Hoppa till innehåll
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet

Talousarvioesitys 0

40. EläkkeetPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan rahoittamiseen sekä vammaisetuuksien rahoittamisesta.

Eläketurva muodostuu työeläkkeestä sekä sitä täydentävästä kansaneläkkeestä. Työeläkkeen tehtävänä on turvata kohtuullinen toimeentulo ja kansaneläkkeen tehtävänä on turvata vähimmäistoimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Eläkkeensaajia oli 31.12.2022 yhteensä 1 648 018, joista vanhuuseläkkeellä 1 439 497, perhe-eläkkeellä 230 438, työkyvyttömyyseläkkeellä 182 586, osa-aikaeläkkeellä 30 sekä muilla eläkkeillä 6 004. Henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean lajin mukaista eläkettä.

Vuosina 2020—2022 maksetut eläkkeet (milj. euroa)

  2020 2021 2022
       
Yksityinen sektori 18 751 19 142 19 830
Kunnalliset eläkkeet 5 710 5 908 6 193
Valtion eläkkeet 4 815 4 852 4 955
Muut julkiset yhteensä 397 407 422
Työeläkkeet yhteensä 29 673 30 309 31 400
Solita-eläkkeet 448 437 435
Kelan eläkkeet 2 515 2 461 2 477
Lakisääteiset eläkkeet yhteensä 32 636 33 207 34 312
       
Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 716 1 762 1 845

Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Työeläkkeet ovat talousarvion ulkopuolella lukuun ottamatta valtion eläkkeitä, joiden rahoitus kuuluu valtiovarainministeriön pääluokkaan. Valtio osallistuu merimieseläkkeiden, yrittäjäeläkkeiden ja maatalousyrittäjäeläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, yleiset perhe-eläkkeet, takuueläkkeet ja lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvä eläke rahoitetaan kokonaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2022—2024

Eläkkeen saajia 2022
toteutunut
2023
arvio
2024
arvio
       
Merimieseläkkeen saajia 7 983 7 898 7 891
Maatalousyrittäjäeläkkeen saajia 115 172 109 498 103 997
Yrittäjäeläkkeen saajia 276 713 278 027 280 992
Tapaturmavakuutustapahtumia, maatalousyrittäjät 3 189 3 066 3 004
Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan päivärahatapauksia, maatalousyrittäjät ja apurahansaajat 9 790 9 610 9 222
Kelan eläkkeensaajat:      
Kansaneläkkeen saajia 556 806 548 600 544 700
— miehiä 203 246 200 300 199 100
— naisia 353 560 348 300 345 600
Takuueläkkeen saajia 115 553 115 200 115 300
— miehiä 51 995 51 700 51 600
— naisia 63 558 63 500 63 700
Lapseneläkkeen saajia 13 378 13 500 13 000
Leskeneläkkeen saajia 4 225 4 300 4 400
— miehiä 1 162 1 200 1 200
— naisia 3 063 3 100 3 200
Vanhuuseläkkeen saajia 440 283 436 500 435 300
— miehiä 143 650 143 100 143 500
— naisia 296 633 293 400 291 800
Työkyvyttömyyseläkkeen saajia 116 523 112 200 109 400
— miehiä 59 596 57 200 55 600
— naisia 56 927 55 000 53 800

Toiminnan laajuus 2022—2024

Vakuutettujen lukumäärä 2022
toteutunut
2023
arvio
2024
arvio
       
MEL-vakuutettuja 7 896 7 874 7 862
MYEL-vakuutettuja 52 012 48 657 46 930
YEL-vakuutettuja 217 346 221 241 225 858
MYEL-vakuutettuja apurahansaajia 3 848 3 578 3 578
Tapaturmavakuutettuja maatalousyrittäjiä 74 507 72 524 70 734

Toiminnan laajuus 2022—2024

Keskimääräisiä eläkkeitä 2022
toteutunut
2023
arvio
2024
arvio
       
Keskimääräinen merimieseläke (€/kk) 1 720 1 790 1 840
Keskimääräinen maatalousyrittäjäeläke (€/kk) 951 987 1 019
Keskimääräinen yrittäjäeläke (€/kk) 443 471 492
Keskimääräinen tapaturmaeläke (€/kk), maatalousyrittäjät 735 793 818
Kelan eläkkeensaajat:      
Keskimääräinen kansaneläke (€/kk) 324 336 347
— miehillä 352 366 380
— naisilla 308 318 328
Keskimääräinen takuueläke (€/kk) 197 206 215
— miehillä 196 204 214
— naisilla 198 207 216
Keskimääräinen leskeneläke (€/kk) 168 174 182
— miehillä 168 171 178
— naisilla 168 176 183
Keskimääräinen vanhuuseläke (€/kk) 278 286 296
— miehillä 278 289 301
— naisilla 277 285 293
Keskimääräinen työkyvyttömyyseläke (€/kk) 501 526 550
— miehillä 532 558 584
— naisilla 469 493 515

Toiminnan laajuus 2022—2024, eläkkeen saajan asumistuki ja vammaisetuudet

  2022
toteutunut
2023
arvio
2024
arvio
       
Eläkkeensaajan asumistuki, saajat 206 975 204 500 203 400
Eläkettä saavan hoitotuki, saajat 199 684 195 000 192 600
Vammaistuki, saajat 58 354 61 600 63 900

Yksityisen työnantajan työsuhteessa olevat merimiehet on vakuutettu merimiesten eläkelain (MEL) mukaisesti. Itsenäisten liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä osan yrityksen omistajista on vakuutettava ansiotoimintansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti ja maanviljelijöiden, kalastajien, apurahansaajien ja poronhoitajien maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti.

