Talousarvioesitys 2025
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 520 110 000 euroa.
Vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 540 523 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 2023/2831) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin
6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
7) valtionavustuslain (688/2001), yrityksille myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (91/2024) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 2023/2831) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen
8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin
9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi
10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä maksuhyvityksestä audiovisuaalisiin tuotantoihin vuosina 2024—2026 annetun valtioneuvoston asetuksen (1203/2023) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamiseen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille
11) valtionavustuslain (688/2001), kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1197/2020) sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään kiertotalouden investointi- ja innovaatiotukeen.
Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu
1) 27 310 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1)
2) 7 550 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1)
3) 6 000 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2)
4) 3 000 000 euroa 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöihin (RRF pilari2)
5) 6 000 000 euroa innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistämiseen (RRF pilari3)
6) 25 700 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3)
7) 3 000 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3)
8) 2 000 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3)
9) 900 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3)
10) 200 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3)
11) 1 200 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinoelämän ja yhteiskunnan uudistumista sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kasvua nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan organisaatioita pitkäjänteiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan teknologian ja uuden osaamisen kehittämistä, kasvattamaan arvonlisää ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoituksella edistetään yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä tutkimustulosten ja tutkimuspohjaisten ideoiden kaupallistamista. Rahoitusta kohdennetaan myös julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden esikaupallisiin, elinkeinoelämän kanssa verkottuneisiin tutkimushankkeisiin, joilta ei edellytetä välitöntä vientipotentiaalia. Rahoituksella edistetään myös luovien alojen t&k-intensiteetin lisäämistä ja luovilta aloilta syntyvien, tutkimuspohjaisten ideoiden kaupallistamista. Business Finland kohdentaa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 annetun lain (1092/2022), tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevan monivuotisen suunnitelman sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjausten mukaisesti.
Momentin määrärahasta 82 860 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia kokonaisuuksia.
Valtuudesta kohdennetaan arviolta 486 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mistä luovien alojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan 9 000 000 euroa.
Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevia menoja vastaava EU:n rahoitusosuus ko. hankkeisiin on merkitty momentille 12.32.99.
Vaikuttavuus
| 2023 toteutuma |
2024 tavoite |
2025 tavoite |
|
| Elinkeinoelämä uudistuu ja kasvaa — luomme edellytykset elinkeinoelämän uudistumiselle ja kasvulle: Business Finland tukee talouden kasvua edistämällä asiakkaidensa kehittymistä globaalisti erittäin menestyviksi yrityksiksi. Business Finland vahvistaa kilpailukykyä kannustamalla asiakkaitaan liiketoiminnan rohkeiksi uudistajiksi | |||
| — Business Finlandin asiakkaiden viennin kasvuprosentin ja OECD-maiden viennin keskimääräisen kasvuprosentin erotus (%-yksikköä) | 1) | > 1 | > 1,1 |
| — Business Finlandin yritysasiakkaiden yhteenlaskettujen t&k-panostusten kasvu (%) | 16,4 | > 7 | > 72) |
| — Projekteihin osallistuneiden kumppanien lukumäärä ekosysteemeissä, joissa tavoitteena miljardiluokan uusi liiketoiminta (lkm) | 204 | = 150 | = 150 |
| Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edistyy — puhtaan energian Suomi: Business Finland edistää kestävää kehitystä auttamalla asiakkaitaan kestävien ratkaisujen ja toiminnan kehittämisessä | |||
| — Ilmasto- ja vähähiilisyystavoitteiden mukaisten hankkeiden osuus (%) kaikista rahoitetuista projekteista | 46 | 40 | 45 |
1) Vuoden 2023 toteumatieto laskettavissa todennäköisesti huhtikuussa 2024.
2) Vuoden 2025 tarkempi tavoitetaso on tarkoituksenmukaista määritellä vasta kun tiedetään Business Finlandin myöntövaltuuksien taso vuonna 2025.
