Talousarvioesitys 0
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
Selvitysosa:Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalalla ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat.
Itämeren ja vesien suojelua ohjaavat kuuden vuoden välein tarkistettavat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat, monikansalliset ympäristösopimukset ja näiden sekä muiden kansainvälisten tahojen sitoumukset. Tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää pinta- ja pohjavesien sekä meriympäristön hyvä tila. Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on saada alueen ravinnekuormitus pois Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien hot spot -listalta. Suunnitelmien ja sitoumuksien toimeenpanoa vahvistetaan vesiensuojelun tehostamisohjelman (Veden vuoro -ohjelma) toteutuksella. Ohjelmalla vähennetään ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta ja niistä aiheutuvia riskejä maa- ja metsätalouden toimenpitein valuma-alueilla, vesistökunnostuksin sekä kehittämällä kaupunkivesien hallintaa. Jatketaan ravinteiden kierrätysohjelman toimeenpanoa ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Jatketaan vedenalaisen meriluonnon inventointeja (VELMU) Itämeren suojelutoimien kohdentamiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön ohjaamiseksi. Jatketaan yhteistyötä HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelman (BSAP) ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanemiseksi. Lisäksi vesien- ja merenhoidon tiedonhallintaa uudistetaan.
Ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tinkimättä. Päästöjä ympäristöön vähennetään nollapäästötavoitteen mukaisesti.
Pilaantuneiden riskikohteiksi luokiteltavien maa- ja pohjavesialueiden selvityksiä ja puhdistuksia edistetään valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman mukaisesti. Kiireellisiä isännättömiä kohteita kunnostetaan pilaantuneiden alueiden puhdistamiseen osoitetuilla määrärahoilla ja öljysuojarahaston JASKA-hankkeen kautta. Jatketaan käytettävissä olevan määrärahan puitteissa käytöstä poistettujen ja hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle tai terveydelle mahdollista vaaraa aiheuttavien kaivannaisjätteiden jätealueiden (KAJAK) tarkempia kohdetutkimuksia, riskinarviointeja sekä vastuuselvityksiä.
Varaudutaan merkittäviin ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusriskeihin. Ympäristövahinkorahasto aloittaa toimintansa 2025 alkaen toissijaisena ympäristövastuujärjestelmänä.
Ilman epäpuhtauksista aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja vähennetään. Jatketaan kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 toimeenpanoa.
Vaikutetaan EU:n kemikaalistrategian aloitteiden valmisteluun ja valmistaudutaan niiden kansalliseen täytäntöönpanoon. Toteutetaan uusittua kansallista kemikaaliohjelmaa.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Vaikutetaan aktiivisesti Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon ja muuhun kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön. Osallistutaan aktiivisesti EU:n 2030 ilmasto- ja energialainsäädännön uudistamiseen ja valmisteluun vastaamaan vähintään 55 prosentin 2030 päästövähennystavoitetta ja 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta.
Päivitetyllä ilmastolailla on vahvempi ohjausvaikutus. Ilmastolain edellyttämän keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) toimeenpano etenee; KAISU:n kustannustehokkailla ja vaikuttavilla toimenpiteillä tavoitellaan osaltaan hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Suomen ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumisesta ja toimista raportoidaan eduskunnalle ilmastolain mukaisesti.
Ilmastotoimien kustannustehokkuus sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen edellyttävät tuekseen tutkittua tietoa. Tuetaan ilmastopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa kansallisen ilmastopaneelin avulla.
Kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapoja edesauttaa vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja sekä innovaatioita julkisella sektorilla sekä kuluttajavalinnoissa.
Jatketaan johdonmukaista kansallista ja EU-työtä kiertotalousmurroksen toteuttamiseksi. Kiertotalous tuo ratkaisuja niin ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen tuhlauksen kuin luontokadon hillintään.
Jatketaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. Edistetään vuonna 2023 voimaan tulleen uuden luonnonsuojelulain toimeenpanoa ja ohjeistusta sekä kehitetään luonnonsuojelun tietojärjestelmää. Edistetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation käyttöönottoa.
