Hoppa till innehåll
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       02. Valvonta
            50. Perhe-etuudet
            53. Sotilasavustus
            54. Asumistuki
            57. Perustoimeentulotuki
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet

Talousarvioesitys 0

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelutPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat perhe-etuuksista, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä, perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.

Perhe-etuuksiin kuuluvat äitiysavustus ja adoptiotuki, lapsilisät, elatustuki ja lasten kotihoidon tuki.

Äitiysavustuksen, adoptiotuen, lapsilisien ja elatustuen tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Elatustuen tavoitteena on lisäksi turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa ja tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa.

Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.

Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota kuulonäkövammaisille, kuulovammaisille tai puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut.

Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos, jolle suoritetaan ennakot etuuden maksatusta varten valtion varoista täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.89.31 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitukseen.

Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2022—2024

  2022
toteutunut
2023
arvio
2024
arvio
       
Äitiysavustus      
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 44 580 46 600 47 300
Äitiysavustuksen euromäärä 170 170 170
       
Kansainvälinen adoptio      
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä 54 80 90
       
Lapsilisät      
Lapsia vuoden lopussa 952 238 956 800 951 500
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin 173 758 180 700 186 800
Lapsilisää saavia perheitä 529 834 532 000 528 700
       
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki      
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain 204 200 200
       
Sotilasavustus      
Avustuksen saajien lukumäärä 9 501 9 800 10 100
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous) 341,54 357,00 357,00
       
Yleinen asumistuki      
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia) 376 825 386 700 403 500
Keskimääräinen tuki euroa/kk 329,57 345,00 364,00
       
Elatustuki      
Lapset, joista elatustuki maksettu 93 983 92 300 90 300
— täysimääräisenä 69 678 68 400 67 000
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna 25 361 24 900 24 400
Täysi elatustuki euroa/kk 172,59 186,97 186,97
       
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut      
Tulkkauspalveluun oikeutetut 6 026 6 100 6 100
       
Perustoimeentulotuki      
Saajia vuoden aikana 350 793 352 000 350 200
Kotitalouksia vuoden aikana 249 561 248 100 245 400

50. Perhe-etuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 636 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen sekä pakkauksen suunnittelu- ja kehittämiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin

3) lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen

4) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen

5) elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

Selvitysosa:Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Noin 68 % ottaa avustuksen äitiyspakkauksena muiden nostaessa avustuksen rahana.

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista.

Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Valtio korvaa ulkomaille maksetut tuet.

Elatusvelvollisilta perittävät takautumissaatavat ja takaisinperinnät tuloutetaan momentille 12.33.98.

Elatustuen ja lapsilisän osalta määräraha ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Äitiysavustus 10 300 000
Valtion tuki kansainväliseen adoptioon 600 000
Lapsilisä 1 408 700 000
Ulkomaille maksettava lasten hoidon tuki 1 000 000
Elatustuki 216 200 000
Yhteensä 1 636 800 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisän korotus 26 euroa/kk (BudjL) (HO 2023) 32 000
Lapsilisän 10 euron korotus 4. ja 5. lapsesta alkaen (BudjL) (HO 2023) 5 000
Lapsilisän määräaikaisen korotuksen poistuminen -9 000
Lapsilisän yksinhuoltajakorotus 10 euroa/lapsi (BudjL) (HO 2023) 22 000
Pakolaiskiintiön alentaminen 850:stä 500:aan (HO 2023) -200
Tarvearvion muutos -33 300
Tarvearvion muutos (maahanmuuton olettamat) 9 000
Yhteensä 25 500

2024 talousarvio 1 636 800 000
2023 talousarvio 1 611 300 000
2022 tilinpäätös 1 673 187 997

53. Sotilasavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 21 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin. Asumisavustuksen kulut ovat noin 97 % kaikista kuluista. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 2 % vuosittain.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 1 400
Yhteensä 1 400

2024 talousarvio 21 600 000
2023 talousarvio 20 200 000
2022 tilinpäätös 19 100 000

