Talousarvioesitys 0
20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
Selvitysosa:
Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
- — Ammatillisella koulutuksella turvataan osaavan työvoiman saatavuus työntekijäammateissa, tuetaan alueiden elinvoimaa ja osaamistasoa, edistetään työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä parannetaan kansainvälistä kilpailukykyä. Opiskelijoille varmistetaan riittävät ammatilliset ja sivistykselliset valmiudet sekä työelämätaidot siirtyä opintojen jälkeen työelämään tai jatko-opintoihin.
- — Lukiokoulutuksella tuetaan väestön koulutus- ja osaamistason nousua tuottamalla opiskelijoille laaja-alainen yleissivistys, korkeatasoiset valmiudet jatko-opintoihin sekä yleisiä pohjavalmiuksia työelämään ja jatkuvaan oppimiseen.
- — Tutkintokoulutukseen valmentavalla koulutuksella (TUVA) mahdollistetaan joustava siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen tutkintokoulutukseen oppivelvollisuutta suorittamalla. Oppivelvollisuusikäisten lisäksi TUVA-koulutuksella parannetaan myös muiden väestöryhmien, kuten maahanmuuttajien ja aikuisopiskelijoiden opiskeluvalmiuksia.
- — Oppimisen tukea ja opinto-ohjausta vahvistetaan ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa kehittämällä toisen asteen koulutukseen, mukaan lukien TUVA-koulutus selkeä ja saumaton oppimisen tuen järjestelmä, jonka avulla sujuvoitetaan nivelvaiheen koulutusvalintoja, parannetaan opiskelijoiden edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen ja vahvistetaan opiskelijoiden hyvinvointia.
- — Erityisen tuen ja erityisopetuksen kokonaisuutta nivelvaiheen ja toisen asteen koulutuksessa selkiytetään ja kehitetään siten, että opiskelijat ohjautuvat tarpeidensa mukaiseen koulutukseen, opiskelijoiden oikeus erityiseen tukeen tai erityisopetukseen turvataan ja heidän yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet toteutuvat.
- — Vahvistetaan maahanmuuttajien kielikoulutusta ja -polkua toisen asteen koulutuksessa ja sen nivelvaiheissa.
- — Kehitetään toisen asteen koulutuksen opiskelijalähtöisyyttä ja opintojen henkilökohtaistamista. Koulutuksen järjestäjät kehittävät ja ottavat käyttöön yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista tukevia pedagogisia toimintamalleja ja ohjauspalvelujen malleja sekä niitä tukevia digitaalisia ratkaisuja, jotka parantavat toiminnan vaikuttavuutta.
- — Koulutukseen hakeutumista ja pääsyä tehostetaan jatkuvan haun väylää ja digitaalisia palveluita kehittämällä. Yhteishaun avulla turvataan perusopetuksen päättävien oppivelvollisten välitön sijoittuminen jatko-opintoihin.
- — Edistetään ajasta ja paikasta riippumatonta oppimista, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien digitaitojen ja -osaamisen oppimista sekä koulutuksen järjestäjien kyvykkyyttä. Toteutetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen digitalisaation kehittämisohjelmaa.
- — Edistetään opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia suorittaa TUVA-koulutuksessa joustavasti ammatillisia opintoja, lukio-opintoja sekä korottaa perusopetuksen arvosanoja.
- — Yhdenmukaistetaan eri koulutusmuotojen opiskelijoiden TUVA-koulutuksessa saamia palveluja ja tukea.
- — Turvataan vaativan erityisen tuen järjestämisen edellytykset TUVA-koulutuksessa.
- — Lisätään koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä ja koulutuksen hankintaa TUVA-koulutuksen järjestämisessä.
- — Laaditaan kokonaisselvitys TUVA-koulutuksen toimivuudesta, minkä perusteella arvioidaan koulutuksen sisällön, enimmäiskeston ja järjestäjäverkon muutostarpeita sekä tarvetta TUVA-koulutuksen erilaisten rahoitusmallien yhtenäistämiselle.
