Talousarvioesitys 2025
50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Suomeen kotoudutaan lähtökohtaisesti työllä. Kotoutumistoimien keskeinen tarkoitus onkin varmistaa mahdollisimman nopea siirtyminen työmarkkinoille riittävin valmiuksin. Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tukea ja tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osaamista sekä osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemuksen ja osallisuuden lisäämisellä. Kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja ohjausta vahvistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajanaisten mahdollisuuteen osallistua kotoutumis- ja kielikoulutukseen työllistymisedellytysten vahvistamiseksi. Kotoutumista tehostetaan myös kotoutumispalveluiden laatua, velvoittavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla. Hyvinvointialueita, Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvia kuntia ja Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoviranomaista tuetaan maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla. Lisäksi varmistetaan hyvinvointialueiden ja Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvien kuntien mahdollisuus huolehtia ilman huoltajaa maassa olevien lasten ja nuorten kotoutumislain mukaisista palveluista.
Varmistetaan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden nopea siirtyminen kuntiin ja kotoutumista edistävien palveluiden piiriin. Hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2025 pakolaiskiintiö on 500 henkilöä.
Suomen menestys ja kansainvälinen kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen. Hallitusohjelman mukaan Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämisen lisäksi työvoimaa täydennetään ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta. EU:n ulkopuolisen työperäisen maahanmuuton painopisteenä ovat korkeakoulutetut henkilöt ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi. Hallitus seuraa työperäisen maahanmuuton vaikutuksia työvoiman saatavuuteen ja julkiseen talouteen. Osaajien työperusteista maahanmuuttoa erityisesti kohdemaamallin maista ja EU-alueelta edistetään sujuvoittamalla oleskelulupamenettelyjä samalla väärinkäytöksiä torjuen, vahvistamalla Suomen houkuttelevuutta osaajien kohdemaana sekä tukemalla kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä asettautumista ja kotoutumista. Tavoitellaan työperusteisten oleskelulupien käsittelyn kuukauden enimmäisaikaa. Yli 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien erityisasiantuntijoiden kohdalla tavoitellaan viikon enimmäiskäsittelyaikaa. Osa-automaation käyttöä Maahanmuuttovirastossa lisätään. Suomalaisten työmarkkinoiden mainetta parannetaan puuttumalla aktiivisesti ja ennakoiden työmarkkinoilla esiintyviin väärinkäytöksiin. Huomiota kiinnitetään myös hallittuun opiskeluperusteiseen maahanmuuttoon sekä kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen integroitumiseen ja työllistymisen edistämiseen.
Business Finlandin Work in Finland -toiminnalla (WiF) tuetaan mm. kansainvälisen rekrytoinnin palveluiden kehittämistä, kohdemaatoimintaa sekä maakuvaviestintää. Business Finlandin WiF-toimintaan arvioidaan käytettävän 2,9 milj. euroa momentilta 32.01.05. KEHA-keskuksen Work in Finland -toimintaan arvioidaan käytettävän yhteensä noin 2,5 milj. euroa momentilta 32.01.02. Talent-rahoitusta arvioidaan myönnettävän 1,5 milj. euroa momentilta 32.20.40. Rahoituksella tuetaan yrityksiä ensimmäisten kansainvälisten osaajien palkkaamiseen.
Vaikuttavuustavoitteet
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Työperusteiset oleskeluluvat (kpl) | 15 500 | > 17 000 | > 18 000 |
| Työperusteiset oleskeluluvat kohdemaamallin maista (kpl) | 4 700 | > 4 800 | > 4 900 |
| EU-kansalaisten rekisteröinnit, työ (kpl) | 3 300 | > 3 300 | > 3 300 |
03. Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 2 559 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kotoutumisen, työllisyyden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen sekä EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen
2) kansainvälisen osaamisen ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseen
3) Kotoutumisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotoutumistoimenpiteiden ja hyvien väestösuhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, kotoutumista koskevaan viestintään sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin
4) valtionavustuslain (688/2001) mukaiseen kunnille, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen ja työllisyyden edistämiseen ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyyn, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön
5) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen
6) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
7) ennakoiden maksamiseen, jos se on myönnettävän rahoituksen tai avustuksen käytön kannalta perusteltua
8) siirtomenojen maksamiseen
9) valtion virastojen ja laitosten toteuttamien hankkeiden rahoittamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Maahanmuuttajien työllistymistä ja mukaanpääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan maahanmuuttajien kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia vahvistamalla sekä yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä. Maahanmuuttajien omaa vastuuta kotoutumisesta sekä kotoutumista edistävien palveluiden velvoittavuutta lisätään. Maahanmuuttajaäitien palveluita vahvistetaan.
