Talousarvioesitys 2025
30. Työllisyys ja yrittäjyys
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muiden koheesiopolitiikan ohjelmien, palkkaturvan sekä alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen menoista. Lisäksi lukuun sisältyy eräitä pienempiä työllisyyden, yrittäjyyden ja alueiden elinvoiman edistämiseen tarkoitettuja menoja.
Aikaisempina vuosina lukuun sisältyivät julkisista työvoima- ja yrityspalveluista aiheutuvat menot. Vuodesta 2025 alkaen kuntien muodostamat työvoimaviranomaiset vastaavat työvoimapalveluiden järjestämisestä. Rahoitus työvoimapalveluiden järjestämiseen on siirretty momentille 28.90.30.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä. Myös tehtyjen työtuntien määrää pyritään kasvattamaan. Hallitus toteuttaa uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä. Työllisyyden kasvulla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista yli 2 mrd. eurolla. Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus toteuttaa laajan kokonaisuuden uudistuksia, joilla muun muassa parannetaan työnteon kannustimia, yksinkertaistetaan sosiaaliturvajärjestelmää, helpotetaan työllistämistä, kehitetään kansainvälistä rekrytointia, lisätään paikallista sopimista työmarkkinoilla, parannetaan työhyvinvointia sekä työn ja perheen yhteensovittamista ja jatketaan työvoimapalveluiden uudistamista. Hallitusohjelman mukaan hallitus huolehtii, että kunnille siirtymässä olevien TE-palvelujen rahoitus, ohjausjärjestelmä ja asiakaspalvelun lainsäädäntö turvaavat kuntien todelliset mahdollisuudet onnistua kohtaanto-ongelmien ratkaisemisessa kannustinjärjestelmän edellyttämällä tavalla.
Osana TE-palvelut 2024 -uudistusta työvoimapalvelujen ohjausmalli tulee muuttumaan. Valtioneuvosto vahvistaa työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä työllisyyden edistämisen valtakunnalliset tavoitteet hallituskausittain. Tavoitteet asetetaan hallituskauden alussa ja ne ovat voimassa siihen saakka, kunnes uudet tavoitteet asetetaan. Tavoitteet ovat lähtökohtaisesti strategisen tason tavoitteita, eikä niillä pyritä ohjamaan työvoimaviranomaisten operatiivista toimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa tavoitteille seurantamittarit, joita seurataan vuosittain. Asetettavat tavoitteet voivat olla määrällisiä tai laadullisia, ja ne voivat koskea esimerkiksi eri asiakasryhmille tarjottavia palveluita tai esimerkiksi hallinnollisia toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan palvelujen tehokas toteutus. Tavoitteet ovat valtakunnallisia, mutta niiden alueellista huomioon ottamista ja toteutumista voidaan seurata alueellisissa yhteistyö- ja seurantakeskusteluissa, jotka ELY-keskukset järjestävät alueensa työvoimaviranomaisille vuosittain.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2023 toteutuma |
2024 arvio1) |
2025 arvio1) |
|
| Työttömät työnhakijat (1 000 hlöä) | 260 | 277 | 269 |
| Päättyneiden työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto (vko) | 23 | 25 | 24 |
| Virta yli 3 kk:n työttömyyteen, % | 46,0 | 45,4 | 43,1 |
1) Arviot tulevasta kehityksestä perustuvat tilastotietoihin aikaväliltä tammikuu 2022—helmikuu 2024. Kasvavan tai laskevan trendin on oletettu jatkuvan samanlaisena. Siltä osin kuin selkeää nousevaa tai laskevaa trendiä ei ole havaittavissa, on oletettu työllisyyden paranevan vuonna 2025.
Aluekehittäminen on valtion, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka perustuu alueiden erilaisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin. Aluekehittämisessä eri toimijoiden tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan kokonaisuutena sekä valtakunnallisesta että alueiden näkökulmasta.
Aluekehittämisen tavoitteena on edistää alueiden kestävää kasvua ja kilpailukykyä, asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua. Aluekehittämistoimintaa suuntaavat alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain lisäksi valtioneuvoston hallituskaudeksi määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet (aluekehittämispäätös) ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tuetaan EU:n ohjelmakaudelle 2021—2027 laadittujen ohjelmien toteutuksella.
Aluekehittämispäätös 2024—2027 sisältää pääministeri Petteri Orpon hallituksen aluekehittämisen painopisteet ja tavoitteet. Aluekehittämisen painopisteet vuosille 2024—2027 ovat: kestävä elinvoima ja investoinnit, hyvinvoiva väestö ja yhteisöt sekä vetovoimainen elinympäristö ja monimuotoinen luonto. Aluekehittämispäätös ohjaa eri hallinnonalojen ja maakuntien liittojen aluekehittämistä ja niiden toimenpiteiden yhteensovittamista. Ministeriöt huomioivat aluekehittämispäätöksen tavoitteet omassa ja hallinnonalansa toimissa. Maakuntien liitot huomioivat aluekehittämispäätöksen omissa strategioissaan yhteistyössä aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Valtakunnan tasolla aluekehittämisen kokonaisuudesta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, joka yhteensovittaa ja linjaa alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta ja vaikuttavuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on seurata valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen toteuttamista sekä edistää valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä.
Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu ELY-keskusten kautta. Kullekin ELY-keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin.
