60	62¹⁾	65¹⁾
Parannamme elin- ja työympäristön terveyttä ja turvallisuutta
Tapaturmiin ja väkivaltaan kuolleet
— Yhteensä	3 260¹⁾	3 250¹⁾	3 240¹⁾
— Miehet	2 140¹⁾	2 130¹⁾	2 130¹⁾
— Naiset	1 120¹⁾	1 120¹⁾	1 110¹⁾
Työpaikkatapaturmataajuus	25,5	26,0¹⁾	26,0¹⁾
Uhkailun ja väkivallan kohteeksi joutuneet sukupuolen ja iän mukaan
— Yhteensä	17,5¹⁾	18,0¹⁾	18,5¹⁾
— Miehet	15,5¹⁾	15,5¹⁾	15,5¹⁾
— Naiset	19,5¹⁾	20,5¹⁾	21,0¹⁾

¹⁾ Arvio, sillä vahvistettu toteutuma ei ole tietokannasta vielä saatavilla.

²⁾ Indikaattorin tulkinta: Naiset tienaavat keskimäärin 84,4 % miesten vastaavasta palkasta.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos/Sotkanet, Tilastokeskus, Kela, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus, TEA-viisari ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia 51/2022).

Budjettilakiesitykset

Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset

esityksen nimi	taloudellinen vaikutus (momentti)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta (HE 38/2024 vp)	12.33.02
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (perusterveydenhuollon hoitotakuu)	28.89.31, 33.01.06 ja 33.60.35
Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutoksista lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseksi	33.60.35 ja 28.89.31
Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 §:n muuttamisesta	28.89.31
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta (ajokorttitodistukset)	28.89.31
Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain 4 §:n muuttamisesta	28.89.31
Hallituksen esitys ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 20 §:n muuttamisesta (henkilöstömitoituksen muutos)	28.89.31
Hallituksen esitys eduskunnalle maatalousyrittäjien eläkelain muuttamiseksi (HE 88/2024 vp)	33.40.51
Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun väliaikaisesta muuttamisesta	33.30.60
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta	33.10.54, 33.10.57, 33.10.60, 33.20.52, 33.30.60 ja 29.70.55
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajien asumistuesta annettujen lakien muuttamisesta	33.10.54, 33.10.57 ja 33.40.60
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta	33.20.52
Hallituksen esitys eduskunnalle sairauspäivärahan muutoksia ja sosiaaliturvarahastojen säästöjen kanavointia koskevaksi lainsäädännöksi	33.10.54, 33.10.57, 33.10.60 ja 33.30.60
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta, sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta sekä lääkelain muuttamisesta	33.10.57 ja 33.30.60
Hallituksen esitys eduskunnalle kansaneläkelain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä eräiden muiden etuuslakien muuttamisesta	33.10.50, 33.10.54, 33.10.57, 33.30.60, 33.40.60 ja 29.70.55
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamisesta	33.40.60
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 ja 8 §:n muuttamisesta	33.10.54, 33.10.57, 33.20.50 ja 33.20.52
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta	33.10.57

