Talousarvioesitys 2025
40. Yritysten erityisrahoitus
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Työ- ja elinkeinoministeriö voi korvata Finnvera Oyj:lle valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) nojalla Ukrainaan kohdistuvan viennin ja investointien edistämiseksi vuonna 2025 myönnettyjen vientitakuiden luottotappioita enintään 100 000 000 euroa.
Selvitysosa:Suostumuksella mahdollistettaisiin toisaalta vientitakuita, mutta myös kehitysyhteistyöperusteisia korkotukiluottoja, jotka Finnvera vientitakuilla takaisi. Arvioituun takuukysyntään liittyy merkittävää epävarmuutta. Vientitakuu voidaan myöntää suojaamaan mm. viennistä, viennin rahoituksen järjestämisestä tai ulkomaille suuntautuvasta investoinnista syntyvää luottoriskiä. Ukrainan sotatilasta johtuen vienninrahoitukseen liittyvät riskit ovat niin suuret, että takuiden myöntämiseksi tarvitaan erillinen valtuus toiminnasta mahdollisesti syntyvien luottotappioiden korvaamiseksi. Sitoumuksen piiriin kuuluvat vientitakuut perustuvat vientitakuulain 6 §:n mukaiseen erityisriskinottoon. Vientitakuille on tärkeitä elinkeinopoliittisia tai kilpailukykyyn liittyviä perusteita.
Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamista tuetaan pääomamarkkinoita kehittämällä, erityisesti kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta parantamalla, uusien investointien ja osaamisen houkuttelulla sekä toimintakykyisen vienninrahoitusjärjestelmän ylläpitämisellä.
Tehokkaasti toimiva yritysrahoitusmarkkina on edellytys sille, että Suomeen saadaan lisää aloittavia yrityksiä sekä kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä ja että vientiyrityksillä on rahoituksen puolesta tasaveroiset kilpailuedellytykset. Ministeriö edistää kasvurahoitusta, yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman vahvistamista, puhtaan siirtymän rahoitusta sekä InvestEU- ja muun EU-rahoituksen hyödyntämistä yritysten elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Julkisella yritysrahoituksella on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Tavoitteena on täydentää yksityistä rahoitusta sekä katalysoida yksityistä rahoitusta eri toimenpitein sekä turvata julkisen vienninrahoitusjärjestelmän toimintaedellytykset. Julkista yritysrahoitusta ja valtion riskinjakoa tarvitaan erityisesti aloittavissa yrityksissä, innovatiivisissa kasvuyrityksissä sekä viennin rahoituksessa. Viennin rahoituksessa tavoitteena on varmistaa suomalaisille yrityksille tasavertaiset toimintaedellytykset suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Hallitusohjelman mukaan vahvistetaan viennin edistämisen rakenteita ja Finnveran vientiä tukevaa roolia. Toteutetaan Finnvera Oyj:tä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus, jota koskevan hallituksen esityksen valmistelu on käynnissä. Tavoitteena hallitusohjelman mukaan on, että valtion pääomasijoitustoimintaa tehostetaan keskittämällä Business Finland Venture Capital Oy, Ilmastorahasto Oy ja Oppiva Invest Oy osaksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä. Uudelle yhtiölle annetaan muun muassa aikaisempaa vahvempi kasvuun ja uudistumiseen ja investointien edistämiseen keskittyvä teollisuuspoliittinen tehtävä. Julkisella vienninrahoituksella turvataan suomalaisyritysten tasavertaiset kilpailuolosuhteet globaaleilla markkinoilla ja edistetään vientiä ja työllisyyttä.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2025:
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinotoiminnalle | |||
| — Alkaviin yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä (milj. euroa) | 871 | 1 000 | 1 300 |
| — Venture-sijoitukset/BKT (%) | 0,37 | > 0,42 | > 0,55 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Yritysten erityisrahoitukseen kohdennetaan yhteensä noin 262,1 milj. euroa, joka on noin 50,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Hallitus esittää, että työ- ja elinkeinoministeriö voi korvata Finnvera Oyj:lle valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) nojalla Ukrainaan kohdistuvan viennin ja investointien edistämiseksi vuonna 2025 myönnettyjen vientitakuiden luottotappioita enintään 100 milj. euroa. Valiokunta puoltaa esitettyä suostumusta, joka on osa Suomen kansallista suunnitelmaa Ukrainan jälleenrakentamisen tukemiseksi.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Työ- ja elinkeinoministeriö voi korvata Finnvera Oyj:lle valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) nojalla Ukrainaan kohdistuvan viennin ja investointien edistämiseksi vuonna 2025 myönnettyjen vientitakuiden luottotappioita enintään 100 000 000 euroa.