Aluekehittämisen lähtökohtana ovat alueiden ja kaupunkien vahvuudet ja erityispiirteet. Kaupungit ovat kasvun vauhdittajia sekä olennainen osa aluekehittämistä ja niiden vahvuuksia tulee hyödyntää aluekehittämispolitiikan vahvistamiseksi. Monimuotoinen, vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen perustuva kaupunkipolitiikka huomioi haasteiltaan ja kehitysedellytyksiltään eroavat kaupungit. Kaupunkikehittämistä toteutetaan sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Sopimuksellisuus ja kumppanuus ovat alue- ja kaupunkikehittämisen keskeisiä elementtejä.
Hallitus on käynnistänyt Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmien valmistelun. Ohjelmien tavoitteena on pohjoisen ja itäisen Suomen mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntämisen edistäminen erityisesti taloudellisen kasvun, alueellisen elinvoiman, investointien vauhdittamisen, osaamisen kehittämisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmista. Lisäksi edistetään Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta sekä vahvistetaan turvallisuutta muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Tavoitteena on erityisesti lisätä koko Suomen menestymistä elinkeinorakennetta uudistavien ja vihreää kasvua edistävien investointien houkuttelussa sekä tukea suunniteltujen ja jo toteutettujen investointien onnistumista. Ohjelmatyössä korostuu etenkin elinkeinoelämän, kaupunkien, alueiden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä valtion vuorovaikutteinen yhteistyö. Ohjelmien toimikausi kestää koko hallituskauden.
Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelma "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet. EAKR-toimien avulla kehitetään alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia, digitalisaatiota, pk-yritysten kestävää kasvua ja kilpailukykyä, energiatehokkuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista, kiertotaloutta ja paikallisen saavutettavuuden lisäämistä. Ohjelman ESR-toimet tukevat työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. JTF-toimien avulla tuetaan niitä alueita, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtion työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille 1.1.2025. Samalla työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan. Työllisyysalueita tulee olemaan yhteensä 45. Työvoimapalveluiden rahoitus kohdennetaan kunnille peruspalveluiden valtionosuuden kautta. Valtionosuudet ovat yleiskatteisia eikä työvoimapalveluihin sisälly merkittävissä määrin subjektiivisia oikeuksia, joten kunnilla on melko laaja harkintavalta työvoimapalveluiden toteutuksessa. Kunnat voivat halutessaan budjetoida työvoimapalveluihin laskennallisesti kohdentuvaa valtionosuutta suuremman tai pienemmän summan palveluiden järjestämiseen.
Järjestämisvastuun siirrosta päätettäessä on linjattu, että työvoimapalveluiden järjestämiseen kehyksessä varattu määräraha siirtyy sellaisenaan kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin. Työvoimapalveluiden kohdalla ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti määriteltävissä, kuinka paljon niiden järjestämisestä tulisi aiheutua kustannuksia. Vuonna 2023 toteutuneet työvoimapalvelujen kustannukset olivat noin 685 milj. euroa, joka sisälsi sellaisia työvoimapalveluita, joista on luovuttu tai ollaan luopumassa (velvoitetyöllistäminen ja kuntien palkkatuki). Valiokunnan saaman tiedon mukaan poistuneet tehtävät huomioiden vuoden 2023 toteutuneet kustannukset koko maan tasolla olivat noin 624,7 milj. euroa.
Saadun selvityksen mukaan tehtävämuutokset huomioon ottava työvoimapalveluiden siirtyvä rahoitus on noin 589,3 milj. euroa, joka sisältää työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan rahoituksen lisäksi palkkatukeen ja starttirahaan liittyviä menoja sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta. Toteutuneiden kustannusten ja siirtyvän rahoituksen välinen erotus on noin 35 milj. euroa, josta noin 20 milj. euroa selittyy toimintamenomomenttien määrärahan siirron erolla ja noin 15 milj. euroa työvoimapalveluihin budjetoidun määrärahan siirron erolla. Eroja syntyy, koska valtion järjestämisvastuun aikana valtaosa työvoimapalveluiden menoista on budjetoitu siirtomäärärahamomenteille, joiden mitoitukseen vaikuttaa edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha. Eri vuosien välistä vertailua vaikeuttavat myös palvelujärjestelmään kohdistuneet lakimuutokset, menojen jaksotukset sekä aiempien vuosien harkinnanvaraiset lisäykset ja vähennykset. Lisäksi on huomattava, että osa TE-toimistojen ja erityisesti ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen tehtävistä säilyy valtiolla, jolloin myös osa niiden rahoituksesta säilyy pääluokassa 32.
Vuoden 2025 alusta alkaen kuntien valtionosuuksiin (momentti 28.90.30) siirretään työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta noin 494,3 milj. euroa. TE-toimistojen toimintamenoista (momentilta 32.01.03) siirto on noin 246 milj. euroa, julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden rahoituksesta (momentilta 32.30.51) siirto on noin 202,7 milj. euroa ja työurien pidentämiseen liittyvien toimien määrärahasiirto (momentilta 32.30.55) noin 38,7 milj. euroa. Kyseiset momentit poistuvat talousarviosta. Lisäksi ELY-keskusten toimintamenoista noin 6,9 milj. euroa siirtyy valtionosuusmomentille.
Kokonaisuudessaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen siirretään noin 874 milj. euroa työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilta. Luku sisältää työvoimapalvelu- ja kotouttamisuudistuksen sekä niihin liittyvät työttömyysetuuksien rahoitusvastuun muutokset. Asiaa käsitellään mietinnössä luvun 28.90 yhteydessä.
Työvoimapalveluiden siirron tarkoituksena on tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita sekä tarjota kunnille mahdollisuus järjestää ja kehittää myös lakisääteisiä palveluita täydentäviä, alueen ja kuntien tarpeisiin vastaavia, kuntien omia palveluita.