Valtuuden ja määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Määräraha | Valtuus | |
| Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan | 293 230 | 318 267 |
| — alkaville yrityksille | 82 900 | |
| — pk-yrityksille | 84 500 | |
| — suuryrityksille | 150 867 | |
| Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus | 107 200 | 186 132 |
| Euroopan avaruusjärjestön (ESA) vapaaehtoiset ohjelmamaksut | 28 000 | 26 124 |
| AV-tuotantokannustin | 8 820 | 10 000 |
| RRF-toiminta | 82 860 | |
| Yhteensä | 520 110 | 540 523 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 468 860 | 293 185 | 89 090 | 37 660 | 57 830 | 946 625 |
| Vuoden 2025 sitoumukset | 51 250 | 177 280 | 141 180 | 69 403 | 101 410 | 540 523 |
| Menot yhteensä | 520 110 | 470 465 | 230 270 | 107 063 | 159 240 | 1 487 148 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 2 614 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 517 496 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöt (RRF pilari2) | 800 |
| Akkuarvoketju (LTA3 2021) | -2 400 |
| Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (RRF pilari3) | -5 790 |
| Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (RRF pilari3) maksatusten tarkistus | 1 460 |
| Av-tuotantokannustin | -2 437 |
| Business Finland, avustukset tutkimukseen (T&K) | 3 600 |
| Business Finland, avustukset yrityksille (T&K) | 6 750 |
| ESAn maksut (siirto momentille 32.01.66) | -773 |
| Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen (RRF pilari3) | -5 300 |
| Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen (RRF pilari3) maksatusten tarkistus | 3 200 |
| Innovatiiviset kasvuyritykset (RRF pilari3) | -4 710 |
| Innovatiiviset kasvuyritykset (RRF pilari3) maksatusten tarkistus | 800 |
| Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys (RRF pilari1) | -20 490 |
| Maksatusten tarkistukset | -23 040 |
| Maksatusten tarkistukset (TA 2025) | 8 587 |
| Matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukeminen (RRF pilari3) | -133 |
| Mikroelektroniikan arvoketju (RRF pilari2) | -3 150 |
| Mikroelektroniikan arvoketju (RRF pilari2) maksatusten tarkistus | 4 000 |
| T&K-lisärahoitus | 76 440 |
| Talent Explorer (HO 2023) | -6 890 |
| Teollisuuden vähähiilisyys, kiertotalous, digitaalisuus ja teollinen palveluvienti (RRF pilari3) | 130 |
| Terveys- ja hyvinvointiosaaminen ja -teknologia (RRF pilari3) | -590 |
| Tki-avustukset | -7 880 |
| Tuki luovien alojen ja tapahtuma-alan yrityksille pilottien toteuttamiseksi (RRF pilari3) | -1 270 |
| Tuki luovien alojen ja tapahtuma-alan yrityksille pilottien toteuttamiseksi (RRF pilari3) maksatusten tarkistus | 350 |
| Tukiohjelma kiinteistö- ja rakentamisalalle ilmastonmuutoshaasteisiin (RRF pilari1) | -2 380 |
| Veturihankkeet (RRF pilari3) | -9 800 |
| Veturiyritykset | 3 000 |
| Yritystukien vähentäminen (Lisätoimet 2024) | -10 000 |
| Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen | -20 000 |
| Tasomuutos | -5 647 |
| Yhteensä | -23 563 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 520 110 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 17 690 000 |
| 2024 talousarvio | 543 673 000 |
| 2023 tilinpäätös | 326 282 789 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 538 025 000 euroa.
Vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 940 523 000 eurolla.
Valtuudesta on varattu 400 000 000 euroa teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyvien investointien tukemiseen.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
12) valtionavustuslain (688/2001) ja annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyviin investointihankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi.
Määrärahasta on varattu
1) 33 810 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1)
4) 4 600 000 euroa 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöihin (RRF pilari2)
5) 8 200 000 euroa innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistämiseen (RRF pilari3)
6) 30 300 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3)
7) 3 700 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3)
8) 3 000 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3)
9) 1 600 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3)
11) 1 800 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3)
12) 15 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan, päätösosan toisen kappaleen kohta 12) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 12), päätösosan kolmannen kappaleen kohdat 1)—11) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen vastaavat kohdat ja kohta 12) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen kohdaksi 12) ja päätösosan neljäs kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kuudennen kappaleen.
Lisäys talousarvioesitykseen 520 110 000 euroon nähden on 17 915 000 euroa, mistä 6 500 000 euroa aiheutuu materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämisen (RRF pilari1), 1 600 000 euroa 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöjen (RRF pilari2), 2 200 000 euroa innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistämisen (RRF pilari3), 4 600 000 euroa veturiyritysrahoituksen (RRF pilari3), 700 000 euroa avainalojen vauhdittamisen ja osaamisen vahvistamisen (RRF pilari3), 1 000 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemisen (RRF pilari3), 700 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelman (RRF pilari3), 600 000 euroa luovien alojen rakennetuen (RRF pilari3) ja 15 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemisen (RRF pilari3) maksatusten tarkistuksista.
Valtuuden lisäys 400 000 000 euroa talousarvioesityksen 540 523 000 euroon nähden aiheutuu teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyvien investointien tukemisesta.
| 2025 talousarvio | 538 025 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | -15 000 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 17 690 000 |
| 2024 talousarvio | 543 673 000 |
| 2023 tilinpäätös | 326 282 789 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Tutkimus- ja kehittämismenojen (T&K-menot) kokonaisuutta kuvataan mietinnön yleisperusteluissa. Momentilla 32.20.40 määritellään Business Finlandin avustusvaltuus ja määrärahataso.
