Talousarvioesitys 0
 03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 
 
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista ja valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallinnonalansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua sekä niiden toimeenpanoa ja informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyen.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu hallinnonalan strategisista tavoitteista erityisesti seuraaviin:
- — hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
- — toiminta- ja työkyky ovat parantuneet
- — elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt
- — oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
- — hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta haetaan:
- — päätöksenteon tuella, mm. hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arvioimisella
- — tietotuotannon parantamisella
- — tutkitun tiedon välittämisellä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kansalaisten käyttöön.
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 77 653 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuihin, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen
4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (784/2021), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (254/2015) mukaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2024. Tavoitteet määritellään ministeriön ja laitoksen välisessä tulossopimuksessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. THL toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi THL toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. THL vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaustehtävistä.
THL:n toiminnan perusta on laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strateginen visio eheästä yhteiskunnasta ja kestävästä hyvinvoinnista. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.
Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.
Voimavarojen supistuessa THL on tarkistanut toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit on minimoitu. Sopeutusten yhtenä kohdentamisperusteena on THL:n strategia. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranevat. THL:n tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. THL:n tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. THL:n hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistumista. THL:n rahoitusrakenne on tasapainoinen laitoksen tehtäviin nähden.
THL kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. THL:n henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtamistehtävissä toimivien osaamista kehitetään, jotta johtaminen on ammattimaista ja kannustavaa. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan ja työnantajakuvaa kehitetään. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuutta ja pitkäjänteisyyttä parannetaan.
Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)
| Alkoholitutkimussäätiölle | 343 000 | 
| Suomalainen Lääkäriseura Duodecimille | 1 000 000 | 
| Suomen Syöpäyhdistykselle | 881 000 | 
| Näkövammaisten keskusliitolle | 133 000 | 
| Hoitotyön tutkimussäätiölle | 800 000 | 
| Yhteensä | 3 157 000 | 
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma | 2023 varsinainen talousarvio | 2024 esitys | |
| Bruttomenot | 123 244 | 126 278 | 126 653 | 
| Bruttotulot | 48 641 | 49 000 | 49 000 | 
| Nettomenot | 74 603 | 77 278 | 77 653 | 
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 20 407 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 18 797 | 
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma | 2023 varsinainen talousarvio | 2024 esitys | |
| Maksullisen toiminnan tuotot, myyntituotot | 8 944 | 9 000 | 9 000 | 
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 5 037 | 5 470 | 5 470 | 
| — osuus yhteiskustannuksista | 2 278 | 2 370 | 2 370 | 
| Kustannukset yhteensä | 7 315 | 7 840 | 7 840 | 
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 629 | 1 160 | 1 160 | 
| Kustannusvastaavuus, % | 122 | 115 | 115 | 
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma | 2023 varsinainen talousarvio | 2024 esitys | |
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 28 310 | 24 700 | 24 700 | 
| — EU:lta saatava rahoitus | 4 616 | 3 500 | 3 500 | 
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 6 057 | 5 900 | 5 900 | 
| — yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | - | 600 | 600 | 
| Tuotot yhteensä | 38 983 | 34 700 | 34 700 | 
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 55 003 | 49 000 | 49 000 | 
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -16 020 | -14 300 | -14 300 | 
| Omarahoitusosuus, % | 29 | 29 | 29 | 
THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet osastoittain
| 2022 toteutuma | htv | 2023 arvio | htv | 2024 tavoite | htv | |
| Hyvinvointivaikuttajat | 50 946 | 517 | 52 768 | 538 | 41 393 | 550 | 
| Terveysturvaajat | 25 730 | 241 | 22 396 | 235 | 35 003 | 240 | 
| Valtion palvelut | 26 632 | 279 | 28 528 | 291 | 25 277 | 300 | 
| Tiedonvälittäjät | 19 936 | 188 | 22 586 | 221 | 24 980 | 225 | 
| Yhteensä | 123 244 | 1 225 | 126 278 | 1 285 | 126 653 | 1 315 | 
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 74 496 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 3 157 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 16 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hoitotyön tutkimus (EK) | -200 | 
| ICD-11 -diagnoosiluokituksen kansallinen käyttöönotto | 620 | 
| Istanbulin sopimuksen toimeenpano (EK) | -300 | 
| Kyberhyökkäysten ja häiriötilanteiden havainnoinnin kehittäminen | -350 | 
| Lakisääteisten tehtävien turvaaminen | -2 000 | 
| Marak (EK) | -200 | 
| Munuaisrekisteri | -99 | 
| Potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annettava laki (BudjL) | 250 | 
| Tietoturvatason korotus | 190 | 
| Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen toimintaohjelma (EK) | -150 | 
| Valtorin laskutuksen muutos | -47 | 
| Vanhuspalvelulain muutoksesta aiheutuvat pysyvät menot | -200 | 
| Väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäiseminen | -250 | 
| Palkkausten tarkistukset | 3 111 | 
| Yhteensä | 375 | 
| 2024 talousarvio | 77 653 000 | 
| 2023 talousarvio | 77 278 000 | 
| 2022 tilinpäätös | 72 993 000 | 
50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 23 991 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen
3) enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Selvitysosa:Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työterveyslaitoksen tavoitteet noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ne vahvistetaan ministeriön ja Työterveyslaitoksen väliseen tulossopimukseen. Toiminnan painopisteet ovat työkyvyn varmistaminen työn murroksessa, työelämän digitalisaatiomuutoksen johtaminen sekä kestävän kehityksen huomioiminen työelämän kehittämisessä.
