Talousarvioesitys 2025

Selvitysosa:Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Yleistä arvonlisäverokantaa korotettiin 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024. Vuonna 2025 makeisten arvonlisäverokantaa korotetaan alennetusta 14 prosentista yleiseen 25,5 prosentin verokantaan ja siirretään 10 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvat tuotteet ja palvelut sanoma- ja aikakausilehtiä lukuun ottamatta 14 prosentin kantaan. Yleisradio Oy:n rahoituksen arvonlisäverokannan korotus on vielä käsiteltävänä. Lisäksi inkontinenssisuojat, kuukautissuojat ja vaipat siirretään yleisestä kannasta 14 prosentin kantaan. Arvonlisäverotuksen alarajahuojennus poistetaan ja vähäisen toiminnan alaraja korotetaan 15 000 eurosta 20 000 euroon.

Merkittävimmän osan arvonlisäverotuksen veropohjasta muodostaa kotitalouksien kulutus, josta kertyy noin 66 % arvonlisäveron tuotosta. Arvonlisäveroa kertyy myös verovapailta sektoreilta ja toimialoilta. Niillä ei ole veron vähennysoikeutta, joten ostojen sisältämät arvonlisäverot kerryttävät valtion verotuottoa. Arvonlisäveroa kertyy siten valtiosektorin ja julkiseen sektoriin luettavien sosiaaliturvarahastojen välituotekäytöstä ja investoinneista. Kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden välituotekäytöstä ja investoinneista kerätään myös arvonlisäveroa, mutta koska kerätyt verot palautetaan paikallishallinnolle, ne eivät lisää valtion budjetissa näytettäviä arvonlisäverotuottoja.

Lisäksi arvonlisäveroa kertyy ns. muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä ja investoinneista. Näitä ovat rahoitus- ja vakuutustoiminta, asuntojen omistus ja vuokraus sekä yksityinen terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Arvonlisäveroa kertyy myös mm. kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välituotekäytöstä ja investoinneista.

Arvonlisäveron kertymä koostuu Verohallinnon ja Tullin kantamista arvonlisäveroista sekä muiden valtion kirjanpitoyksiköiden suoraan arvonlisäveromomentille kirjaamista määristä.

Arvonlisäverokertymästä vähennettävät palautukset koostuvat arvonlisäverovelvollisille ilmoitusten, hakemusten ja muutosten johdosta palautetuista veroista. Varsinaisen veron lisäksi palautuksiin sisältyy kunnille ja hyvinvointialueille palautettu arvonlisävero, joka oli vuonna 2023 noin 3,9 mrd. euroa.

Arvonlisäveroennusteen osuvuus riippuu keskeisesti siitä, miten kulutuksen kokonaisarvon kehitys ja kohdentuminen kyetään ennakoimaan. Muutokset kulutuksessa vaikuttavat nykyisen kulutuksen lisäksi ennustettuun tulevaan kulutukseen ja sitä kautta ennustettuun arvonlisäveropohjaan.

Tuottoennusteessa on otettu huomioon arvonlisäveron verotuet, jotka muodostuvat alennetuista verokannoista. Verotuiksi määritellään myös joitain EU:n arvonlisäverodirektiivistä poikkeavia eriä sekä arvonlisäveron alarajaan liittyvä huojennus. Arvonlisäverotukseen kohdistuu 21 verotukea vuonna 2025.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 33 000 000 euroa talousarvioesityksen 23 624 000 000 euroon nähden aiheutuu siitä, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen makeisten arvonlisäverokannan korotuksesta alennetusta 14 prosentista yleiseen 25,5 prosentin arvonlisäverokantaan vasta myöhemmin ja sitä ei ehditä käsitellä vuoden 2025 talousarvioesityksen yhteydessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2025.

Selvitysosa:Vähennyksessä on huomioitu arvonlisäveron kertymätiedot, makrotaloudellisen ennusteen päivittyminen ja veroperustemuutoksiin liittyvät muutokset.

Selvitysosa:Vähennyksestä 257 000 000 euroa aiheutuu ennakoitua pienemmistä arvonlisäveron kertymätiedoista, 104 000 000 euroa makrotaloudellisen tilannearvion päivittymisestä ja 66 000 000 euroa vaikutusarvioiden tarkentumisesta ja teknisistä korjauksista.