Talousarvioesitys 0

Selvitysosa:

Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltiomme ydintoimintoja kuten kattava julkinen oikeusapu, laadukas syyttäjätoiminta, koko tuomioistuinlaitoksen toiminta, tehokas ulosottotoiminta, vaikuttava vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano sekä valtiolliset vaalit.

Oikeusministeriö ylläpitää ja tukee yhteiskunnallista vakautta vahvistamalla oikeusvaltiota, demokratiaa sekä perus- ja ihmisoikeuksia. Robusti ja vakaa yhteiskuntarakenne sietää kriisejä paremmin ja kehittää kykyä selviytyä niistä. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja kestävä yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan. Vakaa ja luotettava oikeusjärjestelmä on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys.

Toimintaympäristöä on jo useiden vuosien ajan hallinnut globaalit kriisit ja pyrkimys niiden seurauksien hallintaan, jotka koettelevat yhteiskuntien kriisinsietokykyä ja resilienssiä. Sekä jo pääasiassa ohitettu pandemia, että käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota Euroopassa ovat osoittaneet merkittävällä tavalla globaalin keskinäisriippuvuuden sekä haasteet näiden keskinäisriippuvuuksien ja yhteen kietoutuneisuuksien hallitsemisessa. Suomen Natojäsenyydellä, joka toi Suomelle merkittävän turvatakuun, on vaikutuksia turvallisuusympäristöön niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä, jonka vaikutuksia ei voida vielä ennakoida. Keskinäisriippuvuuksista johtuen globaalit haasteet eivät rajaudu ulkoisen tai sisäisen toimintaympäristön näkökulmiin, vaan ratkaistavana on yhä useammin jonkin yksittäisen tekijän sijasta laajemman ilmiön kautta rajautuva kysymys tai ongelma, joka edellyttää laaja-alaista ja hallinnonalat ylittävää yhteistyötä. Varautuminen kriiseihin ja riskeihin edellyttää aina myös taloudellisia ja toiminnallisia panostuksia.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos, rikollisuuden kansainvälistyminen, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Murrosteknologiat, tekoäly ja digitalisaatio tuottavat tehokkuutta ja taloudellisuutta, mutta edellyttävät myös varautumista ja hyvää systeemisten riskien hallintaa. Hybridivaikuttaminen ja siihen varautuminen on tunnistettu. Huolehtiminen oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta ja tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta sekä kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuudesta, samoin kuin kaiken kokoisia yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukyvystä ja heikommassa asemassa olevien suojasta on entistäkin tärkeämpää.

Oikeusministeriön toimintaan vaikuttavat keskeiset muutostekijät ovat:

Kansalaisten ylivelkaantuminen näkyy ulosottovelallisten määrän ja perinnässä olevien asioiden määrän kasvuna. Naisten osuus ulosottovelallisista on n. 39 %. Vuonna 2022 naisten velkasaldo oli keskimäärin n. 19 000 euroa ja miesten n. 32 000 euroa.

Vangeista n. 8 % ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavista n. 12 % on naisia. Naisvankien turvallisuutta parannetaan edelleen kehittämällä naisvankiloiden ja naisosastojen toimintaa. Naisten kanssa työskentelevän henkilöstön kouluttautumista naiserityiseen toimintatapaan jatketaan. Kehitetään rangaistusta suorittavien naisten tarvitsemia palveluja ja lisätään erityisesti terveys- ja päihdepalveluja.

Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki ja kansainväliset sitoumukset antavat vahvan suojan perus- ja ihmisoikeuksille. Oikeusvaltion ytimessä on laadukas, perus- ja ihmisoikeudet turvaava lainsäädäntö, jota sovelletaan riippumattomissa tuomioistuimissa. Suomi on yhdenvertainen. Oikeusministeriö on määrittänyt seuraavat kestävän kehityksen tavoitteet.

Perus- ja ihmisoikeudet turvaava demokraattinen ja yhdenvertainen yhteiskunta

Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä oikeushallinto

Lisäksi vähennämme hiilijalanjälkeä erityisesti hankinnoissa ja matkustamisessa.