- — Laadukkaan ammatillisen koulutuksen tarjonta turvataan maan eri osissa ja molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksen järjestäjät huolehtivat ensisijaisesti oman toiminta-alueensa väestön osaamistarpeista turvaten erityisesti oppivelvollisten ja muiden vailla toisen asteen tutkintoa olevien koulutuspalvelut sekä tarjoten riittävästi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia alueen työikäiselle väestölle. Jatkuvaa oppimista suunnataan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen sekä tutkinnon osien suorittamiseen.
- — Rahoitusjärjestelmää kehitetään kannustamaan laadukkaan ja riittävästi lähiopetusta sisältävän tutkintokoulutuksen järjestämiseen oppivelvollisille ja muille vailla tutkintoa oleville sekä ensisijaisesti tutkintoa tai tutkinnon osaa pienempien osaamiskokonaisuuksien tarjoamiseen tutkinnon jo suorittaneille osaamistaan täydentäville aikuisille. Rahoitusmallia uudistetaan palkitsemaan nykyistä enemmän opintosuorituksista ja valmistumisesta sekä koulutuksen jälkeisestä työllistymisestä ja jatko-opintoihin siirtymisestä. Vaikuttavuusrahoituksen mittaristoa kehitetään ja seurantajaksoa ajantasaistetaan.
- — Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausta ja lupasäätelyä uudistetaan järjestäjäneutraliteetti varmistaen ja ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen erityispiirteet huomioiden.
- — Englanninkielisten ammatillisten opintosisältöjen tarjontaa lisätään varmistaen samalla mahdollisuus kotimaisten kielten riittävään opiskeluun.
- — Mahdollistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjille tutkintoon johtavan koulutuksen myyminen markkinoilla vastaavalla tavalla kuin korkeakoulutuksessa.
- — Työpaikkojen roolia keskeisenä oppimisympäristönä vahvistetaan ja riittävän työpaikkaohjauksen määrä varmistetaan erityisesti oppivelvollisuuskoulutuksessa.
- — Varmistetaan, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on toimiva laadunvarmistus, joka tukee koulutusta ja osaamisen arviointia.
- — Laadukas, monipuolinen ja saavutettava lukiokoulutus turvataan maan eri osissa ja molemmilla kansalliskielillä.
- — Valmistellaan lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistusta, jonka tavoitteena on rahoitusmalli, jolla kyetään vastaamaan nykyistä paremmin lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Pienten lukioiden lisä uudistetaan tukemaan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista.
- — Jatketaan lukiokoulutuksen toimintakulttuurin uudistamista ja oppimisympäristöjen monipuolistamista.
- — Ylioppilastutkintoa kehitetään turvaamaan lukiokoulutuksen laatua. Tutkinnon järjestämisessä otetaan huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutukset. Käynnistetään ylioppilastutkinnon digitaalisen koejärjestelmän uudistaminen ja valmistellaan kielitaidon suullisen osaamisen arvioinnin sisällyttämistä osaksi ylioppilastutkintoa.
- — Englanninkielisen lukio-opetuksen tarjontaa vahvistetaan ja mahdollistetaan englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen tiukasti rajatuin kriteerein.
- — Valmistellaan lukiodiplomeille valtakunnallinen kriteeristö ja mahdollistetaan yhden pakollisen ylioppilaskokeen korvaaminen lukiodiplomilla.
- — Selvitetään lukiolain mukaisesti erityisten koulutustehtävien ja niihin sisältyvien valtakunnallisten kehittämistehtävien edellytysten toteutumista. Tulosten pohjalta arvioidaan järjestelmän kehittämistarpeet.
Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) määrällisten tavoitteiden seurantaindikaattoreita kehitetään vaiheittain osana toiminnanohjaus- ja rahoitusjärjestelmien uudistamista.