Käynnistetään YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian pohjalta laadittavan Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman toimeenpano. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien alueiden hankintaa ja korvausmenettelyjä etenkin osana Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta sekä EU:n vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelun velvoitetta.
Jatketaan Helmi-elinympäristöohjelman 2021—2030 toimeenpanoa hallitusohjelman ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla uhanalaisia luontotyyppejä kuten perinnebiotooppeja, lintukosteikkoja, rantoja, pienvesiä, lehtoja ja muita metsäisiä ympäristöjä. Lisäksi parannetaan luontotiedon laatua ja sen saatavuutta luontotyyppi- ja lajistoinventointien, seurannan sekä tiedonhallinnan kehittämisen avulla. Kohdennetaan suojelutoimet Suomen luonnon keskeisten uhkien torjumiseksi ja viestitään tuloksista aktiivisesti. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua ja kansallisten kaupunkipuistojen verkoston kehittämistä jatketaan.
Lajien suojelua toteutetaan mm. turvaamalla ja hoitamalla uhanalaisten ja kiireellisesti suojeltavien lajien sekä luonnonsuojeludirektiivien lajien esiintymispaikkoja sekä täydentämällä tietopohjaa lajien esiintymisestä ja populaatioiden nykytilasta.
Jatketaan toimia kiertotalouteen siirtymiseksi mm. Kiertotalousohjelman, muovitiekartan ja valtakunnallisen jätesuunnitelman toimia toteuttamalla, lainsäädäntöä ja vapaaehtoisia sopimuksia kehittämällä, hyödyntämällä ja kehittämällä sähköisiä alustoja ja tietojärjestelmiä sekä toteuttamalla kokeiluja. Tavoitteena on vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta, kaksinkertaistaa resurssituottavuus sekä kaksinkertaistaa materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Toimilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, luonnonvarojen kulutusta ja jätteiden syntyä sekä hillitään luontokatoa.
Jatketaan ravinteiden kierrätysohjelman (RAKI) toimeenpanoa. Tuetaan erityisesti Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta parantavia hankkeita, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parannetaan jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta. Ravinteiden kierrätyksellä edistetään vihreän siirtymän tavoitteita.
Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin 35.10.52 perusteluissa.
20. Ympäristövahinkojen ehkäiseminen ja jälkihoito (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 260 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja torjunnan järjestämisestä, näihin toimiin välittömästi liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä avustusten takaisinperinnästä johtuvista oikeudenkäynneistä ja konkurssimenettelyistä aiheutuviin menoihin
2) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia saada heti perityksi aiheuttajalta
3) menoihin, jotka liittyvät ympäristövahingon seurauksena likaantuneiden eläinten hoitamiseen varautumiseen öljy- ja kemikaalionnettomuuksien yhteydessä
4) menoihin, jotka aiheutuvat ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurannasta, saneerauksien valmistelusta ja saneerauksesta
5) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään menoihin, jotka aiheutuvat valtiolle ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja jälkitoimista ympäristön pilaantumisesta tai muusta haitallisesta muuttumisesta johtuvissa vaaratilanteissa. Viranomaisten tarve toimia koskee erityisesti maksukyvyttömyystilanteita ja tilanteita, joissa vastuutaho on tuntematon tai tavoittamattomissa. Viranomaiselle aiheutuvat kustannukset ovat tapauskohtaisia ja vaikeasti ennakoitavia. Kustannusten takaisinperintä laissa määritellyltä vastuutaholta voi asian luonteen vuoksi olla vaikea toteuttaa.
Määrärahaa käytetään menoihin, jotka aiheutuvat ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurantaan ja saneerauksien valmisteluun sekä ympäristövahingon seurauksena likaantuneiden eläinten hoitamiseen varautumiseen. Itämeressä makaavien ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurantaan ja saneerauksen järjestämiseen sekä ympäristövahingon yhteydessä likaantuneiden eläinten hoitoon varautumisesta vastaa Suomen ympäristökeskus, jolle aiheutuvia kuluja korvataan määrärahasta.
Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. Korvauksia arvioidaan saatavan 150 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hituran kaivoksen vesienkäsittely | -2 000 |
| Hylkymäärärahan uudelleenbudjetointi | -1 300 |
| Ympäristövahinkojen torjunnan vapaaehtoistyö (siirto momentille 35.01.65) | -60 |
| Yhteensä | -3 360 |
| 2024 talousarvio | 2 260 000 |
| 2023 talousarvio | 5 620 000 |
| 2022 tilinpäätös | 2 440 000 |
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 15 540 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoon sekä yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon ja hoidon tukemiseen sekä maisemanhoitoalueiden valmisteluun
2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toimeenpanon ja metsien suojelun edistämiseen
3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen
4) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen
5) kohtiin 1)—4) liittyen enintään 120 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuviin kuluihin
6) Suomen Luontopaneelin toiminnan rahoitukseen
7) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten ja muiden tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään luonnonsuojelualueiden, Natura-verkoston, uhanalaisten eliölajien ja luontotyyppien inventointiin, hoitoon ja seurantaan. Lisäksi määrärahalla tehostetaan luonnonsuojelun toteutusta kuten METSO-ohjelmaa ja Helmi-ohjelman soidensuojelua muun muassa määräaikaisella henkilöstöllä, viestinnällä ja kohdetarjontaa lisäävillä hankkeilla. Lisäksi voidaan hankkia luonnonsuojelun kehittämiseksi tarvittavat selvitykset. Määrärahalla toimeenpannaan myös lajiensuojelun toimintaohjelmaa ja pölyttäjästrategiaa.
Määrärahasta pääosa käytetään Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoon. Ohjelmalla suojellaan, kunnostetaan ja hoidetaan etenkin soiden, lintukosteikkojen, perinnebiotooppien, pienvesien, rantojen ja metsäisten elinympäristöjen heikentyneitä kohteita ja parannetaan uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelutasoa. Ohjelman puitteissa parannetaan luontotiedon laatua, kattavuutta ja saatavuutta.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 14 540 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 1 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Helmi-ohjelman toteuttaminen (siirto momentilta 35.10.52) | 3 000 |
| Henkilöresurssit metsien suojelun lisärahoitukseen | -200 |
| Luonnonvaraisten eläinten hoito | -50 |
| Yhteensä | 2 750 |
| 2024 talousarvio | 15 540 000 |
| 2023 talousarvio | 12 790 000 |
| 2022 tilinpäätös | 25 720 000 |
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 120 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoimintaan ja sen kehittämiseen sekä seurantaan
2) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen
3) ilmastopolitiikan selvityksiin, kehittämiseen ja toimeenpanoon
4) kierto- ja biotaloutta edistäviin kehittämistehtäviin ja hankkeisiin
5) enintään 90 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 2) sekä 68 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Valtionavustuslain (688/2001) nojalla voidaan myöntää valtionavustusta saamelaisen ilmastoneuvoston toimintaan enintään 150 000 euroa. Valtionavustuslain (688/2001) ja asetuksen (684/2020) nojalla voidaan myöntää valtionavustusta ilmastopaneelin toimintaan enintään 750 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ympäristön kunnostaminen ja maaperänsuojelun kehittäminen | 1 350 000 |
| Ympäristöhallinnon ohjaus ja kehittäminen | 1 200 000 |
| Kiertotalouden edistäminen | 920 000 |
| Ilmastopaneeli, Saamelainen ilmastoneuvosto ja ilmastohankkeet | 1 310 000 |
| Ympäristötutkimuksen ja ympäristöhallinnon resurssit | 2 340 000 |
| Yhteensä | 7 120 000 |
Määrärahasta käytetään 1 350 000 euroa maaperänsuojeluun sekä pilaantuneisiin maa- ja pohjavesialueisiin liittyvään selvitys- ja puhdistustoimintaan sekä niiden kehittämiseen sekä valtion vastuulla olevien käytöstä poistettujen ja hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle tai terveydelle mahdollista vaaraa aiheuttavien kaivannaisjätteiden jätealueiden (KAJAK) seurantaan, selvityksiin ja riskienhallintatoimenpiteisiin.