Hallinnonalan määrärahat

		TA 1000 €	LTA I 1000 €	LTA II 1000 €	LTA III 1000 €	Yhteensä 1000 €
01.	Hallinto	157 215	0	1 044	3 589	161 848
01.	Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	40 229	—	225	—	40 454
04.	Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	483	—	500	25	1 008
05.	Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	5 310	—	0	64	5 374
06.	Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	22 502	—	239	900	23 641
07.	Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)	9 012	—	80	—	9 092
08.	Vankiterveydenhuollon yksikön ulkopuoliset terveyspalvelut (arviomääräraha)	7 750	—	—	2 600	10 350
25.	Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tiedonhallinta (siirtomääräraha 3 v)	26 050	—	0	—	26 050
29.	Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)	40 000	—	—	—	40 000
66.	Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v)	5 879	—	—	—	5 879
02.	Valvonta	84 369	0	719	1 975	87 063
03.	Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	20 633	—	145	—	20 778
05.	Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	14 209	—	225	—	14 434
06.	Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	5 272	—	40	—	5 312
07.	Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	29 128	—	309	—	29 437
08.	Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	2 140	—	—	—	2 140
09.	Lääkeasioiden tiekartan toimeenpano (siirtomääräraha 3 v)	—	—	—	0	0
20.	Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)	12 987	—	—	1 975	14 962
03.	Tutkimus- ja kehittämistoiminta	118 971	0	2 752	-125	121 598
04.	Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	80 833	—	752	235	81 820
25.	Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma (siirtomääräraha 3 v)	5 000	—	—	—	5 000
31.	Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)	3 500	—	—	—	3 500
50.	Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)	23 556	—	—	—	23 556
63.	Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)	6 082	—	2 000	-360	7 722
10.	Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut	4 703 970	0	750	-75 000	4 629 720
50.	Perhe-etuudet (arviomääräraha)	1 626 400	—	—	—	1 626 400
53.	Sotilasavustus (arviomääräraha)	23 000	—	—	—	23 000
54.	Asumistuki (arviomääräraha)	1 406 300	—	0	-75 000	1 331 300
56.	Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)	64 900	—	—	—	64 900
57.	Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)	1 088 220	—	—	—	1 088 220
60.	Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)	495 150	—	750	—	495 900
20.	Työttömyysturva	1 884 379	0	103 500	21 890	2 009 769
31.	Valtion korvaus hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)	30 484	—	—	-12 000	18 484
50.	Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)	539 800	—	50 000	33 000	622 800
52.	Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)	1 312 500	—	53 500	—	1 366 000
55.	Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha)	1 595	—	—	890	2 485
30.	Sairausvakuutus	1 838 880	16 200	11 300	0	1 866 380
50.	Korvaukset rajat ylittävästä terveydenhuollosta (arviomääräraha)	6 000	—	-4 000	—	2 000
60.	Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)	1 832 880	16 200	15 300	—	1 864 380
40.	Eläkkeet	5 546 500	0	60 100	-37 300	5 569 300
50.	Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)	68 000	—	—	—	68 000
51.	Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)	850 000	—	—	-8 000	842 000
52.	Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)	521 800	—	60 100	19 700	601 600
53.	Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha)	27 600	—	—	1 000	28 600
54.	Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)	14 000	—	—	—	14 000
60.	Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)	4 065 100	—	—	-50 000	4 015 100
50.	Veteraanien tukeminen	123 000	0	0	0	123 000
30.	Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha)	700	—	—	—	700
50.	Rintamalisät (arviomääräraha)	3 500	—	—	—	3 500
52.	Sotilasvammalain mukaiset korvaukset (arviomääräraha)	42 000	—	—	—	42 000
53.	Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)	500	—	—	—	500
55.	Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)	800	—	—	—	800
58.	Rintamaveteraanien kuntoutus ja kotona asumista tukevat palvelut (arviomääräraha)	75 500	—	—	—	75 500
60.	Sosiaali- ja terveydenhuollon tukeminen	358 149	0	62 300	104 200	524 649
30.	Valtion korvaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)	350	—	6 300	—	6 650
31.	Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)	7 405	—	0	—	7 405
32.	Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)	40 000	—	—	—	40 000
33.	Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (kiinteä määräraha)	108 000	—	—	—	108 000
34.	Valtion korvaus erinäisistä terveydenhuollon kustannuksista (arviomääräraha)	15 700	—	-500	-100	15 100
35.	Valtionosuus korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v)	72 732	—	—	—	72 732
36.	Valtionavustus sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)	2 662	—	—	—	2 662
37.	Valtion korvaus hyvinvointialueille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)	2 000	—	—	—	2 000
38.	Valtion korvaus Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)	—	—	—	104 300	104 300
39.	Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)	2 800	—	0	—	2 800
40.	Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)	40 400	—	—	—	40 400
52.	Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)	27 550	—	—	—	27 550
61.	Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon (siirtomääräraha 3 v)	30 000	—	56 200	—	86 200
63.	Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)	1 450	—	—	—	1 450
64.	Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)	7 100	—	300	—	7 400
70.	Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen	59 718	0	0	82 700	142 418
20.	Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)	40 710	—	—	82 700	123 410
21.	Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)	430	—	—	—	430
22.	Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)	460	—	—	—	460
50.	Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)	11 300	—	—	—	11 300
51.	Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)	2 900	—	—	—	2 900
52.	Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (kiinteä määräraha)	918	—	—	—	918
54.	Valtionavustukset ruoka-aputoiminnan tukeen (siirtomääräraha 3 v)	3 000	—	—	—	3 000
80.	Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta	132 540	0	0	0	132 540
40.	Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)	115 600	—	—	—	115 600
41.	Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)	1 300	—	—	—	1 300
42.	Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)	500	—	—	—	500
50.	Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v)	15 140	—	—	—	15 140
90.	Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen	304 088	0	0	0	304 088
50.	Avustukset yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)	304 088	—	—	—	304 088
	Yhteensä	15 311 779	16 200	242 465	101 929	15 672 373