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) perusteella Enontekiön alueelle sähköverkon korvausinvestointiin myönnetyn avustuksen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään Enontekiön kunnan alueella tehtäviin sähköverkon korvausinvestointeihin v. 2021 myönnetystä 7 000 000 euron avustuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 800 | 1 100 | 1 000 | 1 000 | 3 900 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maksatusten tarkistukset | -100 |
| Yhteensä | -100 |
| 2025 talousarvio | 800 000 |
| 2024 talousarvio | 900 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 149 827 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) perusteella Enontekiön alueelle sähköverkon korvausinvestointiin myönnetyn avustuksen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 200 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu investointihankkeen maksatusaikataulun muutoksesta.
| 2025 II lisätalousarvio | 200 000 |
| 2025 talousarvio | 800 000 |
| 2024 tilinpäätös | 900 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 149 827 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 200 000 euroa.
(43.) Yritysten kustannustuki (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2024 II lisätalousarvio | 500 000 |
| 2024 talousarvio | 500 000 |
(46.) Yöjunarungon vaunukaluston hankinta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Yöjunarungon vaunukalusto | 1 704 |
| Yöjunarungon vaunukalusto (siirto momentille 31.20.22) | -3 794 |
| Yhteensä | -2 090 |
| 2024 II lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 2 090 000 |
| 2023 tilinpäätös | 490 000 |
47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 47 769 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n 1 momentin 1—3 kohtien nojalla myönnetystä luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Valtio korvaa antamansa sitoumuksen perusteella Finnvera Oyj:lle 50 % tai 80 % luotto- ja takaustappioiden kokonaismäärästä. Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömät.
Finnvera Oyj:n arvioidaan tekevän noin 5 500 rahoituspäätöstä vuonna 2025. Rahoitusta saavien kasvavien yritysten osuus arvioidaan olevan noin 1 000 yritystä. Finnvera Oyj:llä on noin 22 000 asiakasta, joista alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten osuus on noin 85 %.
Vaikuttavuus
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Luotto- ja takaustappiositoumusten piirissä olevien hankkeiden kokonaismäärä (mrd. euroa) | 3,1 | 2,7 | 2,7 |
| — josta Finnveran myöntämä rahoitus (mrd. euroa ja %) | 1,8 (58 %) | 1,2 (45 %) | 1,2 (45 %) |
| — josta pankkien ja muun rahoituksen osuus (mrd. euroa ja %) | 1,3 (42 %) | 1,5 (55 %) | 1,5 (55 %) |
| Aloittavien yritysten määrä (kpl) | 1 666 | 2 000 | 2 200 |
| Myötävaikutetut uudet työpaikat (kpl) | 4 835 | 6 000 | 6 500 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tappiokorvausten pienentyminen | -17 667 |
| Yhteensä | -17 667 |
| 2025 talousarvio | 47 769 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -10 000 000 |
| 2024 talousarvio | 65 436 000 |
| 2023 tilinpäätös | 22 692 278 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 47 769 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n 1 momentin 1—3 kohtien nojalla myönnetystä luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 8 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu tarvearvion tarkentumisesta.
| 2025 II lisätalousarvio | -8 000 000 |
| 2025 talousarvio | 47 769 000 |
| 2024 tilinpäätös | 21 261 325 |
| 2023 tilinpäätös | 22 692 278 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentilta vähennetään 8 000 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu tarvearvion tarkentumisesta.
| 2025 III lisätalousarvio | -10 000 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | -8 000 000 |
| 2025 talousarvio | 47 769 000 |
| 2024 tilinpäätös | 21 261 325 |
| 2023 tilinpäätös | 22 692 278 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 112 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista ja -päätöksistä aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion ja alijäämäkorvauksen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisen julkisesti tuetun vienninrahoitusjärjestelmän olemassaolon, myötävaikuttaa vientiin perustuvaan suotuisaan työllisyys- ja talouskehitykseen sekä edesauttaa vienninrahoitukseen liittyvien korkoriskien hallintaa.
