Talousarvioesitys 0
20. Palvelut valtioyhteisölle
Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.
Valtiokonttorin tehtävänä on toimia vastuualueelleen kuuluvien palvelujen tuottajana ja kehittäjänä. Valtiokonttori huolehtii valtion rahoitustoiminnoista, valtion keskuskirjanpidosta, laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjauksesta, analysointi- ja raportointipalveluista, valtion vahinkovakuutuksesta ja muista valtion maksamista korvauksista sekä valtionperinnöistä. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaiden, kumppanien ja valtiovarainministeriön kanssa.
Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta sekä valtionperinnöt.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa keskitettyjä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja sekä muita hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja. Palkeilla voi olla myös muita erikseen säädettyjä tehtäviä. Palkeiden asiakkaita ovat valtion virastot, laitokset ja talousarvion ulkopuoliset rahastot. Asiakkaita voivat lisäksi olla eduskunta ja sen yhteydessä toimivat virastot, eduskunnan alaisuudessa ja valvonnassa toimivat yksiköt, valtion liikelaitokset sekä valtioenemmistöiset osakeyhtiöt, joiden julkisten palveluiden tuottamisesta säädetään lailla. Palkeiden rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluita. Näitä ovat esimerkiksi tietoliikenne-, käyttö-, työasema- ja viestintäpalvelut sekä näihin liittyvät infrastruktuuri- ja tukipalvelut.
Valtorin Turvallisuusverkkoliiketoiminta (TUVE-liiketoiminta) tuottaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämiä turvallisuusverkon palveluita, jotka täyttävät korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset.
Senaatti-kiinteistöt on liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä.
- — Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa
- — Nykyaikaiset korvaus- ja muut kansalaispalvelut
- — Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus.
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 180 000 euroa.
Selvitysosa:
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2022 toteutuma |
2023 tavoite |
2024 tavoite |
|
| Velanhallinnan tulos | <0 | >0 | >0 |
| Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv | 5 | 10 | 10 |
| Kirjanpitoyksikköjen tiedot tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % | 92 | 100 | 100 |
| Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—10 | 9,0 | 8,5 | 8,5 |
| Kunta- ja hyvinvointialuetalouden raportoinnin tietojen käytettävyys annetussa aikataulussa vähintään, % | 83—99 | 95 | 95 |
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro | 4,0 | 3,8 | 3,8 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 6,1 | 7 | 7 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Bruttomenot | 49 024 | 42 241 | 42 265 |
| Bruttotulot | 6 172 | 5 662 | 6 085 |
| Nettomenot | 42 852 | 36 579 | 36 180 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 8 748 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 8 322 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 5 670 | 5 225 | 5 830 |
| — muut tuotot | 62 | 57 | 55 |
| Tuotot yhteensä | 5 732 | 5 282 | 5 885 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 2 465 | 2 309 | 2 486 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 3 505 | 2 963 | 3 419 |
| Kustannukset yhteensä | 5 970 | 5 272 | 5 905 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -238 | 10 | -20 |
| Kustannusvastaavuus, % | 96 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Automaattisen päätöksenteon menot (HE 145/2022) | 2 766 |
| EU:n elvytysrahaston seurannan ja valvonnan tehtävät | -1 050 |
| Hyvinvointialueiden taloustietojen toimittamisen tehtävät | -563 |
| Korkotukilainojen lisätyö | 160 |
| Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalvelun lisärahoitustarve | 1 150 |
| Peppol-toiminnan perustaminen Suomeen | -350 |
| Tietoturvatason korotus | 117 |
| Valtion avustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (v. 2023 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -3 909 |
| Palkkausten tarkistukset | 1 280 |
| Yhteensä | -399 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2024 talousarvio | 36 180 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 9 236 000 |
| 2023 talousarvio | 36 579 000 |
| 2022 tilinpäätös | 42 426 000 |
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.
Selvitysosa:Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.
Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.
| 2024 talousarvio | 600 000 |
| 2023 talousarvio | 600 000 |
| 2022 tilinpäätös | 917 141 |
03. Huoltovarmuuspankin palvelumaksu (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Huoltovarmuuspankin ylläpidosta aiheutuviin menoihin ja valtion maksuliikepankkien toimintojen auditointeihin.
Selvitysosa:Huoltovarmuuspankki mahdollistaa valtion maksuliikkeen jatkumisen tilanteissa, joissa valtion 1. Pankki ja 2. Pankki eivät pystyisi tuottamaan maksuliikepalveluita valtiolle.
| 2024 talousarvio | 1 700 000 |
| 2023 talousarvio | 1 700 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 578 250 |
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 447 000 euroa.