Työperusteisen maahanmuuton avulla panostetaan osaavan työvoiman saatavuuteen oikea-aikaisesti vastaten työmarkkinoiden tarpeisiin. Työvoiman houkuttelussa ja työmahdollisuuksien markkinoinnissa erityisiä kohderyhmiä ovat osaajat kohdemaamallin maista, korkeasti koulutetut, EU-kansalaiset ja työvoimapula-alojen työntekijät. Keskeisinä toimina ovat osaavan työvoiman houkuttelu, maakuvaviestinnän kehittäminen, oleskelulupaprosessin sujuvoittaminen ja työn perusteella muuttaneiden asettautumisen ja kotoutumisen tukeminen, työperusteisen maahanmuuton pysyvien rakenteiden vahvistaminen sekä kuntien roolin kehittäminen.
Ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä helpotetaan sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja ja muita viranomaispalveluita, kehittämällä kansainvälisen rekrytoinnin palveluita, vahvistamalla työelämän vastaanottavuutta sekä lisäämällä Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien ja yritysten kohtaamista. Samalla puututaan aktiivisesti ja ennakoiden työmarkkinoilla esiintyviin väärinkäytöksiin. Lisäksi parannetaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön uhrien tavoittamista ja tunnistamista.
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva Kotoutumisen osaamiskeskus tukee maahanmuuttajien kotoutumista edistävää valtion, kuntien ja järjestöjen asiantuntijatyötä kotoutumisen vaikuttavuuden parantamiseksi. Osaamiskeskuksen toiminnassa keskeisiä tehtäväalueita ovat kotoutumisen tietoperustan vahvistaminen, seurannan kehittäminen erityisesti työllistymiseen, koulutustasoon ja sosiaaliturvan käyttöön liittyen, tuloksellisuuden arvioinnin ja seurannan kehittäminen sekä paikallistason toimijoiden ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen toimintatapoja ja -malleja arvioimalla, hyviä käytäntöjä juurruttamalla ja työprosesseja selkeyttämällä. Lisäksi osaamiskeskus tukee eri toimijoiden välistä monialaista yhteistyötä mm. kumppanuusohjelman toimeenpanolla.
Maahanmuuttajien kotoutumisen alkuvaiheen palveluprosessia, palvelutarpeen arviointia, osaamisen tunnistamista, ohjausta, monikielistä yhteiskuntaorientaatiota, kieli- ja kotoutumiskoulutusta, kielitaidon testausta ja muita maahanmuuttajille suunnattuja palveluita sekä palvelujen yhdistämistä kehitetään maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Toteutetaan kotoutumispalvelujen, mukaan lukien kotoutumiskoulutus, uudistus, jossa järjestelmää tehostetaan ja rahoitus kootaan yhteen kanavaan. Vahvistetaan mahdollisuuksia kotoutua myös ruotsin kielellä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen | 1 659 000 |
| Kotoutumisen osaamiskeskus | 500 000 |
| Valtionavustukset | |
| — Ruotsinkielinen kotoutuminen | 300 000 |
| — Työvoiman maahanmuutto ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy | 100 000 |
| Yhteensä | 2 559 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 2 159 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 400 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kotoutumisen korvaukset Ahvenanmaan maakunnan kunnille (siirto momentille 32.50.30) | -27 |
| Kotoutumislain kokonaisuudistus | 10 707 |
| Kotoutumislain kokonaisuudistus (siirto momentille 28.90.30) | -11 575 |
| Kotoutumislain kokonaisuudistus (siirto momentille 29.01.02) | -400 |
| Kotoutumislain kokonaisuudistus (siirto momentille 32.01.02) | -1 600 |
| Kotoutumislain kokonaisuudistus (siirto momentille 32.50.30) | -1 757 |
| Kuntien moniammatillinen osaamiskeskustoiminta ja maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut | 2 660 |
| Ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus (siirto momentilta 32.01.02) (HO 2023) | 300 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -600 |
| Yhteensä | -2 292 |
| 2025 talousarvio | 2 559 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -50 000 |
| 2024 talousarvio | 4 851 000 |
| 2023 tilinpäätös | 7 241 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 2 209 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
3) kotoutumisen kokonaisuuden ja kotoutumisen edistämistä koskevan politiikan seurantaan ja arviointiin.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 3) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 3).