Määrärahaa käytetään myös kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin, uuden keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun ja toimeenpanoon sekä mm. Saamelaisen ilmastoneuvoston toimintaan (150 000 euroa). Ilmastopaneelin toimintaan käytetään vuositasolla 750 000 euron määräraha, jolla varmistetaan mm. tiedesihteeristön toiminta ja hankerahoitus.
Määrärahasta 3 540 000 euroa on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa, Aluehallintovirastoissa ja ympäristöministeriössä. Määräraha kohdennetaan osana tulosohjausprosessia tukemaan ympäristöhallinnon tehokasta toimintaa.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 6 220 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 900 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 1 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ELY-keskusten lupavoimavarat (RRF pilari1) | -1 900 |
| Kansallinen ulkoilutietopalvelu | -1 595 |
| Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen | -1 000 |
| Yhteensä | -4 495 |
| 2024 talousarvio | 7 120 000 |
| 2023 talousarvio | 11 615 000 |
| 2022 tilinpäätös | 25 190 000 |
23. Itämeren ja vesien suojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 735 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Itämeren, pinta- ja pohjavesien suojelun edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arviointiin ja niiden kehittämiseen
2) vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen
3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi
4) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan
5) enintään 51 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
7) kohtiin 1) ja 3) liittyvien avustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Itämeren ja vesien suojelun edistäminen | 4 310 000 |
| Saaristomeri-ohjelma ja vesiensuojelun tehostamisohjelma | 2 000 000 |
| Ympäristötehtävien palvelujen hankinta | 4 425 000 |
| Yhteensä | 10 735 000 |
Määrärahasta käytetään 6 310 000 euroa vesien- ja merenhoidon suunnitteluun, vesiensuojelun tehostamisohjelmaan, Saaristomeri-ohjelmaan, pinta-, pohja- ja pienvesien suojelun edistämiseen, pohjavesialueiden määrittämiseen ja luokitteluun vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeiden alueiden kartoitukseen, ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen sekä ravinteiden kierrätysohjelman toimeenpanoon.
Määrärahasta käytetään 4 425 000 euroa vesi- ja meriseurantojen maasto- ja laboratoriotehtäviin, seurannan kehittämiseen sekä vesien- ja merenhoidon tiedonhallinnan palveluiden hankintaan.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 9 885 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 850 000 euroa.
Määrärahasta käytetään tutkimus- ja kehittämistoimintaan arviolta 1 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ravinteiden kierrätyksen kehittäminen | -1 000 |
| Saaristomeri ja vesiensuojelu (HO 2023) | 2 000 |
| Vesiensuojelun tehostamisohjelma | -3 200 |
| Vesien tilan seuranta | 300 |
| Yhteensä | -1 900 |
| 2024 talousarvio | 10 735 000 |
| 2023 talousarvio | 12 635 000 |
(31.) Avustukset kuntien ilmastosuunnitelmiin (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 talousarvio | 2 631 000 |
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 44 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla sekä kulttuurihistoriallisilla kohteilla niiden suojelu- ja käyttötarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta
4) luontopalveluiden tehtäviin liittyvien tietojärjestelmien, mukaan lukien luonnonsuojeluhallinnolle yhteisten paikkatietojärjestelmien, kehittämiseen ja ylläpitoon
5) edellä mainittuihin tehtäviin liittyen, EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:
- — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee ajantasaisen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
- — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston luontoarvojen tila paranee
- — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
- — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä
Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:
Määrälliset tavoitteet
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 tavoite |
|
| Helmi-ohjelmaan sisältyvä ennallistaminen ja luonnonhoito, osuus kokonaistavoitteesta vuosille 2020—2030, % | 19 | 26 | 26 |
| Luontotyyppi- ja lajitiedon laatu, osuus tiedosta ajantasaista % | 65 | 78 | 79 |
| Natura-alueiden (yhteensä 1 121 kpl) tila-arviointien (NATA) lukumäärä, kpl | 36 | 50 | 70 |
| Hyvässä kunnossa olevat kulttuurihistorialliset arvokohteet, % | 41 | 45 | 45 |
