Talousarvioesitys 2025
20. Uudistuminen ja vähähiilisyys
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Elinkeino-, innovaatio- ja energiapolitiikoilla edistetään elinkeinoelämän uudistumista ja kansainvälisen kilpailukyvyn tki-perustaista vahvistumista, energiatehokkaan teollisen tuotannon ratkaisujen käyttöönottoa sekä laajemmin yhteiskunnan kehittymistä hiilineutraaliksi. Tämä edellyttää uusia toimenpiteitä sekä julkisen sektorin ja yritysten tiivistä vuorovaikutusta. On kehitettävä uusia ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja sekä otettava käyttöön tuotantotapoja, joilla teollisuuden prosessit voidaan muuttaa vähähiilisiksi. Tähän panostamalla yritykset voivat edistää Suomen omien ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä tarjota kotimaisiin vahvuuksiin perustuvia ympäristöllisesti kestäviä ratkaisuja, joiden kysyntä maailmanmarkkinoilla on kasvamassa.
Siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vauhditetaan investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, edistämällä resurssitehokkuutta (energia- ja resurssitehokkuus) sekä lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energian käytössä. Vähähiilisyyttä ja fossiilivapaan energiajärjestelmän luomista tukevat politiikkatoimet mahdollistavat talouden kestävän kehityksen. Tavoitteiden saavuttamisessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja innovoinnin tuloksilla on keskeinen merkitys.
Innovaatiojärjestelmän ennakoitavuutta ja kansainvälistä houkuttelevuutta kehitetään parlamentaarisen tki-työryhmän linjausten mukaisesti. T&k-rahoituslain perusteella valmisteltava monivuotinen valtion t&k-rahoituksen suunnitelma ohjaa t&k-rahoituslisäysten kohdentamista yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja muiden tki-toimijoiden pitkäjänteisen ja laajapohjaisen tki-yhteistyön vahvistamiseen sekä yritysten kannustamiseen vaikuttavuudeltaan kunnianhimoiseen ja aiempaa riskipitoisempaan t&k-toimintaan.
Toimenpiteillä lisätään tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta sekä tuetaan kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatiokeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Alueellisia, kansallisia ja EU:n tki-rahoitusvälineitä hyödynnetään rinnakkain ekosysteemien tukena. T&k- ja innovaatiorahoitusta suunnataan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uudistumisen kannalta keskeisille aloille ja lupaaviin kasvumahdollisuuksiin, mm. data- ja alustatalouteen, murrosteknologioiden kehittämiseen sekä puhtaan siirtymän tukemiseen. Toimenpiteillä tuetaan myös tutkimustulosten jatkojalostamista ja tutkimuksessa syntyneen osaamisen hyödyntämistä kaupallisesti sekä laajemmin yhteiskunnassa. Yrityksiä kannustetaan luomaan kansainvälistä, korkean arvonlisän liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja hyödyntämällä uutta teknologiaa sekä uusia arvonluonnin lähteitä.
Keskeinen haaste on, että Suomen tulisi valita strategiset osaamisen ja panostusten painopistealueet, joiden ytimessä ovat teknologinen edelläkävijyys, kansainvälinen yhteistyö laadukkaiden kumppanien kanssa ja osaamispohjan laaja uudistuminen. Strategiset valinnat tuottavat ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja muodostavat tiiviin kokonaisuuden teollisuuspolitiikan valintojen kanssa.
Politiikan toimintatapoja ja keinoja uudistetaan mm. hyödyntämällä digitalisaatiota, toteuttamalla kokeiluja tki-toiminnan kannalta olennaisilla sovellusalueilla, kehittämällä säädösympäristöä sekä rakentamalla hallinnonalarajat ylittäviä kehittämistoimia ja ohjelmakokonaisuuksia.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2025:
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2023 arvio/toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Puhtaat investoinnit edistävät ilmastotavoitteita | |||
| — Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä ilman maankäyttösektoria (Mt CO2 ekv.) | 44 | 42 | 40 |
| Investoinnit Suomessa lisääntyvät | |||
| — Suorien ulkomaisten sijoitusten kanta/BKT (%) | 28,0 | 29,0 | 29,5 |
| T&k- ja innovaatiotoiminta vahvistuu | |||
| — Yritysten t&k-investoinnit/BKT (%) | 2,03 | 2,05 | 2,10 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Lukuun osoitetaan yhteensä 1,6 mrd. euroa, joilla muun muassa edistetään elinkeinoelämän uudistumista ja kansainvälisen kilpailukyvyn TKI-perustaista vahvistumista, energiatehokkaan teollisen tuotannon ratkaisujen käyttöönottoa sekä laajemmin yhteiskunnan kehittymistä hiilineutraaliksi. Valiokunta korostaa ympäristövaliokunnan (YmVL 16/2024 vp) tavoin sitä, että hiilineutraalisuustavoitteen ja puhtaan siirtymän saavuttamisessa T&K-toiminnalla ja innovaatioilla on keskeinen merkitys. Puhdas siirtymä luo myös kasvumahdollisuuksia Suomen taloudelle.
Suomeen suuntautuvien investointien määrä ei ole ollut riittävä teollisuuden uudistumisen kannalta. Puhtaan siirtymän ja siihen liittyvän kasvupotentiaalin onnistuminen edellyttää ennustettavaa investointiympäristöä, johon liittyy keskeisesti luvituksen toimivuus. Valiokunta pitää tärkeänä hallituksen valmistelemaa valtion aluehallinnon uudistusta, jonka avulla lupakäytäntöjä pystytään yhdenmukaistamaan ja lupaprosesseja sujuvoittamaan. Lisäksi ympäristölupamenettelyiden yhden luukun palveluiden kehittäminen etenee suunnitellusti (ks. myös 35.01). Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että investointihankkeiden sujuvaan etenemiseen vaikuttavat myös oikeuslaitoksen resurssit ja prosessit silloin, kun lupapäätökseen kohdistuu valitus. Esimerkiksi vuonna 2023 aluehallintovirastot pystyivät käsittelemään ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset lupa-asiat keskimäärin 11,6 kuukauden ajassa, kun taas hallinto-oikeudessa keskimääräinen käsittelyaika ympäristönsuojelun ja vesitalouden asioissa oli noin kaksi vuotta. Valiokunta toteaa, että myös ELY-keskusten resurssien riittävyydellä on vaikutusta investointihankkeiden luvituksen ja valvonnan sujuvuuteen.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Luvun perusteluja täydennetään siten, että työ- ja elinkeinoministeriö voi sitoutua EU:n hiilirajamekanismiasetuksen ((EU) 2023/956) 20(2) artiklan mukaisen kauppapaikan hankintaa koskevaan yhteishankintasopimukseen ja siihen sisältyvään valtiontakuuluonteiseen yhteisvastuullisesti maksettavia vahingonkorvauksia koskevaan ehtoon.
