Talousarvioesitys 0
89. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus
Selvitysosa:Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 24,6 mrd. euroa ja mahdolliseen lisärahoitustarpeeseen on varattu 1 milj. euron arviomääräraha. Valtionavustuksia tai korvauksia sisältyy momentille 28.70.05 sekä pääluokkiin 25, 26, 32, 33 ja 35.
Hallitusohjelman mukaisesti perusterveydenhuollossa 14 vrk:n hoitotakuu pidetään voimassa, vammaispalvelulakia tarkennetaan ja lain voimaantulo siirretään alkamaan 1.10.2024 sekä lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa lasketaan 25:stä 23:een vuoteen. Mielenterveyslakia muutetaan tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden oikeusturvan varmistamiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 22 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisista tavoitteista, jotka valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi. Vuosille 2023—2026 vahvistettujen tavoitteiden mukaan mm.
- — Palvelut on järjestetty yhdenvertaisesti ja laissa säädetyt oikeudet turvaten.
- — Erityisesti perustason palvelujen toimintavarmuus vahvistuu ja integraatio lisääntyy.
- — Osaavan henkilöstön saanti turvataan sekä vahvistetaan sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimatekijöitä.
- — Toiminta on taloudellisesti kestävää.
- — Kustannusten kasvua hidastetaan suhteessa palvelutarpeen kasvuun ja painotusta siirretään ennaltaehkäisevään työhön.
- — Kansallisessa ja alueellisessa ohjauksessa painottuu vaikuttavuusperusteisuus.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita käsitellään lisäksi pääluokassa 33.
Pelastustoimen järjestämisestä annetun lain (613/2021) 8 §:ssä säädetään valtakunnallisista tavoitteista pelastustoimen järjestämiselle, jotka valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi. Vuosille 2023—2026 vahvistettujen tavoitteiden mukaan mm.
- — Pelastustoimen palvelutaso toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
- — Pelastustoimen henkilöstöresurssit ovat riittävät ja henkilöstö on osaavaa ja hyvinvoivaa.
- — Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty riskiperusteisesti, yhdenmukaisesti ja vaikuttavasti.
- — Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna.
- — Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä varautuminen mahdollistavat väestön suojaamisen kaikissa olosuhteissa.
Sisäministeriön vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin pääluokassa 26.
31. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 24 648 062 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja yliopistollisen sairaalan sekä pelastustoimen riskitekijöiden perusteella.
Valtion rahoituksen määräytymistekijöiden osuudet1)
| Määräytymistekijä | % | 1 000 euroa |
| Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä, josta | 97,836 | 23 778 398 |
| Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve | 79,478 | 19 316 788 |
| Asukasmäärä | 12,896 | 3 134 222 |
| Asukastiheys | 1,441 | 350 218 |
| Vieraskielisyys | 1,921 | 466 958 |
| Kaksikielisyys | 0,480 | 116 739 |
| Saamenkielisyys | 0,012 | 3 035 |
| Saaristoisuus | 0,109 | 26 383 |
| Yliopistosairaalalisä | 0,537 | 130 575 |
| Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen | 0,961 | 233 479 |
| Pelastustoimi yhteensä, josta | 2,164 | 526 052 |
| Asukasmäärä | 1,407 | 341 934 |
| Asukastiheys | 0,108 | 26 303 |
| Riskitekijät | 0,649 | 157 816 |
1) Taulukossa esitetään laskennallisen rahoituksen jakautuminen määräytymistekijöittäin. Esitetyistä luvuista ei ole vähennetty siirtymätasausta.
Määräytymistekijöiden osuudet muuttuvat vuosittain määräytymistekijöiden ja hyvinvointialueiden tehtävämuutosten perusteella kohdistuvan rahoituksen muutosten mukaisesti.
Kullekin hyvinvointialueelle myönnetään valtion rahoituksena euromäärä, joka saadaan laskettaessa yhteen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 13 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ja 21 §:ssä tarkoitetut pelastustoimen laskennalliset kustannukset. Lisäksi alueet saavat siirtymätasausta tai alueiden rahoituksesta vähennetään siirtymätasauksen mukainen erä lain 35 §:n mukaisesti.
Määräraha hyvinvointialueittain1)
| Hyvinvointialue | 1 000 euroa | euroa/asukas |
| Helsinki | 2 713 556 | 4 087 |
| Vantaa+Kerava | 1 066 603 | 3 803 |
| Länsi-Uusimaa | 1 781 240 | 3 662 |
| Itä-Uusimaa | 389 671 | 3 937 |
| Keski-Uusimaa | 804 165 | 3 958 |
| Varsinais-Suomi | 2 078 977 | 4 282 |
| Satakunta | 999 311 | 4 701 |
| Kanta-Häme | 753 756 | 4 446 |
| Pirkanmaa | 2 288 433 | 4 296 |
| Päijät-Häme | 891 721 | 4 360 |
| Kymenlaakso | 830 091 | 5 205 |
| Etelä-Karjala | 571 858 | 4 562 |
| Etelä-Savo | 710 113 | 5 444 |
| Pohjois-Savo | 1 220 049 | 4 926 |
| Pohjois-Karjala | 784 718 | 4 828 |
| Keski-Suomi | 1 192 922 | 4 379 |
| Etelä-Pohjanmaa | 913 295 | 4 787 |
| Pohjanmaa | 790 102 | 4 481 |
| Keski-Pohjanmaa | 313 106 | 4 618 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 1 805 367 | 4 334 |
| Kainuu | 376 637 | 5 341 |
| Lappi | 928 125 | 5 280 |
1) Syksyllä 2023 tehtävä laskelmapäivitys vaikuttaa edelleen alueelliseen jakoon.