Työtapaturmasta ja ammattitaudista suoritetaan korvauksia tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaisesti työntekijöille ja maatalousyrittäjille. Korvauksia maksetaan mm. sairaanhoidosta ja ansionmenetyksestä. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki koskee niitä henkilöitä, joille MYEL-vakuutus on pakollinen. Tapaturmavakuutus rahoitetaan työnantajien tapaturmavakuutusmaksuin, mutta valtio osallistuu maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitukseen.

Omaeläkkeen lisäksi eläkettä voidaan maksaa perheenhuoltajan kuoltua. Yleisen perhe-eläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Perhe-eläkettä maksetaan leskelle ja alaikäiselle lapselle. Leskeneläkettä sovitetaan yhteen laskennallisen omaeläkkeen kanssa.

Kansaneläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo niille eläkkeensaajille, jotka eivät saa muuta eläkettä tai joiden muu eläketurva on vähäinen. Kansaneläkkeen määrä pienenee työeläketulojen kasvaessa eikä kansaneläkettä jää maksettavaksi työeläkkeiden ylitettyä tietyn määrän. Eläkkeeseen voi kuulua myös eläkettä saavan hoitotuki, asumistuki ja lapsikorotus. Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan myös työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea ja yksilöllistä varhaiseläkettä, jos henkilö ei saa muuta eläkettä tai eläke on pieni.

Valtio rahoittaa vammaisetuudet kokonaisuudessaan. Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Vammaisetuuksia ovat eläkettä saavan hoitotuki, alle 16-vuotiaan vammaistuki ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuki.

50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 66 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain (1290/2006) 152 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtion osuus merimieseläkemenoista on 29 %.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 3 500
Yhteensä 3 500

2024 talousarvio 66 800 000
2023 talousarvio 63 300 000
2022 tilinpäätös 58 700 000

51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 840 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 135 §:n ja 135 a §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

2) sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) 41 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtio korvaa maatalousyrittäjien eläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuksen korvausmenoista valtion osuus on kuitenkin 1/3. Valtion osuuden etuus- ja hoitokulumenoista arvioidaan vuonna 2024 olevan 83,8 %.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 62 600
Yhteensä 62 600

2024 talousarvio 840 900 000
2023 talousarvio 778 300 000
2022 tilinpäätös 735 500 000

52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 542 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yrittäjän eläkelain (1272/2006) 140 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtio korvaa yrittäjäeläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksurahasto ei niihin riitä.

Yrittäjien maksuprosentin on vuonna 2024 oletettu olevan 24,1 % alle 53-vuotiaiden osalta ja 25,6 % 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta, jolloin vakuutusmaksutulo olisi 1 101 800 000 euroa. Kokonaiseläkemenoksi arvioidaan 1 565 500 000 euroa. Valtion osuuteen vaikuttavat lisäksi YEL 10 §:n 2 momentissa tarkoitetut avoimet maksut, joiden määräksi on arvioitu 88 600 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 54 800
Työeläkelain muutokset -300
Yrittäjän eläketurvan kehittäminen -15 700
Yhteensä 38 800

2024 talousarvio 542 300 000
2023 talousarvio 503 500 000
2022 tilinpäätös 408 999 994

53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 23 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) 8 §:n mukaiseen valtion korvaukseen.

Selvitysosa:Alle kolmevuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta myönnetyn eläkkeen aiheuttamat kustannukset korvataan kokonaan valtion varoista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 5 100
Yhteensä 5 100

2024 talousarvio 23 300 000
2023 talousarvio 18 200 000
2022 tilinpäätös 15 538 632

54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015) 148 §:n ja 150 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

2) sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/1991) 10 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtion välitön osuus kokonaiskustannuksista on 31,1 % ja maatalousyrittäjien osuus on 37,3 %. Perusturvaosuus rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kautta. Kansaneläkelaitoksen osuus kokonaiskustannuksista on 24,8 % ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen 6,8 %.

Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille aiheutuvat kustannukset maksetaan kokonaan valtion varoista. Momentilta maksetaan myös apurahansaajille maksettavat tapaturmavakuutuksen mukaiset korvaukset ja sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta aiheutuvat kustannukset.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 920
Yhteensä 920

2024 talousarvio 14 500 000
2023 talousarvio 13 580 000
2022 tilinpäätös 13 672 992

60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 977 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansaneläkelain (568/2007) 101—103 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

2) vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n mukaisten etuuksien maksamiseen

3) eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n mukaisten etuuksien maksamiseen

4) maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015) 150 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

5) takuueläkelain (703/2010) 36 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

6) eläketukilain (1531/2016) mukaisten etuuksien maksamiseen

7) maahanmuuttajien erityistuesta annetun lain (1192/2002) mukaisten etuuksien maksatuksen oikaisuun.

Selvitysosa:Valtio rahoittaa kansaneläkkeet, takuueläkkeet, perhe-eläkkeet, eläketuet, eläkkeensaajan asumistuet ja vammaisetuudet kokonaisuudessaan. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän sekä maksuvalmiuden.

Kansaneläkevakuutuksen arvioidut valtion osuudet, muut menot ja tulot vuonna 2024 (milj. euroa)

   
Menot  
Kansaneläkemenot 2 343
Takuueläke 302
Vammaisetuudet 631
Eläkkeensaajan asumistuki 699
Eläketuki -
Yhteensä 3 975
   
Tulot  
Omaisuuden tuotot -
Valtion osuudet etuuksista 3 975
Rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän turvaaminen (valtio) 2
Yhteensä 3 977

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 96 600
Yhteensä 96 600

2024 talousarvio 3 977 400 000
2023 talousarvio 3 880 800 000
2022 tilinpäätös 3 681 582 755