Vähennys 350 000 euroa talousarvioesityksen 2 559 000 euroon nähden on siirtoa momentille 32.01.02 kotoutumiseen liittyviin menoihin.
| 2025 talousarvio | 2 209 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -50 000 |
| 2024 talousarvio | 4 851 000 |
| 2023 tilinpäätös | 7 241 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen sekä kansainvälisen osaamisen ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseen noin 2,2 milj. euroa, joka on noin 2,6 milj. euroa vuoden 2024 varsinaista talousarviota vähemmän. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu sekä kotoutumislain kokonaisuudistus että hallitusohjelman mukaiset tuottavuustoimet samoin kuin 0,35 milj. euron siirto ELY-keskuksille kotoutumiseen liittyviin menoihin (momentille 32.01.02).
Lisäksi työperusteisen maahanmuuton edistämiseen kohdennetaan määrärahoja Work in Finland -toimintaan luvussa 32.01, jossa tähän osoitetaan Business Finlandille 2,9 milj. euroa (momentilta 32.01.05) ja KEHA-keskukselle noin 2,5 milj. euroa (momentilta 32.01.02). Lisäksi Talent-rahoitusta arvioidaan myönnettävän 1,5 milj. euroa T&K-avustusvaltuudesta (momentilta 32.20.40).
Valiokunnan mielestä kotoutumiskoulutuksen ja mahdollisimman nopean työllistymisen yhdistelmä on tehokas tapa integroida maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 2 209 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kotoutumisen, työllisyyden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen sekä EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen
2) kansainvälisen osaamisen ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseen
3) kotoutumisen kokonaisuuden ja kotoutumisen edistämistä koskevan politiikan seurantaan ja arviointiin
4) valtionavustuslain (688/2001) mukaiseen kunnille, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen ja työllisyyden edistämiseen ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyyn, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön
5) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen
6) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
7) ennakoiden maksamiseen, jos se on myönnettävän rahoituksen tai avustuksen käytön kannalta perusteltua
8) siirtomenojen maksamiseen
9) valtion virastojen ja laitosten toteuttamien hankkeiden rahoittamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 100 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 32.01.02 kotoutumislain mukaisiin tehtäviin.
| 2025 II lisätalousarvio | -100 000 |
| 2025 talousarvio | 2 209 000 |
| 2024 tilinpäätös | 4 801 000 |
| 2023 tilinpäätös | 7 241 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentilta vähennetään 100 000 euroa.
30. Valtion korvaukset kotoutumisen edistämisestä (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 498 774 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010 ja 681/2023) ja valtioneuvoston asetusten (1393/2011 ja 115/2012) mukaisesti:
1) kunnille, hyvinvointialueille ja Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, jotka aiheutuvat lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan sekä alkukartoituksen järjestämisestä
2) toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle, hyvinvointialueelle ja Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen
3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä hyvinvointialueelle, Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle sekä Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 25 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen
4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua
5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien hyvinvointialueille ja Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin
6) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 49 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta hyvinvointialueille, Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle ja Ahvenanmaan maakuntaan kuuluville kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin
7) edellä mainittujen henkilöiden perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle
8) kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kotoutumislain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määritellyistä henkilöistä maksettavien korvausten piirissä olevien määrä arvioidaan kahden edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Kiintiöpakolaisten osalta maksettavien korvausten piirissä olevien lukumäärä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Vuonna 2025 arvioidaan kuntiin muuttavan 31 234 tilapäistä suojelua saavaa henkilöä, joille on rekisteröity kotikunta. Vuoden 2025 pakolaiskiintiö on 500 henkilöä.