Selvitysosa:Hiilirajamekanismi (CBAM) asettaa päästökauppaan rinnastettavan kustannuksen EU:n ulkopuolelta tuotaville tuotteille. Maahantuojien tulee ostaa CBAM-todistuksia EU:n yhteiseltä kauppapaikalta ja tallettaa ne CBAM-tilille vuosittain. Kauppapaikka avataan 1.2.2027. Komissio perustaa ja hallinnoi kauppapaikan jäsenvaltioiden yhteishankintamenettelyn jälkeen. Jäsenvaltioiden tulee hyväksyä yhteishankintasopimus ennen menettelyn käynnistämistä. Yhteishankintasopimukseen sisältyy ehto, jonka mukaan sopimusosapuolet ovat yhteisvastuussa sopimuksen ulkopuolisista vahingoista tilanteissa, joissa vahingon aiheuttanutta sopimusosapuolta ei voida tunnistaa. Sopimuksen ulkopuolisilla vahingoilla yhteishankintasopimuksessa tarkoitetaan komission ja sopimukseen osallistuvien jäsenvaltioiden viranomaisten tai heidän laskuunsa toimivien tahojen aiheuttamia vahinkoja, jotka eivät liity kauppapaikan hankintaan tai sitä säätelevään sopimukseen. Sopimusosapuoli voi vapautua yhteisvastuusta vain, jos sopimusosapuoli voi osoittaa, ettei se ole vahingon aiheuttaja miltään osin. Vahingonkorvausehto on poikkeuksellinen ja valtiontakuuluonteinen, minkä vuoksi sopimukseen sitoutumiseen haetaan eduskunnan suostumus. Yhteisvastuullisesti maksettavista kokonaiskorvauksista Suomen osuus olisi vähintään 1/28 osaa ja enintään puolet. Vahingonkorvausten mahdollisesta enimmäismäärästä ei ole arviota.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp (17.6.2025)
Hallitus esittää, että luvun perusteluja täydennetään siten, että työ- ja elinkeinoministeriö voi sitoutua EU:n hiilirajamekanismiasetuksen ((EU) 2023/956) artiklan 20(2) mukaisen kauppapaikan hankintaa koskevaan yhteishankintasopimukseen ja siihen sisältyvään valtiontakuuluonteiseen yhteisvastuullisesti maksettavia vahingonkorvauksia koskevaan ehtoon. Ennen yhteishankintamenettelyn käynnistämistä jäsenvaltioiden tulee hyväksyä yhteishankintasopimus, johon sisältyvän ehdon mukaan sopimusosapuolet ovat yhteisvastuussa sopimuksen ulkopuolisista vahingoista tilanteissa, joissa vahingon aiheuttanutta sopimusosapuolta ei voida tunnistaa. Sopimuksen ulkopuolisilla vahingoilla tarkoitetaan komission ja sopimukseen osallistuvien jäsenvaltioiden viranomaisten tai heidän laskuunsa toimivien tahojen aiheuttamia vahinkoja, jotka eivät liity kauppapaikan hankintaan tai sitä säätelevään sopimukseen. Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan todistustaakka ulkoisen vahingon aiheutumisesta on sillä, joka on kärsinyt vahinkoa. Jos vahingon kärsijä ei kykene todistamaan vaatimuksiaan uskottavasti, korvauksia ei myönnetä.
Hallituksen esityksen mukaan vahingonkorvausehto on poikkeuksellinen ja valtiontakuuluonteinen, minkä vuoksi sopimukseen sitoutumiseen haetaan eduskunnan suostumus. Valiokunnan asiantuntijakuulemisen perusteella vahingonkorvausehto itsessään on sopimusoikeudellisesti tavanomainen. Valiokunta pitää poikkeuksellisena sitä, että sopimukseen sitoutumisen myötä muodostuu euromääräisesti avoin valtiontakuu. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Euroopan komissio ei ole esittänyt arviota mahdollisen vahingonkorvauksen suuruusluokasta. Enimmäismäärän määräytymisestä tiedetään, että Suomen korvausosuus olisi vähintään 1/28 ja enintään puolet jäsenvaltioiden ja komission yhdessä vastaamasta korvaussummasta. Valtiontakuu on luonteeltaan pysyvä, koska yhteishankintamenettelysopimus on toistaiseksi voimassa oleva sopimus.
Valiokunta on huolissaan siitä, että valtiontakuulle ei pystytä esittämään euromääräistä ylärajaa. Valiokunta puoltaa kuitenkin esitettyä suostumusta, jotta työ- ja elinkeinoministeriö voi EU:n hiilirajamekanismiasetuksen edellyttämällä tavalla sitoutua asetuksen mukaisen kauppapaikan hankintaa koskevaan yhteishankintasopimukseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Luvun perusteluja täydennetään siten, että työ- ja elinkeinoministeriö voi sitoutua EU:n hiilirajamekanismiasetuksen ((EU) 2023/956) 20(2) artiklan mukaisen kauppapaikan hankintaa koskevaan yhteishankintasopimukseen ja siihen sisältyvään valtiontakuuluonteiseen yhteisvastuullisesti maksettavia vahingonkorvauksia koskevaan ehtoon.
20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) energian tehokkaan käytön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseen, kehittämishankkeisiin ja selvityksiin sekä informaatio- ja neuvontatoimintaan
2) energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevaan sääntelyn valmisteluun, kansalliseen toimeenpanoon ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Selvitysosa:Momentilta rahoitettavia toimenpidekokonaisuuksia ovat energiatehokkuusdirektiivin ja -sopimusten sekä energiakatselmusjärjestelmän toimeenpano, EU-laajuisten tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksien aikaansaaminen, kuluttajien energiataloudelliseen käyttäytymiseen vaikuttaminen ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä vaikutusten arviointi ja kansainväliset raportointivelvoitteet ja yhteishankkeet.
Toiminnalla kootaan, jalostetaan ja jaetaan tietoa sekä kehitetään menetelmiä ja vauhditetaan uuden teknologian käyttöönottoa yhteistyössä kuntien, yritysten ja toimialajärjestöjen kanssa, hyödyntäen myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Laajoille kuluttajaryhmille suunnatussa energian tehokkaaseen käyttöön ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvässä neuvonta- ja tiedotustoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa sekä tuetaan alueellisia toimijoita.
Vaikuttavuus
| 2024 tavoite |
2025 tavoite |
2030 tavoite |
|
| Energian loppukäyttö (TWh) | < 280 | < 280 | < 275 |
| Kumulatiivinen energiansäästö vuodesta 2021— (TWh) | > 91 | > 114 | > 188 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Informaatio- ja neuvontatoiminta | 1 500 000 |
| Energiatehokkuussopimusjärjestelmä | 850 000 |
| Energiakatselmusjärjestelmä | 200 000 |
| Uusiutuvan energian käytön edistäminen | 200 000 |
| Seuranta, vaikutusten arviointi ja kansainvälinen raportointi | 600 000 |
| EU-kehityshankkeet ja taustaselvitykset | 50 000 |
| Yhteensä | 3 400 000 |
| 2025 talousarvio | 3 400 000 |
| 2024 talousarvio | 3 400 000 |
| 2023 tilinpäätös | 4 400 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) energian tehokkaan käytön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseen, kehittämishankkeisiin ja selvityksiin sekä informaatio- ja neuvontatoimintaan
2) energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevaan sääntelyn valmisteluun, kansalliseen toimeenpanoon ja kansainväliseen yhteistyöhön.
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 520 110 000 euroa.
Vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 540 523 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 2023/2831) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin
6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
7) valtionavustuslain (688/2001), yrityksille myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (91/2024) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 2023/2831) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen
8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin
9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi
10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä maksuhyvityksestä audiovisuaalisiin tuotantoihin vuosina 2024—2026 annetun valtioneuvoston asetuksen (1203/2023) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamiseen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille
11) valtionavustuslain (688/2001), kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1197/2020) sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään kiertotalouden investointi- ja innovaatiotukeen.
Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu
1) 27 310 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1)
2) 7 550 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1)
3) 6 000 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2)
4) 3 000 000 euroa 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöihin (RRF pilari2)
5) 6 000 000 euroa innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistämiseen (RRF pilari3)
6) 25 700 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3)
7) 3 000 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3)
8) 2 000 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3)
9) 900 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3)
10) 200 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3)
11) 1 200 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinoelämän ja yhteiskunnan uudistumista sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kasvua nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan organisaatioita pitkäjänteiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan teknologian ja uuden osaamisen kehittämistä, kasvattamaan arvonlisää ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoituksella edistetään yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä tutkimustulosten ja tutkimuspohjaisten ideoiden kaupallistamista. Rahoitusta kohdennetaan myös julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden esikaupallisiin, elinkeinoelämän kanssa verkottuneisiin tutkimushankkeisiin, joilta ei edellytetä välitöntä vientipotentiaalia. Rahoituksella edistetään myös luovien alojen t&k-intensiteetin lisäämistä ja luovilta aloilta syntyvien, tutkimuspohjaisten ideoiden kaupallistamista. Business Finland kohdentaa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 annetun lain (1092/2022), tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevan monivuotisen suunnitelman sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjausten mukaisesti.
