Talousarvioesitys 2025

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja kaksiportaisen veroasteikon mukaan maksettava pääomatulovero. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2022 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2025 verokertymästä perustuu vuosien 2023 ja 2024 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2023—2025. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2023 ja 2024 tehdyt ja vuodelle 2025 esitettävät muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2023 verotuksen valmistumisesta.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot. Palkkatulojen kasvu nopeutuu vuonna 2025 työllisyyden parantuessa. Eläketulojen kasvu hidastuu vuonna 2025 inflaation hidastumisen myötä, ja työttömyysetuudet alenevat. Pääomatulojen arvioidaan kasvavan 3,3 % vuonna 2025. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Näistä merkittävimpiä ovat osinkotulot sekä luovutusvoitot, joita syntyy mm. arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla lukuun ottamatta valtion tuloveroasteikon kahta ylintä tuloluokkaa. Valtion- ja kunnallisverotuksessa tulosta tehtävä ansiotulovähennys poistetaan ja ensisijaisesti valtion verosta tehtävää työtulovähennystä korotetaan vastaavasti. Lisäksi työtulovähennystä kasvatetaan pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseksi ja vähennyksessä otetaan käyttöön lapsikorotus. Työnantajan maksamien muuttamiseen liittyvien kustannusten verovapautta laajennetaan. Maatalouden vuokratulojen verotuskohtelu yhdenmukaistetaan muiden vuokratulojen kanssa. Osana julkisen talouden sopeutustoimia eläketulovähennystä ja kotitalousvähennystä pienenennetään. Lisäksi ansio- ja pääomatuloveromomentin kertymää kasvattavat noin 230 milj. eurolla muutokset, joita tehdään sosiaalivakuutusmaksuihin Työllisyysrahaston säästöjen kanavoimiseksi velkaa kerryttävälle sektorille. Verokorttien voimaantulon aikaistaminen alentaa ansio- ja pääomatuloveron kertymää kertaluontoisesti vuonna 2025.

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat yleensä suurelta osin lähdeveroennusteen ja pääomatuloennusteen epävarmuuksista sekä mahdollisista veronsaajien jako-osuuksien oikaisuista. Lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti johtuen mm. aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista, ja siihen liittyvien alasuuntaisten riskien merkitys on korostumassa. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2025 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat valmistuneen verotuksen mukaiset tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2022. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 51 verotukea, joista 38:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennys, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 23,0 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 4,3 mrd. euroa) v. 2025. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 13,9 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattavat vuonna 2025 ansiotuloverotuksen indeksitarkistukseen liittyvä työtulovähennyksen korotus, työtulovähennyksen kasvattaminen pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseksi, työtulovähennyksen lapsikorotuksen käyttöönotto sekä työnantajan maksamien muuttamiseen liittyvien kustannusten verovapauden laajentaminen. Verotukien euromäärää pienentävät eläketulovähennyksen ja kotitalousvähennyksen pienentäminen. Verotukien lukumäärää pienentää ansiotulovähennyksen poistaminen.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 23 000 000 euroa talousarvioesityksen 26 769 000 000 euroon nähden aiheutuu siitä, että hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi yleisradioverosta annetun lain 2 §:n, arvonlisäverolain ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 22 a §:n muuttamisesta. Henkilön yleisradioveron perusteita ehdotetaan parlamentaarisen Yleisradio Oy:n rahoitusta arvioineen työryhmän esityksen perusteella tarkistettavaksi siten, että veron tuotto ja Yleisradio Oy:n määräraha vastaisivat tulevina vuosina nykyistä paremmin toisiaan. Muutoksen arvioidaan pienentävän yleisradioveron kertymää 23 milj. eurolla vuonna 2025.

Selvitysosa:Vähennys johtuu veropohjaennusteen sekä lähdeveron kertymäennusteen alenemisesta. Kertymäarviossa on huomioitu myös verontilityksissä sovellettavien veronsaajaryhmittäisten verovuosien 2024 ja 2025 jako-osuuksien oikaisut.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu ennustettua pienemmistä kertymistä sekä veropohjaennusteen alenemisesta.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat.

Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2025 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2023. Arvio verovuoden 2025 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu lisäksi verovuoden 2023 verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja verovuoden 2024 toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouden kehityksessä ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon.

Työnantajan koulutusvähennys poistetaan, mikä kasvattaa yhteisöveron kertymää vuodesta 2025. Lisäksi yhteisöveromomentin kertymään vaikuttavat muutokset, joita tehdään vakuutusmaksuihin Työllisyysrahaston säästöjen kanavoimiseksi valtiolle.

Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioveroa kertyy noin 35 milj. euroa vuositasolla.

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta kertyy suurin osa saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista maksettavien lisäennakoiden määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja ja kertymää pienentävät yrityksille takaisin maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2025 kertyy vielä veroja verovuodelta 2024 sekä aikaisemmilta verovuosilta.

Yhteisöjen tuloverotuksessa on luokiteltu 30 verotukea tai -sanktiota, joista 11:lle voidaan esittää arvio verotuen suuruudesta. Nämä verotuet on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuonna 2025 verotukien määrää pienentää työnantajan koulutusvähennyksen poistuminen. Verotuet määritellään poikkeuksiksi normijärjestelmästä eikä kaikilla verotuilla ole ensisijaisesti taloudelliseen tukemiseen liittyviä tavoitteita. Verotukien vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin riippuvat verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Jaksotusluonteisille verotuille arvio voidaan esittää joko verovelan korkona tai verovuositason vaikutuksena; ks. Verotuet Suomessa 2009 -raportti (VATT 2010). Verotukien laskennasta löytyy lisätietoa valtiovarainministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.vm.fi/verotuet.

Selvitysosa:Vähennys johtuu ennakoitua pienemmistä kertymätiedoista sekä veropohjaennusteen päivittymisestä.

Selvitysosa:Vähennys johtuu ennakoitua pienemmistä kertymätiedoista sekä veropohjaennusteen päivittymisestä.

Selvitysosa:Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1341/1990). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.

Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2023 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 108 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 1,18 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu ennakoitua suuremmista kertymätiedoista sekä veropohjaennusteen päivittymisestä.

Selvitysosa:Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %.

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 180 milj. euroa vuonna 2025.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu ennustettua korkeammista kertymätiedoista.

Selvitysosa:Momentti ja sen tuloarvio ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.