Kotoutumislain 45 §:n mukaisesti kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavaa laskennallista korvausta maksetaan kunnalle ja hyvinvointialueelle 1.1.2025 lukien kahdelta vuodelta alkaen siitä, kun ensimmäinen kotikuntamerkintä on tehty. Kiintiöpakolaisten osalta korvausta maksetaan kolmelta vuodelta. Henkilöistä, joista maksettavan laskennallisen korvauksen maksuaika on alkanut ennen 1.1.2025 korvausaika on kolme vuotta, kiintiöpakolaisten osalta neljä vuotta.
Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on mahdollisuus hakea ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta korvausta kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.
Kansainvälistä suojelua saavien sekä tilapäistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjautumista edistetään tehostamalla kuntakorvausjärjestelmän toimivuutta sekä tiivistämällä valtionhallinnon eri toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä.
Kansaneläkelaitokselle korvataan perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuneet kustannukset.
| 2023 toteutuma |
2024 tavoite |
2025 tavoite |
|
| Pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat, vähintään (lkm) | 1 640 | 3 300 | 1 635 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Paluumuuttajien kustannukset | 1 000 000 |
| — Erityiskustannukset | 600 000 |
| — Heimoveteraanit | 400 000 |
| Laskennalliset korvaukset pakolaisista (12 039 henkilöä) ja tilapäistä suojelua saavista (31 234 henkilöä) | 167 396 000 |
| Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset | 330 378 000 |
| — Toimeentulotuki (2 003 euroa/vuosi/hlö) | 86 685 000 |
| — Erityiskustannukset (2 960 euroa/vuosi/hlö) | 128 082 000 |
| — Tulkkipalvelut (1 242 euroa/vuosi/hlö) | 11 756 000 |
| — Korvaukset alaikäisten huollosta (12 000 euroa/vuosi/hlö) | 103 855 000 |
| Yhteensä | 498 774 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 1 234 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 497 540 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Afganistanista evakuoidut henkilöt | -2 400 |
| Aikuistumisen tuen yläikärajan alentaminen 25 ikävuodesta 23 ikävuoteen (HO 2023) | -400 |
| Kotoutumisen korvaukset Ahvenanmaan maakunnan kunnille (siirto momentilta 32.50.03) | 27 |
| Kotoutumiskoulutuksen hintatason tarkistus (Lisätoimet 2024) | -8 400 |
| Kotoutumislain kokonaisuudistus (siirto momentilta 28.90.30) | 22 915 |
| Kotoutumislain kokonaisuudistus (siirto momentilta 32.50.03) | 1 757 |
| Laskennallisten korvausten vähentäminen | -58 000 |
| Maahanmuuttajaäitien aseman parantaminen (HO 2023) | 60 |
| Pakolaiskiintiön alentaminen 850:stä 500:aan (HO 2023) | -4 314 |
| Pakolaiskiintiön nosto 1 050 henkilöön v. 2021 | -1 100 |
| Tarkentuneet maahanmuuton oletukset | -1 744 |
| Tilapäistä suojelua saavien siirtyminen kotoutumislain korvausten piiriin | 169 223 |
| Tulkkauskustannukset (HO 2023) | -3 100 |
| Yhteensä | 114 524 |
| 2025 talousarvio | 498 774 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -400 000 |
| 2024 talousarvio | 384 250 000 |
| 2023 tilinpäätös | 175 590 150 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 382 155 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010 ja 681/2023) sekä jälkimmäisen lain nojalla annetun valtioneuvoston asetusten mukaisesti:
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen johtolauseen.
Vähennys talousarvioesityksen 498 774 000 euroon nähden on 116 619 000 euroa, mistä 112 500 000 euroa aiheutuu perustoimeentulotuen määrärahan siirrosta momentille 33.10.57 ja 4 119 000 euroa täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen määrärahan siirrosta momentille 28.89.31.
Hallitus antaa eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta siten, että perustoimeentulotuen rahoittaminen kotoutumisen edistämisestä annetun lain perusteella lakkaa.
| 2025 talousarvio | 382 155 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -400 000 |
| 2024 talousarvio | 384 250 000 |
| 2023 tilinpäätös | 175 590 150 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 382,2 milj. euroa, joka on liki samalla tasolla kuin kuluvana vuonna. Määrärahojen kohdistuksessa tapahtuu kuitenkin paljon muutoksia, joista euromääräisesti suurin (noin 169 milj. euroa) on se, että Ukrainasta pakenemaan joutuneet tilapäistä suojelua saavat henkilöt siirtyvät kunnille ja hyvinvointialueille maksettavien kustannusten korvausten piiriin.