Työterveyslaitoksen toiminnallisen tuloksellisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat:
- — Uudistetaan kolmikantaisesti työterveyshuollon menetelmiä ja toimintamalleja ennaltaehkäisevän ja työkykyä edistävän toiminnan kehittämiseksi
- — Arvioidaan työterveyshuollossa käytössä olevien menetelmien ja prosessien toimivuutta ja vaikuttavuutta.
- — Varmistetaan työterveyshuollon toiminnallinen integraatio osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää
- — Laajennetaan työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen välistä yhteistyötä.
- — Tehostetaan julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä saumattoman hoitoketjun toimintamallilla
- — Kehitetään ja uudistetaan ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa.
- — Kehitetään työelämävalmiuksia työurasiirtymien tukemiseksi työuran nivelkohdissa
- — Kehitetään työkyvyn tuen palveluja sekä ammattilaisten osaamista sote-keskuksissa
- — Tutkitaan kehittämisohjelmien vaikutuksia palvelujen käyttäjien työ- ja toimintakykyyn.
- — Toteutetaan projekteja nuorten työelämään kiinnittymisen tukemiseksi, urajumien tunnistamiseksi ja työuralta syrjäytymisen ehkäisemiseksi
- — Luodaan geneerinen toimintamalli henkistä työkykyä ja mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön työpaikoille ja työterveyshuoltoihin
- — Jatketaan Työelämän ja hyvän mielenterveyden -toimenpideohjelman toimeenpanoa.
- — Parannetaan työvoiman saatavuutta ja riittävyyttä sote-sektorilla vahvistamalla työhön liittyviä veto- ja pitovoimatekijöitä
- — Levitetään ja juurrutetaan sotetyöpaikoilla hyvinvointia edistäviä keinoja yhteistyössä soteorganisaatioiden kanssa
- — Seurataan samalla keinojen toimivuutta ja vaikutuksia toistuvaistiedonkeruun avulla.
- — Tuetaan yhteiskunnan toimintakykyä ja väestön henkistä kestävyyttä häiriö- ja kriisitilanteissa sekä kehitetään terveydenhuollon resilienssiä vastaamaan toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin.
Työterveyslaitoksen toiminnan rahoittamiseksi suoritetaan valtion vuotuisessa talousarviossa hyväksytyn toiminnan laajuuden mukaan vuosittain valtionosuutena neljä viidesosaa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän laitoksen talousarvion mukaisista kustannuksista. Talousarvion rajoissa Työterveyslaitokselle voidaan työsuojelu- ja työterveysalan tutkimus- ja palvelutoimintaan liittyvien erityistehtävien suorittamista tai erityistä tukea tarvitsevia toimintoja varten antaa lisättyä valtionosuutta.
Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin joiden arvioidaan vuonna 2024 olevan 51 469 000 euroa, esitetään myönnettäväksi valtionosuutta 23 991 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan tuottojen arvioidaan olevan suurempia kuin viidesosa valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan menoista. Ylimenevät tuotot käytetään Työterveyslaitoksen t&k-toimintaan ja vaikuttamistoimintaan.
Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan 2024 seuraavaksi:
Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus vuosina 2022—2024 (1 000 euroa)
| Menot | Oma rahoitus | Valtionosuus | |||||||
| 2022 tot. | 2023 arvio | 2024 arvio | 2022 tot. | 2023 arvio | 2024 arvio | 2022 tot. | 2023 arvio | 2024 arvio | |
| Tutkimus ja kehittäminen | 16 443 | 18 000 | 18 000 | 8 941 | 9 000 | 8 000 | 7 502 | 9 000 | 7 680 | 
| Vaikuttaminen | 17 146 | 15 500 | 16 469 | 1 206 | 1 458 | 1 158 | 15 940 | 14 042 | 14 311 | 
| Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma | 5 000 | 3 144 | 2 000 | - | 3 144 | - | 5 000 | - | 2 000 | 
| Yhteensä | 38 589 | 36 644 | 36 469 | 10 147 | 13 602 | 9 158 | 28 442 | 23 042 | 23 991 | 
| Liiketoiminta | 15 675 | 14 356 | 15 000 | 15 675 | 14 356 | 15 000 | - | - | - | 
| Yhteensä | 54 264 | 51 000 | 51 469 | 25 822 | 27 958 | 24 158 | 28 442 | 23 042 | 23 991 | 
| Rahoitusosuus, % | 48 | 55 | 46 | 52 | 45 | 45 | |||
Määrärahasta käytetään arviolta 6 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Palkkausten tarkistusten huomioiminen | 594 | 
| Potilasasiavastaavista annettavan lain toimeenpanoon liittyvät ICT-kustannukset | 15 | 
| Vuokrankorotuksen kompensaatio | 340 | 
| Yhteensä | 949 | 
| 2024 talousarvio | 23 991 000 | 
| 2023 talousarvio | 23 042 000 | 
| 2022 tilinpäätös | 28 442 000 | 
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 437 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeiden läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän, myös virkaan nimettyjen, palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 6 800 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 4 500 000 euroa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.
Määrärahasta käytetään arviolta 2 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Päihteitä käyttävien äitien ja vauvaperheiden palvelujen turvaaminen | -3 000 | 
| Ruoka-apujärjestöjen tuki (HO 2023) | 3 000 | 
| Ruoka-apu toiminnan kehittäminen ja järjestäminen, jatkaminen vuonna 2023 | -2 000 | 
| Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelma: Hyvän työn edellytysten ohjelma | -1 500 | 
| Vaikuttavuuden kehittäminen palvelujärjestelmässä (HO 2023) | 8 000 | 
| Yhteensä | 4 500 | 
| 2024 talousarvio | 11 437 000 | 
| 2023 talousarvio | 6 937 000 | 
| 2022 tilinpäätös | 6 652 000 |