Momentin määrärahasta 82 860 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia kokonaisuuksia.
Valtuudesta kohdennetaan arviolta 486 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mistä luovien alojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan 9 000 000 euroa.
Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevia menoja vastaava EU:n rahoitusosuus ko. hankkeisiin on merkitty momentille 12.32.99.
Vaikuttavuus
| 2023 toteutuma |
2024 tavoite |
2025 tavoite |
|
| Elinkeinoelämä uudistuu ja kasvaa — luomme edellytykset elinkeinoelämän uudistumiselle ja kasvulle: Business Finland tukee talouden kasvua edistämällä asiakkaidensa kehittymistä globaalisti erittäin menestyviksi yrityksiksi. Business Finland vahvistaa kilpailukykyä kannustamalla asiakkaitaan liiketoiminnan rohkeiksi uudistajiksi | |||
| — Business Finlandin asiakkaiden viennin kasvuprosentin ja OECD-maiden viennin keskimääräisen kasvuprosentin erotus (%-yksikköä) | 1) | > 1 | > 1,1 |
| — Business Finlandin yritysasiakkaiden yhteenlaskettujen t&k-panostusten kasvu (%) | 16,4 | > 7 | > 72) |
| — Projekteihin osallistuneiden kumppanien lukumäärä ekosysteemeissä, joissa tavoitteena miljardiluokan uusi liiketoiminta (lkm) | 204 | = 150 | = 150 |
| Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edistyy — puhtaan energian Suomi: Business Finland edistää kestävää kehitystä auttamalla asiakkaitaan kestävien ratkaisujen ja toiminnan kehittämisessä | |||
| — Ilmasto- ja vähähiilisyystavoitteiden mukaisten hankkeiden osuus (%) kaikista rahoitetuista projekteista | 46 | 40 | 45 |
1) Vuoden 2023 toteumatieto laskettavissa todennäköisesti huhtikuussa 2024.
2) Vuoden 2025 tarkempi tavoitetaso on tarkoituksenmukaista määritellä vasta kun tiedetään Business Finlandin myöntövaltuuksien taso vuonna 2025.
Valtuuden ja määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Määräraha | Valtuus | |
| Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan | 293 230 | 318 267 |
| — alkaville yrityksille | 82 900 | |
| — pk-yrityksille | 84 500 | |
| — suuryrityksille | 150 867 | |
| Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus | 107 200 | 186 132 |
| Euroopan avaruusjärjestön (ESA) vapaaehtoiset ohjelmamaksut | 28 000 | 26 124 |
| AV-tuotantokannustin | 8 820 | 10 000 |
| RRF-toiminta | 82 860 | |
| Yhteensä | 520 110 | 540 523 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 468 860 | 293 185 | 89 090 | 37 660 | 57 830 | 946 625 |
| Vuoden 2025 sitoumukset | 51 250 | 177 280 | 141 180 | 69 403 | 101 410 | 540 523 |
| Menot yhteensä | 520 110 | 470 465 | 230 270 | 107 063 | 159 240 | 1 487 148 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 2 614 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 517 496 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöt (RRF pilari2) | 800 |
| Akkuarvoketju (LTA3 2021) | -2 400 |
| Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (RRF pilari3) | -5 790 |
| Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (RRF pilari3) maksatusten tarkistus | 1 460 |
| Av-tuotantokannustin | -2 437 |
| Business Finland, avustukset tutkimukseen (T&K) | 3 600 |
| Business Finland, avustukset yrityksille (T&K) | 6 750 |
| ESAn maksut (siirto momentille 32.01.66) | -773 |
| Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen (RRF pilari3) | -5 300 |
| Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen (RRF pilari3) maksatusten tarkistus | 3 200 |
| Innovatiiviset kasvuyritykset (RRF pilari3) | -4 710 |
| Innovatiiviset kasvuyritykset (RRF pilari3) maksatusten tarkistus | 800 |
| Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys (RRF pilari1) | -20 490 |
| Maksatusten tarkistukset | -23 040 |
| Maksatusten tarkistukset (TA 2025) | 8 587 |
| Matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukeminen (RRF pilari3) | -133 |
| Mikroelektroniikan arvoketju (RRF pilari2) | -3 150 |
| Mikroelektroniikan arvoketju (RRF pilari2) maksatusten tarkistus | 4 000 |
| T&K-lisärahoitus | 76 440 |
| Talent Explorer (HO 2023) | -6 890 |
| Teollisuuden vähähiilisyys, kiertotalous, digitaalisuus ja teollinen palveluvienti (RRF pilari3) | 130 |
| Terveys- ja hyvinvointiosaaminen ja -teknologia (RRF pilari3) | -590 |
| Tki-avustukset | -7 880 |
| Tuki luovien alojen ja tapahtuma-alan yrityksille pilottien toteuttamiseksi (RRF pilari3) | -1 270 |
| Tuki luovien alojen ja tapahtuma-alan yrityksille pilottien toteuttamiseksi (RRF pilari3) maksatusten tarkistus | 350 |
| Tukiohjelma kiinteistö- ja rakentamisalalle ilmastonmuutoshaasteisiin (RRF pilari1) | -2 380 |
| Veturihankkeet (RRF pilari3) | -9 800 |
| Veturiyritykset | 3 000 |
| Yritystukien vähentäminen (Lisätoimet 2024) | -10 000 |
| Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen | -20 000 |
| Tasomuutos | -5 647 |
| Yhteensä | -23 563 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 520 110 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 17 690 000 |
| 2024 talousarvio | 543 673 000 |
| 2023 tilinpäätös | 326 282 789 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 538 025 000 euroa.
Vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 940 523 000 eurolla.
Valtuudesta on varattu 400 000 000 euroa teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyvien investointien tukemiseen.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
12) valtionavustuslain (688/2001) ja annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyviin investointihankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi.
Määrärahasta on varattu
1) 33 810 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1)
4) 4 600 000 euroa 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöihin (RRF pilari2)
5) 8 200 000 euroa innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistämiseen (RRF pilari3)
6) 30 300 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3)
7) 3 700 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3)
8) 3 000 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3)
9) 1 600 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3)
11) 1 800 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3)
12) 15 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan, päätösosan toisen kappaleen kohta 12) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 12), päätösosan kolmannen kappaleen kohdat 1)—11) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen vastaavat kohdat ja kohta 12) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen kohdaksi 12) ja päätösosan neljäs kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kuudennen kappaleen.
Lisäys talousarvioesitykseen 520 110 000 euroon nähden on 17 915 000 euroa, mistä 6 500 000 euroa aiheutuu materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämisen (RRF pilari1), 1 600 000 euroa 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöjen (RRF pilari2), 2 200 000 euroa innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistämisen (RRF pilari3), 4 600 000 euroa veturiyritysrahoituksen (RRF pilari3), 700 000 euroa avainalojen vauhdittamisen ja osaamisen vahvistamisen (RRF pilari3), 1 000 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemisen (RRF pilari3), 700 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelman (RRF pilari3), 600 000 euroa luovien alojen rakennetuen (RRF pilari3) ja 15 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemisen (RRF pilari3) maksatusten tarkistuksista.
Valtuuden lisäys 400 000 000 euroa talousarvioesityksen 540 523 000 euroon nähden aiheutuu teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyvien investointien tukemisesta.
| 2025 talousarvio | 538 025 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | -15 000 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 17 690 000 |
| 2024 talousarvio | 543 673 000 |
| 2023 tilinpäätös | 326 282 789 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Tutkimus- ja kehittämismenojen (T&K-menot) kokonaisuutta kuvataan mietinnön yleisperusteluissa. Momentilla 32.20.40 määritellään Business Finlandin avustusvaltuus ja määrärahataso.