Määrärahasta 4 350 000 euroa on varattu sellaisiin valtionhallintoa palvelevien talous- ja henkilöstöprosessien ja tietojärjestelmien kehittämisen, hankinnan ja toimeenpanon menoihin, jotka eivät sisälly maksullisen toiminnan kustannuksiin.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Määrärahalla kehitetään valtionhallintoa palvelevia talous- ja henkilöstöprosesseja sekä tietojärjestelmiä.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2022 toteutuma |
2023 tavoite |
2024 tavoite |
|
| Asiakastyytyväisyys | 3,8 | 3,8 | 3,8 |
| Ostolaskut, kpl/htv | 25 748 | 23 600 | 25 800 |
| Myyntilaskut, kpl/htv | 68 007 | 65 000 | 69 000 |
| Palkkalaskelmat, kpl/htv | 12 717 | 12 900 | 13 300 |
| Tarkastetut matka- ja kululaskut, kpl/htv | 10 781 | 12 500 | 12 600 |
| Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi edellinen vuosi) | 106,3 | 100,9 | 102,0 |
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 10,1 | 8,0 | 8,0 |
| Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro | 3,8 | 3,8 | 3,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Bruttomenot | 61 165 | 60 811 | 69 794 |
| Bruttotulot | 59 502 | 58 811 | 63 347 |
| Nettomenot | 1 663 | 2 000 | 6 447 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 4 000 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 4 000 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 59 502 | 58 811 | 63 347 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 61 165 | 60 811 | 65 347 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 663 | -2 000 | -2 000 |
| Kustannusvastaavuus, % | 97 | 97 | 97 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maksullisen toiminnan ulkopuoliset kehittämiskustannukset (siirto momentilta 28.70.02) | 4 350 |
| Tietoturvatason korotus | 97 |
| Yhteensä | 4 447 |
| 2024 talousarvio | 6 447 000 |
| 2023 talousarvio | 2 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 663 095 |
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2022 toteutuma |
2023 tavoite |
2024 tavoite |
|
| Tuottavuusindeksi (työpanos per suorite) | 100 | 97 | 93 |
| Asiakkaan tyytyväisyys Valtorin palveluihin (päättäjät ja yhteyshenkilöt), asteikko 1—5 | 3,9 | 3,5 | 3,6 |
| Asiakastyytyväisyys, käyttäjät, asteikko 1—5 | 4,0 | 3,4 | 3,5 |
| Kehitykseen käytetty osuus kokonaiskustannuksista (%) | 3,8 | 4,8 | 4,5 |
| Laajavaikutteisten häiriöiden määrä (kpl/kk) | 4,1 | 3,5 | 3,3 |
| Laajavaikutteisten häiriöiden keskimääräinen ratkaisuaika, (h) | 5,9 | 4,5 | 4,3 |
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 9,4 | 6,0 | 8,0 |
| Työtyytyväisyys, 1—5 VMBaro | 3,7 | 3,8 | 3,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Bruttomenot | 419 079 | 421 967 | 458 791 |
| Bruttotulot | 418 806 | 416 967 | 453 791 |
| Nettomenot | 273 | 5 000 | 5 000 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 738 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 000 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 418 806 | 416 967 | 453 791 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 419 079 | 421 967 | 458 791 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -273 | -5 000 | -5 000 |
| Kustannusvastaavuus, % | 100 | 99 | 99 |
| 2024 talousarvio | 5 000 000 |
| 2023 talousarvio | 5 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 4 534 543 |
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna.
Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.
| 2024 talousarvio | 15 000 000 |
| 2023 talousarvio | 15 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 15 000 000 |
11. Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää verkkomaksaminen-palvelun (Suomi.fi-maksut) kehittämiseen, ylläpitoon ja jatkuvaan palvelutuotantoon, palveluntuottajien veloituksiin sekä palvelun hankinnasta, hallinnoinnista, käytöstä ja kehittämisestä aiheutuviin työ- ja muihin menoihin.
Selvitysosa:Suomi.fi-palvelun tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.
| 2024 talousarvio | 500 000 |
| 2023 talousarvio | 500 000 |
| 2022 tilinpäätös | 500 000 |
88. Senaatti-konsernin liikelaitokset
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Senaatti-konsernin liikelaitoksille asetetaan seuraavat palvelu- ja toimintatavoitteet:
Senaatti-kiinteistöt
- — Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja tukemaan sekä asiakkaidensa että valtion rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia.
- — Varmistaa yhteiskuntavastuullinen toiminta huomioiden taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökulmat. Edistää omalta osaltaan yhteiskunnan muutosta kohti hiilineutraalisuutta. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa toimitilojen turvallisuus ja terveys käyttäjille.
- — Varautuu omassa toiminnassaan poikkeusoloihin ja normaaliolojen häiriöihin sekä tukee asiakkaita toimitilojen varautumisen tason nostamisessa.
- — Tuottaa ja ylläpitää valtion toimitiloihin liittyviä tietoja päätöksenteon ja seurannan tueksi.
- — Toteuttaa valtiolle tarpeettoman omaisuuden myynnit avoimin ja syrjimättömin menettelyin.