| Kokonaiskäyntimäärät: kansallispuistot ja muut yleisökohteet (milj. kävijää) | 8,49 | 8,61 | 8,74 |
| Kävijöiden rahankäytön aikaansaama paikallistalousvaikutus, milj. euroa | 392 | 398 | 404 |
| Luontokeskusten ja maastopalveluiden asiakastyytyväisyys (1—5 arvoasteikko) | 4,4 | 4,4 | 3,9 |
- — toteuttaa toimia lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen hidastamiseksi ja edistää Helmi-elinympäristöohjelmaa
- — toteuttaa luonto- ja lintudirektiivin lajien ja luontotyyppien suojelutason parantamisen ja ylläpitämisen edellyttämiä toimenpiteitä ja osallistuu direktiivien tehokasta toimeenpanoa tukevien strategioiden, ohjelmien, suunnitelmien ja lainsäädännön toimeenpanoon
- — edistää luonnonsuojelualueiden säädösvalmistelua, kiinteistönmuodostusta ja rajojen merkintää
- — laatii NATA-arviointeja ja hoito- ja käyttösuunnitelmia (HKS) ja hoitaa muita suojelualueiden haltijaviranomaisen tehtäviä
- — vastaa luonnonsuojelualueiden, luontotyyppien ja lajiston tietojärjestelmien (ULJAS) ylläpidosta ja tietosisältöjen laadun parantamisesta ja käynnistää luonnonsuojelun tietojärjestelmien uudistamisen
- — ylläpitää kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden suojelu- ja käyttöarvoja
- — ylläpitää vastuullisesti tuotettuja luonnon virkistys- ja matkailukäytön palveluita huolehtimalla samalla luonnonsuojelualueiden perusteena olevien luontoarvojen säilymisestä
- — viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja luonnon kestävästä käytöstä edistäen kansalaisten ympäristötietoisuutta ja luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksia.
Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä arvioidaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja arviolta 6 500 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Helmi-ohjelman toteuttaminen (siirto momentille 35.10.21) | -3 000 |
| Kansallispuistot ja luontokohteet | -1 750 |
| Luonnonsuojelualueiden ja kansallispuistojen kehittäminen ja kunnostaminen | -2 000 |
| Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien ARVO -hanke (v. 2023 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -899 |
| Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien ARVO -hanke (v. 2024 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 1 885 |
| Sanginjoen luonnonsuojelualueen haltuunotto ja kehittäminen | -1 900 |
| Palkkausten tarkistukset | 1 027 |
| Yhteensä | -6 637 |
| 2024 talousarvio | 44 100 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 2 200 000 |
| 2023 talousarvio | 50 737 000 |
| 2022 tilinpäätös | 58 068 000 |
(60.) Siirto Öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 talousarvio | 4 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 4 000 000 |
61. Vesien- ja ympäristönhoidon tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 042 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustuksiin ja tukiin sekä näiden myöntämisestä aiheutuviin kulutusmenoihin
2) laissa pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta (246/2019) tarkoitettujen avustusten maksamiseen ja järjestämistehtävänä toteutettavaan maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen sekä vireillä olevien kumotun jätelain (1072/1993) 35 §:ssä tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden loppuun saattamiseen
3) hankkeista aiheutuvien enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Saaristomeri-ohjelma ja vesiensuojelun tehostamisohjelma | 4 000 000 |
| Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toteuttaminen | 1 521 000 |
| Pilaantuneiden alueiden kunnostus | 1 521 000 |
| Yhteensä | 7 042 000 |
Määrärahasta käytetään 5 521 000 euroa vesien- ja merenhoidon käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen pohja- ja pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi. Erityisesti panostetaan Saaristomeren tilaa parantaviin toimiin Saaristomeri-ohjelman mukaisesti. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestökentän yhteistyötä, verkostoja ja kumppanuuksia vahvistetaan. Samalla edistetään Suomen vesialan liiketoimintaa, kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia tukemalla uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen jakamista.
Määrärahasta käytetään 1 521 000 euroa isännättömien pilaantuneiden maa- ja pohjavesialueiden selvitys- ja puhdistushankkeiden koordinoinnista, järjestämisestä tai avustamisesta aiheutuviin menoihin ympäristö- tai terveysriskien kannalta merkittävissä kohteissa, jotka on priorisoitu yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja joiden toteuttamisesta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa keskitetysti.