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen uudet opiskelijat
| 2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat1) | |||||||
| Perustutkintokoulutus2) | 74 118 | 79 236 | 81 047 | 82 812 | 82 125 | 82 000 | 82 000 |
| — tavoitteena koko tutkinnon suorittaminen | 64 818 | 65 643 | 66 575 | 67 194 | 66 087 | 65 500 | 65 000 |
| — tavoitteena tutkinnon osan/osien suorittaminen3) | 9 630 | 13 956 | 14 847 | 15 884 | 16 248 | 16 500 | 17 000 |
| Ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutus2) | 33 694 | 34 614 | 35 901 | 37 593 | 36 996 | 37 500 | 37 500 |
| — tavoitteena koko tutkinnon suorittaminen | 28 436 | 28 185 | 19 049 | 30 612 | 29 805 | 30 000 | 30 000 |
| — tavoitteena tutkinnon osan/osien suorittaminen3) | 5 296 | 6 495 | 6 692 | 7 110 | 7 308 | 7 500 | 7 500 |
| Valmentavat koulutukset4) | 6 435 | 6 540 | 6 171 | 7 034 | 8 571 | 9 000 | 9 000 |
| Muu ammatillinen koulutus | 2 328 | 15 624 | 10 191 | 9 801 | 6 252 | 6 000 | 6 000 |
| Lukiokoulutuksen uudet opiskelijat | |||||||
| Tutkintokoulutus | 38 103 | 39 984 | 39 042 | 37 518 | 37 380 | 38 000 | 38 500 |
| — nuorten oppimäärä | 32 289 | 34 176 | 33 642 | 33 111 | 33 369 | 33 700 | 33 700 |
| — aikuisten oppimäärä | 5 190 | 5 025 | 4 623 | 3 606 | 3 216 | 3 500 | 4 000 |
| — ulkomainen tutkinto | 624 | 783 | 777 | 801 | 795 | 800 | 800 |
| Aineopiskelijat | 8 421 | 9 657 | 9 942 | 4 932 | 2 046 | 2 500 | 3 000 |
| Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus5) | 210 | 171 | 180 | 183 | 273 | 350 | 350 |
1) Opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat.
2) Alaryhmittelyjä ei voi suoraan laskea yhteen kalenterivuoden aikana tapahtuvien muutosten takia. Summaluvuista on poistettu päällekkäisyydet.
3) Sisältää myös tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien uudet opiskelijat.
4) Sisältää ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kautta rahoitettavan tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA). Vuosina 2018—2022 lukuihin sisältyy ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA).
5) Sisältää lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän kautta rahoitettavan tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA). Vuosina 2018—2022 lukuihin sisältyy lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA).
Ammatilliset perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä ylioppilastutkinnot
| 2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Ammatilliset tutkinnot yhteensä1) | 63 578 | 63 893 | 61 269 | 65 012 | 64 917 | 66 500 | 67 500 |
| Perustutkinnot | 47 889 | 45 752 | 42 009 | 43 239 | 43 026 | 44 000 | 45 000 |
| Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot | 15 689 | 18 141 | 19 260 | 21 773 | 21 891 | 22 500 | 22 500 |
| Ylioppilastutkinnot yhteensä | 30 876 | 29 616 | 29 913 | 30 456 | 30 967 | 31 000 | 31 000 |
| Ylioppilastutkinnot, pl. ulkomaiset tutkinnot | 30 366 | 29 091 | 29 376 | 29 811 | 30 267 | 30 300 | 30 300 |
| Ulkomaiset tutkinnot | 510 | 525 | 537 | 645 | 700 | 700 | 700 |
1) Opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen ammatillisen koulutuksen tutkinnot.