Valiokunta pitää myönteisenä, että uudessa järjestämismallissa alueilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet kehittää yritysyhteistyötä ja yhteistyötä paikallisten koulutuksen järjestäjien kanssa. Uudistuksen toimeenpanovaiheessa on valiokunnan mielestä tärkeää varmistaa työllisyysalueiden välinen yhteistyö ja jatkossa myös toisten alueiden parhaista käytännöistä oppiminen. Lisäksi valiokunta nostaa esiin, että pitkäaikaistyöttömien keskuudessa on asiantuntijoiden mukaan merkittävä määrä sellaisia vaikeasti työllistyviä, jotka tarvitsevat ennen kaikkea sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita. Tämän vuoksi toimiva yhteistyö ja tiedonkulku hyvinvointialueiden, työllisyysalueiden ja Kelan välillä on keskeistä.
Järjestämisvastuun siirto on merkittävä uudistus. Valiokunta painottaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin (TyVL 12/2024 vp) työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtymävaiheen toteuttamista siten, että se vaikuttaa mahdollisimman vähän työvoimapalveluiden asiakkaiden saamaan palveluun. Lisäksi valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä seurata uudistuksen vaikutuksia erityisesti kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta. Jatkokehittämisessä valiokunta painottaa palveluprosessien keventämistä ja paikallisen harkinnan mahdollistamista. Työllisyysalueilla tulee myös huomioida digitalisaation ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet parantaa palvelujen laatua ja tehokkuutta yhteistyössä KEHA-keskuksen kanssa.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus kiinnittää huomiota ikääntyneiden työllisyyden parantamiseen. Myönteistä on, että 55—64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut viime vuosikymmeninä. Toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan työurien pidentämiseksi edelleen. Erityistä huomiota valiokunta kiinnittää siihen, että Suomessa miesten työllisyysaste oli Pohjoismaiden heikoin kaikissa 50—69-vuotiaiden viisivuotisikäryhmissä vuonna 2022.1) Naisten työllisyysaste oli pohjoismaisessa vertailussa matalalla tasolla vain 65—69-vuotiaiden ikäryhmässä.
32. Valtionavustus kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 5 847 000 |
| 2023 tilinpäätös | — |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kunnille tai kuntayhtymille Ohjaamojen monialaisuuden vahvistamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen.
Määräraha on varattu Ohjaamojen monialaisuuden vahvistamiseen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentti palautetaan talousarvioesitykseen.
Määrärahaa käytetään kunnille myönnettävään valtionavustukseen ohjaamotoimintaan. Ohjaamoiden palvelut on suunnattu kaikille alle 30-vuotiaille, jotka saavat ohjaamoiden kautta laaja-alaisesti maksutonta apua ja tukea.
Ohjaamotoiminnan vahvistamiseksi on otettu käyttöön vuosiksi 2021—2024 kannustinmalli, jonka kautta kunnat voivat hakea valtionavustusta henkilöstön palkkakuluihin. Mallissa kunta palkkaa yhden henkilön ja voi tämän jälkeen saada valtionavustusta toisen henkilön palkkaamiseen.
Kannustinmallin tavoitteena on varmistaa, että kunnilla on mahdollisuudet ja riittävästi välittömiä kannustimia ylläpitää ja kehittää Ohjaamojen monialaista palvelukykyä. Kunnan Ohjaamoihin tekemien rekrytointien tulee kohdentua joko sosiaali- ja terveyspalveluiden tai opetusalan asiantuntijoihin.
Määräraha on EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavaa ja tukee digitalisaatiotavoitetta, kun Ohjaamoiden yhteydessä kehitetään digitaalista verkko-ohjausta sekä mielen hyvinvoinnin tuen sähköisiä alustoja. Tavoitteena on, että vähintään 60 prosentilla Ohjaamoista on tarjolla läsnä olevaa palvelua sosiaali- ja terveyspalveluista sekä koulutussektorilta v. 2024 siten, että ne linkittyvät nuorten matalan kynnyksen palveluihin.
| 2025 talousarvio | 4 500 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | -4 500 000 |
| 2024 talousarvio | 5 847 000 |
| 2023 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kunnille tai kuntayhtymille Ohjaamojen monialaisuuden vahvistamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen.
Määräraha on varattu Ohjaamojen monialaisuuden vahvistamiseen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
(35.) Valtion korvaus kunnille TE -palvelu-uudistuksen muutoskulujen kattamiseen (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2024 talousarvio | 34 000 000 |
38. Ansioturvaan liittyvien työttömyysturvatehtävien ja ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan alueellisen linjauksen laadintaan liittyvien tehtävien hoitaminen Ahvenanmaan maakunnassa (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 30 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ansioturvaan liittyvien työttömyysturvatehtävien hoitamisesta ja ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan alueellisen linjauksen laadintaan liittyvien tehtävien hoitamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahasta 20 000 euroa kohdistuu ansioturvaan liittyvien työttömyysturvatehtävien hoitamiseen ja 10 000 euroa ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan alueellisen linjauksen laadintaan liittyvien tehtävien hoitamiseen Ahvenanmaan maakunnassa.
Ahvenanmaan maakunnalle ei nykyisin ole korvattu ansioturvaa koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuvia kustannuksia. Maakunnan hallituksen aloitteesta uudessa asetuksessa tästä kuitenkin säädettäisiin.
Ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan alueellisen linjauksen laadintaan liittyvien tehtävien hoidon osalta maakunnalle on korvattu osapäätöksen tekemiseen liittyen tehtävien hoitamisesta aiheutuvia kustannuksia ulkomaalaislain nojalla työ- ja elinkeinotoimistoille säädettyjen tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetussa asetuksessa 809/2010 säädetyn mukaisesti. Korvauksesta säädettäisiin uudessa asetuksessa ulkomaisen työvoiman käytön alueellisen linjauksen laatimiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta.
| 2025 talousarvio | 30 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 30 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ansioturvaan liittyvien työttömyysturvatehtävien hoitamisesta ja ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan alueellisen linjauksen laadintaan liittyvien tehtävien hoitamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 11 832 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:
1) Kutilan kanavan rakentamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistuksen uusimisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
3) kansainvälistä rekrytointia edistävään sopimusperusteiseen yhteistyöhön kaupunkien kanssa.
Mikäli vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) mukaisesti:
4) alueiden kehittämistä, kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä niihin sisältyviin investointeihin
5) kuntien ja kuntayhtymien toteuttamiin yritysten toimintaedellytyksiä tukeviin perusrakenteen investointihankkeisiin
6) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön.
Lisäksi määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
7) kohtien 1)—6) kulutusmenojen maksamiseen
8) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen
9) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Ulkorajamaakuntien kehittämisen rahoituksella tuetaan itäisen rajaseudun elinvoiman vahvistamista, kestävää kasvua ja vetovoiman lisäämistä.
Lisäksi määrärahaa käytetään Kutilan kanavan rakentamisesta ja Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistuksen uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin ja kansainvälistä rekrytointia edistävään sopimusperusteiseen yhteistyöhön kaupunkien kanssa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kansainvälistä rekrytointia edistävä sopimusperusteinen yhteistyö kaupunkien kanssa | 1 000 000 |
| Kutilan kanava | 5 000 000 |
| Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistus | 1 000 000 |
| Ulkorajamaakuntien kehittäminen | 4 832 000 |
| Yhteensä | 11 832 000 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 11 832 | 5 221 | 17 053 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 2 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 9 832 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansainvälisen rekrytoinnin palvelut | 1 000 |
| Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistus | 1 000 |
| Määräaikaiset hankkeet | -975 |
| Yhteensä | 1 025 |
| 2025 talousarvio | 11 832 000 |
| 2024 talousarvio | 10 807 000 |
| 2023 tilinpäätös | 11 921 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 11,8 milj. euroa. Valiokunta lisää momentille 665 000 euroa, josta kohdennetaan
- — 300 000 euroa Lahden kaupungin Salpausselän hiihtostadionin rullahiihtoradan rakentamiseen,
- — 200 000 euroa Hämeenlinnan kaupungin ampumahiihtoinfran rakentamiseen Ahvenistolle,
- — 125 000 euroa Utsjoen Lohikeskushankkeen esiselvityksen loppuraportissa (11/2024) esitettyihin jatkotoimenpiteisiin ja Lohikeskuksen suunnittelun jatkamiseen sekä
- — 40 000 euroa Omakylä Vuolenkoski vierasvenesataman kehittämiseen yhdessä kunnan kanssa.
Valiokunta palauttaa momentin perustelujen päätösosan kohdan, jonka mukaan määrärahaa saa käyttää alueellista elinvoimaa edistävien määräaikaisten hankkeiden avustamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 12 497 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:
1) Kutilan kanavan rakentamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistuksen uusimisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
3) kansainvälistä rekrytointia edistävään sopimusperusteiseen yhteistyöhön kaupunkien kanssa
4) alueellista elinvoimaa edistävien määräaikaisten hankkeiden avustamiseen.
Mikäli vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) mukaisesti:
5) alueiden kehittämistä, kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä niihin sisältyviin investointeihin
6) kuntien ja kuntayhtymien toteuttamiin yritysten toimintaedellytyksiä tukeviin perusrakenteen investointihankkeisiin
7) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön.
Lisäksi määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
8) kohtien 1)—7) kulutusmenojen maksamiseen
9) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen
10) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Diana 6G -testikeskuksen toiminnasta ja kehittämisestä.
| 2025 II lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2025 talousarvio | 12 497 000 |
| 2024 tilinpäätös | 10 157 000 |
| 2023 tilinpäätös | 11 921 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 5 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 27.01.01 Diana 6G -testikeskuksen toimintaan ja kehittämiseen.
| 2025 III lisätalousarvio | -5 000 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2025 talousarvio | 12 497 000 |
| 2024 tilinpäätös | 10 157 000 |
| 2023 tilinpäätös | 11 921 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 5 000 000 euroa.
41. Valtionavustus Työkanava Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Työkanava Oy:n valtionavustuksen lakkauttaminen (Lisätoimet 2024) | -5 000 |
| Yhteensä | -5 000 |
| 2025 talousarvio | — |
| 2024 II lisätalousarvio | -3 000 000 |
| 2024 talousarvio | 5 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 10 000 000 |
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen johtuu Työkanava Oy:n lakkauttamisesta.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta määrärahaa.
| 2025 II lisätalousarvio | — |
| 2024 tilinpäätös | 2 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 000 000 euroa.