Henkilötyövuosien kokonaismäärä¹⁾

4 124

4 051

3 931

¹⁾ Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2025 maksullisen toiminnan osuus arvioidaan olevan 1 847 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 375 henkilötyövuotta.

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan määrärahat ovat noin 15,3 mrd. euroa, mikä on noin 17 prosenttia valtion budjetista. Määrärahataso alenee noin miljardilla eurolla verrattuna vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon. Hallituksen säästöpäätösten nettovaikutus selittää määrärahatason alenemisesta noin 470 milj. euroa, josta noin 300 milj. euroa aiheutuu vuonna 2025 voimaan tulevista ja 170 milj. euroa vuonna 2024 voimaan tulleista uudistuksista. Niin sanottu kanavointiratkaisu vähentää määrärahatarvetta nettona yhteensä 575 milj. euroa. Ratkaisulla sosiaaliturvan säästöt ohjataan täysimääräisesti velkaantumisen vähentämiseen¹⁾. Edellä todettujen ohella pääluokan määrärahatasoon vaikuttavat tarvearvioiden muutokset.

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin (luku 33.10) osoitetaan noin 4,7 mrd. euroa, mikä on 126 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatasoa alentavat muun muassa asumistukeen kohdistuvat muutokset. Toisaalta perustoimeentulotuen (momentti 33.10.57) määrärahat kasvavat 237 milj. euroa verrattuna vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon. Reilu puolet muutoksesta aiheutuu lähinnä asumistuen ja työttömyysturvan uudistusten heijastevaikutuksista. Sen sijaan 112,5 milj. euroa on siirtoa momentilta 32.50.30 kotoutumislain muutoksiin liittyen.

Työttömyysturvan (luku 33.20) määrärahataso on noin 1,9 mrd. euroa, joka on 340 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Suurelta osin muutos selittyy TE-palvelujen uudistukseen liittyvällä noin 370 milj. euron siirrolla kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen momentille 28.90.30. Myös muun muassa työttömyysturvan korotusosista luopuminen alentaa määrärahatarvetta.

Sairausvakuutukseen (luku 33.30) osoitetaan 1,84 mrd. euroa, kun huomioon otetaan valiokunnan momentille 33.30.60 tekemät muutokset.Tämä on 474 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatasoa alentavat muun muassa lääkekorvauksiin liittyvät säästöt sekä nuorten ammatillisen kuntoutuksen uudistus. Erityisen suuri määrärahatasoa alentava vaikutus on kuitenkin edellä todetulla kanavointiratkaisulla.