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 743 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa:Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset. Ahvenanmaan asumistuet rahoittaa Ahvenanmaan valtionvirasto.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ansiotulovähennyksen poisto 1.7.2024 (BudjL) (HO 2023) -33 000
Ansioturvan tason porrastus 1.9.2024 (BudjL) (HO 2023) 5 000
Lomakorvausten jaksotuksen palauttaminen 1.1.2024 (BudjL) (HO 2023) 2 000
Lämmitys- ja hoitonormin korotuksen poistuminen -2 300
Omavastuupäivien palauttaminen viidestä seitsemään 1.1.2024 (BudjL) (HO 2023) 1 000
Omistusasumisen tuen poisto 1.7.2024 (BudjL) (HO 2023) -16 000
Pakolaiskiintiön alentaminen 850:stä 500:aan (HO 2023) -200
Perhe-eläkeuudistus -100
Perhevapaauudistus -50
Perusomavastuun korotus 50 %, tuen tason tarkistus 70 %, Helsinki kuntayhtymä 2:n tasolle 1.7.2024 (BudjL) (HO 2023) -58 000
Tarvearvion muutos 103 350
Tarvearvion muutos (maahanmuuton olettamat) 35 000
Työttömyysturvan lapsikorotusten lakkauttaminen 1.1.2024 (BudjL) (HO 2023) 20 000
Työttömyysturvan suojaosista luopuminen 1.1.2024 (BudjL) (HO 2023) 9 000
Työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen 1.9.2024 (BudjL) (HO 2023) 2 000
Työttömyysturvan ylimääräisen lapsikorotuksen poistuminen 2 000
Väliaikaisen sähkötuen poistuminen -85 000
Yhteensä -15 300

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 1 743 900 000
2023 talousarvio 1 759 200 000
2022 tilinpäätös 1 558 700 000

56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 60 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

Selvitysosa:Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 2 100
Vammaispalvelulainsäädännön uudistaminen 2023 alkaen -100
Yhteensä 2 000

2024 talousarvio 60 500 000
2023 talousarvio 58 500 000
2022 tilinpäätös 50 176 307

57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 810 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin

2) väliaikaisesta epidemiakorvauksesta annetun lain (687/2020) mukaisten korvausten maksatuksen oikaisuun.

Selvitysosa:Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
5 % asumismenojen omavastuu 1.7.2024 (BudjL) (HO 2023) -10 000
Alle 18-vuotiaiden lasten perusosan määräaikainen korotus -18 500
Alle 3 -vuotiaiden lasten lapsilisän korotus (BudjL) (HO 2023) -1 500
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason porrastus 1.9.2024 (BudjL) (HO 2023) 2 000
Asumistuen ansiotulovähennyksen poisto 1.7.2024 (BudjL) (HO 2023) 2 600
Indeksijäädytyksen vaikutus (BudjL) (HO 2023) 2 300
Lapsilisän korotus 4. ja 5. lapsesta alkaen (BudjL) (HO 2023) -400
Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korotus (BudjL) (HO 2023) -2 600
Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen määräaikainen korotus 1 300
Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasolle (BudjL) (HO 2023) 1 000
Omistusasumisen asumistuki lakkaa 1.4.2024 (BudjL) (HO 2023) 2 500
Opintorahan huoltajakorotuksen poistuminen 200
Pakolaiskiintiön alentaminen 850:stä 500:aan (HO 2023) -200
Tarvearvion muutos 99 400
Tarvearvion muutos (maahanmuuttokokonaisuus) (HE 135/2022) -50 000
Työttömyysturvan lapsikorotuksista luopuminen 1.1.2024 (BudjL) (HO 2023) 50 000
Työttömyysturvan määräaikainen lapsikorotus 10 000
Työttömyysturvan tulojen suojaosista luopuminen 1.1.2024 (BudjL) (HO 2023) 3 000
Työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen (BudjL) (HO 2023) 1 000
Yleiseen asumistukeen tehtävät muutokset 1.7.2024 (BudjL) (HO 2023) 15 600
Yhteensä 107 700

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 810 300 000
2023 talousarvio 702 600 000
2022 tilinpäätös 700 000 000

60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 519 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen

3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin

5) sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) 24 b ja 26 a §:n mukaisen biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävän toteuttamiseen.

Selvitysosa:Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 51 %, sairausvakuutusrahaston osuus 39 % ja kansaneläkerahaston osuus 10 % vuonna 2024. Valtio rahoittaa 43,6 % sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut 344 000 000
Sairausvakuutusrahaston toimintakulut 107 600 000
Kansaneläkerahaston toimintakulut 66 500 000
Yhteyspisteen toimintakulut 700 000
Kelan ohjaus- ja valvontatehtävä 1 000 000
Yhteensä 519 800 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ansiotason kasvu 10 400
Eläkekulujen kasvu 1 700
Etuus- ja asiointipalvelu 3 300
Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden toimintakulut 700
Kela-korvaussäästöjen vaikutus toimintakuluihin -1 100
Koulumatkatuen muutosten vaikutus hallintokuluihin 800
Rahaston jako-osuuksien muutos -3 600
Rajalain muutosten toimintakulut 500
Väliaikainen sähkötuki -6 000
Yhteensä 6 700

2024 talousarvio 519 800 000
2023 talousarvio 513 100 000
2022 tilinpäätös 490 534 000