Talousarvioesitys 0
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
Selvitysosa:Lukuun on budjetoitu rakentamisen ja asumisen edistämiseen tähtäävät määrärahat hallinnonalalla.
Kulttuuriympäristöjen arvot ja myönteiset vaikutukset ihmisten hyvinvoinnissa sekä yhdyskuntien ja elinkeinoelämän kehittämisessä tunnistetaan ja niitä hyödynnetään hyvän elinympäristön luomisessa ja vahvistamisessa. Alueiden käytössä ja rakentamisessa otetaan huomioon tunnistetut kulttuuriympäristöt ja turvataan niiden arvojen säilyminen. Edistetään kulttuuriympäristöjen joustavaa käyttöä ja saavutettavuutta. Avustuksilla rakennusperinnön hoitoon säilytetään arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä osana kansallista kulttuuriperintöä ja tuetaan korjausrakentamisen työtapojen säilymistä.
Asuntopoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on huolehtia riittävästä asuntorakentamisesta, vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä, uudistaa asuntokantaa, edistää rakennusalan kilpailua, lisätä kotitalouksien valinnanvapautta sekä vastata ihmisten asumistarpeisiin.
Toimivat asuntomarkkinat edistävät kasvavien kaupunkiseutujen hallittua yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja luovat edellytyksiä seutujen taloudelliselle elinvoimalle sekä erilaisten palvelujen tehokkaalle järjestämiselle. Kysyntään joustavasti reagoiva riittävä asuntotarjonta on avainasemassa kasvavien keskusten asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumisessa ja seudun kilpailukyvyn parantumisessa. Kaupungistumisen lisäksi väestön ikääntyminen, kasvava tarve työvoimalle ja lisääntynyt maahanmuutto ylläpitävät asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa. Väestöltään vähenevillä alueilla kehitetään ratkaisuja tyhjenevien asuntojen ongelmaan erityisesti tuetun asuntokannan suhteen. Valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon perusteena ovat asuntojen pitkäaikainen käyttötarve sekä hankkeiden taloudellinen kestävyys. Tuettu asuntotuotanto kohdistetaan pääsääntöisesti suurille kaupunkiseuduille, joilla tarve kohtuuhintaiselle asumiselle on suurin.
Ikääntyneen väestön asumisen edellytyksiä edistetään ja huolehditaan ikääntyneiden tarpeita vastaavien asumisratkaisujen tarjonnasta. Erityisryhmien avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuinolojen parantamiseen ja kehitysvammaisten sekä mielenterveyskuntoutujien asumistilannetta parannetaan. Asunnottomuustyötä jatketaan ja asumisneuvonnalla ehkäistään asumisen ongelmia, jotka voivat johtaa asunnon menettämiseen. Asumisen jatkuvuuden turvaaminen helpottaa ratkaisemaan asukkaan taloudellisia ja muita elämänhallinnan ongelmia edistäen siten hyvinvointia ja ehkäisten syrjäytymistä.
Rakennetun ympäristön tiedonhallinnassa on käynnissä muutos, jossa alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot tuodaan entistä helpommin saataville ja yhtenäiseen muotoon. Uusi toimintamalli syntyy yhteisesti sovituista tiedonrakenteista, lainsäädännöstä ja siitä, että tiedot ovat saatavilla yhdestä paikasta, valtakunnallisesta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä Ryhtistä. Kunnat ja maakuntien liitot ovat keskeisessä osassa rakennetun ympäristön digitalisaatiouudistuksen toteutuksessa. Ympäristöministeriö myöntää avustuksia kunnille ja maakuntien liitoille, jotta ne pystyvät uudistamaan tiedonhallintaansa siten, että maakunta-, yleis- ja asemakaavan sekä rakentamisen lupiin liittyvät tiedot ovat saatavilla uudessa, valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietojärjestelmässä ja kansallisesti määriteltävässä koneluettavassa muodossa. Siirtymäajan jälkeen kuntien ja maakuntien liittojen rakennetun ympäristön tiedon hallinta kevenee ja päällekkäisistä viranomaisille toimitettavista tiedoista voidaan luopua. Digitalisaation avulla parannetaan alueidenkäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien tietojen saatavuutta ja suunnittelun ymmärrettävyyttä sekä edistetään osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa.