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 5 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021—2028 annetun lain (758/2021) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Momentin määrärahasta on varattu 200 000 euroa kasvun kiihdyttämisohjelman toimeenpanoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 5 300 | 3 000 | 8 300 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alueellinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus (TA 2023) | -2 000 |
| Kasvun kiihdyttämisohjelma (RRF pilari3) | -1 200 |
| Maksatusten tarkistukset | -200 |
| Myöntämisvaltuuden lakkauttaminen (HO 2023) | -1 000 |
| Tasomuutos | -500 |
| Yhteensä | -4 900 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 5 300 000 |
| 2024 talousarvio | 10 200 000 |
| 2023 tilinpäätös | 12 106 589 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 12 071 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021—2028 annetun lain (758/2021) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin
2) EU:n yleisen talousarvion Brexit-mukautusvarausta koskevan EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1755 artiklan 15 mukaisten rahoitusoikaisujen ja muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä artiklan 12 mukaisen Brexit-mukautusvarausta koskevan käyttämättä jäävän ennakkomaksun palauttamiseen komissiolle.
Mikäli vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025 enintään 2 700 000 eurolla.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi.
Lisäys 6 771 000 euroa talousarvioesityksen 5 300 000 euroon nähden aiheutuu komission Suomelle maksaman Brexit-mukautusvarausta koskevan käyttämättä jäävän ennakon palauttamisesta.
| 2025 talousarvio | 12 071 000 |
| 2024 talousarvio | 10 200 000 |
| 2023 tilinpäätös | 12 106 589 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 12 071 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021—2028 annetun lain (758/2021) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin
2) EU:n yleisen talousarvion Brexit-mukautusvarausta koskevan EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1755 artiklan 15 mukaisten rahoitusoikaisujen ja muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä artiklan 12 mukaisen Brexit-mukautusvarausta koskevan käyttämättä jäävän ennakkomaksun palauttamiseen komissiolle.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Momentin määrärahasta on varattu 200 000 euroa kasvun kiihdyttämisohjelman toimeenpanoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Mikäli vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025 enintään 2 700 000 eurolla.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia myöntämispäätöksiä 10 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Valtuus ja määrärahan lisäys aiheutuvat pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeista Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella osana Itäisen Suomen ohjelman toimeenpanoa.
| 2025 III lisätalousarvio | 300 000 |
| 2025 talousarvio | 12 071 000 |
| 2024 tilinpäätös | 11 269 761 |
| 2023 tilinpäätös | 12 106 589 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia myöntämispäätöksiä 10 000 000 eurolla.
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 5 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2023—2025 annetun valtioneuvoston asetuksen (1015/2022) mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan sekä Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kuntien alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.
Kuljetustukea maksetaan matkan pituuden mukaan määräytyvänä prosenttiosuutena (9—20 %) hyväksytyistä kustannuksista.
Kuljetustukea maksetaan noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Yritystukien vähentäminen (Lisätoimet 2024) | -1 000 |
| Yhteensä | -1 000 |
| 2025 talousarvio | 5 300 000 |
| 2024 talousarvio | 6 300 000 |
| 2023 tilinpäätös | 6 300 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 5 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2023—2025 annetun valtioneuvoston asetuksen (1015/2022) mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
50. Valtionavustus nuorten rekrytointitukeen (siirtomääräraha 2 v)
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (vuoden 2026 alusta elinvoimakeskuksen) valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntämään nuorten rekrytointitukeen työvoimaviranomaiselle.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Valtionapuviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (vuoden 2026 alusta elinvoimakeskus). Työvoimaviranomainen päättää avustuksen edelleen välittämisestä yritykselle ja tekee valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisen yksityisoikeudellisen sopimuksen yrityksen kanssa, joka työllistää nuoren. Työvoimaviranomaisella tarkoitetaan työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista työvoimaviranomaista, eli kunnan tai kuntayhtymän viranomaista, joka vastaa työvoimapalveluiden järjestämisestä toimialueellaan.
Työvoimaviranomainen voi myöntää rekrytointitukea yritykselle, joka työllistää 18—29-vuotiaan nuoren vähintään kuuden kuukauden ajaksi. Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että nuori on ollut työttömänä vähintään kuusi kuukautta; poikkeuksena nuoret, jotka ovat suorittaneet vain perusopetuksen oppimäärän, joilla raja on vähintään kolmen kuukauden työttömyys.
| 2025 III lisätalousarvio | 30 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (vuoden 2026 alusta elinvoimakeskuksen) valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntämään nuorten rekrytointitukeen työvoimaviranomaiselle.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus | 180 |
| Kotoutumiskoulutus | -20 516 |
| Kuntakokeilujen jatko vuosille 2023-2024 (siirto momentilta 28.40.01) | 130 |
| Kuntakokeilujen jatko vuosille 2023-2024 (siirto momentilta 32.01.03) | 2 133 |
| Ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus (HO) | -500 |
| TE-palvelu-uudistus, kotokoulutus (siirto momentille 28.90.30) | -946 |
| TE-palvelu-uudistus, kuntiin siirtyvät tehtävät (siirto momentille 28.90.30) | -201 765 |
| TE-palvelu-uudistus, työllisyyspoliittista avustusta koskevien säännösten kumoaminen | -10 000 |
| TE-palvelu-uudistus, valtionhallintoon työllistämisestä annettujen säännösten kumoaminen | -5 750 |
| Toimet 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden edistämiseen | 250 |
| Toimet työurien pidentämiseksi (siirto momentille 32.30.55) | -350 |
| Turvapaikanhakijoiden määrän muutos | 7 163 |
| Työllisyysmäärärahojen alentaminen (HO) | 41 000 |
| Uudelleenkohdennus, TE-digihanke (siirto momentilta 32.01.10) | 5 000 |
| Yhteensä | -183 971 |
| 2025 talousarvio | — |
| 2024 II lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 183 971 000 |
| 2023 tilinpäätös | 217 670 000 |
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 570 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan peruutus vuonna 2024 aiheutuu tarvearvion tarkentumisesta.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta määrärahaa.
| 2025 II lisätalousarvio | — |
| 2024 tilinpäätös | 230 970 999 |
| 2023 tilinpäätös | 217 670 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 570 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 068 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta määrärahaa.
| 2025 III lisätalousarvio | — |
| 2025 II lisätalousarvio | — |
| 2024 tilinpäätös | 230 970 999 |
| 2023 tilinpäätös | 217 670 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 068 000 euroa.