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)
| 2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 toteutuma |
2023 toteutuma |
2024 arvio |
|
| Ammatillisen koulutuksen järjestäjät yhteensä2) | 165 | 161 | 151 | 149 | 138 | 135 | 135 |
| — kuntajärjestäjät | 9 | 9 | 9 | 9 | 8 | 8 | 8 |
| — kuntayhtymäjärjestäjät | 35 | 34 | 33 | 33 | 33 | 33 | 33 |
| — yksityiset järjestäjät | 121 | 118 | 109 | 107 | 97 | 94 | 94 |
| Lukiokoulutuksen järjestäjät yhteensä3) | 257 | 257 | 257 | 257 | 257 | 257 | 257 |
| — kuntajärjestäjät | 217 | 217 | 217 | 217 | 217 | 217 | 217 |
| — kuntayhtymäjärjestäjät | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 |
| — yksityiset järjestäjät | 34 | 34 | 34 | 34 | 34 | 34 | 34 |
1) Ammatillisen koulutuksen järjestäjät 1.1. ja lukiokoulutuksen järjestäjät 20.9. -tilanteen mukaisesti
2) Lisäksi yksi valtion oppilaitos
3) Lisäksi valtion oppilaitoksia kolme ja seitsemään eri yliopistoon kuuluvia harjoittelukouluja kahdeksan.
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 950 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.
Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa.
Toiminnan tunnuslukuja
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 tavoite |
|
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus | |||
| Koulutettavien määrä | 4 537 | 4 000 | 4 600 |
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | |||
| Opiskelijavuosimäärä, ammatillinen koulutus | 121 | 140 | 140 |
| Opiskelijatyöpäivien määrä, saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutus | 4 670 | 6 800 | 6 800 |
| Opiskelijatyöpäivien määrä, lyhytkoulutus | 6 279 | 5 000 | 5 000 |
Henkilötyövuodet
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 tavoite |
|
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | 61 | 65 | 63 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus | 27 | 27 | 27 |
| Yhteensä | 88 | 92 | 90 |
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 1 359 | 1 200 | 1 300 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 3 266 | 3 010 | 3 010 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 532 | 1 450 | 1 450 |
| Kustannukset yhteensä | 4 798 | 4 460 | 4 460 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -3 439 | -3 260 | -3 160 |
| Kustannusvastaavuus, % | 28 | 27 | 29 |
| Hintatuki | 2 380 | 2 400 | 2 400 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 78 | 81 | 83 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | 5 421 000 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki | 2 400 000 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot | 1 129 000 |
| Yhteensä | 8 950 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Bruttomenot | 10 930 | 10 780 | 10 950 |
| Bruttotulot | 1 900 | 2 163 | 2 000 |
| Nettomenot | 9 030 | 8 617 | 8 950 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 999 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 472 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Oppivelvollisuuden laajentaminen | 4 |
| Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimitilojen keskittäminen Inariin (siirto momentilta 29.20.21) | 75 |
| Valtorin tuotteistettujen palveluiden tietoturva (Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus) | 3 |
| Valtorin tuotteistettujen palveluiden tietoturva (Saamelaisalueen koulutuskeskus) | 6 |
| Palkkausten tarkistukset | 245 |
| Yhteensä | 333 |
| 2024 talousarvio | 8 950 000 |
| 2023 talousarvio | 8 617 000 |
| 2022 tilinpäätös | 8 503 000 |
21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 23 137 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen
3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen
4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin
5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
6) enintään 5 000 000 euroa ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen järjestelmän kehittämisestä ja käyttöönotosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) enintään 5 000 000 euroa lukiokoulutuksen rahoitusmallin uudistamisesta ja oppimisen tuen vahvistamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
8) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen strategisia tavoitteita.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 18 510 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 4 627 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Henkilöstövoimavarojen siirto (-1 htv) (siirto momentille 29.01.01) | -84 |
| Oppimisen tuen järjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto ammatilliseen koulutukseen (HO 2023) | 5 000 |
| Rahoitusmallin uudistaminen ja oppimisen tuen vahvistaminen lukiokoulutuksessa (HO 2023) | 5 000 |
| Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimitilojen keskittäminen Inariin (siirto momentille 29.20.01) | -75 |
| Yhteensä | 9 841 |
| 2024 talousarvio | 23 137 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 4 600 000 |
| 2023 talousarvio | 13 296 000 |
| 2022 tilinpäätös | 23 410 000 |
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 097 081 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 1 049 412 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille
2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin
3) 1 536 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Kohdassa 1) tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 180 700 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 100 opiskelijavuotta.