Määrärahalla edistettäviä hankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoidusta momentin 32.01.02 määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 900 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 6 142 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Peltojen kipsikäsittely (RRF pilari1) | -5 000 |
| Ravinne- ja energiavaraisuuden parantaminen ravinteita kierrättämällä, investointituki | -18 000 |
| Ravinne- ja energiavaraisuuden parantaminen ravinteita kierrättämällä, T&K-osuus | -12 000 |
| Ravinteiden kierrätys (RRF pilari1) | -1 000 |
| Saaristomeri ja vesiensuojelu (HO 2023) | 4 000 |
| Taipalsaaren kosteikkojen kunnostus | -50 |
| Vesiensuojelun tehostamisohjelma | -8 800 |
| Yhteensä | -40 850 |
| 2024 talousarvio | 7 042 000 |
| 2023 talousarvio | 47 892 000 |
| 2022 tilinpäätös | 39 272 000 |
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 37 630 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen luonnonsuojelulain (9/2023) 108 §:n mukaisesti
2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 47, 48, 64 ja 77 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä
3) korvausten maksamiseen luonnonsuojelulain 111 §:n mukaisista valtion korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvista haitoista
4) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 110 ja 113 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 197 §:n sekä yksityistielain (560/2018) 21 §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin
5) maa-aineslain (555/1981) 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin
6) luonnonsuojelulain 124 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin
7) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkintäpalvelujen hankkimisesta aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin
8) enintään 100 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten tai Helmi-ohjelman suoalueiden suojelua edistävien tarjousten käsittelyä
9) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 95 §:n 1 momentin mukainen
10) rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain (15/2022) mukaisiin avustuksiin ja korvauksiin
11) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua
12) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Helmi-ohjelman toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2024 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2024 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin sekä korvausmenettelyllä turvataan luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä alueita. Erityisesti toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) ja soidensuojelua osana Helmi-ohjelmaa. Määrärahalla toimeenpannaan myös valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, Natura 2000 -verkostoa, erityisesti suojeltavien lajien suojelua ja kaavojen suojelualuevarauksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa suojelualuehankintoja tarvittaessa.
METSO-ohjelman mukaisten metsäalueiden sekä Pohjois-Suomen vanhojen ja luonnontilaisten metsien hankintaan ja korvauksiin varataan alustavasti yhteensä 23 000 000 euroa ja soidensuojeluun osana Helmi-ohjelmaan alustavasti 6 500 000 euroa. Loput määrärahoista kohdentuvat Natura-verkoston ja vanhojen luonnonsuojeluohjelmien korvauksiin sekä muihin luonnonsuojelun korvauksiin. Lisäksi määrärahasta maksetaan rauhoitettujen lajien aiheuttamat vahingot.
Luonnonsuojeluhankintoja tekevän määräaikaisen henkilöstön palkkauskulut sekä METSO-ohjelman edistämisen kuluja kuten viestintä- ja hankekuluja maksetaan momentilta 35.10.21.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien |
|
| Vuoden 2024 sitoumukset | 5 000 | 3 000 | 2 000 | 10 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 330 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 37 300 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Metsien suojelu | -3 000 |
| Metsien suojelun lisärahoitus | -6 000 |
| Yhteensä | -9 000 |
| 2024 talousarvio | 37 630 000 |
| 2023 talousarvio | 46 630 000 |
| 2022 tilinpäätös | 44 130 000 |
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 162 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille
2) kehitysmaiden edustajien kansainvälisiin ympäristökokouksiin, sopimusneuvotteluihin ja asiantuntijaseminaareihin osallistumisen tukemiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ilmasto ja ilmakehä | 550 000 |
| Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus | 500 000 |
| Itämeri, vesistöt ja vesivarat | 660 000 |
| Materiaalitehokkuus ja kemikaalit | 200 000 |
| Asuminen ja rakennettu ympäristö | 2 000 |
| Muut maksut ulkomaille | 250 000 |
| Yhteensä | 2 162 000 |
| 2024 talousarvio | 2 162 000 |
| 2023 talousarvio | 2 162 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 882 000 |