Talousarvioesitys 0

50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 23 991 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen

3) enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työterveyslaitoksen tavoitteet noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ne vahvistetaan ministeriön ja Työterveyslaitoksen väliseen tulossopimukseen. Toiminnan painopisteet ovat työkyvyn varmistaminen työn murroksessa, työelämän digitalisaatiomuutoksen johtaminen sekä kestävän kehityksen huomioiminen työelämän kehittämisessä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Työterveyslaitoksen toiminnallisen tuloksellisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

Pienennetään työkyvyttömyysriskejä kehittämällä työterveyshuoltoa hybridityön, henkisen jaksamisen ja moniroolisuuden paineessa

— Uudistetaan kolmikantaisesti työterveyshuollon menetelmiä ja toimintamalleja ennaltaehkäisevän ja työkykyä edistävän toiminnan kehittämiseksi
— Arvioidaan työterveyshuollossa käytössä olevien menetelmien ja prosessien toimivuutta ja vaikuttavuutta.

Vähennetään sairauspoissaoloja

— Varmistetaan työterveyshuollon toiminnallinen integraatio osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää
— Laajennetaan työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen välistä yhteistyötä.

Varmistetaan työterveyshuollon toiminnallinen integraatio osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää

— Tehostetaan julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä saumattoman hoitoketjun toimintamallilla
— Kehitetään ja uudistetaan ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa.

Helpotetaan työvoima- ja osaajapulaa luomalla toimintamalli täsmätyökyvyn johtamiseen

— Kehitetään työelämävalmiuksia työurasiirtymien tukemiseksi työuran nivelkohdissa
— Kehitetään työkyvyn tuen palveluja sekä ammattilaisten osaamista sote-keskuksissa
— Tutkitaan kehittämisohjelmien vaikutuksia palvelujen käyttäjien työ- ja toimintakykyyn.

Vähennetään modernin työelämän mielenterveysongelmia erityisesti nuorilla

— Toteutetaan projekteja nuorten työelämään kiinnittymisen tukemiseksi, urajumien tunnistamiseksi ja työuralta syrjäytymisen ehkäisemiseksi
— Luodaan geneerinen toimintamalli henkistä työkykyä ja mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön työpaikoille ja työterveyshuoltoihin
— Jatketaan Työelämän ja hyvän mielenterveyden -toimenpideohjelman toimeenpanoa.

Turvataan hyvän työn edellytykset sote-sektorilla

— Parannetaan työvoiman saatavuutta ja riittävyyttä sote-sektorilla vahvistamalla työhön liittyviä veto- ja pitovoimatekijöitä
— Levitetään ja juurrutetaan sotetyöpaikoilla hyvinvointia edistäviä keinoja yhteistyössä soteorganisaatioiden kanssa
— Seurataan samalla keinojen toimivuutta ja vaikutuksia toistuvaistiedonkeruun avulla.

Työelämän resilienssin vahvistaminen kriisi- ja poikkeusoloissa

— Tuetaan yhteiskunnan toimintakykyä ja väestön henkistä kestävyyttä häiriö- ja kriisitilanteissa sekä kehitetään terveydenhuollon resilienssiä vastaamaan toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin.

Tuetaan teollisuuden vihreän siirtymän toteuttamista ja varmistetaan työntekijöiden turvallisuus

Työterveyslaitoksen toiminnan rahoittamiseksi suoritetaan valtion vuotuisessa talousarviossa hyväksytyn toiminnan laajuuden mukaan vuosittain valtionosuutena neljä viidesosaa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän laitoksen talousarvion mukaisista kustannuksista. Talousarvion rajoissa Työterveyslaitokselle voidaan työsuojelu- ja työterveysalan tutkimus- ja palvelutoimintaan liittyvien erityistehtävien suorittamista tai erityistä tukea tarvitsevia toimintoja varten antaa lisättyä valtionosuutta.

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin joiden arvioidaan vuonna 2024 olevan 51 469 000 euroa, esitetään myönnettäväksi valtionosuutta 23 991 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan tuottojen arvioidaan olevan suurempia kuin viidesosa valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan menoista. Ylimenevät tuotot käytetään Työterveyslaitoksen t&k-toimintaan ja vaikuttamistoimintaan.

Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan 2024 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus vuosina 2022—2024 (1 000 euroa)

		Menot			Oma rahoitus			Valtionosuus
	2022 tot.	2023 arvio	2024 arvio	2022 tot.	2023 arvio	2024 arvio	2022 tot.	2023 arvio	2024 arvio

Tutkimus ja kehittäminen	16 443	18 000	18 000	8 941	9 000	8 000	7 502	9 000	7 680
Vaikuttaminen	17 146	15 500	16 469	1 206	1 458	1 158	15 940	14 042	14 311
Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma	5 000	3 144	2 000	-	3 144	-	5 000	-	2 000
Yhteensä	38 589	36 644	36 469	10 147	13 602	9 158	28 442	23 042	23 991
Liiketoiminta	15 675	14 356	15 000	15 675	14 356	15 000	-	-	-
Yhteensä	54 264	51 000	51 469	25 822	27 958	24 158	28 442	23 042	23 991
Rahoitusosuus, %				48	55	46	52	45	45

Määrärahasta käytetään arviolta 6 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Palkkausten tarkistusten huomioiminen	594
Potilasasiavastaavista annettavan lain toimeenpanoon liittyvät ICT-kustannukset	15
Vuokrankorotuksen kompensaatio	340
Yhteensä	949

2024 talousarvio	23 991 000
2023 talousarvio	23 042 000
2022 tilinpäätös	28 442 000