Korontasauksessa Suomen Vientiluotto Oy solmii korontasaussopimuksia luotto- tai rahoituslaitoksen kanssa tai tekee korontasauspäätöksiä. Korontasauksessa luotto- tai rahoituslaitos tai Suomen Vientiluotto Oy maksaa valtiolle korontasausluoton mukaista kiinteää korkoa ja valtio maksaa Suomen Vientiluotto Oy:lle tai luotto- tai rahoituslaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden, viitekorkoa lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (1547/2011) säädettävällä lisällä.
Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen myöntämisen tavoitteena on edistää Suomen taloudellista kehitystä turvaamalla suomalaisille vientiä harjoittaville yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja alihankkijoiden työllisyyttä.
Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasausluottoja koskevia korontasaussopimuksia tai näitä vastaavia korontasauspäätöksiä enintään 33 mrd. euron pääoma-arvosta sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja enintään 33 mrd. euron pääoma-arvosta.
Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Uudet korontasaussitoumukset1) (milj. euroa) | 0 | 700 | 1 000 |
| Korontasaussitoumukset vuoden lopussa2) (milj. euroa) | 7 463 | 7 500 | 8 000 |
1) Sisältää Vientiluoton solmimat kiinteäkorkoiset luottosopimukset sekä pankkien solmimat korontasausluotot.
2) Sisältää Vientiluoton korontasaussopimukset ja -päätökset sekä luotto- ja korontasausvaraukset.
Korontasaussitoumuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Vientiluottojen korkotuki | 99 400 | 72 900 | 66 600 | 70 200 | 309 100 |
| Suojausmenot | 13 100 | 8 000 | 7 200 | 6 500 | 34 800 |
| Menot yhteensä | 112 500 | 80 900 | 73 800 | 76 700 | 343 900 |
Korontasaustoiminnasta valtiolle kertyvät korkohyvitykset tuloutuvat momentille 12.32.99. Korontasaustoiminnan arvioidaan olevan 300 000 euroa alijäämäinen vuonna 2025.
Korontasaussitoumuksista valtiolle kertyvät tulot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Korkohyvitykset | 11 900 | 20 300 | 28 700 | 40 700 | 101 600 |
| Suojaustulot | 100 300 | 65 800 | 53 400 | 43 200 | 262 700 |
| Tulot yhteensä | 112 200 | 86 100 | 82 100 | 83 900 | 364 300 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arviomäärärahan tarkistus | -4 100 |
| Korkotason muutokset | -12 500 |
| Luottokannan ja korkotason muutokset | -17 500 |
| Vientiluottojen korkotuki ja suojausmenot | 3 900 |
| Yhteensä | -30 200 |
| 2025 talousarvio | 112 500 000 |
| 2024 talousarvio | 142 700 000 |
| 2023 tilinpäätös | 78 608 406 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 112 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista ja -päätöksistä aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion ja alijäämäkorvauksen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 1 020 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää
1) Valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) 4 §:n mukaisten valtion vastuiden maksamiseen
2) huoltovarmuusvarastojen hoitokorvausten maksamiseen Huoltovarmuusrahastolle.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa voidaan käyttää valtion vastuiden maksamiseen Valtiontakuurahastolle, mikäli erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n taseessa olevan vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston varat tai Valtiontakuurahaston varat eivät riitä kattamaan Finnvera Oyj:n tappiollista erillistulosta.
Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää varmuusvarastojen hoitokorvauksen maksamiseen Huoltovarmuusrahastolle.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Varmuusvarastojen hoitokorvaus | 1 000 |
| Yhteensä | 1 000 |
| 2025 talousarvio | 1 020 000 |
| 2024 talousarvio | 20 000 |
| 2023 tilinpäätös | 13 133 333 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 1 020 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää
1) Valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) 4 §:n mukaisten valtion vastuiden maksamiseen
2) huoltovarmuusvarastojen hoitokorvausten maksamiseen Huoltovarmuusrahastolle.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa.