Asuntotuotannon alue- ja tyyppijakauma
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| ARA-tuotanto (lainapäätökset) | |||
| Kasvukeskukset | 5 000 | 6 200 | 6 300 |
| Muu maa | 600 | 800 | 800 |
| Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa | 1 600 | 2 000 | 1 500 |
| Takauslainoitetut vuokra-asunnot | 200 | 400 | 400 |
| Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokra- ja asumisoikeustalot), % | 65 | 65 | 65 |
Helsingin seudun MAL-sopimuksen toteutuminen sopimuskunnissa
| Tavoite | Pitkän aikavälin tavoite/v |
2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
| Uudet kaavat (asuntoa) | 16 500 | 16 500 | 16 500 | 16 500 |
| Koko asuntotuotanto (alkava) | 16 500 | 19 000 | 17 000 | 17 000 |
| Valtion tukema asuntotuotanto (alkava) | 5 800 | 3 200 | 4 000 | 4 500 |
Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2022 ja arvio vuosista 2023—2024
| 2022 toteutuma asuntoa |
2023 arvio asuntoa |
2024 arvio ja valtuudet asuntoa |
|
| Aloitetut uudet asunnot yhteensä | 38 000 | 26 000 | 26 000 |
| — asuntolainojen korkotuki | 5 600 | 7 000 | 7 100 |
| — täytetakauksellinen välimalli | 200 | 200 | 400 |
| — vapaarahoitteiset ym. asunnot | 32 200 | 18 800 | 18 500 |
| Korjaustoiminnan korkotukilainoitus | 3 000 | 3 000 | 3 000 |
| Perusparannuksen takauslainoitus | - | 8 000 | 8 000 |
| Asuntojen hankinta | |||
| — asuntosäästöpalkkiojärjestelmä | 9 000 | 9 000 | 9 000 |
| — korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot | - | 500 | 500 |
| Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus1) | 16 000 | 16 000 | 16 000 |
1) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.
Valtion tukema asuntotuotanto lisää valtion takausvastuiden määrää. Uuden tuetun tuotannon kohdentaminen pääosin suurille kaupunkiseuduille pienentää kuitenkin uusiin lainoihin liittyviä takausriskejä. Aravalainakanta supistuu odotetusti samalla kun valtion asuntorahoituksen takauskanta sekä korkotukilainakannan määrä kasvavat.
Vanhojen maksuviiveisten aravalainojen osuus koko lainakannasta on säilynyt n. 0,8 %:n tasolla. Ongelmissa olevilla kohteilla ja yhtiöillä ongelmat ovat pitkäkestoisempia ja syvempiä, mikä saattaa johtaa aiempaa suurempiin luottotappioihin. Valtiokonttorin riskimallin mukaan aravalainapääomista n. 70 % kohdistuu pienen tai erittäin pienen riskin kuntiin. Valtiontakauksellisista lainoista suurin osa kuuluu erittäin pienen riskin kuntariskiluokkaan. Maksuongelmat keskittyvät pääosin väestöltään väheneville alueille ja johtuvat lähinnä tyhjilleen jääneiden asuntojen aiheuttamista taloudellisista rasitteista yhteisöille.
Ongelmiin ajautuneiden yhteisöjen taloudellista tilannetta helpotetaan lainoihin liittyvien erilaisten tervehdyttämistoimenpiteiden ja rahoitusjärjestelyiden avulla sekä yksittäisten kohteiden vapauttamisella niihin kohdistuvista rajoituksista. Toimenpiteissä painotetaan kustannustehokkuutta. Asuinrakennusten perusparantamisen yhteydessä mahdollinen tuki kohdennetaan kohteisiin, joiden käyttö on jatkossakin pitkäaikaista.
Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveet ovat suhteessa lainakantaan vähäisiä. Takauskorvausten määrä, joka on vaihdellut vuodesta 2009 lähtien n. 200 000 euron ja 900 000 euron välillä vuodessa, oli vuonna 2022 noin 400 000 euroa.