Puolustuskiinteistöt
- — Puolustuskiinteistöjen tehtävänä on tuottaa itse tai ostaa markkinoilta tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja tukemaan Puolustusvoimien suorituskykyä kaikissa turvallisuustilanteissa annettujen valmiusvaatimusten mukaisesti.
- — Puolustuskiinteistöt edistää Puolustushallinnon rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia tehokkaan toimitilarakenteen aikaansaamiseksi.
- — Tuottaa ja ylläpitää Puolustusvoimien toimitiloihin liittyviä tietoja päätöksenteon ja seurannan tueksi. Osana Senaatti-konsernia Puolustuskiinteistöt mahdollistaa valtion toimitilakannan keskitetyn ja tehokkaan johtamisen.
- — Varmistaa yhteiskuntavastuullinen toiminta huomioiden järjestelmän kriisinsietokyky, huoltovarmuus ja energian omavaraisuus sekä taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökulmat. Puolustuskiinteistöt tuottaa ympäristöpalveluita koko valtiokonsernille. Puolustuskiinteistöt edistää osana Senaatti-konsernia yhteiskunnan muutosta kohti hiilineutraalisuutta. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa toimitilojen turvallisuus ja terveys käyttäjille.
Senaatti-konsernin liikelaitosten investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2024 enintään 750 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-konsernin liikelaitokset saavat tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 750 milj. euroa.
Investoinnit kohdistuvat pääosin valtion tehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen, sisäolosuhteita parantavaan, toimitilatehokkuutta kasvattavaan ja viranomaisten toimintaedellytykset turvaavaan rakentamiseen. Investointivaltuus ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.
Senaatti-konsernin liikelaitokset saavat antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.
Senaatti-konsernin liikelaitokset oikeutetaan ottamaan vuoden 2024 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 600 milj. euroa.
Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-konsernin liikelaitosten yhteenlasketuksi vuokrauksen (sisältäen palvelut) tulostavoitteeksi 23 milj. euroa vuodelle 2024.
Vuonna 2024 Senaatti-konsernin liikelaitokset tulouttavat valtion talousarvioon yhteensä 45,8 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2023 voiton tuloutuksena. Vuoden 2024 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 10,7 milj. euroa, takausmaksujen suuruudeksi 0,1 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 35 milj. euroa sisältäen 3 milj. euroa Puolustuskiinteistöjen tuloutusta. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 600 milj. euroa.
Senaatti-konsernin maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvän kassavirran toteutuminen riippuu kulloisesta markkinatilanteesta ja sisältää siten Senaatti-konsernin ulkopuolisia epävarmuustekijöitä.
Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2024 (milj. euroa)
| Senaatti-kiinteistöt | 515 |
| Puolustuskiinteistöt | 235 |
| Yhteensä | 750 |
Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)
| Senaatti-kiinteistöt | Puolustuskiinteistöt | |||
| 2023 TA |
2024 TAE |
2023 TA |
2024 TAE |
|
| Liikevaihto, milj. euroa | 600 | 650 | 343 | 367 |
| — Suora vuokraus | 464 | 504 | 286 | 302 |
| — Edelleenvuokraus | 108 | 116 | 8 | 11 |
| — Palvelut | 28 | 31 | 49 | 54 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 27 | 30 | - | - |
| Vuokraustoiminnan käyttökate | 194 | 216 | 97 | 106 |
| — % liikevaihdosta | 32 | 33 | 28 | 29 |
| Poistot (sis. arvonalentumiset) | 155 | 163 | 87 | 91 |
| Liikevoitto, milj. euroa | 52 | 70 | 9 | 15 |
| — % liikevaihdosta | 9 | 11 | 3 | 4 |
| Tilikauden tulos, milj. euroa | 29 | 38 | 2 | 4 |
| — % liikevaihdosta | 5 | 6 | 1 | 1 |
| Taseen loppusumma | 5 168 | 5 531 | 1 339 | 1 460 |
| Kiinteistöjen myynnin tulos | 12 | 16 | - | - |
| Tuloutus valtion talousarvioon | 38 | 35 | - | - |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 1,3 | 1,2 | 0,7 | 0,7 |
| Oman pääoman tuotto, %, vuokraustoiminta, valtioasiakkaat | 0,2 | 0,4 | 0,2 | 0,4 |
| Omavaraisuusaste, % | 58 | 54 | 60 | 55 |
| Henkilöstömäärä | 578 | 595 | 715 | 715 |
Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 ennakoitu |
2024 arvio |
|
| Tuloutus tulomomenteille | |||
| 12.28.99 Takausmaksut | 0,5 | 0,3 | 0,1 |
| 13.01.04 Korot valtion lainoista | 2,8 | 2,0 | 1,6 |
| 13.05.01 Voiton tuloutus | 35,0 | 38,0 | 35,0 |
| 15.01.02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille | 21,5 | 11,5 | 9,1 |
| Yhteensä | 59,8 | 51,8 | 45,8 |
| 2024 talousarvio | — |
| 2023 talousarvio | — |
| 2022 tilinpäätös | — |