Talousarvioesitys 2011
20. Lähialueyhteistyö
Selvitysosa:Lähialueyhteistyötä ohjaavat vuonna 1992 solmittu Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyösopimus, valtioneuvoston vuonna 2004 vahvistama strategia sekä muut lähialueyhteistyötä koskevat hallituksen tekemät linjaukset. Yhteistyön painopisteenä on Suomen ja Venäjän välisen taloudellisen yhteistyön edistäminen. Lisäksi edistetään ympäristönsuojelua ja ydinturvallisuutta sekä ehkäistään Suomeen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä kuten järjestäytynyttä rikollisuutta sekä huumeiden ja tartuntatautien leviämistä. Lähialueyhteistyöllä tuetaan myös kansalaisyhteiskunnan vahvistumista sekä hallinnon ja oikeusjärjestelmän uudistuksia.
Lähialueyhteistyön ensisijainen kohdealue on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri, erityisesti Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Murmanskin alue ja Pietari. Etenkin taloudellista yhteistyötä voidaan toteuttaa myös muilla Venäjän alueilla.
Lähialueyhteistyöllä tuetaan lisäksi monenkeskistä yhteistyötä, kuten pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksia, alueneuvostojen hankkeita sekä kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen hankkeita. Rahoitusta osoitetaan lisäksi hankkeisiin, joilla täydennetään Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineestä rahoitettavia raja-alueyhteistyöohjelmia (ENPI CBC).
Lähialueyhteistyötä kehitetään tasavertaisen kumppanuuden suuntaan. Venäjän odotetaan lisäävän rahoitusosuuttaan etenkin siten, että lähialueyhteistyön kokonaisvolyymi voi Suomen rahoituksen vähenemisestä huolimatta säilyä viime vuosien tasolla.
Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääomasta on 250,0 milj. euroa. EBRD korottaa peruspääomaansa 10 miljardilla eurolla, josta Suomen osuus on yhteensä 125,18 milj. euroa. Momentille 24.20.67 Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osakepääoman korotuksesta ehdotetaan valtuutta merkitä 12 518 EBRD:n osaketta 125,18 milj. euron arvosta. Vaadittaessa maksettavan takuupääoman osuus on 112,55 milj. euroa, jonka peruuttamisesta kokonaan tai osittain EBRD päättää viisivuotiskauden lopulla vuonna 2015.
Suomi on kohdistanut vuosina 2003—2010 lähialueyhteistyön kohdemaihin yhteensä 245,3 milj. euroa. Valtion talousarvion kautta kanavoidun lahja-avun osuus on ollut 221 milj. euroa, josta Venäjälle mennyt osuus on ollut noin 151 milj. euroa.
| Lähialueyhteistyöhön tarkoitetut voimavarat vuosina 2003—2010 (milj. euroa) | |||
|---|---|---|---|
| 2003—2009 | 2010 | Yhteensä | |
| Lahja-apu | |||
| Venäjä | 131,9 | 18,7 | 150,6 |
| Baltia | 11,0 | 0,2 | 11,2 |
| Muut maat/erittelemätön | 56,9 | 2,3 | 59,2 |
| Lahja-apu yhteensä | 199,8 | 21,2 | 221,0 |
| Osakepääomamaksatukset | |||
| Suomen osuus EBRD:n osakepääomasta | 10,5 | 10,5 | |
| FINNFUNDin osakepääomasijoitukset | 0,6 | 0,6 | |
| Osakepääomamaksatukset yhteensä | 11,1 | 11,1 | |
| Luotot | |||
| FINNFUND-luotot | 6,4 | 6,8 | 13,2 |
| Luotot yhteensä | 6,4 | 6,8 | 13,2 |
| Yhteensä | 217,3 | 28 | 245,3 |
| Lahja-avun jakautuminen pääluokittain 2011 (milj. euroa) | |
|---|---|
| Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla luvussa 24.20 | 15,5 |
| Oikeusministeriön hallinnonalalla | 0,1 |
| Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla | 0,4 |
| Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla | 0,2 |
| Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla | 0,4 |
| Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla | 0,1 |
| Yhteensä | 16,7 |
Vuonna 2011 ehdotetaan momentille 24.20.66 Lähialueyhteistyö 2,0 milj. euron sopimuksentekovaltuuksia.
66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 15 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ensisijaisesti Venäjän Federaatiossa toteutettaviin yhteistyöhankkeisiin
2) Ukrainassa toteutettaviin säteily- ja ydinturvahankkeisiin
3) vuonna 2004 tai aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin maksatuksiin Baltian maissa toteutettavissa hankkeissa
4) kansainvälisten rahoituslaitosten yhteydessä toimivien rahastojen tukemiseen
5) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen
6) lähialueyhteistyöhön liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen
7) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen määräaikaiseen työsopimussuhteeseen lähialueyhteistyön koordinointiin, hankevalmisteluun, arviointiin ja hallintoon sekä sen kehittämiseen liittyviin asiantuntijatehtäviin.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Valtuus
Vuoden 2011 aikana saa tehdä lähialueyhteistyötä koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 2 000 000 euron arvosta.
Selvitysosa:Tavoitteena on erityisesti edistää taloudellista hankeyhteistyötä Suomen kannalta tärkeillä Venäjän alueilla ja toimialoilla. Lisäksi tehostetaan kahden- ja monenvälisen hankeyhteistyön yhteensovittamista.
| Määrärahan arvioitu käyttö | € |
|---|---|
| Taloudellisen yhteistyön edistäminen | 6 500 000 |
| Ympäristö | 3 100 000 |
| Ydinturvallisuus | 1 200 000 |
| Kansalaisjärjestömääräraha | 1 200 000 |
| Maa- ja metsätalous | 1 200 000 |
| Sosiaali- ja terveydenhuolto | 1 000 000 |
| Oikeus- ja sisäasiat | 500 000 |
| Global Partnership | 500 000 |
| Muut toimialat | 300 000 |
| Yhteensä | 15 500 000 |
| Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | Yhteensä vuodesta 2011 lähtien |
|
| Lähialueyhteistyövaltuus | |||||
| Ennen vuotta 2011 tehdyt sitoumukset | 2 064 | 129 | 129 | 129 | 2 451 |
| Vuoden 2011 sitoumukset | - | 750 | 750 | 500 | 2 000 |
| Yhteensä | 2 064 | 879 | 879 | 629 | 4 451 |
| 2011 talousarvio | 15 500 000 |
| 2010 talousarvio | 19 500 000 |
| 2009 tilinpäätös | 19 500 000 |
67. Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osakepääoman korotuksesta
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Valtuus
Vuoden 2011 aikana saa merkitä EBRD:n osakkeita 125,18 milj. euron arvosta, josta vaadittaessa maksettavan takuupääoman osuus on 112,55 milj. euroa.
Selvitysosa:Suomen osuus EBRD:n osakepääoman korotuksesta on yhteensä 125,18 milj. euroa. Korotuksesta 12,63 milj. euroa maksetaan EBRD:n varannoista eikä se aiheuta määrärahatarvetta vuonna 2011. Loput 112,55 milj. euroa on vaadittaessa maksettavaa takuupääomaa, jonka peruuttamisesta kokonaan tai osittain EBRD päättää viisivuotiskauden lopulla vuonna 2015. Korotuksen jälkeen Suomen osuus EBRD:n peruspääomasta nousee 375,18 milj. euroon, josta maksettua pääomaa on 78,26 milj. euroa ja vaadittaessa maksettavaa takuupääomaa 296,92 milj. euroa.
| 2011 talousarvio | — |