Aravalainakanta ja valtion takaukset
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 2 424 | 2 100 | 1 800 |
| Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 16 642 | 17 500 | 18 500 |
| Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 1 789 | 1 800 | 1 800 |
| Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % | 0,1 | 0,2 | 0,2 |
| Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja) | 4 500 | 4 500 | 4 500 |
Asumisen tuen kehitys vuosina 2022—2024 (milj. euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Talousarviosta maksettavat tuet | |||
| — Avustukset korjaustoimintaan 35.20.55 | 6,25 | 0,45 | 9,55 |
| — Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen 35.20.32 | 3,4 | - | - |
| — Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen 35.20.31 | 3,0 | 4,0 | 2,0 |
| — Avustus kuntien, seurakuntien ja yhdistysten kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen 35.20.34 | 9,86 | 10,86 | - |
| — Avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi 35.20.56 | 40,0 | 45,6 | - |
| Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki (arvio) | 10,0 | - | - |
| Asumistuki 33.10.54 | 1 559 | 1 759 | 1 744 |
| Eläkkeensaajan asumistuki 33.40.60 | 688 | 668 | 708 |
| Opiskelijoiden asumislisä 29.70.55 | 19 | 16 | 18 |
| Valtion asuntorahastosta maksettavat tuet 35.20.60 | |||
| Korkotuet | |||
| — asuntolainojen korkotuki | 1,8 | 120 | 180 |
| Avustusten myöntämisvaltuudet | |||
| — korkotukilainoituksen käynnistysavustus | 39,0 | 39,0 | - |
| — avustukset erityisryhmille | 90,0 | 120,0 | 43,0 |
| — tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille | 2,6 | 2,6 | 2,6 |
| — purkuavustukset | 8,0 | 5,0 | 5,0 |
| — avustus kunnallistekniikan rakentamiseen | 25,0 | 25,0 | - |
| — aravatalojen purkuakordit | 8,0 | 8,0 | 6,0 |
| — aravatalojen rajoitusakordit | 2,0 | 2,0 | 2,0 |
| — asumisneuvontatoiminta | 0,9 | - | - |
| — korjausavustukset | 30,25 | 21,0 | - |
| — käyttötarkoituksen muutosavustus | 1,0 | - | - |
| — avustus asuntojen kunnostamiseksi ikääntyneille | 10,0 | 5,0 | - |
| — energia-avustus asuinrakennuksille | 70,0 | 98,67 | - |
| Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisrahoitus | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
| Korkotukilainojen ja takausten hyväksymisvaltuudet | |||
| Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus | 1 800 | 1 950 | 1 500 |
| Valtion takausvaltuus täytetakauksellisen välimallin vuokratalojen rakentamislainoille | 285 | 285 | 285 |
| Valtion takausvaltuus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainoille | 100 | 100 | 100 |
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 216 000 euroa.
Selvitysosa:Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus edistää kestävää ja kohtuuhintaista asumista tukien toimeenpanolla, ohjauksella ja valvonnalla sekä niihin kytkeytyvällä kehittämistoiminnalla. Virasto hoitaa asuntorakentamisen korkotukilainoitukseen, valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä sekä rahoittaa asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa, valvoo ARA-vuokra-asuntojen vuokrien määritystä, hoitaa lainoihin ja takauksiin liittyvää riskienhallintaa yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalveluista. Virasto vastaa energiatodistusmenettelyn valvonnasta ja huolehtii energiatodistustietojärjestelmän ylläpidosta. Lisäksi virasto myöntää asumisoikeusasunnon hakemiseen oikeuttavia järjestysnumeroja.
Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2024:
- — painottaa toiminnassaan kohtuuhintaisen ARA-vuokra-asuntotuotannon edistämistä erityisesti Helsingin seudun ja muiden MAL-seutujen osalta
- — painottaa hankkeiden toteutumista kilpailumenettelyin siten, ettei hankkeiden kustannusten nousu ylitä kohtuullista tasoa. Hankkeita hyväksyttäessä tarkastellaan myös vuokratasoa ja elinkaarikustannuksia
- — kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille kohteiden pitkäaikaisen tarpeen perusteella. Tukee avustuksilla esteettömyyttä ja asuntojen korjaamista, asumisneuvontaa sekä osallistuu kehitysvammaisten asumista koskevien linjausten toteuttamiseen ja ikääntyneiden asumisen kehittämiseen
- — vastaa ARA-asuntokannan ohjauksesta ja valvonnasta sekä varmistaa ohjaus- ja valvontatoiminnalla asuntotuotannon tukien kohdentumisen asukkaille
- — vastaa asumisoikeusasuntoihin liittyvistä valvonta- ja ohjaustehtävistä sekä järjestysnumerorekisterin kehittämisestä ja ylläpidosta sekä vastaa 1.1.2024 voimaan tulevan yhteishallintolain mukaisista tehtävistä
- — vakiinnuttaa kehittämistoiminnan tuloksia kohtuuhintaisen asumisen ja elinkaaritehokkaan rakentamisen, rakennusten käytön ja hoidon sekä peruskorjaamisen edistämiseen
- — etsii keinoja asuntomarkkinoiden jakautumisen seurauksena syntyvien vuokrataloyhtiöiden taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja edistää asuntokannan sopeuttamista kysyntää vastaavaksi yhdessä kiinteistönomistajien ja kuntien kanssa kehittämällä kokonaisvaltaista ja ennakoivaa asuntokannan suunnittelua. Kehittää asuntolainoista aiheutuvien takausvastuiden riskien hallintaa yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa
- — kehittää palveluprosesseja ja huolehtii tukien tehokkaasta toimeenpanosta.