Selvitysosa:Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n vienti- ja alusluottojen rahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan markkinoilta varoja kohtuullisilla ehdoilla, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa pääasiallisesti lyhytaikaista, enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.
Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämien vienti- ja alusluottojen tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla viejillä on käytössään vastaavanlainen kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin- ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja samalla autetaan vientiyrityksiä, kotimaisia telakoita sekä niiden alihankkijoita työllistämään.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 10 000 |
| 2024 talousarvio | 10 000 |
| 2023 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa.
88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 100 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n oman pääoman korottamiseen käytettäväksi yhtiön tekemiin suoriin kasvua vahvistaviin sijoituksiin.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu Suomen Teollisuussijoitus Oy:n markkinaehtoisiin sijoituksiin, jotka yhtiö tekee kasvua edistäviin kohdeyhtiöihin Suomessa. Suoralla sijoitustoiminnalla haetaan vahvempaa teollisuuspoliittista roolia, suorempaa kohdennusta ja kykyä vahvistaa nopeammin kasvua luomalla muun muassa uusia toimialoja ja osaamiskeskittymiä Suomeen tai vahvistamalla olemassa olevien kasvualojen kehitystä.
Painopisteenä ovat markkinoiden pullonkauloina pidetyt kaksi keskeisintä osa-aluetta. Sijoitusten kohteena on tutkimus- ja teknologialähtöisten yritysten skaalausvaiheen rahoitus uusien kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatio- ja yritysekosysteemien rakentamiseksi Suomeen. Toisena alueena on sijoitukset ja rahoitus teollisen mittakaavan skaalautuvien hankkeisiin uuden teollisuuden rakentamiseksi Suomeen. Suomen Teollisuussijoitus Oy tekee sijoitukset pääsääntöisesti yhteistyössä yksityisten ja julkisten rahoittajien kanssa. Pääomituksen arvioidaan kanavoivan suorissa kasvuyhtiösijoituksissa vähintään kaksinkertaisen määrän yksityistä pääomaa.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 100 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään 100 milj. euroa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) oman pääoman korottamiseen. Kyse on hallituksen kehysriihessä sovitun kasvupaketin toimenpiteestä, jonka mukaan Tesi saa lisäpääomaa markkinasijoittajaperiaatteella tehtäviä suoria sijoituksia varten kolmena vuonna yhteensä 300 milj. euroa. Tämän valtion lisäpanostuksen tavoitteena on kanavoida sijoituskohteille vähintään kolminkertainen määrä yksityistä pääomaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisäpanostusta käytetään erityisesti niin sanottuihin scaleup-yrityksiin eli nopeasti kasvaviin kasvuyrityksiin, joille ei ole riittävästi saatavilla yksityistä rahoitusta. Tämä markkinakapeikko on Euroopan laajuinen, mutta valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan erityisen haastava Suomessa. Saadun selvityksen mukaan Tesin uuden strategian valmistelu on edennyt lausuntopalautteen analysoinnin vaiheeseen. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Tesin toiminta jatkuu markkinaehtoisena ja mahdollisimman suurelta osin yksityisen rahoituksen katalysoijana.
Syksyllä 2024 eduskunnan käsiteltävänä ovat Tesi-konsernin uudistamiseen tähtäävät lainsäädäntömuutokset (HE 86/2024 vp), joiden myötä on syntymässä uusi pääomasijoitusyhtiö. Valiokunta ei käsittele mietinnössään yksityiskohtaisemmin tätä kokonaisuutta, mutta toteaa pitävänsä myönteisenä sitä, että uudistuksessa korostuu Tesin teollisuuspoliittinen tehtävä yhteistyössä muiden toimijoiden kuten Finnveran ja Business Finlandin kanssa. Laajemminkin eri toimijoiden toiminnan koordinointi on tärkeää katvealueiden ja päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 100 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n oman pääoman korottamiseen käytettäväksi yhtiön tekemiin suoriin kasvua vahvistaviin sijoituksiin.