Momentille esitetään noin 538,0 milj. euroa, josta noin 100,8 milj. euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia kokonaisuuksia. Valtuuteen osoitetaan noin 940,5 milj. euroa, josta 400 milj. euroa on täydentävässä talousarvioesityksessä esitettyä avustusvaltuutta merkittävien puhdasta siirtymää edistävien teollisten investointien valtiontukiohjelmaan. Kyse on hallituksen investointiohjelmassa mainitun elinkeinopoliittisen varauksen käyttämisestä vuonna 2025 tehtäviin sitoumuksiin, joiden ei arvioida aiheuttavan menoja vielä vuonna 2025.
T&K-toiminnan avustusvaltuudeksi esitetään noin 486 milj. euroa, joka kasvaa noin 94 milj. eurolla kevään 2024 kehykseen verrattuna. Lisäyksestä noin 45 milj. euroa kohdistuu yritysten T&K-toimintaan, noin 40 milj. euroa yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden julkisten organisaatioiden yritysläheiseen tutkimukseen ja loput 9 milj. euroa osoitetaan luovien alojen T&K-toimintaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan luovien alojen T&K-tuen rahoitushaun avaamista valmistellaan syksyllä 2024 hallinnonalan ja alan toimijoiden yhteistyössä. Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoitushaun kriteeristö tunnistaa luovien alojen erityispiirteet. Asiaa käsitellään tarkemmin mietinnön luvussa 29.80.
T&K-toimintaan osoitetaan rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa myös momentilta 32.20.83, jolla Business Finlandin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan kohdistuva lainavaltuus on arviolta 145 milj. euroa. Lisäksi T&K-rahoitusta kohdennetaan hallinnonalalla Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan yleisavustuksena (momentilla 32.01.49) ja erityisavustuksena tutkimusinfrastruktuuriin (momentilla 32.01.41). Yleisavustuksesta noin 109,5 milj. euroa käytetään tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Erityisavustuksena VTT:lle osoitetaan noin 47,8 milj. euroa kvanttitietokoneen hankintaan ja yhteiskäyttöisten tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien investointeihin.
Lisäksi momentilla 32.30.64 käsiteltävä EU-rakennerahastojen rahoitus sisältää T&K-toimintaan kohdistuvaa rahoitusta arviolta noin 100 milj. euroa, joka kohdistuu pääosin Itä- ja Pohjois-Suomeen ELY-keskusten kautta. Tämä rahoitus kohdentuu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on innovaatio- ja kansainvälistymispotentiaalia. Business Finlandin rahoitus puolestaan on valtakunnallisesti kilpailtua, ja se kohdistuu kansainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille pääosin Etelä- ja Länsi-Suomeen.
Valiokunnan kuulemat asiantuntijat nostivat esiin kritiikkiä Business Finlandin rahoituksen kohdentumisesta arvioiden, että rahoitus ohjaa resursseja liiaksi olemassa olevien liiketoimintarakenteiden tukemiseen kunnianhimoisen kasvun ja innovaatioiden tukemisen sijasta. Valiokunta pitää tärkeänä selvittää, onko rahoituksen ohjaaminen globaalisti toimiville suurille veturiyrityksille kaikkein tarkoituksenmukaisin ja kustannusvaikuttavin tapa toimia ja tuottaako veturin ekosysteemiyhteistyö pienemmille yrityksille toimintamallissa oletettuja hyötyjä. Valiokunta pitää myönteisenä, että PK-yritysten osuus Business Finlandin T&K-rahoituksesta on korkeampi kuin suurten yritysten osuus. Kaikkein pienimpien yritysten ja ekosysteemeistä riippuvaisten startup-yritysten näkökulmasta Business Finlandin rahoitusmuodot eivät kuitenkaan kohtaa koettua tarvetta tukea myös yritysten syntymistä ja ekosysteemejä. Pienten yritysten osallistumista rahoitushakuihin saattaa rajoittaa myös hajanaiseksi ja poukkoilevaksi koettu rahoitusinstrumenttien kokonaisuus, jonka hallitseminen ilman konsulttiapua on vaikeaa.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuli ilmi huolta valtionhallinnon roolista markkinoiden niin sanottujen voittaja-alojen valinnassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtio luo edellytyksiä uudistumiselle ja kehittymiselle jättäen markkinoiden tehtäväksi voittajien valinnan.
Valiokunta pitää hyvänä, että kevään 2024 kehysriihen linjauksen mukaan tuleville Elinvoimakeskuksille valmistellaan rahoitusmekanismia, jolla edistetään PK-yritysten tavoitteellista T&K-toimintaa. Suurin osa Suomen yrityksistä kuuluu mikro- tai PK-yritysten kategoriaan, ja osa niistä kasvaa suuryrityksiksi. Valiokunta pitää myönteisenä, että keväällä 2024 julkaistussa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisessa suunnitelmassa linjataan, että Business Finlandin kautta kohdennetaan T&K-rahoitusta kilpailullisin menettelyin T&K-toimintaa aloittaville yrityksille sekä PK-yrityksille, jotka sitoutuvat pitkäjänteisesti lisäämään T&K-toimintaa. Pienillä yrityksillä on alueellisesti suuri merkitys, ja niistä voi nousta alueiden omiin vahvuuksiin perustuvia innovaatioita.
Valiokunta pitää talousvaliokunnan tavoin (TaVL 24/2024 vp) keskeisenä varmistaa yhtenäinen innovaatioputki tutkimuksesta teknologian kehitykseen, tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen. Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota siihen, että viime vuosien T&K-panostusten varjopuolena on ollut aiempaa vähäisempi panostus innovaatioputken loppuvaiheeseen. Innovaatiorahoituksella pyritään varmistamaan T&K-toiminnan tulosten kaupallistaminen ja vienti. Tämän vuoksi valiokunta pitää valitettavana innovaatiorahoituksen 20 milj. euron leikkausta Business Finlandin muuhun kuin T&K-toimintaan käytettävissä olevaan avustusvaltuuteen (noin 50,5 milj. euroa). Innovaatiorahoituksen väheneminen, esimerkiksi pienten yritysten innovaatiosetelistä luopuminen, on haasteellista erityisesti PK-sektorilla, jossa kaupallistumisen tukemisen mahdollisuudet näin heikkenevät.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 538 025 000 euroa.
Vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 940 523 000 eurolla.
Valtuudesta on varattu 400 000 000 euroa teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyvien investointien tukemiseen.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 2023/2831) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin
6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
7) valtionavustuslain (688/2001), yrityksille myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (91/2024) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 2023/2831) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen
8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin
9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi
10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä maksuhyvityksestä audiovisuaalisiin tuotantoihin vuosina 2024—2026 annetun valtioneuvoston asetuksen (1203/2023) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamiseen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille
11) valtionavustuslain (688/2001), kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1197/2020) sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään kiertotalouden investointi- ja innovaatiotukeen
12) valtionavustuslain (688/2001) ja annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyviin investointihankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi.
Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu
1) 33 810 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1)
2) 7 550 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1)
3) 6 000 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2)
4) 4 600 000 euroa 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöihin (RRF pilari2)
5) 8 200 000 euroa innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistämiseen (RRF pilari3)
6) 30 300 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3)
7) 3 700 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3)
8) 3 000 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3)
9) 1 600 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3)
10) 200 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3)
11) 1 800 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3)
12) 15 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 8 692 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 913 385 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 3 600 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3), 8 200 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3), 9 300 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1), 2 050 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3), 38 810 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen (RRF pilari1), 31 900 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3), 450 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3), 4 870 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2) ja 1 000 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3).
Selvitysosa:Valtuuden vähennys 27 138 000 euroa on siirtoa momentille 32.20.46 laivaprojektien innovaatioiden kehittämiseen.
Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 600 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3), 4 500 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3), 1 750 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1), 250 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3), 5 000 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen (RRF pilari1), 1 600 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3) ja 250 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3) sekä vähennyksenä 1 130 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2), 600 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3) varatun määrärahan maksatusten tarkistuksina ja 3 528 000 euroa valtuuden siirrosta aiheutuvina maksatusten tarkistuksina.
| 2025 II lisätalousarvio | 8 692 000 |
| 2025 talousarvio | 538 025 000 |
| 2024 tilinpäätös | 422 124 446 |
| 2023 tilinpäätös | 326 282 789 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 8 692 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 913 385 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 3 600 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3), 8 200 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3), 9 300 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1), 2 050 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3), 38 810 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen (RRF pilari1), 31 900 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3), 450 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3), 4 870 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2) ja 1 000 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3).
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 9 155 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 850 309 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että valtuudesta on varattu 312 000 000 euroa teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyvien investointien tukemiseen.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 28 810 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1) sekä 32 760 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3).
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että varauksista poistetaan kohta 12) matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3).
Selvitysosa:Valtuuden muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 24 924 000 euroa siirtona momentilta 32.20.46 sekä vähennyksenä 88 000 000 euroa hallituksen investointiohjelman elinkeinopoliittisesta varauksesta.
Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 860 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3) sekä vähennyksenä 10 000 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1) ja 15 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3) varatun määrärahan maksatusten tarkistuksina.
| 2025 III lisätalousarvio | -9 155 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 8 692 000 |
| 2025 talousarvio | 538 025 000 |
| 2024 tilinpäätös | 422 124 446 |
| 2023 tilinpäätös | 326 282 789 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 9 155 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 850 309 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että valtuudesta on varattu 312 000 000 euroa teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyvien investointien tukemiseen.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 28 810 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1) sekä 32 760 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3).
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että varauksista poistetaan kohta 12) matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3).
41. Energiatuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 364 061 000 euroa.
Vuonna 2025 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 14 100 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025 enintään 68 600 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1098/2017 ja 262/2023) mukaisesti investointeihin ja selvityksiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa sekä liikenteen uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian demonstraatiohankkeisiin
2) tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1444/2014) sekä kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1197/2020) mukaisiin vetyhankkeisiin, akkuarvoketjuhankkeisiin sekä liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointihankkeisiin sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille unionin normit ylittäviin ympäristönsuojelun investointihankkeisiin tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen sekä jätteen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskeviin investointihankkeisiin
3) Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisiin energiainvestointi- ja energiainfrastruktuurihankkeisiin (VNA tuesta Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisille energiainvestoinneille vuosina 2022—2026).
Määrärahasta on varattu
1) 46 305 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1)
2) 45 744 000 euroa uuden energiateknologian investointeihin (RRF pilari1)
3) 38 100 000 euroa vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen (RRF pilari1)
4) 13 482 000 euroa teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1)
5) 21 800 000 euroa puhtaan siirtymän investointeihin (REPowerEU)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen ja energiatehokkuusinvestointien tukemiseen.
Energiatuki on investointihankkeissa enintään 30 % ja selvityshankkeissa enintään 40 % hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi tukea voidaan korottaa investointihankkeessa 10 %-yksikköä hankkeen sisältämän uuden teknologian osalta. Selvityshankkeessa vastaava korotus voidaan tehdä, kun tuki myönnetään kunnalle tai pk-yritykselle.
Momentin määrärahasta 165 430 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia investointeja energiainfrastruktuuriin ja uuteen energiateknologiaa sekä vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
| 2023 toteutuma |
2024 tavoite |
2025 tavoite |
|
| Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä | |||
| Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä | |||
| — Energiatuella myötävaikutetut investoinnit (milj. euroa) | 1 188 | 274—343 | 56—70 |
| — Myönnetty energiatuki (milj. euroa) | 296 | 68,6 | 14,1 |
| — Energiatuen vipuvaikutus (investoinnit/tukimäärä) | 4,0 | 4—5 | 4—5 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 362 651 | 271 434 | 94 378 | 9 850 | 738 313 |
| Vuoden 2025 sitoumukset | 1 410 | 5 640 | 3 525 | 3 525 | 14 100 |
| Menot yhteensä | 364 061 | 277 074 | 97 903 | 13 375 | 752 413 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Akkustrategian mukaiset investoinnit | -15 000 |
| Energiainfrastruktuuri-investoinnit (RRF pilari1) | -30 870 |
| Energiatuki | -10 000 |
| Investoinnit uuteen energiateknologiaan (RRF pilari1) | -30 377 |
| Kivihiilen käyttöä korvaavat investoinnit | -24 000 |
| Maksatusten tarkistukset | 54 331 |
| Myöntämisvaltuuden puolittaminen (HO 2023) | -5 600 |
| Puhtaan siirtymän investoinnit (REPowerEU investoinnit) | 16 350 |
| Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen (RRF pilari1) | -9 500 |
| Valtuuden alentaminen (LTA2 2023) | -5 450 |
| Vetyhankkeet | -10 000 |
| Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (RRF pilari1) | -20 399 |
| Tasomuutos | 4 939 |
| Yhteensä | -85 576 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 364 061 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -141 000 000 |
| 2024 I lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 449 637 000 |
| 2023 tilinpäätös | 66 340 398 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 443 761 000 euroa.
Mikäli vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025 enintään 214 100 000 eurolla.
Määrärahasta on varattu
1) 94 352 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1)
2) 87 389 000 euroa uuden energiateknologian investointeihin (RRF pilari1)
3) 19 790 000 euroa teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1)
4) 43 600 000 euroa puhtaan siirtymän investointeihin (REPowerEU)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan valtuuskohdan kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan toisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 1)—4) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohdat 1)—5).
Muutos talousarvioesityksen 364 061 000 euroon nähden on 79 700 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 48 047 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1), 41 645 000 euroa uuden energiateknologian investointeihin (RRF pilari1), 6 308 000 euroa teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1) ja 21 800 000 euroa puhtaan siirtymän investointeihin (REPowerEU) sekä vähennyksenä 38 100 000 euroa siirtona momentille 32.20.44 vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen (RRFpilari1).
| 2025 talousarvio | 443 761 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | -201 792 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -141 000 000 |
| 2024 I lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 449 637 000 |
| 2023 tilinpäätös | 66 340 398 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentti sisältää varsinaisen energiatuen lisäksi RRF-energiainvestointituen, joka rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä. Momentille esitetään noin 443,8 milj. euroa, josta noin 245,1 milj. euroa on RRF-tukea puhtaan siirtymän investointeihin. Kansalliseen myöntövaltuuteen esitetään hallitusohjelmassa sovitun tason mukaisesti 14,1 milj. euroa, joka on samalla tasolla kuin kuluvana vuonna, mutta merkittävästi pienempi kuin vuosina 2020—2023. Energiatukea käytetään erityisesti uuden teknologian käyttöönoton, kaupallistumisen edistämiseen ja energiatehokkuusinvestointien tukemiseen.
Energiatukimomentin lisäksi elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta osoitetaan momentilta 32.20.44 investointitukena noin 51,6 milj. euroa vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen. Osana hallituksen investointiohjelmaa kohdennetaan puhtaan energian kärkihankkeisiin 140 milj. euron valtuus (momentille 32.20.42), jolla ei ole määrärahavaikutuksia vielä vuonna 2025. Momentilta voidaan osoittaa tukea teknisten nielujen hankkeiden investointiavustukseen ja niiden edellyttämän infrastruktuurin edistämiseen sekä biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen kannustimeen.