Määräraha tehtävittäin (1 000 euroa)
| Sosiaali- ja terveydenhuolto | 23 679 374 |
| Pelastustoimi | 524 441 |
| Yhteensä | 24 203 815 |
Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 24,6 mrd. euroa vuoden 2024 tasolla. Lisäksi hyvinvointialueet saavat asiakasmaksuja ja muita toimintatuloja sekä rahoitustuottoja.
Valtion hyvinvointialueille myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisen rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain koko maan tasolla huomioimalla ennakoitu palvelutarpeen kasvu, kustannustason nousu sekä tehtävämuutokset. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 3,38 % ja sen vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen n. 794 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun kustannusarvio on n. 289 milj. euroa vuodelle 2024. Palvelutarpeen kasvuarviossa on huomioitu hyvinvointialueiden rahoituslain mukainen erillinen 0,2 prosenttiyksikön korotus johtuen mm. siirtymävaiheen kustannusten kasvusta. Palvelutarpeen kasvu (mukaan lukien 0,2 prosenttiyksikön korotus) huomioidaan vuosina 2023 ja 2024 täysimääräisesti. Vuodesta 2025 lähtien palvelutarpeen kasvusta huomioidaan 80 %.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuu on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset ja rahoitus tarkistetaan vuoden 2024 talousarviossa vastaamaan kuntien vuoden 2022 tilinpäätösten mukaisia hyvinvointialueille siirtyneitä kustannuksia ja tuloja. Siirtolaskelman tarkistamisesta johtuen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta siirretään vuodesta 2024 alkaen hyvinvointialueiden rahoitukseen 97 018 000 euroa. Kuntien verotuloista tehtävän siirron tarkentumisesta johtuen hyvinvointialueiden rahoitukseen kohdistetaan 469 903 000 euroa.
Hyvinvointialueiden rahoitusta vuodelta 2023 korjataan erikseen vastaamaan kunnilta siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen nettokustannuksia. Korvauksesta 150 000 000 euroa on maksettu hyvinvointialueille v. 2023. Kertakorvauksen loppuosa on 443 953 000 euroa, jonka hyvinvointialueet kirjaavat vuoden 2023 tuloksi. Lisäksi määrärahan tasossa huomioidaan erikseen vuoden 2023 kustannuspohjan korjauksen vaikutus indeksikorotukseen sekä palvelujen kysynnän kasvuun.
Hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttavina hallitusohjelman mukaisina tehtävämuutoksina on otettu huomioon hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) voimaantulon siirto -89 000 000 euroa, uudistetun vammaispalvelulain (675/2023) voimaantulon siirto 25 000 000 euroa, hoitotakuun pysyttäminen 14 vuorokaudessa -5 000 000 euroa, lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen 23 vuoteen -12 000 000 euroa ja tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden oikeusturvan varmistaminen 663 000 euroa. Lisäksi aiemmin tehtyihin säädösmuutoksiin perustuva rahoituslisäys on 109 885 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hoitotakuun toteutus | 42 400 |
| Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen | 41 100 |
| Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) voimaantulon siirtäminen alkamaan 1.1.2028 (BudjL) (HO 2023) | -89 000 |
| Hyvinvointialueiden rahoituksen siirtymätasaus | -100 635 |
| Hyvinvointialueille vuonna 2023 siirtyneitä tuloja ja kustannuksia tasaava kertaerä | 443 953 |
| Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta tehtävän siirron tarkentuminen (siirto momentilta 28.90.30) | 97 018 |
| Kuntien verotuloista tehtävän siirron tarkentuminen | 469 903 |
| Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen (BudjL) (HO 2023) | -12 000 |
| Lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitus | 12 700 |
| Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen | 1 750 |
| Mielenterveyslain muuttaminen (tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden oikeusturva) (BudjL) (HO 2023) | 663 |
| Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen (siirto momenteilta 29.10.20 ja 29.10.30) | 12 200 |
| Palvelujen kysynnän kasvu | 282 321 |
| Pidetään voimassa 1.9.2023 voimaan tuleva 14 vrk hoitotakuu (BudjL) (HO 2023) | -5 000 |
| Potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetun lain kertaluonteiset kustannukset | 350 |
| Potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetun lain pysyvät kustannukset | 1 045 |
| Sote-valvontalaki (hyvinvointialueiden tehtävien väheneminen) | -1 660 |
| Vammaispalvelulain tarkentaminen ja voimaantulon siirtäminen (BudjL) (HO 2023) | 25 000 |
| Vuoden 2023 kustannuspohjan korjauksen vaikutus indeksikorotukseen | 19 870 |
| Vuoden 2023 kustannuspohjan korjauksen vaikutus palvelujen kysynnän kasvuun | 7 163 |
| Vuoden 2024 indeksikorotus | 773 784 |
| Vuoden 2024 rahoituspohjan korjaus vuoden 2022 joulukuussa hyvinvointialueille maksetulla erällä | 1 860 440 |
| Yliopistosairaalalisän rahoitus | 130 575 |
| Yhteensä | 4 013 940 |
| 2024 talousarvio | 24 648 062 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 155 600 000 |
| 2023 talousarvio | 20 634 122 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 860 440 000 |
32. Hyvinvointialueiden lisärahoitus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 11 §:n mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 11 §:n mukaan 2—4 luvussa säädetyn lakisääteisen rahoituksen lisäksi hyvinvointialueilla on oikeus saada valtiolta rahoitusta se määrä, joka on tarpeen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Lisärahoitus myönnetään rahoituslain 26 §:n mukaisen menettelyn perusteella.
| 2024 talousarvio | 1 000 000 |
| 2023 talousarvio | 1 000 000 |