Selvitysosa:Opetusmetsämallissa Metsähallitus tekee 14 ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa vastikkeellisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimuksen mukaan puun myyntitulot tuloutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien sijaan Metsähallitukselle ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Ammatillisen koulutuksen määräraha yhteensä (ei sisällä arvonlisävero- eikä opetusmetsäkompensaatioita) | 2 196 536 000 |
| — Laskennallisen rahoituksen osuus yhteensä | 2 181 536 000 |
| josta perusrahoituksen osuus | 1 527 075 000 |
| josta suoritusrahoituksen osuus | 436 307 000 |
| josta vaikuttavuusrahoituksen osuus | 218 154 000 |
| — Strategiarahoituksen osuus (0,68 % ammatillisen koulutuksen määrärahasta) | 15 000 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -1 147 124 000 |
| Arvonlisäverokompensaatiot yhteensä | 46 133 000 |
| — Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneista kustannuksista | 45 133 000 |
| — Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle korvattava kunnan tai kuntayhtymän luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettava arvonlisävero | 1 000 000 |
| Kompensaatio ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti | 1 536 000 |
| Yhteensä | 1 097 081 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV -kompensaation tarkentuminen | 3 224 |
| Ammatillisen koulutuksen indeksi (3,4 %) | 33 965 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (hoiva-avustajakoulutuksen lisääminen) | -7 800 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (ukrainalaisille pakolaisille järjestettävä ammatillinen koulutus ja TUVA-koulutus) | -8 000 |
| Opiskelijavuosien lisääminen lähihoitajien koulutukseen hoitajamitoituksen muutokseen varautumiseksi | -13 500 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen | 5 796 |
| Vuoden 2022 ammatillisen koulutuksen indeksin tarkistus | 39 993 |
| Yhteensä | 53 678 |
| 2024 talousarvio | 1 097 081 000 |
| 2023 talousarvio | 1 043 403 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 046 762 940 |
35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 307 710 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen lukiokoulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen
2) enintään 1 775 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti lukiokoulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä lukioiden kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) | 853 831 000 |
| — kunnallinen tutkintokoulutus, nuorten oppimäärä (90 950 * 8 057,62 €) | 732 841 000 |
| — yksityinen tutkintokoulutus, nuorten oppimäärä (9 230 * 8 135,43 €, sis. alv.) | 75 090 000 |
| — kunnallinen tutkintokoulutus, aikuisten oppimäärä (4 820 * 4 750,43 €) | 22 897 000 |
| — yksityinen tutkintokoulutus, aikuisten oppimäärä (1 570 * 4 883,97 €, sis. alv.) | 7 668 000 |
| — kunnallinen tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (180 * 9 369,80 €) | 1 687 000 |
| — yksityinen tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (50 * 9 719,30 €, sis. alv.) | 486 000 |
| — erityisen koulutustehtävän lisärahoitus (1,55 % kokonaiskustannuksista) | 13 162 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -547 896 000 |
| Valtionavustukset | 1 775 000 |
| Yhteensä | 307 710 000 |
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
| Lukiokoulutus | 8 008,38 euroa/opiskelija |
Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 10 970 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (ukrainalaisille pakolaisille järjestettävä lukiokoulutus ja TUVA-koulutus) | -500 |
| Opiskelijamääräarvion muutos | 5 566 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen | 13 918 |
| Vailla kotikuntaa olevien määrän kasvu | 278 |
| Valtionosuuden indeksikorotus (3,0 %) | 9 303 |
| Valtionosuuden määräytymisperusteiden muutokset | 739 |
| Yhteensä | 29 304 |
| 2024 talousarvio | 307 710 000 |
| 2023 talousarvio | 278 406 000 |
| 2022 tilinpäätös | 257 161 918 |