Lisäksi uusiutuvan energian tuotantotukeen (momentti 32.20.48) esitetään noin 234,1 milj. euroa, joka on noin 75 milj. euroa vuoden 2024 talousarviota vähemmän. Valtaosa uusiutuvan energian tuesta kohdistuu tuulivoimalaitosten tukimaksuihin, joiden taso riippuu etenkin sähkön markkinahinnan kehityksestä. Pääosa määrärahavähennyksestä johtuukin sähkön markkinahinta-arvion muutoksesta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällä hetkellä valtaosa vireillä olevista investointihankkeista keskittyy energian tuotantoon, erityisesti meri- ja maatuulivoimaan. Energian tuotantoon keskittyvistä investoinneista on ylitarjontaa, kun taas pulaa on energiaa, erityisesti sähköä, käyttävistä investoinneista. Valiokunta korostaa kuulemiensa asiantuntijoiden tavoin sitä, että vihreän siirtymän tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen talouskasvun lähteenä vaatii lisää investointeja korkean jalostusarvon teollisuuteen sekä sähköä käyttävien teollisten investointien vauhdittamista ja houkuttelua Suomeen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut vuoden 2024 aikana teollisuuspoliittista strategiaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valiokunta katsoo, että valtion aktiiviselle roolille teollisuuspolitiikassa on tarve niin vakiintuneiden teollisuudenalojen uudistumisen kuin uusien alojen vahvistumisenkin näkökulmasta. Teollisuuspolitiikassa onnistuminen edellyttää osaajien saatavuuden varmistamista ja investointien houkuttelussa onnistumista. Korkean jalostusarvon kasvupotentiaalia omaavista aloista valiokunta nostaa esimerkkeinä esille elintarvike- ja metsäteollisuuden.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 443 761 000 euroa.
Vuonna 2025 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 14 100 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025 enintään 214 100 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1098/2017 ja 262/2023) mukaisesti investointeihin ja selvityksiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa sekä liikenteen uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian demonstraatiohankkeisiin
2) tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1444/2014) sekä kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1197/2020) mukaisiin vetyhankkeisiin, akkuarvoketjuhankkeisiin sekä liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointihankkeisiin sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille unionin normit ylittäviin ympäristönsuojelun investointihankkeisiin tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen sekä jätteen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskeviin investointihankkeisiin
3) Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisiin energiainvestointi- ja energiainfrastruktuurihankkeisiin (VNA tuesta Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisille energiainvestoinneille vuosina 2022—2026).
Määrärahasta on varattu
1) 94 352 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1)
2) 87 389 000 euroa uuden energiateknologian investointeihin (RRF pilari1)
3) 19 790 000 euroa teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1)
4) 43 600 000 euroa puhtaan siirtymän investointeihin (REPowerEU)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 293 291 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 35 308 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1), 35 382 000 euroa uuden energiateknologian investointeihin (RRF pilari1), 14 850 000 euroa vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen (RRF pilari1), 8 915 000 euroa teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1) ja 5 458 000 euroa puhtaan siirtymän investointeihin (REPowerEU) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 14 850 000 euroa siirtona momentilta 32.20.44 vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen (RRF pilari1) sekä vähennyksenä 148 073 000 euroa kansallisella energiatuella rahoitettavien suurten investointihankkeiden, 59 044 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1), 52 007 000 euroa uuden energiateknologian investointeihin (RRF pilari1), 10 875 000 euroa teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1) ja 38 142 000 euroa puhtaan siirtymän investointeihin (REPowerEU) varattujen määrärahojen maksatusten tarkistuksina.
| 2025 III lisätalousarvio | -293 291 000 |
| 2025 talousarvio | 443 761 000 |
| 2024 tilinpäätös | 87 425 350 |
| 2023 tilinpäätös | 66 340 398 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 293 291 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 35 308 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1), 35 382 000 euroa uuden energiateknologian investointeihin (RRF pilari1), 14 850 000 euroa vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen (RRF pilari1), 8 915 000 euroa teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1) ja 5 458 000 euroa puhtaan siirtymän investointeihin (REPowerEU) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
42. Puhtaan energian Suomen -kärkihankkeet (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2025 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 140 000 000 eurolla.
Valtuutta saa käyttää:
1) teknisten nielujen hankkeiden investointiavustukseen
2) biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen kannustimeen
3) teknisten nielujen edellyttämän infrastruktuurin edistämiseen.
Selvitysosa:Tekniset nielut sekä biogeenisen hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen on keskeinen keino edettäessä kohti hiilineutraalisuustavoitetta. Teknisten nielujen käyttöönottoa sekä biogeenisen hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä voidaan tukea osoittamalla investointiavustuksia näitä edistäville hankkeille tai teknisten nielujen edellyttämälle infrastruktuurille.
Teknisillä nieluilla tarkoitetaan teknologiaan perustuvia hiilenpoistoratkaisuja, kuten bioenergian tuotantoon yhdistettyä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (BECCS), hiilidioksidin suoraa talteenottoa ilmasta ja varastointia (DACCS). Fossiilista alkuperää olevien hiilidioksidipäästöjen talteenottoa ei lasketa tekniseksi nieluksi, koska päästöt ilmakehään eivät muutu kokonaisuudessaan negatiivisiksi, vaikka ne leikkaantuvatkin. Hiilidioksidi voidaan varastoida pysyvästi geologisiin muodostelmiin, kuten noin kilometrin syvyydessä sijaitseviin suolavesikerrostumiin. Hiilidioksidi kuljetettaisiin Suomesta laivoilla lähimmille varastointialueille, joita on tunnistettu eniten Pohjanmeren ja Norjanmeren alueilta, mutta myös lähempää eteläisen Itämeren alta. Biogeenisen hiilidioksidin talteenotolla ja hyödyntämisellä pyritään korvaamaan fossiilisen hiilidioksidin käyttöä esimerkiksi tuotteiden valmistuksessa kuten RFNBO-polttoaineissa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Vuoden 2025 sitoumukset | - | 50 000 | 50 000 | 40 000 | 140 000 |
| 2025 talousarvio | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2025 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 140 000 000 eurolla.
Valtuutta saa käyttää:
1) teknisten nielujen hankkeiden investointiavustukseen
2) biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen kannustimeen
3) teknisten nielujen edellyttämän infrastruktuurin edistämiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 90 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Valtuuden vähennys 50 000 000 euroa aiheutuu kärkihankkeen kokonaisvaltuuden alentamisesta.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta määrärahaa.
| 2025 III lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 90 000 000 eurolla.
43. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 150 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta säädetyn lain (493/2022) mukaisten tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuella korvataan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia laissa määritellyille toimialoille vuosien 2021—2025 tietojen perusteella. Laissa määriteltyjen toimialojen katsotaan olevan erityisen alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille päästökaupan sähkönhintaan aiheuttaman lisäkustannuksen johdosta. Sähköistämistuen tavoitteena on ehkäistä riskiä hiilivuodolle, turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. Toiminnanharjoittajien tulisi käyttää myönnetystä tuesta vähintään 50 % kehittämistoimiin, jolla ne edistävät toimintansa muuttumista hiilineutraalimmaksi.
Sähköistämistukea maksetaan vuosien 2021—2025 tietojen perusteella vuosien 2022—2026 talousarvioista. Maksettavan tuen suuruus riippuu mm. päästöoikeuden hinnasta ja tuensaajan sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä. Arvio tuen laskennassa sovellettavasta päästöoikeuden hinnasta vuonna 2025 on 85 euroa. Vuositasolla maksettavan tuen enimmäismäärä on rajattu enintään 150 000 000 euroon. Laissa energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta säädetään tuen myöntämisen perusteista ja tuen määrän laskemisesta.
| 2025 talousarvio | 150 000 000 |
| 2024 talousarvio | 150 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 117 705 732 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 150 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta säädetyn lain (493/2022) mukaisten tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
44. Suomen elpymis- ja palautumisvälineen mukainen investointituki vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen (arviomääräraha)
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 51 558 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen (RRF pilari1), joko Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisille energiainvestoinneille vuosina 2022—2026 annetun valtioneuvoston asetuksen (1112/2021) tai tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1444/2014) nojalla.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja Innovaatiorahoituskeskus Business Finland oikeutetaan solmimaan määrärahan käyttöä koskeva täytäntöönpanosopimus.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Mikäli vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025 enintään 65 628 000 eurolla.
Määräraha ja valtuus ovat osa elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.