Keskeisten suoritteiden kehitys
| ARAn tekemiä päätöksiä ja muita suoritteita (kpl) | 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
| Korkotukilainaksi hyväksyminen | 166 | 250 | 250 |
| Myönnetyt korjaus- ja energia-avustukset | 4 323 | 6 500 | 1 500 |
| Avustusten maksatuspäätökset | 3 896 | 10 000 | 7 000 |
| Luovutuksensaajan nimeämiset | 71 | 50 | 50 |
| Rajoituksista vapauttamiset | 100 | 110 | 110 |
| Ohjaus- tai valvontakäynnit | 44 | 40 | 40 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Bruttomenot | 7 026 | 8 021 | 6 852 |
| Bruttotulot | 524 | 520 | 636 |
| Nettomenot | 6 502 | 7 501 | 6 216 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 255 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 739 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Energia-avustusten käsittely | -910 |
| Energia-avustusten käsittelyresurssien lisäys | -420 |
| Kuntien öljyavustusten käsittely | -40 |
| Kuntien öljylämmityksestä luopumisen käsittelyresurssit | -140 |
| Tietoturvatason korotus | 13 |
| Tutkimus- ja kehittämistoiminta | -100 |
| Verkkosivujen ylläpito ja kehittäminen (siirto momentilta 35.01.01) | 30 |
| Palkkausten tarkistukset | 282 |
| Yhteensä | -1 285 |
| 2024 talousarvio | 6 216 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 1 400 000 |
| 2023 talousarvio | 7 501 000 |
| 2022 tilinpäätös | 6 986 000 |
(04.) Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja alustan luominen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 talousarvio | 2 300 000 |
| 2022 tilinpäätös | 3 000 000 |
(06.) Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 talousarvio | 2 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 3 000 000 |
31. Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023—2027 annetun lain (1036/2022) mukaisiin avustuksiin.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Selvitysosa:Asumisneuvonnalla ehkäistään asumisen ongelmia, jotka voivat johtaa asunnon menettämiseen.
Avustuksen käsittelyyn liittyvät määrärahat on budjetoitu momentille 35.20.01.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avustusten määrän puolittaminen (HO 2023) | -2 000 |
| Yhteensä | -2 000 |
| 2024 talousarvio | 2 000 000 |
| 2023 talousarvio | 4 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 3 000 000 |
(34.) Avustukset kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 talousarvio | 10 860 000 |
| 2022 tilinpäätös | 9 860 000 |
35. Avustukset alueiden käytön ja rakentamisen digitalisaatioon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla kunnille ja maakuntien liitoille rakennetun ympäristön tietojärjestelmälain (431/2023), rakentamislain (751/2023) ja maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2025 alkaen alueidenkäyttölaki) (132/1999) uusien digivelvoitteiden aiheuttamien muutosten kustannuksiin.
Avustusta myönnetään täysimääräisenä avustuspäätöksessä avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kohtuullisista ja tarkoituksenmukaisista kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen.
Avustusta voidaan myöntää lainsäädännön muutoksesta aiheutuviin seuraaviin toimenpiteisiin sekä niistä aiheutuviin kohtuullisiin kotimaan matkustuskustannuksiin:
- — järjestelmämuutokset ja -hankinnat, tietojen tietomallimuutokset sekä nykyisten ja uusien tietojen tuottaminen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään
- — henkilöstön koulutus ja osaamisen lisääminen
- — kunnan tai maakunnan liiton henkilöstöresursoinnit.
Selvitysosa:Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla kunnille ja maakuntien liitoille rakennetun ympäristön tietojärjestelmälain, rakentamislain ja alueidenkäyttölain uusien digivelvoitteiden aiheuttamien muutosten kustannuksiin. Avustuksen tavoitteena on tukea kuntien ja maakuntien liittojen rakennetun ympäristön tiedonhallintaa uudistuksen myötä. Avustuksella varmistetaan kuntien ja maakuntien liittojen hallittu siirtyminen siirtymäaikojen puitteissa yllä mainittujen lakien uusien digivelvoitteiden mukaiseen viranomaistyön toteuttamiseen.
Valtionapuviranomaisena toimii ympäristöministeriö, joka tekee avustuspäätöksen toimitetun hakemuksen, toteuttamissuunnitelman, kustannusarvion ja hakuilmoituksen rajoitusten mukaisesti.
| 2024 talousarvio | 3 700 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 2 880 000 |
(37.) Avustukset vihreää siirtymää tukevan rakentamisen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 I lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 2 500 000 |
| 2022 tilinpäätös | 2 000 000 |
(52.) Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 talousarvio | 9 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 21 500 000 |
(53.) Avustukset työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 talousarvio | 1 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 000 000 |
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 9 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisiin avustuksiin.