Kansaneläke- ja kuluttajahintaindekseihin sidotut etuudet on jäädytetty vaalikauden ajaksi pois lukien toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, elatustuki, lääkkeiden vuosiomavastuu, sotilasavustuksen perusavustus ja luopumistuen täydennysosa. Indeksijäädytysten vaikutus on arviolta noin 250 milj. euroa, eli vuonna 2025 kulut ovat 250 milj. euroa pienemmät kuin tilanteessa, jossa korotukset olisi toteutettu normaalisti vuosina 2024—2025.

Valiokunta pitää välttämättömänä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisessa, että julkista taloutta vahvistetaan ja työllisyyttä sekä työllisyysastetta nostetaan. Näihin tavoitteisiin liittyvät myös sosiaalietuuksia koskevat säästöpäätökset, joista suureen osaan liittyy työllistymisen kannustimien luominen. Hallituksen päättämien työllisyystoimien mittaluokka on noin 73 000—74 000 lisätyöllistä.

Valiokunta yhtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StVL 10/2024 vp) näkemykseen siitä, että sosiaaliturvaan ja palveluihin tehtävien sopeutustoimien yhteisvaikutuksia eri ihmisryhmien perusoikeuksien toteutumiseen, toimeentuloon ja hyvinvointiin on tärkeää seurata. Onkin hyvä, että sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut syksyllä 2024 kaksi muistiota²⁾ hallituksen linjaamien vuosiin 2024—2025 kohdentuvien muutosten yhteisvaikutuksista. Ministeriön arvion mukaan muutokset lisäävät väestön pienituloisuusastetta ja tuloeroja. Koko väestön pienituloisuus kasvaa muutosten seurauksena 1,7 prosenttiyksikköä (noin 100 000 henkilöllä). Havaintona oli, että pääosin muutokset ovat seurausta jo vuonna 2024 toteutetuista sosiaaliturvan muutoksista. Vuoden 2025 muutoksilla on vain vähäinen vaikutus. Vaikutusarviot ovat staattisia, eli niissä ei ole huomioitu mahdollisia käyttäytymisvaikutuksia, kuten työllistymistä. Valiokunta toteaa, että työllisyysvaikutusten huomioiminen lieventäisi arviota, ja korostaa sitä, kuinka työllistyminen parantaa taloudellista asemaa ja lisää hyvinvointia.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päätetyt etuusmuutokset voivat vaikuttaa toimeentulotuen tarpeeseen ja lisätä vähitellen toimeentulotuen saajien määrää. Toistaiseksi on ollut nähtävissä se, että toimeentulotuen määrä on kasvanut vuonna 2024 niissä kotitalouksissa, jotka jo saavat toimeentulotukea. Toimeentulotuen saajien määrän kasvu on sen sijaan ollut vähäistä ja johtunut suurimmaksi osaksi siitä, että Ukrainasta paenneita tilapäistä suojelua saavia henkilöitä on siirtynyt kuntalaisiksi perustoimeentulotuen piiriin. Valiokunta pitää tärkeänä, että viimesijaisen toimeentulotuen tarvetta ja tukimenojen muutoksia seurataan. On tärkeää seurata sitä, millaisia vaikutuksia etuusmuutoksista aiheutuu muun muassa pienituloisten perheiden lapsille ja nuorille. Toimeentulotukiasiakkuudella, ja yleisesti lapsiperheköyhyydellä, on todettu olevan vahvoja ylisukupolvisia vaikutuksia. Valiokunta nostaa myös esiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StVL 10/2024 vp) näkemyksen siitä, että sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden ja työnteon kannustimien kannalta ei ole tarkoituksenmukaista lisätä toimeentulotuen käyttöä ensisijaisten etuuksien muutoksilla.

Valiokunta pitää keskeisenä tasa-arvon edistämistä osana talousarvion laadinnan kokonaisuutta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan (TyVL 12/2024 vp) tavoin valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että talousarvioesitykseen sisältyvien tasa-arvoyhteenvetojen kehittämistä jatketaan.

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)