Rahoitettavat hankkeet ovat EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia investointeja vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen. Vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämisellä pyritään mahdollistamaan puhtaalla energialla tuotetun vedyn tuotanto, hyödyntämisen skaalaaminen ja ratkaisut hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen. Investoinnit mahdollistavat kasvihuonekaasujen vähentämisen.
Investointituki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Tukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen. Investointituki on investointihankkeissa enintään 45 %.
| 2025 talousarvio | 51 558 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | 13 400 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 51 558 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen (RRF pilari1), joko Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisille energiainvestoinneille vuosina 2022—2026 annetun valtioneuvoston asetuksen (1112/2021) tai tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1444/2014) nojalla.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja Innovaatiorahoituskeskus Business Finland oikeutetaan solmimaan määrärahan käyttöä koskeva täytäntöönpanosopimus.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Mikäli vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025 enintään 65 628 000 eurolla.
Määräraha ja valtuus ovat osa elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 38 850 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennyksestä 24 000 000 euroa aiheutuu tarvearvion tarkentumisesta ja 14 850 000 euroa siirrosta momentille 32.20.41 vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen (RRF pilari1) tarkoitetun vuoden 2022 valtuuden käytöstä aiheutuviin maksatuksiin.
| 2025 III lisätalousarvio | -38 850 000 |
| 2025 talousarvio | 51 558 000 |
| 2024 tilinpäätös | 9 238 799 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 38 850 000 euroa.
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 15 050 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään laivanrakennuksen innovaatiotukihankkeisiin. Laivanrakennuksen innovaatiotuki on tarkoitettu laivaprojektien innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 15 050 | 3 000 | 18 050 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maksatusten tarkistukset | -10 450 |
| Yhteensä | -10 450 |
| 2025 talousarvio | 15 050 000 |
| 2024 talousarvio | 25 500 000 |
| 2023 tilinpäätös | 11 188 750 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 15 050 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 11 422 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 27 138 000 eurolla.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa ja valtuutta saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.
Selvitysosa:Valtuuden lisäys on siirtoa momentilta 32.20.40 laivaprojektien innovaatioiden kehittämiseen. Määrärahan lisäys aiheutuu maksatusten tarkistuksista.
Valtuutta ja määrärahaa käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
| 2025 II lisätalousarvio | 11 422 000 |
| 2025 talousarvio | 15 050 000 |
| 2024 tilinpäätös | 17 448 646 |
| 2023 tilinpäätös | 11 188 750 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 11 422 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 27 138 000 eurolla.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa ja valtuutta saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 2 214 000 eurolla.
Selvitysosa:Valtuuden vähennys 24 924 000 euroa on siirtoa momentille 32.20.40.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2025 III lisätalousarvio | — |
| 2025 II lisätalousarvio | 11 422 000 |
| 2025 talousarvio | 15 050 000 |
| 2024 tilinpäätös | 17 448 646 |
| 2023 tilinpäätös | 11 188 750 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 2 214 000 eurolla.
47. Julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistäminen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Mikäli vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025 enintään 10 000 000 eurolla.
Valtuutta saa käyttää sähköisen liikenteen, biokaasun ja uusiutuvan vedyn liikennekäytön infrastruktuurituesta annetun asetuksen mukaisesti. Valtuutta voidaan myöntää ajoneuvojen suuritehoisten latauspisteiden (erityisesti raskaan liikenteen), nesteytetyn biokaasun tankkauspisteiden sekä uusiutuvan vedyn tankkauspisteiden investointihankkeille.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Julkisten liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuuri-investointien tavoitteena on laajentaa olemassa olevaa latausinfrastruktuuria. Kattava lataus- ja tankkausverkosto on edellytys sähkökäyttöisten ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen yleistymiselle.
Osa-alue edistää merkittävästi puhdasta siirtymää tukemalla liikenteen siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Liikenteen päästövähennykset ovat keskeisessä roolissa taakanjakosektorin vuoden 2030 päästövähennystavoitteen ja EU:n vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Investoinnit toteuttavat kansallisen energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tavoitteita taakanjakosektorin päästöjen vähentämisestä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 2 000 | 6 000 | 2 000 | 10 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maksatusten tarkistukset | 2 000 |
| Yhteensä | 2 000 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 2 000 000 |
| 2024 talousarvio | — |
| 2023 tilinpäätös | 21 500 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 3 334 000 euroa.
Mikäli vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025 enintään 16 670 000 eurolla.
Määrärahasta on varattu 1 334 000 euroa julkisiin liikennesähkön lataus- ja vedyn tankkausinfrastruktuurihankkeisiin (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan valtuuskohdan kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi, jolloin nykyinen kolmas kappale siirtyy neljänneksi kappaleeksi.
Lisäys 1 334 000 euroa talousarvioesityksen 2 000 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2024 kolmannessa lisätalousarviossa hyväksytyn valtuuden määrärahavaikutuksista vuodelle 2025.
| 2025 talousarvio | 3 334 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | — |
| 2023 tilinpäätös | 21 500 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Valiokunta lisää saadun selvityksen perusteella momentin päätösosaan määrärahan käyttötarkoitusta kuvaavan kappaleen.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 3 334 000 euroa.
Mikäli vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025 enintään 16 670 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää sähköisen liikenteen, uusiutuvan kaasun ja uusiutuvan vedyn liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2022—2025 annetun asetuksen (178/2022) mukaisesti.
Määrärahasta on varattu 1 334 000 euroa julkisiin liikennesähkön lataus- ja vedyn tankkausinfrastruktuurihankkeisiin (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 8/2025 vp (27.2.2025)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 1 870 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että valtuudesta on varattu 1 870 000 euroa julkisiin liikennesähkön lataus- ja vedyn tankkausinfrastruktuurihankkeisiin (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Valtuuden lisäyksen taustalla on vuoden 2022 talousarviossa varatun määrärahan perusteella rahoitettujen hankkeiden osittainen peruuntuminen. Valtuuden lisäyksellä pyritään varmistamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyvän tavoitteen saavuttaminen.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2025 I lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 3 334 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | — |
| 2023 tilinpäätös | 21 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 12/2025 vp (21.3.2025)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2025 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 1 870 000 eurolla.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että valtuudesta on varattu 1 870 000 euroa julkisiin liikennesähkön lataus- ja vedyn tankkausinfrastruktuurihankkeisiin (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 2 334 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahan varattu erä poistetaan.
Selvitysosa:Vähennyksestä 1 334 000 euroa aiheutuu julkisen liikennesähkön lataus- ja vedyn tankkausinfrastruktuurihankkeiden (RRF pilari1) sekä 1 000 000 euroa kansallisten hankkeiden maksatusten tarkistuksista.
| 2025 III lisätalousarvio | -2 334 000 |
| 2025 I lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 3 334 000 |
| 2024 tilinpäätös | — |
| 2023 tilinpäätös | 21 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 2 334 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahan varattu erä poistetaan.
48. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 234 097 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa lain (1396/2010) mukaisesti:
1) syöttötariffin (tuulivoima, biokaasu, puupolttoaineet) maksamiseen
2) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (tuotantotuen ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen
3) tarjouskilpailuun perustuvan preemiotuen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tuotantotuella tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen tai puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Tuulivoiman, biokaasu- ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun tavoitehinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä) sekä metsähakesähkön tuottajille päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuvaa tukea. Biokaasu- ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan lisäksi syöttötariffin korotuksena lämpöpreemiota yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä metsähakesähkön tuottajille syöttötariffin korotuksena kaasutinpreemiota kaasutettaessa metsähaketta kaasuttimessa pölypolttokattilan polttoaineeksi.