Momentille esitetään noin 538,0 milj. euroa, josta noin 100,8 milj. euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia kokonaisuuksia. Valtuuteen osoitetaan noin 940,5 milj. euroa, josta 400 milj. euroa on täydentävässä talousarvioesityksessä esitettyä avustusvaltuutta merkittävien puhdasta siirtymää edistävien teollisten investointien valtiontukiohjelmaan. Kyse on hallituksen investointiohjelmassa mainitun elinkeinopoliittisen varauksen käyttämisestä vuonna 2025 tehtäviin sitoumuksiin, joiden ei arvioida aiheuttavan menoja vielä vuonna 2025.
T&K-toiminnan avustusvaltuudeksi esitetään noin 486 milj. euroa, joka kasvaa noin 94 milj. eurolla kevään 2024 kehykseen verrattuna. Lisäyksestä noin 45 milj. euroa kohdistuu yritysten T&K-toimintaan, noin 40 milj. euroa yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden julkisten organisaatioiden yritysläheiseen tutkimukseen ja loput 9 milj. euroa osoitetaan luovien alojen T&K-toimintaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan luovien alojen T&K-tuen rahoitushaun avaamista valmistellaan syksyllä 2024 hallinnonalan ja alan toimijoiden yhteistyössä. Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoitushaun kriteeristö tunnistaa luovien alojen erityispiirteet. Asiaa käsitellään tarkemmin mietinnön luvussa 29.80.
T&K-toimintaan osoitetaan rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa myös momentilta 32.20.83, jolla Business Finlandin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan kohdistuva lainavaltuus on arviolta 145 milj. euroa. Lisäksi T&K-rahoitusta kohdennetaan hallinnonalalla Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan yleisavustuksena (momentilla 32.01.49) ja erityisavustuksena tutkimusinfrastruktuuriin (momentilla 32.01.41). Yleisavustuksesta noin 109,5 milj. euroa käytetään tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Erityisavustuksena VTT:lle osoitetaan noin 47,8 milj. euroa kvanttitietokoneen hankintaan ja yhteiskäyttöisten tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien investointeihin.
Lisäksi momentilla 32.30.64 käsiteltävä EU-rakennerahastojen rahoitus sisältää T&K-toimintaan kohdistuvaa rahoitusta arviolta noin 100 milj. euroa, joka kohdistuu pääosin Itä- ja Pohjois-Suomeen ELY-keskusten kautta. Tämä rahoitus kohdentuu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on innovaatio- ja kansainvälistymispotentiaalia. Business Finlandin rahoitus puolestaan on valtakunnallisesti kilpailtua, ja se kohdistuu kansainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille pääosin Etelä- ja Länsi-Suomeen.
Valiokunnan kuulemat asiantuntijat nostivat esiin kritiikkiä Business Finlandin rahoituksen kohdentumisesta arvioiden, että rahoitus ohjaa resursseja liiaksi olemassa olevien liiketoimintarakenteiden tukemiseen kunnianhimoisen kasvun ja innovaatioiden tukemisen sijasta. Valiokunta pitää tärkeänä selvittää, onko rahoituksen ohjaaminen globaalisti toimiville suurille veturiyrityksille kaikkein tarkoituksenmukaisin ja kustannusvaikuttavin tapa toimia ja tuottaako veturin ekosysteemiyhteistyö pienemmille yrityksille toimintamallissa oletettuja hyötyjä. Valiokunta pitää myönteisenä, että PK-yritysten osuus Business Finlandin T&K-rahoituksesta on korkeampi kuin suurten yritysten osuus. Kaikkein pienimpien yritysten ja ekosysteemeistä riippuvaisten startup-yritysten näkökulmasta Business Finlandin rahoitusmuodot eivät kuitenkaan kohtaa koettua tarvetta tukea myös yritysten syntymistä ja ekosysteemejä. Pienten yritysten osallistumista rahoitushakuihin saattaa rajoittaa myös hajanaiseksi ja poukkoilevaksi koettu rahoitusinstrumenttien kokonaisuus, jonka hallitseminen ilman konsulttiapua on vaikeaa.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuli ilmi huolta valtionhallinnon roolista markkinoiden niin sanottujen voittaja-alojen valinnassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtio luo edellytyksiä uudistumiselle ja kehittymiselle jättäen markkinoiden tehtäväksi voittajien valinnan.
Valiokunta pitää hyvänä, että kevään 2024 kehysriihen linjauksen mukaan tuleville Elinvoimakeskuksille valmistellaan rahoitusmekanismia, jolla edistetään PK-yritysten tavoitteellista T&K-toimintaa. Suurin osa Suomen yrityksistä kuuluu mikro- tai PK-yritysten kategoriaan, ja osa niistä kasvaa suuryrityksiksi. Valiokunta pitää myönteisenä, että keväällä 2024 julkaistussa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisessa suunnitelmassa linjataan, että Business Finlandin kautta kohdennetaan T&K-rahoitusta kilpailullisin menettelyin T&K-toimintaa aloittaville yrityksille sekä PK-yrityksille, jotka sitoutuvat pitkäjänteisesti lisäämään T&K-toimintaa. Pienillä yrityksillä on alueellisesti suuri merkitys, ja niistä voi nousta alueiden omiin vahvuuksiin perustuvia innovaatioita.