52. Palkkaturva (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 33 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin, oikeudenkäyntikuluihin ja konkurssikustannusten maksamiseen sekä työnantajien tilitoimistoille maksettaviin kustannuksiin, kun palkkaturvaviranomainen on pyytänyt työnantajan tilitoimistolta selvitystä palkkasaatavista
4) kulutusmenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan työntekijälle.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Palkkaturva | 33 270 000 |
| Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot | 60 000 |
| Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset | 130 000 |
| Yhteensä | 33 460 000 |
Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 33 270 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.
Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.
Palkkaturvan tunnuslukuja
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) | 6 654 | 8 000 | 8 000 |
| Palkkaturvaa saaneet työntekijät (lkm) | 6594 | 6 500 | 6 500 |
| Palkkaturvapäätöksen saaneet työnantajat (lkm) | 1 847 | 2 000 | 2 000 |
| Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) | 120 | 120 | 120 |
| Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) | 32 | 35 | 35 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 33 380 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 80 000 euroa.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 33 460 000 |
| 2024 talousarvio | 33 460 000 |
| 2023 tilinpäätös | 36 012 983 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 33 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin, oikeudenkäyntikuluihin ja konkurssikustannusten maksamiseen sekä työnantajien tilitoimistoille maksettaviin kustannuksiin, kun palkkaturvaviranomainen on pyytänyt työnantajan tilitoimistolta selvitystä palkkasaatavista
4) kulutusmenojen maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu ennakoitua suuremmista maksatuksista.
| 2025 III lisätalousarvio | 10 000 000 |
| 2025 talousarvio | 33 460 000 |
| 2024 tilinpäätös | 33 591 902 |
| 2023 tilinpäätös | 36 012 983 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.
(55.) Toimet työurien pidentämiseksi (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| TE-palvelu-uudistus, kuntiin siirtyvät tehtävät (siirto momentille 28.90.30) | -38 650 |
| TE-palvelu-uudistus, muutosturvakoulutuksen siirtyminen kuntien vastuulle | -21 950 |
| Toimet työurien pidentämiseksi | 1 750 |
| Toimet työurien pidentämiseksi (siirto momentilta 32.30.51) | 350 |
| Yhteensä | -58 500 |
| 2024 talousarvio | 58 500 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 066 973 |
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 619 269 000 euroa.
Vuonna 2025 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 376 463 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025.
Määrärahaa ja myöntämisvaltuutta saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2021—2027 toimintapoliittisia tavoitteita ”Älykkäämpi Eurooppa”, ”Vihreämpi Eurooppa”, ”Yhteenliitetympi Eurooppa” ja ”Sosiaalisempi Eurooppa” sekä oikeudenmukaista siirtymää (JTF-rahasto) toteuttavan ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden sekä Interreg-ohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen tuen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen sekä kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin ja hallinnollisten tarkastusten tekemiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen
3) enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin kausien 2014—2020 ja 2021—2027 ohjelmien toteuttamiseen
4) EU:n ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen InvestEU-ohjelmaan
5) Ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan, EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 139 artiklan mukaisten ennakkomaksujen maksamiseen, 143—147 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen, EU:n ohjelmakauden 2021—2027 neuvoston asetuksen 1060/2021 103—104 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
6) hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltujen ennakoiden maksamiseen
7) Interreg-ohjelmien 2021—2027 teknisen tuen jäsenvaltion rahoitusosuuden korvaamiseen ohjelmien hallintoviranomaisille sekä teknisen tuen maksamiseen kertaluonteisena eränä ohjelman hallintoviranomaisena toimivalle maakunnan liitolle ohjelman maksatusten suorittamiseen tuensaajille määräajan puitteissa
8) Interreg-ohjelmien 2021—2027 jäsenvaltion velvoitteista aiheutuviin maksuihin.
Momentin myöntämisvaltuudesta 15 209 000 euroa ja määrärahasta 20 709 000 euroa kohdistuu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" tekniseen tukeen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 261 013 000 euroa on EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuutta ja 115 450 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 412 911 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 206 358 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.
Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan sosiaalirahaston, aluekehitysrahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimet on koottu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027". Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 3,1 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on 61 % eli noin 1,9 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 1,2 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.
Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.
Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja ohjelmakauden 2021—2027 teknistä tukea.
Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.
Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa ohjelmakaudelle 2021—2027 määritellään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) strateginen kohdentuminen ja ohjelmatyön organisointi.
Ohjelmakauden 2021—2027 alue- ja rakennepolitiikan rahoitus kohdentuu elinkeinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, toiminnan uudistumiseen ja liiketoimintaympäristön kehittämiseen, työnhakijoiden, työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja työmarkkinoille heikosti kiinnittyneiden ryhmien työllistymisen edistämiseen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen, oppimismahdollisuuksien kehittämiseen, kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantamiseen sekä niiden alueiden tukemiseen, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.
Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten Interreg-ohjelmien toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan mm. raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.
InvestEU-ohjelman tavoitteena on tukea Euroopan unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään unionin kilpailukykyä, talouden kestävyyttä ja kasvua, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta, pääomamarkkinoiden yhdentymistä sekä sisämarkkinoiden vahvistumista.
Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" jakautuminen toimintalinjoittain (pl. InvestEU:n ja Interreg-ohjelmien osuudet)
| Osuus koko ohjelmakaudella (%) | |
| TL 1. Innovatiivinen Suomi (EAKR) | 29,4 |
| TL 2. Hiilineutraali Suomi (EAKR) | 14,2 |
| TL 3. Saavutettavampi Suomi (ESR+) | 3,6 |
| TL 4. Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+) | 29,7 |
| TL 5. Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) | 1,0 |
| TL 6. Aineellista puutetta torjuva Suomi (ESR+) | 1,1 |
| TL 7. Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi (JTF) | 21,0 |
| Yhteensä | 100,0 |
Myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ohjelmakausi 2021—2027 | |||||
| Vuoden 2022 sitoumukset | 7,000 | 2,333 | 4,666 | - | 13,999 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | 88,682 | 28,297 | 56,036 | 43,032 | 216,047 |
| Vuoden 2024 sitoumukset | 448,295 | 424,265 | 221,661 | 254,126 | 1 348,347 |
| Vuoden 2025 sitoumukset | 75,292 | 131,762 | 94,116 | 75,293 | 376,463 |
| Yhteensä | 619,269 | 586,657 | 376,479 | 372,451 | 1 954,856 |
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n ja valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)
| Ohjelma/osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2021—2027 rahoituskehys valtuutena |
Myöntämisvaltuus v. 2025 |
Määräraha v. 2025 |
| Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | |||
| Tekninen tuki | 50,305 | 7,732 | 10,528 |
| Valtakunnalliset teemat | 54,301 | 8,317 | 13,780 |
| Aluerahoitus | 1 122,324 | 165,127 | 273,591 |
| Kaupunkirahoitus | 110,723 | 18,473 | 30,607 |
| Yhteensä | 1 337,653 | 199,649 | 328,506 |
| InvestEU | 31,571 | - | 6,941 |
| Yhteensä | 1 369,224 | 199,649 | 335,447 |
| Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) | |||
| Tekninen tuki | 38,700 | 5,351 | 7,286 |
| Valtakunnalliset teemat | 184,030 | 26,116 | 43,440 |
| Aluerahoitus | 654,908 | 90,213 | 150,052 |
| Aineellisen puutteen torjuminen | 32,301 | 4,341 | 7,220 |
| Yhteensä | 909,939 | 126,021 | 207,998 |
| Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) | |||
| Tekninen tuki | 25,587 | 2,126 | 2,895 |
| Aluerahoitus | 591,692 | 37,385 | 62,929 |
| Yhteensä | 617,279 | 39,511 | 65,824 |
| Interreg-ohjelmat1) | 51,000 | 4,259 | 10,000 |
| Interreg-ulkorajaohjelmat1) | 21,975 | 7,023 | - |
| Yhteensä | 72,975 | 11,282 | 10,000 |
| Kaikki yhteensä | 2 969,417 | 376,463 | 619,269 |
1) Koostuu valtion rahoitusosuudesta.
Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" ydinindikaattorit
| Tavoite (2029) |
|
| Yritykset yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa | 24 284 |
| Uudet tuella aikaansaadut työpaikat | 18 756 |
| Tuote- tai prosessi-innovaatioita tekevät pk-yritykset | 3 417 |
| Yritykset, joissa on suurempi liikevaihto | 5 307 |
| Päästövähennyksiä edistävät uudet ratkaisut | 550 |
| Tuen piiriin kuuluvan kunnostetun maaperän pinta-ala (ha) | 13 596 |
| 18—29-vuotiaat nuoret | 1 210 |
| Työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät | 76 740 |
| Työelämän ulkopuolella olevat | 26 515 |
| Työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat | 18 424 |
EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 16 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 603 269 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maksatusten tarkistukset | -33 222 |
| Ohjelmakauden 2014-2020 purkautuvien valtuuksien uudelleenbudjetoinnin maksatukset | -3 000 |
| Ohjelmakauden 2014-2020 REACTEU:n maksatukset | -2 681 |
| Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF (NGEU) | 39 933 |
| Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 rahoitus | -22 728 |
| Vähennys Interreg-ulkorajaohjelmista | -3 000 |
| Yhteensä | -24 698 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 619 269 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -100 000 000 |
| 2024 talousarvio | 643 967 000 |
| 2023 tilinpäätös | 470 426 476 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Määrärahaa ja myöntämisvaltuutta saa käyttää:
5) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 ENI CBC -täytäntöönpanoasetuksen 897/2014 71—76 artiklan (rahoitusoikaisut ja takaisinperintä) mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen, ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan, EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 139 artiklan mukaisten ennakkomaksujen maksamiseen, 143—147 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen, EU:n ohjelmakauden 2021—2027 neuvoston asetuksen 1060/2021 103—104 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 5) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 5).
Muutoksilla mahdollistetaan määrärahan käyttö myös EU:n ohjelmakauden 2014—2020 ENI CBC -täytäntöönpanoasetuksen 897/2014 71—76 artiklan (rahoitusoikaisut ja takaisinperintä) mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen.
| 2025 talousarvio | 619 269 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | -99 380 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -100 000 000 |
| 2024 talousarvio | 643 967 000 |
| 2023 tilinpäätös | 470 426 476 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 619,3 milj. euroa, josta 67 prosenttia käytetään EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja loppuosa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Valtuuteen esitetään noin 376,5 milj. euroa, josta 31 prosenttia on kansallista rahoitusosuutta. Momentilta rahoitettaviin kokonaisuuksiin kuuluvat EU:n ja valtion rahoitusosuudet alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021—2027 ohjelmasta "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" (EAKR, ESR+ ja JTF) sekä InvestEU-ohjelmasta ja valtion vastinrahoitusosuudet Interreg-ohjelmista.