Vuonna 2018 pidettiin kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti teknologianeutraali tarjouskilpailu uusiutuvan energian tuesta. Tukea myönnettiin seitsemälle hankkeelle, joiden yhteenlaskettu sähkön tuotantomäärä vuodessa on 1,36 TWh. Tuki maksetaan preemiona (keskihinta 2,49 euroa/MWh) voimalaitoskohtaisesti enintään 12 vuoden ajan tuotannon aloittamisesta. Preemion enimmäismäärä maksetaan sähkön kolmen kuukauden markkinahinnan keskiarvon ollessa enintään 30 euroa/MWh. Hyväksyttyjen hankkeiden enimmäistukimäärä on 3,5 milj. euroa vuodessa.
Euroopan unionin tavoitteena oli nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomelle asetettu tavoite oli 38 %, mikä ylitettiin.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu, ns. RED II) määrittelee, että jäsenmaiden on varmistettava yhteisesti, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on vähintään 32 % unionin energian kokonaisloppukulutuksesta v. 2030. Jäsenvaltioiden on asetettava kansalliset panoksensa, jotta ne voivat yhteisesti saavuttaa unionin yleistavoitteen. Suomi on ilmoittanut komissiolle kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassaan tavoittelevansa 51 prosentin uusiutuvan energian osuutta v. 2030.
Tuotantotuki ja tavoitehinnat
| Tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tavoitehinnat (euroa/MWh) | 83,50 |
| Biokaasusähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh) | 50,00 |
| Puupolttoainesähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh) | 20,00 |
| — enintään vuodessa/puupolttoainesähköä tuottava voimalaitos (euroa) | 750 000 |
| Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki (enintään euroa/MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10 euroa/t ja turpeen vero 1,90 euroa/MWh) | 18,00 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tuulivoimalat | 227 855 000 |
| Biokaasuvoimalat | 2 607 000 |
| Puupolttoainevoimalat | 135 000 |
| Preemiotuki | 3 500 000 |
| Yhteensä | 234 097 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Poistuva kapasiteetti (biokaasu) | -360 |
| Sähkön markkinahinta-arvion muutos | -57 018 |
| Tuulivoiman tuen piiristä poistuva kapasiteetti | -17 656 |
| Yhteensä | -75 034 |
| 2025 talousarvio | 234 097 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | -114 000 000 |
| 2024 talousarvio | 309 131 000 |
| 2023 tilinpäätös | 75 331 728 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 234 097 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa lain (1396/2010) mukaisesti:
1) syöttötariffin (tuulivoima, biokaasu, puupolttoaineet) maksamiseen
2) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (tuotantotuen ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen
3) tarjouskilpailuun perustuvan preemiotuen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentilta vähennetään 25 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu tarvearvion tarkentumisesta.
| 2025 II lisätalousarvio | -25 000 000 |
| 2025 talousarvio | 234 097 000 |
| 2024 tilinpäätös | 123 603 817 |
| 2023 tilinpäätös | 75 331 728 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentilta vähennetään 25 000 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 23 903 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu maksatusten tarkistuksista.
| 2025 III lisätalousarvio | 23 903 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | -25 000 000 |
| 2025 talousarvio | 234 097 000 |
| 2024 tilinpäätös | 123 603 817 |
| 2023 tilinpäätös | 75 331 728 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 23 903 000 euroa.
49. InvestEU-ohjelman kansallinen rahoitusosuus (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 14 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää InvestEU-ohjelman kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen.
Selvitysosa:Pienten ja keskisuurten yritysten, kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden siirtymää pois fossiilisista energialähteistä vauhditetaan Euroopan laajuisesti InvestEU-ohjelmalla. Ohjelman rahoitusvälineellä tuetaan investointeja, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviksi. Ohjelma mahdollistaa kohdennuksen myös mm. kulkuneuvojen latausinfrastruktuurin rakentamiseen sekä kaasu- ja sähköautojen hankintoihin sekä muihin ympäristöystävällisiin investointeihin.
| 2025 talousarvio | 14 100 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 14 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää InvestEU-ohjelman kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen.
(50.) EU-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus tutkimus- ja kehittämistoimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentilta 21.30.01) | 22 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentilta 26.10.01) | 31 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentilta 29.40.20) | 554 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentilta 29.40.50) | 19 852 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentilta 29.40.55) | 746 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentilta 30.01.05) | 1 896 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentilta 30.20.01) | 143 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentilta 30.70.01) | 146 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentilta 31.01.04) | 664 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentilta 32.01.04) | 610 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentilta 32.01.49) | 7 898 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentilta 33.03.04) | 190 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentilta 33.03.50) | 107 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentilta 35.01.04) | 1 589 |
| EU-vastinrahoitus korkeakouluille ja tutkimusorganisaatioille | 15 000 |
| Tasomuutos | -50 000 |
| Yhteensä | -552 |
| 2024 II lisätalousarvio | -552 000 |
| 2024 talousarvio | 552 000 |
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 146 180 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 2023/2831) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.
Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määritellyllä tavalla.
Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2025 uusia lainoja saa myöntää enintään 156 823 000 eurolla.
Selvitysosa:Lainoilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.
Lainat myönnetään enintään 10 vuodeksi. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy, voidaan laina-aikaa erittäin painavasta syystä pidentää enintään 20 vuoteen. Lainoista perittävän koron arvioidaan olevan 1,25 % v. 2025. Lainana myönnettävän käynnistystuen määrä on enintään 1,1 milj. euroa (nuorille innovatiivisille yrityksille enintään 2,2 milj. euroa) ja laina-aika enimmillään 10 vuotta.
Valtuudesta käytetään arviolta 145 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.
Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 86 427 | 24 510 | 14 540 | 7 570 | 133 047 |
| Vuoden 2025 sitoumukset | 59 753 | 50 180 | 20 390 | 26 500 | 156 823 |
| Menot yhteensä | 146 180 | 74 690 | 34 930 | 34 070 | 289 870 |
Business Finlandin myöntämien lainojen lainakanta1)
| 2021 | 2022 | 2023 | |
| Lainakanta vuoden lopussa (milj. euroa) | 1 136,1 | 1 114,9 | 1 120,4 |
| Tileistä poistetut perimättä jätöt (milj. euroa) | 18,5 | 19,5 | 56,9 |
1) Sisältää myös momentilta 32.20.87 myönnetyt lainat.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maksatusten tarkistukset | 2 500 |
| Yhteensä | 2 500 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 146 180 000 |
| 2024 talousarvio | 143 680 000 |
| 2023 tilinpäätös | 166 850 583 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 146 180 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 2023/2831) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.
Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määritellyllä tavalla.
Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2025 uusia lainoja saa myöntää enintään 156 823 000 eurolla.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu maksatusten tarkistuksista.
| 2025 III lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2025 talousarvio | 146 180 000 |
| 2024 tilinpäätös | 145 629 074 |
| 2023 tilinpäätös | 166 850 583 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.
87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 4 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 3 625 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) mukaisten vakuudettomien pääomalainojen maksamiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.
Lainoja on voitu myöntää valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana tai Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisena käynnistystukena. Mikäli laina on myönnetty käynnistystukena ja nuoren yrityksen tavoittelema yritystoiminta epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määriteltävällä tavalla.
Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentti palautetaan talousarvioesitykseen.
Määräraha liittyy nostamattomaan pääomalainaan keskeneräiseen projektiin. Lisäyksellä varaudutaan siihen, että nostamaton laina pystytään tarvittaessa maksamaan asiakasyritykselle.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2025 | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien | |
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 1 000 | 1 000 |
| 2025 talousarvio | 1 000 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | 475 000 |
| 2024 talousarvio | 4 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 3 625 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) mukaisten vakuudettomien pääomalainojen maksamiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.
Lainoja on voitu myöntää valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana tai Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisena käynnistystukena. Mikäli laina on myönnetty käynnistystukena ja nuoren yrityksen tavoittelema yritystoiminta epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määriteltävällä tavalla.
Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentilta vähennetään 1 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu maksatusten tarkistuksista.
| 2025 III lisätalousarvio | -1 000 000 |
| 2025 talousarvio | 1 000 000 |
| 2024 tilinpäätös | 3 475 000 |
| 2023 tilinpäätös | 3 625 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentilta vähennetään 1 000 000 euroa.