Valiokunta pitää talousvaliokunnan tavoin (TaVL 24/2024 vp) keskeisenä varmistaa yhtenäinen innovaatioputki tutkimuksesta teknologian kehitykseen, tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen. Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota siihen, että viime vuosien T&K-panostusten varjopuolena on ollut aiempaa vähäisempi panostus innovaatioputken loppuvaiheeseen. Innovaatiorahoituksella pyritään varmistamaan T&K-toiminnan tulosten kaupallistaminen ja vienti. Tämän vuoksi valiokunta pitää valitettavana innovaatiorahoituksen 20 milj. euron leikkausta Business Finlandin muuhun kuin T&K-toimintaan käytettävissä olevaan avustusvaltuuteen (noin 50,5 milj. euroa). Innovaatiorahoituksen väheneminen, esimerkiksi pienten yritysten innovaatiosetelistä luopuminen, on haasteellista erityisesti PK-sektorilla, jossa kaupallistumisen tukemisen mahdollisuudet näin heikkenevät.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 538 025 000 euroa.
Vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 940 523 000 eurolla.
Valtuudesta on varattu 400 000 000 euroa teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyvien investointien tukemiseen.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 2023/2831) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin
6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
7) valtionavustuslain (688/2001), yrityksille myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (91/2024) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 2023/2831) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen
8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin
9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi
10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä maksuhyvityksestä audiovisuaalisiin tuotantoihin vuosina 2024—2026 annetun valtioneuvoston asetuksen (1203/2023) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamiseen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille
11) valtionavustuslain (688/2001), kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1197/2020) sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään kiertotalouden investointi- ja innovaatiotukeen
12) valtionavustuslain (688/2001) ja annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyviin investointihankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi.
Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu
1) 33 810 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1)
2) 7 550 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1)
3) 6 000 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2)
4) 4 600 000 euroa 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöihin (RRF pilari2)
5) 8 200 000 euroa innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistämiseen (RRF pilari3)
6) 30 300 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3)
7) 3 700 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3)
8) 3 000 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3)
9) 1 600 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3)
10) 200 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3)
11) 1 800 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3)
12) 15 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 8 692 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 913 385 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 3 600 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3), 8 200 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3), 9 300 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1), 2 050 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3), 38 810 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen (RRF pilari1), 31 900 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3), 450 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3), 4 870 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2) ja 1 000 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3).
Selvitysosa:Valtuuden vähennys 27 138 000 euroa on siirtoa momentille 32.20.46 laivaprojektien innovaatioiden kehittämiseen.
Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 600 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3), 4 500 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3), 1 750 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1), 250 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3), 5 000 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen (RRF pilari1), 1 600 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3) ja 250 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3) sekä vähennyksenä 1 130 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2), 600 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3) varatun määrärahan maksatusten tarkistuksina ja 3 528 000 euroa valtuuden siirrosta aiheutuvina maksatusten tarkistuksina.
| 2025 II lisätalousarvio | 8 692 000 |
| 2025 talousarvio | 538 025 000 |
| 2024 tilinpäätös | 422 124 446 |
| 2023 tilinpäätös | 326 282 789 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 8 692 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 913 385 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 3 600 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3), 8 200 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3), 9 300 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1), 2 050 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3), 38 810 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen (RRF pilari1), 31 900 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3), 450 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3), 4 870 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2) ja 1 000 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3).
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 9 155 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 850 309 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että valtuudesta on varattu 312 000 000 euroa teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyvien investointien tukemiseen.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 28 810 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1) sekä 32 760 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3).
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että varauksista poistetaan kohta 12) matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3).
Selvitysosa:Valtuuden muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 24 924 000 euroa siirtona momentilta 32.20.46 sekä vähennyksenä 88 000 000 euroa hallituksen investointiohjelman elinkeinopoliittisesta varauksesta.
Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 860 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3) sekä vähennyksenä 10 000 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1) ja 15 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3) varatun määrärahan maksatusten tarkistuksina.
| 2025 III lisätalousarvio | -9 155 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 8 692 000 |
| 2025 talousarvio | 538 025 000 |
| 2024 tilinpäätös | 422 124 446 |
| 2023 tilinpäätös | 326 282 789 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 9 155 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 850 309 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että valtuudesta on varattu 312 000 000 euroa teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyvien investointien tukemiseen.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 28 810 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1) sekä 32 760 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3).
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että varauksista poistetaan kohta 12) matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3).