Vuoden 2025 alussa voimaan tuleva kotoutumislain kokonaisuudistus lisää kuntien vastuuta kotoutumisen edistämisessä. Kotoutumisen edistämisen lakisääteiset palvelut rahoitetaan jatkossa osin kunnan peruspalveluiden valtionosuuden momentilta 28.90.30 ja osin momentilta 32.50.30. Kotoutumiskoulutusta on aiemmin rahoitettu vuoden 2025 alusta lakkautettavalta julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen momentilta (32.30.51). Lisäksi perustoimeentulotuen rahoittaminen kotoutumisen edistämisestä annetun lain perusteella lakkaa, jolloin noin 112,5 milj. euroa siirretään osaksi perustoimeentulotukea momentille 33.10.57 ja noin 4,1 milj. euroa täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen määrärahoja momentille 28.89.31. Toimeentulotukimenojen muutoksia käsitellään pääluokassa 33.
Lisäksi momentille kohdistuu hallituksen päätösperustaisia määrärahoja alentavia toimia noin 74,2 milj. euroa osin vähentämällä kuntien velvoitteita ja pääosin tuottavuussäästöjen perusteella tehtävänä tasonalennuksena. Suurin yksittäinen toimi on laskennallisten korvausten 58 milj. euron leikkaus, josta päätettiin budjettiriihessä sen jälkeen kun oli havaittu, että toimeentulotuen korvausajan lyhentämisestä aiheutuvat säästöt toteutuvat pääosin vasta vuodesta 2027 alkaen. Leikkauksen myötä kunnat saavat aikaisempaa huomattavasti vähemmän laskennallista korvausta korvauksen piiriin kuuluvista henkilöistä, esimerkiksi kansainvälistä suojelua saavista ja niistä tilapäistä suojelua saavista, joilla on kotikunta. Leikkaus vaikuttaa erityisesti niihin kuntiin, jotka ovat vastaanottaneet paljon tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia. Pääkaupunkiseudun kolmessa suurimmassa kunnassa laskennallisen korvauksen leikkauksen arvioidaan olevan yhteensä 12,4 milj. euroa vuonna 2025 (HE 192/2024 vp).
Valiokunnan kuulemat asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että kotoutumiseen osoitettavan rahoituksen leikkaamisella on kielteinen vaikutus kuntien talouteen. Kunnissa voidaan reagoida alentuvaan rahoitukseen muun muassa nostamalla veroja tai vähentämällä palveluita, joko kotoutumispalveluita tai muita palveluita. Saadun selvityksen mukaan kotoutumispalveluiden heikkeneminen saattaa hidastaa kotoutumista ja työllistymistä ja pitkällä aikavälillä se voi aiheuttaa myös kustannuksia. Valiokunta korostaa, että on kuntien harkintavallassa kohdentaa säästöt siten, että niistä koituu mahdollisimman vähän kielteisiä seurauksia. Valiokunta pitää myönteisenä, että laskennallisten korvausten leikkaus on tarkoitettu väliaikaiseksi, eli kun toimeentulotukisäästöt alkavat realisoitua, korvauksiin on tarkoitus tehdä tasokorotus.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 382 155 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010 ja 681/2023) sekä jälkimmäisen lain nojalla annetun valtioneuvoston asetusten mukaisesti:
1) kunnille, hyvinvointialueille ja Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, jotka aiheutuvat lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan sekä alkukartoituksen järjestämisestä
2) toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle, hyvinvointialueelle ja Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen
3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä hyvinvointialueelle, Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle sekä Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 25 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen
4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua
5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien hyvinvointialueille ja Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin
6) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 49 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta hyvinvointialueille, Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle ja Ahvenanmaan maakuntaan kuuluville kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin
7) edellä mainittujen henkilöiden perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle
8) kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu tilapäistä suojelua saavien arvioitua suuremmasta määrästä.
| 2025 III lisätalousarvio | 25 000 000 |
| 2025 talousarvio | 382 155 000 |
| 2024 tilinpäätös | 316 203 533 |
| 2023 tilinpäätös | 175 590 150 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 euroa.