Selvitysosa:Avustuksia myönnetään erityisesti iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, hissien jälkiasentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa. Tämän lisäksi avustuksia voidaan myöntää kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelmien laatimiseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avustusten määrän alentaminen (HO 2023) | -5 000 |
| Tasomuutos | 14 100 |
| Yhteensä | 9 100 |
| 2024 talousarvio | 9 550 000 |
| 2023 talousarvio | 450 000 |
| 2022 tilinpäätös | 6 250 000 |
(56.) Avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 I lisätalousarvio | -5 000 000 |
| 2023 talousarvio | 45 600 000 |
| 2022 tilinpäätös | 40 000 000 |
60. Siirto Valtion asuntorahastoon
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2024 saa Valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 500 000 000 euroa. Uusien asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen ei myönnetä korkotukilainoja. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Vuonna 2024 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.
Vuonna 2024 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2024 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 700 000 000 euroa vuoden 2024 lopussa.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2024 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Vuonna 2024 Valtiokonttori saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa Valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla, tai mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2024 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 8 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.
Vuonna 2024 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 43 000 000 euroa.
Vuonna 2024 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2024 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2024 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
Selvitysosa:Valtion asuntorahaston siirtotalouden kulut koostuvat korkotuista, avustuksista ja takauskorvauksista pankeille. Rahaston varat kertyvät myönnetyistä aravalainoista, korkotuotoista ja takausmaksuista.
Valtion asuntorahastosta annetun lain (1144/1989) mukaan rahaston varoja käytetään lainojen myöntämiseen ja muuhun asuntorahoituksen tukemiseen. Valtion asuntorahastosta maksetaan rahoituslaitosten valtion tukemaan asuntotuotantoon myöntämien korkotukilainojen korkotuet ja asumiseen liittyvät avustukset. Rahasto vastaa lisäksi valtion tukeman asuntotuotannon täytetakauksista, omistusasuntolainojen ja takauslainojen valtiontakauksista sekä vanhoihin aravalainoihin liittyvien ensisijaislainojen takauksista.
Tuotto- ja kululaskelman mukaan rahaston vuoden 2022 tilikauden alijäämä oli 182,2 milj. euroa. Rahaston taseen loppusumma 31.12.2022 oli 5 605,7 milj. euroa ja taseen loppusumma pieneni edellisestä vuodesta 183,2 milj. euroa. Aravalainakanta oli vuoden 2022 lopussa 2,4 mrd. euroa ja korkotukilainakannan määrä noin 20,5 mrd. euroa.
Talousarvioesityksen mukaan vuonna 2024 rahastosta voitaisiin myöntää yhteensä noin 51,3 milj. euron avustukset, jotka kuuluisivat osaksi valtiontalouden menokehystä. Vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon sisältyi yhteensä 317 milj. euron avustusten myöntövaltuus. Avustusvaltuuden vähenemiseen vaikuttavat vaalikauden mittaiseksi tarkoitettujen avustusten poistuminen (energia-avustukset, kunnallistekniikka-avustukset sekä käynnistysavustukset) sekä hallitusohjelman mukainen erityisryhmien investointiavustukseen kohdistuva 47 milj. euron säästö. Säästön myötä erityisryhmien investointiavustus alenee vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 77 milj. eurolla. Vuonna 2022 rahaston varoista maksettiin korkotukea yhteensä 1,8 milj. euroa. Suurimmassa osassa lainoja on omavastuukorko, eikä niille maksettu vuoden 2022 aikana korkotukea. Korkotukien määrä nousee voimakkaasti korkotason noustessa ja vaikuttaa asuntorahaston tulokseen. Korkotukimenojen määrä nousee alustavan arvion mukaan 180 milj. euroon vuonna 2024.
Valtion asuntorahasto on velaton eikä asuntorahastolla ole tarvetta uuteen varainhankintaan asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden kattamiseksi.
| 2024 talousarvio | — |
| 2023 talousarvio | — |
| 2022 tilinpäätös | — |
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin yksityisille omistajille, kunnille, kuntayhtymille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen
2) rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin
3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille
4) viranomaisen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 17 §:n nojalla teettämien välttämättömien kunnostus- ja ennalleen saattamistöiden kustannuksiin.
Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien sekä rakennusperinnön hoitoa omistajan tai haltijana edistävien yhteisöjen avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla.
| 2024 talousarvio | 1 700 000 |
| 2023 talousarvio | 1 700 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 700 000 |