Alue- ja rakennepolitiikan edellisen ohjelmakauden maksatukset päättyivät 30.6.2024. Valiokunta pitää erittäin myönteisenä sitä, että Suomi on saamassa edellisen ohjelman ”Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020” EU-rahoitusosuuden täysimääräisenä. Tätä edesauttoivat ohjelman loppuvaiheessa sallitut sisäiset joustot sekä mahdollisuus EU:n sataprosenttiseen rahoitukseen viimeisen tilivuoden maksupyynnöissä.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 619 269 000 euroa.
Vuonna 2025 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 376 463 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025.
Määrärahaa ja myöntämisvaltuutta saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2021—2027 toimintapoliittisia tavoitteita ”Älykkäämpi Eurooppa”, ”Vihreämpi Eurooppa”, ”Yhteenliitetympi Eurooppa” ja ”Sosiaalisempi Eurooppa” sekä oikeudenmukaista siirtymää (JTF-rahasto) toteuttavan ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden sekä Interreg-ohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen tuen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen sekä kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin ja hallinnollisten tarkastusten tekemiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen
3) enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin kausien 2014—2020 ja 2021—2027 ohjelmien toteuttamiseen
4) EU:n ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen InvestEU-ohjelmaan
5) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 ENI CBC -täytäntöönpanoasetuksen 897/2014 71—76 artiklan (rahoitusoikaisut ja takaisinperintä) mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen, ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan, EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 139 artiklan mukaisten ennakkomaksujen maksamiseen, 143—147 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen, EU:n ohjelmakauden 2021—2027 neuvoston asetuksen 1060/2021 103—104 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
6) hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltujen ennakoiden maksamiseen
7) Interreg-ohjelmien 2021—2027 teknisen tuen jäsenvaltion rahoitusosuuden korvaamiseen ohjelmien hallintoviranomaisille sekä teknisen tuen maksamiseen kertaluonteisena eränä ohjelman hallintoviranomaisena toimivalle maakunnan liitolle ohjelman maksatusten suorittamiseen tuensaajille määräajan puitteissa
8) Interreg-ohjelmien 2021—2027 jäsenvaltion velvoitteista aiheutuviin maksuihin.
Momentin myöntämisvaltuudesta 15 209 000 euroa ja määrärahasta 20 709 000 euroa kohdistuu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" tekniseen tukeen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 1 500 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2025 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä 369 440 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuoden 2024 käyttämättä jääneestä valtuudesta peruutetaan 2 977 000 euroa.
Selvitysosa:Valtuuden ja määrärahan vähennys aiheutuu käyttämättä jäävästä Interreg-ulkorajaohjelmien valtion rahoitusosuudesta.
| 2025 II lisätalousarvio | -1 500 000 |
| 2025 talousarvio | 619 269 000 |
| 2024 tilinpäätös | 376 452 272 |
| 2023 tilinpäätös | 470 426 476 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentilta vähennetään 1 500 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2025 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä 369 440 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuoden 2024 käyttämättä jääneestä valtuudesta peruutetaan 2 977 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 60 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu ohjelmakauden 2021—2027 maksatusten viivästymisestä.
| 2025 III lisätalousarvio | -60 000 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | -1 500 000 |
| 2025 talousarvio | 619 269 000 |
| 2024 tilinpäätös | 376 452 272 |
| 2023 tilinpäätös | 470 426 476 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 60 000 000 euroa.
95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden vaikuttavuusinvestointihankkeen tuoton maksamiseen.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö on kilpailuttanut ja solminut yksityisen hankehallinnoijan kanssa sopimuksen tulosperusteisen työllisyyden vaikuttavuusinvestointirahaston perustamisesta. Pitkäaikaistyöttömyyden alentamista tavoitteleva hanke käynnistyi v. 2018.
Vaikuttavuusinvestointihankkeissa hankehallinnoija kerää rahastoihin sijoittajilta pääomia, jotka käytetään pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden palveluiden rahoittamiseen. Sijoittajat kantavat taloudellisen riskin hankkeen tuloksellisuudesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut maksamaan rahastoon sijoittaneille toimijoille tulokseen perustuvaa palkkiota. Tulospalkkio määrittyy toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen tähtäävässä hankkeessa toimijoille maksetaan enintään 10 000 euroa työllistynyttä kohden, yhteensä enintään 23 milj. euroa vuosina 2020—2024.
Vaikuttavuus
| 2023 toteutuma |
2024 tavoite |
2025 tavoite |
|
| Pitkäaikaistyöttömien työllisyys paranee | |||
| Pitkäaikatyöttömien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2019—, hlöä) | 5 315 | 7 000 | 7 300 |
| — joista työllistyneitä | 2 095 | 2 800 | 3 000 |
| 2025 talousarvio | 6 000 000 |
| 2024 talousarvio | 6 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 9 388 313 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden vaikuttavuusinvestointihankkeen tuoton maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 2 568 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu sitoutumisesta työllistämistuloksista maksettaviin korvauksiin.
| 2025 III lisätalousarvio | 2 568 000 |
| 2025 talousarvio | 6 000 000 |
| 2024 tilinpäätös | 5 813 017 |
| 2023 tilinpäätös | 9 388 313 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 2 568 000 euroa.